rekrytoi SISÄLTÖ 2/2009 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen Asiakaslehti 2 2009 Tohtorit työelämässä käytännöllisiä asiantuntijoita Mukaan alumnitoimintaan! Mennään työmarkkinoille: Mitä oppii tutkijakoulussa? 1
PÄÄKIRJOITUS rekrytoi SISÄLTÖ 2/2009 Asiantuntijat käyttöön lisää työelämäyhteistyötä tohtorikoulutukseen Yleinen harhaluulo on, että tohtorit ovat liian kaukana todellisesta maailmasta tai eivät ole jalat maassa eivätkä osaa puhua ihmisten kielellä. Yliopiston ulkopuolisissa, yksityisissä firmoissa tohtorin tutkinnon suorittanutta saatetaan pitää teoreettisena haihattelijana, joka lähtee kuitenkin pian etsimään oman alansa yliopistohaasteita. Tohtoreita tulee työmarkkinoille yhä enemmän, sillä tutkintojen määrä on moninkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja on edelleen kasvamassa. Kaikki valmistuneet tohtorit eivät suinkaan sijoitu yliopistoihin tutkijanuralle. Valmistuneista reilusti yli puolet sijoittuu opetus- ja tutkimustehtäviin ja erityisasiantuntijatehtäviin julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä yrityksiin. Tohtoreita toimii myös yksityisinä yrittäjinä. Työtehtäviä tohtoreille saattaa jatkossa löytyä yhä enemmän sellaisista erityisasiantuntijatehtävistä, joihin ei lähtökohtaisesti ole edellytetty tohtorin tutkintoa. Tohtorin tutkintoa opiskelemaan lähtevien tulisikin tiedostaa jo alkuvaiheessa ja tutkimusaiheen valinnassa, että työpaikka ei välttämättä tule olemaan tieteellistä tutkimustyötä yliopistoissa vaan jotakin muuta tutkimus-, opetus-, kehittämis- ja erityisasiantuntijatyötä muissa organisaatioissa. Valmistuneille tehtyjen kyselyjen mukaan tohtorin tutkinnosta on koettu olevan hyötyä työmarkkinoilla; tutkinto on lisännyt tekijän työmarkkina-arvoa sekä palkan määrää ja väitöskirjan tekemistä ja aihepiiriä on arvostettu työssä. Tohtoriopinnot tuottavat paitsi syvällistä osaamista itse väitöskirjan aihealueelta myös runsaasti työelämässä tarvittavia taitoja. Työ osoittaa pitkäjänteisyyttä, laajojen projektien hallintataitoja, analyyttisyyttä ja luovuutta. Monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot suullisesti ja kirjallisesti, myös vierailla kielillä, ovat nykyisten tohtoreiden vahvaa osaamista. Opintojen aikana syntynyt osaaminen ja taidot tulee tunnistaa ja tunnustaa niin tohtoriopiskelijoiden kuin työnantajienkin keskuudessa. Yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää tohtorin tutkinnon suorittaneiden luovuutta ja analyyttisyyttä kehittämistehtävissään. Yliopistot ja yritykset sekä muut organisaatiot voisivat lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tohtorikoulutuksessa yhteisten projektien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tai väitöskirja-aiheiden avulla. Tohtoriohjelmissa voisi olla myös erilaisia asiantuntijaharjoitteluperiodeja yrityksissä ja muissa organisaatioissa. kaisa lammi U&R kehittämispäällikkö s. 6-7 Tohtorit töihin PÄÄKIRJOITUS Asiantuntijat käyttöön lisää työelämäyhteistyötä tohtorikoulutukseen 2 Tohtorina työelämässä 4 Tohtorit töihin! Poimi hyvän tekijän tiedot talteen 6 Alumnitoiminta pitää yllä yhteyttä yliopistoon 8 Mennään työmarkkinoille Tutkijakoulusta valmistuu käytännöllisiä tohtoreita 9 U&R:ssä tapahtuu Uratapahtumia ja uutisia 10 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen asiakaslehti nro 29. < Tohtorit alumneiksi Alumni ry:n tavoitteena on ylläpitää yhteyksiä valmistuneiden ja työelämän välillä. s. 4 Tohtorina työelämässä Toimitus: Vastaava päätoimittaja Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi Toimitussihteeri Marika Vanhatalo, marika.vanhatalo@uta.fi Toimittajat Jenni Rantala ja Marika Vanhatalo Kuvaaja Nella Keski-Oja Taitto Turkoosi print & digital design Ky s. 8 Painopaikka PK-paino Oy, Tampere Painos 700 kpl Lehden postitukset 33014 Tampereen yliopisto, 050 420 1477, rekry@uta.fi 2 REKRYTOI 3
