Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto 10.2.2010 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 10.2.2010 Jukka Vesala
Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät: markkinoiden, riskienhallinnan ja valvonnan havaitut puutteet Mitkä riskit realisoituivat? Tulevaisuuden näkymät Riskienhallinnan kehityskohteita Korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Miten Fiva valvoo? 10.2.2010 Jukka Vesala 1
I. Finanssikriisi ja sen opetukset 10.2.2010 Jukka Vesala 2
Kriisin taustatekijät: Makrotalous ja finanssimarkkinat Löysä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso. Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen. USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu. Sääntelemättömät johdannaismarkkinat; luottojohdannaisten nopea kasvu. Finanssijärjestelmän riskejä ei rajoitettu kokonaisuutena. 10.2.2010 Jukka Vesala 3
Kriisin taustatekijät: Markkinoiden ongelmat Alhainen korkotaso ja lähes olemattomiksi supistuneet riskilisät ajoivat tuottojen tavoitteluun: rahoitusinstrumenttien monimutkaistuminen riskien läpinäkyvyyden vähentyminen finanssialan yritysten välisten riippuvuuksien hämärtyminen (ns. systeemiriskit) Liiallisia kannustimia riskinotolle: palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa moraalikato: too-big-to-fail, too-interconnected-to-fail, tai too-big-torescue Heikko sijoittajien harjoittama markkinakuri ; luottoluokitusten ongelmat. 10.2.2010 Jukka Vesala 4
Too-big-to-rescue ongelma 10.2.2010 Jukka Vesala 5
Finanssikriisin syitä ja seurauksia Bonukset pienentyneet korkealta tasolta Investointipankkitoiminta vetää henkeä 10.2.2010 Jukka Vesala 6
Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Luottoriski: Luotonottaja maksukyvytön ja vakuudet riittämättömät luotonantajalle luottotappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Markkina- tai sijoitusriskit: Omistetun arvopaperin arvon alentuminen markkinoilla tilapäinen tai lopullinen arvonalentumistappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Likviditeettiriskit: Kyvyttömyys vastata sitoumuksista velkojille (esim. tallettajille) = maksuvalmiusriski pankin tai muun toimijan maksukyvyttömyys, pahimmillaan maksuvalmiuskonkurssi. Kyvyttömyys hankkia tai uusia rahoitusta omaisuuserille = rahoitusriski rahoitusvaje, pahimmillaan toiminnan keskeytyminen. 10.2.2010 Jukka Vesala 7
Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Toiminnalliset (operatiiviset) riskit: Järjestelmien, hallinnon tms. pettäminen ja siitä aiheutuva toiminnan keskeytyminen ja kustannukset ko. tapahtumien aiheuttamat tappiot ja mahdolliset korvausvelvollisuudet asiakkaille. Liiketoimintariskit: Liiketoiminnan pohja murenee (esim. kokotaseen korkoriski, taloudellinen lama, asiakaskato, maineen menetys, sääntelymuutos) liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen. Systeemiriskit: Yhden toimijan maksukyvyttömyyden aiheuttamat seurannaisvaikutukset tai kaikkien (useimpien) toimijoiden altistuminen samalle riskille liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen. 10.2.2010 Jukka Vesala 8
Kriisin taustatekijät: Riskienhallinnan puutteet Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Toimintoja johdettiin erillisten tulosyksiköiden lähtökohdasta; ei koko konsernin taseen ja sen riskien näkökulmasta. Riskien hallinnalla ei riittävän vahva riippumaton asema. Puutteita useimmilla riskialueilla: Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Monimutkaisten instrumenttien todellisten riskien mittaus epäonnistui (markkinariskit realisoituivat). Luottoriskienhallinnassa viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa ja puutteita vastapuoliriskien hallinnassa. Jotkut liiketoimintamallit osoittautuivat elinkelvottomiksi (esim. Northern Rock, islantilaiset pankit liiallinen nojautuminen lyhytaikaiseen rahamarkkinarahoitukseen). Stressitesteillä ei varauduttu läheskään koetunlaiseen shokkiin. 10.2.2010 Jukka Vesala 9
Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Malleissa yleensä normaalisuusoletus: ei huomioi, että suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä ( fat tails ). Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Korrelaatioiden väärinarvioinnit. 10.2.2010 Jukka Vesala 10
7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/2005-08/2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! 10.2.2010 Jukka Vesala 11
Density Density 7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 4.10.2007 7.1.2005 26.7.2005 11.2.2006 30.8.2006 18.3.2007 4.10.2007 21.4.2008 7.11.2008 26.5.2009 Korkoero (bps) Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 12 10 Euribor-Eurepo 3M 250 200 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 8 6 4 150 100 2 50 0 0 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 spredimuutos Normaalijakauma 0.18 0.16 0.14 0.12 0.1 0.08 0.06 spredimuutos Suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä. 0.2 0.04 0.1 0.02 0-2 -1.5-1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 0-20 -10 0 10 20 30 40 50 Data Data 10.2.2010 Jukka Vesala 12
