Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa



Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan TYP-toiminta KELA

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Kela kuntouttaja 2009

Moniammatillinen kipuselvitys

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntous ja sote -uudistus

2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen prosessit Paltamon työllisyyskokeilussa

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Mikä muuttui projektin tuloksena?

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Kelan asiantuntijalausunto

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

SOTE- ja maakuntauudistus

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

TE-palvelut TYP-verkostolle Pohjois-Pohjanmaalla

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

NEET projektin tutkimus

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

NASTOLA Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS:

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Transkriptio:

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1

Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella on merkittävä tehtävä riittävän ja osaavan työvoiman varmistamisessa sekä työurien pidentämisessä Kuntoutuksella voidaan ehkäistä ja vähentää syrjäytymistä yhteiskunnassa Perinteisesti työikäisen väestön kuntoutus jaotellaan ammatilliseen, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen Työttömät saavat terveyspalveluja heikommin kuin työterveyshuollon piirissä olevat työlliset Paltamon kokeiluun työllistettyjen palkkatyösuhde antoi heille oikeuden lakisääteiseen työterveyshuoltoon 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 2

Tutkimustehtävä Tutkimustehtävänä oli arvioida kuntoutusta Paltamon työllisyyskokeilussa Tutkimuskysymykset: 1) Millaisia kuntoutustarpeita kokeiluun työllistetyillä esiintyy ja millaiseen kuntoutukseen he ohjautuvat ja osallistuvat? 2) Millaisia ovat kuntoutuksen toimintakäytännöt? Millaisia kuntoutusprosesseja kokeilussa muodostuu? 3) Miten työllistettyjen kuntoutumista tuetaan? 26.11. 2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 3

Aineistot ja menetelmät Tutkimuksessa on yhdistetty määrällistä ja laadullista aineistoa: Työterveyslääkäreiden kirjaama kuntoutusseuranta-aineisto sisältää 292 käyntikirjausta, jotka koskivat 154 asiakasta Työterveyshuollon ja kuntoutuksen henkilöstön ryhmä- ja yksilöhaastattelut Henkilöstön tuottama kirjallinen materiaali Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen rekisteriaineisto kuntoutukseen osallistuneista vuosina 2009 2011 (otos) Laadullisessa aineistossa menetelmänä sisällönanalyysi, määrällisessä aineistossa suorat jakaumat ja ristiintaulukointi 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 4

Kuntoutustarpeet ja kuntoutukseen ohjautuminen Työterveyshuoltoon ohjautuneilla työllistetyillä oli usein moninaisia ja kasautuneita toimintakyvyn ongelmia: yli 50- vuotiailla korostuivat fyysiset toimintakyvyn ongelmat ja nuorilla psyykkiset toimintakykyongelmat olivat yleisempiä Työllistettyjen kuntoutustarpeet liittyivät useimmiten ammatilliseen kuntoutukseen, mutta tarvetta oli myös psykososiaaliseen kuntoutukseen Eläkeselvittelyn tarvetta oli noin joka viidennen (n=33) työterveyshuollon asiakkaan kohdalla Noin joka neljäs (n=36) työterveyshuollon kuntoutusseurannan asiakkaista ohjattiin edelleen kuntoutukseen. Heidän kohdallaan kuntoutuksen toteutumisesta ei ole tietoa. 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 5

Kuntoutukseen osallistuminen Rekisteritiedon mukaan Kelan kuntoutukseen osallistui vuosina 2009 2011 Paltamon työttömien otoksesta 7,2 % Sonkajärven työttömien otoksesta 2,4 % Paltamon työllisten otoksesta 5,4 % Paltamon työttömillä kuntoutusjaksoissa korostuivat sopeutumisvalmennus tai kuntoutuskurssit kuntoutuslaitoshoito kuntoutustutkimukset kuntoutustarveselvitykset 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 6