Tohtorina teksti Marika Vanhatalo KUVA Nella keski-oja työelämässä Tohtori tuo kontakteja ja imagoarvoa "Saksalaisille tai briteille tohtorin titteli on enemmän sääntö kuin poikkeus." Perinteisesti tutkiminen ja akateemiset koulutustehtävät työllistävät yliopistoista valmistuneita tohtoreita. Yksityisellä puolella tohtori hakee maisterin kanssa usein samoja työpaikkoja, mutta sielläkin on tarvetta tohtorityövoimalle. Erikoistutkija Arja Haapakorpi on tutkinut tohtorikoulutuksen merkitystä työelämässä. Aineistona viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa olivat 2004 2005 tohtorintutkinnon suorittaneiden sekä heidän työnantajiensa kokemukset. Tohtorikoulutusta on Suomessa lisätty nopeasti, mutta vasta pidemmän ajan kuluessa työmarkkinat sopeutuvat tilanteeseen ja alkavat hyödyntää tohtoreiden osaamista. Helpointa se on aloilla, joilla yritysten ja yliopistojen yhteistyö jo toimii, esimerkiksi biotekniikassa tai lääketeollisuudessa, Haapakorpi kommentoi. Kun organisaatiossa tarvitaan tietyn asiantuntija-alueen hyvää hallitsemista tai organisaatiota hyödyntävää tutkimusta, palkataan aiheesta väitellyt ihminen. Yritys voi hyötyä tohtorin hyvistä kontakteista yliopistomaailmaan ja tutkimuslaitoksiin. Toisaalta tohtori tuo mukanaan myös imagoarvoa. Tohtorintutkinto saattaa olla tarpeellinen valtti kansainvälisessä neuvottelupöydässä. Esimerkiksi saksalaisille tai briteille tohtorin titteli on enemmän sääntö kuin poikkeus, Haapakorpi kertoo. Tuotekehittelyyn tohtori palkataan työntekijänä, joka voi tuoda mukanaan uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Yksi palkattu tohtori voi muuttaa toimintaa rakenteellisesti, mikä taas kasvattaa tohtoriosaamisen kysyntää ja tarvetta palkata muita tohtoreita samaan työpaikkaan. Tohtori on sinnikäs asiantuntija Valintoja, sattumia ja kovaa työtä näitä kaikkia tulee vastaan tohtorin urapolulla. Paperilla akateemisten urat näyttävät suoraviivaisilta tutkinnoilta ja työnimikkeiltä, mutta työn arjessa tohtorit konsultoivat, kouluttavat, koordinoivat, kirjoittavat, toimivat verkostoissa ja vaikka mitä muuta. Tohtorin työt ja tehtävät ovat moninaisia huolimatta siitä, onko painotus tutkijan, yrittäjän tai kehittäjän uralla. Väitöksen jälkeen tartuin rohkeasti erilaisiin sekä joskus aika erikoisiinkin työtilaisuuksiin ja kiersin matkalaukkukouluttajana ympäri maata. Tutkimustyöni aihe kiinnosti organisaatioita laidasta laitaan. Tutkijan identiteetti oli idulla jatko-opintojen aikana, mutta varsinaisesti tutkijuus alkoi rakentua vasta väittelyn jälkeen. Nyt koen löytäneeni tutkimuksellisen kotini, kertoo kasvatustieteiden tohtori Tiina Soini Tampereen yliopistosta. Soini työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana peruskouluyhteisöjen oppimista ja perusopetuksen kehittymistä tutkivassa tutkimusryhmässä. Freelancerkouluttajana ja -konsulttina toimiva yhteiskuntatieteiden tohtori Kai Halttunen koki väitöskirjatyön ennen kaikkea mahdollisuutena syventää asiantuntemusta sekä tutkia ja kehittää omaa työtään. Halttunen