17.2.2005 5.9.2005 24.3.2006 10.10.2006 28.4.2007 14.11.2007 1.6.2008 18.12.2008 6.7.2009 22.1.2010 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio. Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla. Riskien välinen korrelaatio kasvaa kriiseissä! 10.2.2010 Jukka Vesala 13
Kriisin taustatekijät: Viranomaisvalvonta Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely riittämätöntä vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet. 10.2.2010 Jukka Vesala 14
II. Tulevaisuuden näkymät 10.2.2010 Jukka Vesala 15
Riskienhallinnan kehityskohteita Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Tästä huolimatta, mallit ovat erittäin hyödyllisiä monimutkaisten rahoituksen riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa! Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Realistisemmat oletukset mallinnuksen lähtökohdaksi!? Korostetaan myös malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä (stressitestit). Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM). Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit (vakavaraisuus ja likviditeetti). 10.2.2010 Jukka Vesala 16
Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu Luottojohdannaisten nopea kasvu Finanssijärjestelmän riskien rajoittaminen Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet Korjaustoimet Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen sekä tehokas makro mikro koordinaatio: Systeemiriskineuvoston perustaminen (European Systemic Risk Board) (perustetaan 2011) Mikrovalvonnan yhteistyön tehostaminen: EU:n valvontarakenteiden uudistaminen (European System of Financial Supervisors, ESFS) (perustetaan 2011) Valvojakollegiot kaikkien merkittävien cross-border ryhmittymien valvontaan (sekä tytäryhtiö-, että sivukonttori-rakenteet) 10.2.2010 Jukka Vesala 17
Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (EKP:n yhteydessä) EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat + + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Tehtävät Valvonnan standardit Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät Päivittäinen valvontatyö 10.2.2010 Jukka Vesala 18
Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Tuotteiden monimutkaistuminen Heikko markkinakuri Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ) Luottoluokittajien ongelmat Tuotteet ja markkinarakenteet Korjaustoimet Varjopankkitoiminnan ja luottoluokittajien sääntely sekä läpinäkyvyyden lisääminen: Direktiiviehdotus vaihtoehtoisten rahastojen sääntelystä (mm. hedge funds, private equity) Luottoluokituslaitosten rekisteröinti ja valvonta (EU-asetus hyväksytty, voimaan maaliskuussa 2010) 10.2.2010 Jukka Vesala 19
Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännökset Riskien ottaminen suurella velkavivulla vakavaraisuussäännösten estämättä Taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely ja valvonta riittämätöntä Vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten voimakas myötäsyklisyys Finanssialan toimijoiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteet Moraalikato Korjaustoimet Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen: Tiukennuksia arvopaperistettujen erien riskien sääntelyyn (voimaan EU:ssa 12/2010) Kaupankäyntisalkun vaatimusten tiukentaminen (voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011) Omien varojen laatuvaatimusten harmonisointi (voimaan EU:ssa 12/2010) Basel III uudistus. Riskienhallinnan yleisten vaatimusten kiristäminen ja palkitsemisperiaatteiden sääntely (palkitsemisen sääntely voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011 alussa). 10.2.2010 Jukka Vesala 20
Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel I (1980-luvun lopussa): Vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen: 8% sääntö (omat varat / tase). Ei kovin riskiperusteinen: yksinkertaiset kategoriat tase-erille (0%, 20%, 100%). Basel II (EU:ssa 2007-2008): Vakavaraisuusvaatimukset mahdollisimman riskiperusteisiksi: mm. omien sisäisten mallien käyttö mahdolliseksi, riskiä vähentävien ja lisäävien tekijöiden huomiointi Vakavaraisuusvaatimus erikseen kaikille merkittäville riskeille (luotto-, markkinaja toiminnalliset riskit Pilari 1). Vaatimus kaikkien muidenkin riskien analysoimisesta ja pääomittamisesta (Pilari 2). Riskien ja vakavaraisuuden julkistamisvaatimukset (Pilari 3). Basel I:n porsaanreikien korjaaminen valvonta-arbitraasin ehkäisemiseksi: mm. arvopaperistettujen erien vakavaraisuusvaatimuksen kiristäminen. Täsmäkorjauksia tehty ja tekeillä: mm. kaupankäyntisalkun vakavaraisuusvaatimus, uudelleenarvopaperistaminen 10.2.2010 Jukka Vesala 21
Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel III? (mahdollisesti 2012 käyttöön): Omien varojen erille huomattavasti tiukemmat kriteerit. Lisäksi yksinkertainen, ei-riskiperusteinen ns. vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio). Vakavaraisuusvaatimusten tason nosto ja ns. suhdannevaihtelun huomioivat uudet vaatimukset (pääomapuskuri ja dynaamiset varaukset ). Likviditeettiriskeille (maksuvalmius- ja rahoitusriski) määrälliset rajoitteet. 10.2.2010 Jukka Vesala 22
Fivan tavoitteet ja tehtävät riskien valvonnassa Lakisääteiset tavoitteet: Finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Tehokas ennakoiva valvonta: Havaitaan ja ehkäistään ennakolta valvottavien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit. Tehokas kriisien hallinta: Rajoitetaan kriisien ja häiriöiden vaikutukset ja kustannukset finanssisektorilla. Päämääränä asiakkaiden suoja ja kansantalouden edut: Asiakkaiden suojaa edistetään sillä, että finanssialan yritykset ovat vakavaraisia ja maksukykyisiä. Toimintakykyinen finanssijärjestelmä on kriittinen kansantalouden kasvun ja vakaan kehityksen kannalta. 10.2.2010 Jukka Vesala 23
Riskien valvonnan tulee olla ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää 10.2.2010 Jukka Vesala 24
Fivan valvonnan kohteet Fiva valvoo mm.: Pankkeja Vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä Työeläkevakuutusyhtiötä Eläkesäätiöitä ja eläkekassoja Sijoituspalveluyrityksiä Rahastoyhtiöitä Arvopaperikeskusta Pörssiä Monikansallisten yhtiöiden valvonnassa tiivis yhteistyö etenkin pohjoismaisten valvojien kanssa. 10.2.2010 Jukka Vesala 25
Fivan ydintehtävät riskien ja vakavaraisuuden valvonnassa Sääntely: Sitovan ja suosittavan ohjeistuksen antaminen valvottaville riskien hallinnasta, menettelytavoista tms. Kansainväliseen ja kotimaiseen sääntelyn kehittämiseen osallistuminen. Tarkastukset: Fiva arvioi paikanpäällä valvottavien toimintaa sääntelyä sekä alan parhaita käytänteitä vasten. Analyysi: Vakavaraisuuden, kannattavuuden ja riskien jatkuva seuranta säännöllisten raporttien perusteella. Toimintaympäristön analyysi ja tutkimus yhdessä Suomen Pankin kanssa. Säännölliset stressitestit. 10.2.2010 Jukka Vesala 26
Valvonnan tehostaminen: Fivan toimet Tiivistetty valvonta: tihennetty raportointi ja analyysi, jatkuva keskusteluyhteys valottaviin. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Luottoriskien ennakoiva valvonta: pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna: riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi. 10.2.2010 Jukka Vesala 27
Fivan tarkastustoiminnan tavoitteet Valvottavien riskienhallinta on riittävällä tavalla järjestetty ja noudattaa lakeja sekä Fivan ohjeita ja määräyksiä. Riskienhallinta tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä. Varmistua siitä, että riskit eivät uhkaa valvottavan vakavaraisuutta. Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan päivittäisessä toiminnassa systemaattisesti. Fivan tarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti huomioiden mm. valvottavan rooli finanssimarkkinoiden vakauden näkökulmasta. kriteereinä mm. viranomaisraportointi, valvontakäynnit, sisäinen raportointi 10.2.2010 Jukka Vesala 28
Tarkastusten sisältö eri riskialueilla Tarkastus jakautuu kahteen pääosaan: riskien hallinnan laadulliseen arvioon kvantitatiiviseen arvioon riskisasemasta Laadullinen arvio on kaksivaiheinen: Arvioidaan valvottavalta saatu kirjallinen ennakkomateriaali (riskienhallinnan prosessien kuvaus). Tehdään tarkastus, jossa arvioidaan kuinka hyvin kuvatut periaatteet ja ohjeet on otettu käyttöön ja arvioidaan riskiasemaa otantaan perustuen. Tarkastuskirje valvottavalle, jossa raportoidaan: Mitä tarkastuksella havaittiin. Mitä Fiva vaatii asian osalta: toimenpidevaatimukset tai -suositukset valvottavalle. 10.2.2010 Jukka Vesala 29
Fivan säännölliset analyysit ja tutkimukset Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Talletuspankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus Vakuutussektorin tutkimuksia Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastotutkimus Liikennevakuutuksen maksututkimus Tilastoja kattavasti Arvopaperimarkkinat Luottomarkkinat Tilinpäätösten avainluvut Vakuutustoiminta www.finanssivalvonta.fi 10.2.2010 Jukka Vesala 30
Pankki- ja vakuutusvalvonta yhdistyvät Fivassa Finanssikriisin kokemukset ovat vahvistaneet, että finanssisektorin riskien kokonaisvalvonta on hyvin tärkeää. Samanlaiset vaatimukset eri sektoreilla tarpeen tasapuolisten kilpailumahdollisuuksien vuoksi. Yhdistetyssä valvonnassa synergiahyötyjä ja ristiinoppimista. Yhdistetty valvonta mahdollistaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien (=konglomeraatit) tehokkaan valvonnan. Konglomeraattien tehokas riskienhallinta edellyttää kokonaisvaltaista taseriskienhallinnan (ALM) lähestymistapaa: riskienvalvonnan ja -hallinnan keskittäminen tehostaa toimintaa yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki 10.2.2010 Jukka Vesala 31
KIITOS! jukka.vesala@finanssivalvonta.fi 10.2.2010 Jukka Vesala