Kuntoutuksen toimintakäytännöt ja prosessit Kuntoutuksen näkökulmaa oli etenkin ensimmäisinä vuosina vaikea sovittaa kokeilun työkeskeisyyteen Perinteinen työterveyshuollon toimintamalli ei ollut käytettävissä sellaisenaan Toiminnassa kehiteltiin uusia toimintakäytäntöjä muun muassa moniammatilliseen työssä selviytymisen arviointiin ja työkyvyn tukemiseen Alussa painopisteenä oli mahdollisimman monen henkilön työllistäminen kokeiluun eikä työtehtäviä välttämättä räätälöity työllistetyn työhön kuntoutumista silmällä pitäen Kokeilun edetessä muun muassa kuntoutusohjauksen resurssia vahvistettiin ja kuntoutuksen näkökulma vahvistui 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 7

Kuntoutumisen tuki Kokeilussa työterveyshuolto ja kuntoutus kohdistuivat pääasiassa niihin työllistettyihin, jotka työskentelivät Työvoimatalolla Työvoimatalon omassa toiminnassa työllistettyjen kuntoutumista pyrittiin tukemaan yhdistämällä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä työnteon kautta Sosiaalisten valmiuksien lisääntyminen nähtiin usein edellytyksenä ammatillisten valmiuksien kehittämiselle Työvoimatalon käytännöissä korostui sosiaalisten valmiuksien tukeminen 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 8

Toimijuuden ulottuvuuksia Työvoimatalon kuntoutumisen tukemisessa Toimijuuden ulottuvuudet Sosiaalinen kuntoutuminen Elämänhallinta Arkielämän taidot Toimintakyky (Työ)yhteisöön sopeutuminen Osallistumishalu Tulevaisuuteen suuntautuminen Työttömän roolista irrottautuminen Ammatillinen kuntoutuminen Ammatillinen osaaminen Työssä oppiminen Työkyky Kyky oppia uutta Työhalu, työllistymishalu Tavoitteellisuus Työelämän sääntöjen ja vaatimusten omaksuminen 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Peppi Saikku & Riitta-Liisa Kokko 9

Johtopäätökset Kohderyhmässä on paljon terveyspalvelujen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tarvetta Työ sinänsä ei kuntouta, jollei siihen liitetä yksilöllisiä kuntouttavia toimia. Tarvitaan työn, ammatillisen ja sosiaalisen tuen yhdistämistä Työterveyshuolto ja työkyvyn arviointi eivät sinänsä ole riittäviä tekijöitä ohjaamaan työttömiä kuntoutukseen, mikäli kohderyhmälle ei ole soveltuvia kuntoutuspalveluja Usein työllistettyjen kuntoutustarpeet ja kuntoutusjärjestelmän vaatimukset eivät kohdanneet: kuntoutusmuodot eivät vastanneet työllistettyjen tarpeita, toisaalta työllistetyt eivät täyttäneet kuntoutusjärjestelmän asettamia kuntoutuksen kriteerejä 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 10

Johtopäätökset Työllisyyskokeilu mahdollisti työkyvyn arvioinnin myös pitkään työttömänä olleille Monen kohdalla oltiin myöhässä kuntoutuksen osalta ja kuntoutuksen mahdollisuudet jäivät rajallisiksi Psykososiaalisen kuntoutuksen tarve nousi kokeilussa vahvasti esille Työkyvyn arviointiin tarvitaan työtä ja kohderyhmälle soveltuvia kuntoutuspalveluja Toisaalta Paltamon kokeilu on osoittanut myös osatyökykyisten työssä käynnin mahdolliseksi 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 11

Julkaisut Saikku, P & Kokko, R-L (2012) Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa toimijuuden tukeminen ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kuntoutus, vol. 35, no. 4, 5-16. Kokko, R-L (2013) Työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen prosessit Paltamon työllisyyskokeilussa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 4/2013. Kokko, R-L & Saikku, P (2013) Toimintakyvyn ongelmat, kuntoutustarpeet ja kuntoutukseen ohjautuminen Paltamon työllisyyskokeilussa. Käsikirjoitus. 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 12