tutki tiedonhaun oppimista ja ohjaamista sekä oppimisympäristöjä. Sisällöllisen perehtymisen lisäksi väitöskirjatyöstä saa kokemuksen pitkäkestoisen projektin hallinnasta. Tohtorin työelämävaltti voisikin olla sinnikkyys esittää omia näkemyksiään. Tampereen kaupungin strategiapäällikkönä työskentelevälle hallintotieteiden tohtori Reija Linnamaalle jatko-opintoaika aluetieteilijänä toi mukanaan hyödyllisiä verkostosuhteita ja hyviä kontakteja. Halusin alusta alkaen olla mukana käytännön aluekehittämisessä ja kontaktissa alan kenttään, vaikka tutkijan roolissa olinkin. Ehkä tohtorin tutkinto itsessään voi helpottaa työllistymistä, mutta keskeisempiä työelämässä kuitenkin ovat osaaminen ja asenne, Linnamaa toteaa. 4 REKRYTOI REKRYTOI 5
tohtorit töihin tohtorit töihin Niina Kovalainen kasvatustiede Tutkin kulttuurien välisen viestinnän osaamista, eli sitä miten ihmiset kokevat hallitsevansa vieraan kielen, kulttuurin ja viestintätavan. Monien mielestä kommunikointi on haastavaa vieraalla kielellä. Entä, kun siihen lisätään uusia kulttuureita tai viestintätapoja? Väitöskirjani pitäisi olla valmis noin vuoden päästä ja se on osa Suomen Akatemian Sulkeutuuko Suomi -projektia. Uratavoitteet: Olisi loistavaa, jos saisin opettaa kulttuurien välistä viestintää aikuisille englanniksi! Aikuisten ohjaaminen on minusta haastavaa ja mielenkiintoista. Nuorison opettamiseen kuuluu enemmän kasvatusta. Olen hyvä: Pääaineitani ovat olleet kielet, puheoppi ja kasvatustieteet. Siksi minulla on hyvin monitieteellinen lähestymistapa, joka on uutta kasvatustieteille. Tutkimuksen kautta olen päässyt aikaisempaa paremmin perille ohjaamisen ja kouluttamisen taustalla olevaan teoriaan. Osaan myös räätälöidä ohjaustyylini kohderyhmästä riippuen esimerkiksi sen mukaan, minkä kielisiä ihmisiä ohjaan. Minulla on kokemusta: Tällä hetkellä tutkijana olo on päätyöni, mutta olen myös Laurean ammattikorkeakoulussa Kulttuurien välisen viestinnän asiantuntija koulutustehtäviin. englanninkielen ja kulttuurien välisen viestinnän lehtorina. Aikaisemmin olen työskennellyt Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksessa englanninkielen opettajana ja tutkimusassistenttina kielten laitoksella Tampereen yliopistossa. Lisäksi olen ollut kouluttajana eri työnantajilla. Anna Matyska Social Anthropology I am a Ph.D. student in Social Anthropology at the University of Tampere. I started my study in 2006 and I plan to graduate in June 2010. My Ph.D. is entitled Transnational kinship from a Polish perspective. In my research I focus on the transnational family practices of Polish migrants to Finland and their family members in Poland, in the changing Successful research and analytical skills. political circumstances of Poland and Finland from post-war period to date. Career goals in the future In my future I would like to continue a research career in a private or public institution, combining my theoretical background and analytical skills with their practical implementation. I m good at: My Ph.D. allowed me to reassert my persistence and sense of responsibility, strengthened my analytical skills, independence and capability of effective time and budget management. I learnt to write successful research proposals and to implement them in practice. Throughout my intensive fieldwork and during various international conferences I mastered people and networking skills. I have experience in: Writing research plans and project proposals and carrying out my own independent research for example finding information and informants, analyzing the data. I am skilled in social investigative techniques including interviewing; in writing reports and articles. I am experienced in coursedesigning, teaching at the academia and as a private tutor. Jarkko Bamberg ympäristöpolitiikka Väitöskirjani käsittelee paikkatietojärjestelmiä ja internetiä asukkaiden osallistumisen välineinä kaupunkisuunnittelussa. Olen ollut mukana kehittämässä nettisovellusta, jonka avulla asukkaat pääsevät osallistumaan oman asuinalueensa kaupunkisuunnitteluun. Asukkaiden näkemykset ovat tärkeitä, koska heillä on alueesta suunnittelijoilta puuttuvaa kokemusperäistä tietoa. Tavoitteenani on saada väitöskirja ensi vuoden aikana valmiiksi. Uratavoitteet: Haluan tehdä työtä tutkimusja kehityshankkeiden parissa. Todennäköisesti työympäristöni löytyy tulevaisuudessakin yliopistomaailmasta. Yliopiston ulkopuolella voisin työskennellä julkisen tai yksityisen sektorin kehitys-, tutkimusja konsultointitehtävissä. Olen hyvä: Hallitsen suuria asiakokonaisuuksia ja pystyn löytämään isoista aineistomääristä olennaisen. Suhtaudun kriittisesti asioihin, mikä on tärkeää kehitystyössä. Minulla on hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot. Väitöskirjan kirjoittamisen ansiosta osaan työskennellä itsenäisesti ja minulla on projektiosaamista. Minulla on kokemusta: Olen suorittanut työharjoittelun Tampereen kaupungin ympäristövalvonnassa. Harjoitteluni Verkkotyökalujen taitaja kehittämistehtäviin. aikana tein muun muassa nettisuunnittelua ja koodaamista, joten osaan rakentaa verkkosivut. Olen tehnyt markkinointitutkimusta muun muassa Veikkaukselle ja ollut mukana erilaisissa yliopiston tutkimushankkeissa. Työskentelen tällä hetkellä päätoimisena tutkijana Tampereen yliopistossa yhdyskuntatieteiden laitoksella. Tuuli Talvitie-Kella etnomusikologia Väitöskirjani työotsikko on Hääpolskasta haitarijatsiin tanssimusiikin murros ja sen soiva tulkinta. Yhdistän väitöskirjassani tieteelliseen työhön taiteellisen kokonaisuuden, joka koostui kolmesta harjoituskonsertista ja neljästä väitöskirjakonsertista. Väitöskirjani sisältöä voi siis nähdä, kuulla sekä lukea tieteellisenä tekstinä. Tavoitteenani on valmistua tohtoriksi keväällä 2010. Uratavoitteet: Ohjaustyö sen monissa eri muodoissa kiinnostaa minua. Esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaajana koulutusorganisaatiossa voisin hyödyntää musiikillista ja tieteellistä osaamistani. Tulevaisuudessa voisin edelleen tehdä tutkimustyötä sekä suuntautua tutkimuksen ja opetuksen kehittämistyöhön esimerkiksi koulutussuunnittelijan tehtävässä. Olen hyvä: Kokonaisuuden hallinta ja taito nähdä eri puolia isostakin kokonaisuudesta ovat kehittyneet väitöskirjaprosessissa. Konsertin harjoittelu, toteuttaminen, tallentaminen sekä nivominen osaksi tieteellistä työtä ovat osoittaneet kykyni organisoida asioita monesta roolista, tässä tapauksessa mm. tuottajana, muusikkona ja tutkijana. Minulla on kokemusta: Koen ammatti-identiteetiltäni olevani tutkija, pedagogi sekä viulisti. Olen opettanut viulunsoittoa kymmenisen vuotta sekä tehnyt musiikkialan koulutussuunnittelua ja koordinoinut klubi- ja leiritoimintaa. Olen kirjoittanut ja toimittanut tieteellisiä sekä populaarimpia artikkeleita alani julkaisuihin. Esiintymiskokemusta olen saanut konferensseista ja olen myös ollut sellaista järjestämässä. Tutkiva pedagogi ja muusikko ohjaustyöhön. 6 REKRYTOI REKRYTOI 7
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Alumnitoiminta pitää yllä yhteyttä yliopistoon teksti ja kuva Jenni Rantala Tutkijakoulusta valmistuu käytännöllisiä tohtoreita teksti ja kuva Marika Vanhatal0 Vastavalmistunut opiskelija saa postissa kirjeen Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluilta sekä Alumni ry:ltä. Kirje esittelee alumni-toimintaa ja toivottaa valmistuneen tervetulleeksi liittymään mukaan. Alumni ry:n koordinaattori Taija Remus-Lehtinen epäilee, että moni kohtaa järjestön silloin ensimmäistä kertaa. Tampereen yliopiston Alumni ry:n jäseneksi voivat liittyä kaikki Tampereen yhteiskunnallisessa korkeakoulussa tai Tampereen yliopistossa opiskelleet. Yhteisön tavoitteena on ylläpitää yhteyksiä valmistuneiden ja työelämän välillä. Tampereen yliopiston Alumni ry:ssä on tällä hetkellä noin 1300 jäsentä. Jäsenmäärää täydentää vielä Alumni ry:n ylläpitämä Alumninet, jolla on noin 2000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Alumninet (http://alumninet.uta.fi) muistuttaa sosiaalisia medioita. Käyttäjät rekisteröityvät sivustolle, ja omassa profiilissaan kukin voi kertoa haluamansa henkilötiedot. Sivuston kautta pääsee selaamaan palvelun muiden käyttäjien profiileita, mikä on helppo tapa löytää entiset opiskelukaverit tai solmia uusia tuttavuuksia. Koska sivustolla kerrotaan myös koulutustiedot, Remus-Lehtinen pitää mahdollisena, että sivuston kautta etsitään myös työntekijöitä ja työpaikkoja. Alumni ry:n koordinaattori Taija Remus-Lehtinen toivoo, että alumnit ottaisivat nykyistä useammin yhteyttä ja kertoisivat, millaista toimintaa he haluaisivat yhdistyksen järjestävän. Maisterit sekä tohtorit mukaan Vastavalmistuneita yhdistykseen houkuttelee se, että jäseneksi liittyneet voivat käyttää vielä vuoden ajan valmistumisensa jälkeen yliopiston peruspalvelutunnusta ja sähköpostia. Yliopiston sähköposti on Remus-Lehtisen mukaan monelle tärkeä työnhaussa. Yhdistykseen liittyvä saa myös kotiinsa Aikalainenlehden sekä sähköpostiinsa joka kuukausi uutiskirjeen, jossa kerrotaan alumni-tapahtumista ja yliopiston ajankohtaisista uutisista. Koska alumnien joukko on kirjava, heidän kiinnostuksenkohteensa vaihtelevat. Uutiskirjeessä kerrotaankin kaikesta yleisöluennoista tohtorinväittelyihin. Alumni-yhdistys on valmistuneille paitsi keino ylläpitää suhteitaan yliopistoon myös mahdollisuus tavata toisiaan. Alumni ry järjestää jäsenilleen vuosittain noin kymmenkunta erilaista tapahtumaa, kuten teatterikäyntejä ja retkiä Tampereen ja lähikuntien kiinnostaviin kohteisiin sekä ulkomaille. Matkoilla on aina mukana yliopistoa edustava asiantuntija, joten ne ovat sidoksissa yliopisto- ja tutkimusmaailmaan. Alumni ry on kaikkien tiedekuntien ja oppiaineiden yhteinen, mutta Remus-Lehtinen tietää kyllä, että esimerkiksi ainejärjestöillä on olemassa omaa alumni-toimintaa. "Alumni-toimintaa pitäisi mainostaa nykyistä enemmän myös tohtoreille, hekin olisivat erittäin tervetulleita mukaan." Alumni-toiminta ei myöskään erottele maistereita ja tohtoreita. Alumni-toimintaa pitäisi mainostaa nykyistä enemmän myös tohtoreille, hekin olisivat erittäin tervetulleita mukaan. Tutkijakoulusta valmistuva tohtori on alansa asiantuntija ja monipuolinen osaaja, eikä pelkästään tutkija. Tutkijakoulussa työskennellään tutkimusryhmissä ja tiimeissä, eikä käydä koulua. Nämä asiat kun tietää, ei koulutusjärjestelmän nimi tutkijakoulu johda enää harhaan. Opiskelu tutkijakoulussa ei ole yhtään koulumaista. Englannin termi doctoral program ehkä kuvaa järjestelmää paremmin. Meidän tutkijakoulussamme tarkoituksena ei kuitenkaan ole suorittaa tasatahtisesti valmiiksi annettua ohjelmaa, vaan tohtoriopiskelijat ovat eri vaiheissa jatkotutkintoopintojaan, kertoo kansanterveystieteen monitieteellisen tutkijakoulun (Doctoral Programs in Public Health) koordinaattori Kirsi Lumme-Sandt. Yleisiä työelämätaitoja opitaan väitöskirjatyön arjessa sekä erillisillä kursseilla. Samalla on tärkeää varmistaa, että tohtoreiksi valmistuvat itse ymmärtävät mitä osaavat. Taidoista puhutaan, jotta jatko-opiskelijat tiedostaisivat niitä. Esimerkiksi kongresseissa oppii kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisessä tutkimusryhmässä oppii toimimaan monikansallisessa ympäristössä. Meillä harjoitellaan jopa small talkia, enkä edes tunne yhtäkään yhteistyöverkostoista eristäytyvää, koppiinsa sulkeutunutta tutkimustyöntekijää, Lumme-Sandt konkretisoi. Taitoa monelle uralle Alan sektoritutkimuslaitokset, kuten Työterveyslaitos ja THL, ovat kansanterveystieteen tutkijakoulussa mukana elinkeinoelämän edustajina. Osa jatko-opiskelijoista tekeekin väitöskirjaansa tutkimuslaitoksessa. Luontevia työpaikkoja ovat lisäksi valtionhallinto sekä kunnat. Toisaalta tutkijakoulusta voi päätyä aivan yllättävällekin alalle. Hyvät perustaidot pätevät missä tahansa toimintaympäristössä. Tiedän esimerkiksi epidemiologiasta väitelleen tohtorin, joka laskee tällä hetkellä todennäköisyyksiä autobisneksessä ja terveystaloustieteestä valmistuneen, joka sijoittui poliisille talousrikollisuuden asiantuntijaksi. Tutkijakoulusta valmistunut tohtori voi olla työntekijänä yhtä käytännöllinen kuin teoreettinen. Luova ongelmanratkaisutaito sujuu siinä missä maisteriltakin, mikä on hyödyksi kaikissa töissä. Yliopistoyhteisössä jatko-opiskelijat ovat todennäköisesti tottuneet jo tekemään kaikkea; täällä keitetään kahvit ja varataan junaliput itse. Kokeile tohtoria, saatat yllättyä, Lumme-Sandt rohkaisee työnantajia. Leena Forma sai toisella hakukerralla palkallisen paikan kansanterveystieteen tutkijakoulusta. Mukana tutkijoiden yhteisössä Leena Forma viimeistelee tutkimustyötään kaksivuotisella sopimuksella kansanterveystieteen tutkijakoulussa. Forma tutkii väitöskirjassaan vanhojen ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tutkijakouluverkostoon Forma tuli mukaan heti jatko-opintojensa alussa, mutta silloin palkattomana jäsenenä. Kaksivuotinen palkallinen paikka on iso asia, koska joskus jatko-opiskelijat saavat väitöskirjatyöhön rahoitusta vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Tutkijakoulu myös tiedottaa aktiivisesti, järjestää opiskelijoilleen kursseja ja muodostaa yhteisön, jossa on mahdollisuus tavata muita tutkimusta tekeviä ihmisiä. Mitä tutkijakouluja? Suomalainen tutkijakoulujärjestelmä perustettiin 1995 Yhden tai useamman tieteenalan verkostoja Tehtävänä antaa jatkoopiskelijoilleen systemaattista opetusta ja ohjausta Tavoitteena, että tohtoriopiskelijat saavat väitöskirjansa valmiiksi neljässä vuodessa Opiskelu tutkijakoulussa on päätoimista ja palkallista Lähde: Suomen Akatemian verkkosivut 8 REKRYTOI REKRYTOI 9
U&R:SSÄ TAPAHTUU U&R:SSÄ TAPAHTUU Kansainväliset osaajat ovat tässä lähellä Teksti! ja kuva Marika Vanhatalo Työurille Tampereelta Kymmenien kielten osaamista, kulttuurien tuntemusta ja valmiita kontakteja ympäri maailmaa. Pirkanmaan korkeakouluissa opiskelee yli kaksi tuhatta kansainvälistä opiskelijaa, joilla on tarjota kansainvälistä osaamista yrityksiin ja organisaatioihin. Keväällä startannut Work- Place Pirkanmaa -hanke tuo alueen kansainväliset korkeakoulutetut ja työelämän lähemmäs toisiaan. Hankkeen järjestämillä työnantajafoorumeilla pirkanmaalaisilla yrityksillä on mahdollisuus lähteä mukaan korkeakouluyhteistyöhön. Yritykset tuovat työelämälähtöisyyttä korkeakoulujen opetuskulttuuriin ja samalla saavat tietoa korkeakoulutettujen kansainvälisestä osaamisesta. Työnantajafoorumi voi olla myös tilaisuus yritysten keskinäiseen kokemusten vaihtoon kansainvälistymisestä, hankkeen projektipäällikkö Minna Säpyskä kertoo. Työnantajat mukaan kehittämään Aamiaisseminaareissa työnantajat ja ulkomaalaiset opiskelijat tapaavat toisiaan. Kansainvälisten opiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää esimerkiksi lyhyemmissä projekti- ja selvitystehtävissä. Onnistunut rekrytointi tuo työnantajalle sopivan osaajan ja lisäksi mahdollisuuden kansainvälistyä. Kansainvälinen toiminta ja monikulttuurinen työyhteisö ovat tulevaisuudessa yhä useamman pirkanmaalaisen yrityksen arkea, monille jopa elinehto. Ulkomaalaisen opiskelijan palkkaaminen on helppo tapa kartuttaa monikulttuurisuustaitoja jo kotimaassa. Kutsumme työnantajat keskustelemaan kansainvälisten opiskelijoiden kanssa organisaatioidensa tarjoamista urapoluista ja rekrytointitarpeista. WPP-hankkeen tilaisuuksissa saa markkinoida omaa yritystä työnhakijoille, hankkeen koordinaattori Laura Lindeman kertoo. Suunnitteilla on myös työnantajia ja kansainvälisiä opiskelijoita palveleva toimipiste. Etsimme kansainvälisestä osaamisesta kiinnostuneita yrityksiä mukaan kehittämään ja testaamaan palveluita. Tavoitteena on, että hyviksi todetut palvelut jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeenkin, Säpyskä houkuttelee. WorkPlace Pirkanmaa-hankkeesta vastaa Suomen Itämeri-instituutti ja mukana ovat Pirkanmaan neljä korkeakoulua Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Ota yhteyttä WorkPlace Pirkanmaan tekijöihin Minna Säpyskä (vas.) Projektipäällikkö Suomen Itämeri-instituutti 050 587 0357 minna.sapyska@tampere.fi Laura Lindeman Koordinaattori Ura- ja rekrytointipalvelut Tampereen yliopisto 040 190 4064 laura.lindeman@uta.fi www.baltic.org/projects/ workplace_pirkanmaa Tampere on vetovoimainen opiskelukeskus sekä opiskelijoidensa hyvä työllistäjä. Tämä käy ilmi Tampereen alueen korkeakoulujen tekemästä uraseurantatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta valmistuneiden työelämään sijoittumisen ja liikkuvuuden valossa. Syksyllä 2008 toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui viisi vuotta sitten valmistuneita korkeakoulutettuja. Puolet kyselyyn vastanneista oli tullut Tampereelle opiskelemaan Pirkanmaan ulkopuolelta. Reilu 60 prosenttia vastanneista yliopistoissa opiskelleista oli asunut ennen opintojen alkamista Pirkanmaan ulkopuolella. Valmistumisen jälkeen noin puolella vastanneista ensimmäinen työpaikka sijaitsi Tampereella ja 12 prosentilla muualla Pirkanmaalla. Tieto siitä, että työmarkkinat vetävät, lisää koulutuksen vetovoimaisuutta myös tulevaisuudessa. Toisaalta on muistettava, että yliopistojen tehtävä ei ole kouluttaa vain lähia lueille, aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta kommentoi. Uutta kyselyä suunnitellaan syksylle 2010, jolloin saataisiin tuloksia talouden taantuman ja elinkeinorakenteen muutoksien vaikutuksista työelämään sijoittumiseen. Työurille Tampereelta -raportti luettavissa www.rekrytampere.org Sosiaaliset mediat rynnistävät markkinointiviestintään teksti ja kuva Jenni Rantala Adsek B9:n web-assistentti Petri Eskelinen, Mainostoimisto Mainion luova johtaja Hannele Hietikko ja Adsek B9:n digiplanner Antti Iiskola eivät vielä tiedä varmaksi, mikä merkitys sosiaalisilla medioilla on markkinointiviestinnässä tulevaisuudessa. Markkinointiviestinnän urapaneeli keräsi Aamulehden auditorion täyteen mainosalasta kiinnostuneita opiskelijoita. Paneelissa alan ammattilaisia puhutti markkinointiviestinnässä meneillään oleva murros ja sen vaikutus alan ammattitaitovaatimuksiin. Sosiaaliset mediat kiinnostavat niin mainostajia kuin mainostoimistojakin uutena markkinointikanavana, mutta taidot ja rohkeus niiden hyödyntämiseen ovat vielä puutteelliset. Asiakkaat kysyvät, pitäisikö heidän mennä mukaan sosiaalisiin medioihin, mihin on vaikea vastata. Uusia asiakkaita pitää löytää, mutta yrityksen uskottavuus ei saa kärsiä, Mainostoimisto Mainion luova johtaja Hannele Hietikko pohti paneelissa. Kotisivut jokaisella yrityksellä pitää panelistien mielestä olla jo nyt, mutta toistaiseksi Facebook-profiili ei vielä ole välttämättömyys. Mainostajan täytyy toimia mediassa kunkin median ehdoilla. Jos sosiaalisiin medioihin mennään mukaan, on uskallettava päästää brändistä irti ja antaa ihmisten käyttää sitä ja leikkiä sillä verkossa, Adsek B9:n digiplanner Antti Iiskola tähdensi. Ainoaksi markkinointikanavaksi verkosta on vielä harvalle yritykselle. Taantuma on selkeyttänyt sitä, mikä kanava on millekin mainostajalle toimivin, Elekti Finlandin viestintästrategi Berit Virtanen-Thewlis pohti. Tapahtuman tuottivat tamperelaisten korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden RekryTampere-verkosto ja MARVI. 10 REKRYTOI REKRYTOI 11
Vasta leivottua. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia Humanistinen tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/hum/ Historiatieteen ja filosofian laitos Kieli- ja käännöstieteiden laitos Musiikintutkimuksen laitos Näyttelijäntyön laitos Puheopin laitos Taideaineiden laitos Informaatiotieteiden tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/inf/ Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Kasvatustieteiden tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/kasv/ Kasvatustieteiden laitos Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Lääketieteellinen tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/laak/ Hoitotieteen laitos Lääketieteen laitos Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/yht/ Politiikan tutkimuksen laitos Psykologian laitos Sosiaalitutkimuksen laitos Sosiaalityön tutkimuksen laitos Tampereen yliopiston Porin yksikkö Tiedotusopin laitos International School of Social Sciences (ISSS) Erilliset Laitokset Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT) www.uta.fi/imt/ Terveystieteen laitos www.uta.fi/laitokset/tsph/ Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta www.uta.fi/tiedekunnat/kaha/ Johtamistieteiden laitos Oikeustieteiden laitos Taloustieteiden laitos Yhdyskuntatieteiden laitos Kauppakorkeakoulu Työ tavoittaa tekijänsä välityspalveluilla - workit.netti ja harjoittelupaikat.netti Näkyvyyttä kampuksella - ura- ja yritystapahtumat www.uta.fi/rekry rekry@uta.fi 050 420 1477 33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Vuolteenkatu 20