HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 45 05.06.2012 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO LASTENSAIRAALA-, TRAUMAKESKUS- JA SYÖPÄSAIRAALA-HANKKEISTA 697/10/03/02/00/2011 HYKS 45 Johdanto Meilahden sairaalakampus on vilkkaassa rakentamisvaiheessa. Alueen kehittämistä on ohjannut iäkkäiden rakennusten suojelu, huono kunto, epäkäytännöllisyys, kalliit korjauskustannukset, hankalat muutos/korjausvaiheet keskellä kliinistä toimintaa sekä päätöksenteon ja rakentamisen valmistelujen hidas eteneminen. Kiireisiä ratkaisuja edellyttävät nykyisen Lastensairaalan, Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan huono kunto. Tämän vuoksi on lähdetty selvittämään mahdollisuutta rakentaa uusi lastensairaala Meilahden sairaala-alueelle tai vaihtoehtoisesti lisärakennus nykyisen Lastenklinikan viereen, joka samalla peruskorjataan. Kolmantena vaihtoehtona tulee kyseeseen uuden sairaalan rakentaminen Meilahden kampuksen välittömään läheisyyteen. Vuonna 2003 hallitus on valmistelukehotuksenaan linjannut, että Töölön sairaalan toiminnot sijoittuisivat Meilahteen suunniteltavaan Traumakeskukseen. Myös Syöpätautien klinikan rakennuksen on jo pitkään tiedetty olevan tiloiltaan liian ahdas, nykyaikaiseen käyttötarkoitukseensa epäkäytännöllinen ja huomattavan peruskorjauksen tarpeessa. Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen tilasuunnittelun on katsottu olevan tarkoituksenmukaista yhdistää samaan hankkeeseen. Hallituksen päätös HUS:n hallitus käsitteli tulevia rakennustarpeita kokouksessaan 16.4.2012 ( 56). Hallitus päätti, että Lastensairaalan, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen suunnittelua jatketaan tavoitteena, että mainitut sairaalahankkeet voidaan sisällyttää vuosina 2016-2021 HUS:n investointiohjelmaan. Samalla käynnistetään valmistelu Meilahden sairaala-alueen kaavoituksen muuttamiseksi tulevia sairaalatarpeita varten. Niin ikään käynnistetään selvittely hankkeiden rahoitusvaihtoehdoista mukaan lukien - Töölön sairaalan alueen taloudellinen hyödyntäminen; - lahjoitusrahoituksen saaminen erityisesti uuden Lastensairaalan hankkeelle ja - erillinen valtionrahoitus. Hallitukselle raportoidaan hankkeiden valmistelun ja suunnittelun etenemisestä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hallitus päätti myös saattaa päätöksensä tiedoksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnalle ja varata lautakunnalle
Katsaus nykytilanteeseen mahdollisuuden lausunnon antamiseen asiassa. Lisäksi päätettiin, että asia saatetaan tiedoksi myös valtuustolle. Hallitus päätti esittää, että valtuusto merkitsee hallituksen periaatepäätöksen ja asian valmistelutilanteen tiedoksi. Lastensairaala Vuosien ajan on tiedetty, että Lastenklinikan ja Lastenlinnan sairaaloiden kunto on huono. Molemmat rakennettiin 1940-luvulla. Lastenlinnan tornin julkisivu on tällä hetkellä peruskorjauksen kohde. Sairaalassa on lastenneurologiaa, lastenpsykiatriaa ja toimistotiloja. Lastenklinikka on raskaan peruskorjausohjelman alkutaipaleella. Suunnitelmat ovat jatkuvasti muuttuneet uusien esille nousseiden ongelmien takia. Vuonna 2010 valmistui kaksi uutta lisärakennusta, toisessa kuuden salin leikkausosasto ja toisessa vastaleikattujen lapsipotilaiden teho-osasto. Uudet rakennusosat palvelevat tarkoitustaan hyvin, mutta ne eivät ole oleellisesti ratkaisseet muun rakennuksen ahtautta tai epäkäytännöllisyyttä. Lastenlinnan ja Lastenklinikan suojeltujen rakennusten mahdollisuudet palvella korjattuinakaan nykyaikaista lasten erikoissairaanhoitoa ovat rajalliset. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksen (2008-2009) jälkeen todettiin kiireelliseksi tehtäväksi käynnistää uusien lasten somaattisen erikoissairaanhoidon tilaratkaisujen suunnittelu. Uuden lastensairaalan tilatarpeiden selvityksessä (15.12.2011) kuvattavat kokonaisuudet olivat 1) uuden lastensairaalan rakentaminen ja sen tehtävät toimintavolyymeineen vuonna 2020 ja siitä eteenpäin ja vaihtoehtona 2) Lastenklinikan uuden lisärakennuksen rakentaminen ja sen tehtävät toimintavolyymeineen yhdistettynä nykyiseen, mutta kokonaan peruskorjattuun rakennukseen. Selvitysten lähtökohta oli, että lastensairaala on osaamiskeskus, jolla on kiinteä yhteys vastasyntyneiden teho-osastoon (NKL) ja muuhun Meilahden alueen toimintaan. Lastenyksiköillä on paljon valtakunnallisia vastuita. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Hoitojen keskittämisen suhteen on päädytty vaihtoehtoehdotukseen, jossa Hyksin lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnot tullaan keskittämään uusiin tiloihin nykyisessä Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa ja Töölön sairaalan HUSUKE:ssa hoidettavien lasten osalta. Aluksi ehdotettiin myös Silmä-korvasairaalassa hoidettavien lapsipotilaiden siirtoa uuteen lastensairaalaan, mutta tästä aloitteesta on luovuttu. Kyseessä on yhteensä noin 3 200 alle 16-vuotiaiden leikkaustoimenpidettä Lasten allergologian osalta tarkempia neuvotteluja on vielä syytä käydä. Ala on
pediatriassa keskeinen ja sitä on mallikelpoisesti hoidettu Iho- ja allergiasairaalassa. Edellä todetun mukaiset toimintalukuennusteet on seuraavassa taulukossa 1 esitetty kahden eri rakennusvaihtoehdon osalta (yksi uusi sairaala tai vanha Lastenklinikka peruskorjattuna ja sen uusi lisärakennus). Taulukko 1. Uuden lastensairaalan (yhden tai kahden rakennuksen vaihtoehdot) suoritteet vuonna 2020 Lastensairaalan suunnittelussa pyritään saavuttamaan mahdollisimman paljon synergiaetuja. Yhteen kuuluvat toiminnalliset yksiköt keskitetään suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi yhtenäiseen ajanvarauspoliklinikkaan, kotisairaalaan, päiväsairaalaan ja päiväkeskustoimintaan. Tarkempien toiminnallisten muutosten vaikutuksia ei ole vielä pystytty hahmottamaan. Opetuksen ja koulutuksen tarpeet on suunnittelussa huomioitu hyvin. Lastensairaalan rakennuspaikan vaihtoehdot ovat joko Naistenklinikan ja Lastenklinikan välinen alue tai Iho- ja allergiasairaalan ja Paciuksenkadun välinen rinne lähellä paikkaa, josta Meilahden kampuksen huoltotunneli alkaa. Työryhmä priorisoi ensin mainittua vaihtoehtoa tai kahden rakennuksen vaihtoehtoa. Raporttia käsiteltiin suurten rakennushankkeiden ohjausryhmässä joulukuussa 2011. Ryhmä oli yhden sairaalan ratkaisun kannalla, mutta esitettiin myös epäilyjä ensisijaisesti ehdotettua sijaintia kohtaan. Lastensairaalan suunnittelun tässä vaiheessa on paljon avoimia asioita, eikä vielä voida esittää tarkkoja tilatarvearvioita. Alustava käsitys on, että uusi lastensairaala vaatisi ainakin 20 000 hyöty-m2 ja bruttoneliöiden määrä olisi lähes kaksinkertainen. Traumakeskus ja siihen vaikuttavat Operatiivisen tulosyksikön järjestelyt HYKS-alueella Töölön sairaalan yleissuunnitelmaa valmistellut työryhmä esitti HUS:n hallitukselle melko laajaa peruskorjausohjelmaa vuosille 2003-2015. Hallitus ei hyväksynyt linjausta vaan palautti 3.3.2003 yleissuunnitelman uuteen valmisteluun evästyksenään suunnitella uusi, koko Töölön sairaalan korvaava sairaala Meilahteen. Tämä linjaus on otettu huomioon asemakaavassa, sillä vuonna 2006 asemakaavaan lisättiin varaus Traumasairaalan rakentamiseen. Vuonna 2003 HUS:n investointiohjelmista jätettiin pois pääosa
Töölön sairaalaan suunnitelluista korjausinvestoinneista. Töölön sairaala on rakennuksena erittäin huonossa kunnossa ja sen tuottamien palveluiden turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Traumakeskuksen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen jälkeen. Uusi sairaala on otettu huomioon mm. Meilahden sairaalan aulaprojektin yhteydessä. Uusi aularakennus yhdistää Kolmiosairaalan ja Tornisairaalan, ja tämän yhdistelmän jatkeeksi tulisi Traumasairaala. Töölön sairaalassa toimii neljä kirurgian erikoisalaa: 1) ortopedia ja traumatologia, 2) käsikirurgia, 3) plastiikkakirurgia, johon kuuluvat myös HUSUKE (Huuli- ja suulakihalkiokeskus) ja Palovammakeskus sekä 4) neurokirurgia. Lisäksi anestesiologian, teho- ja kipuhoidon klinikkaryhmällä (ATEK) on tärkeä rooli sairaalassa. Töölön sairaassa on jatkuva valmius toimintaan suuronnettomuustilanteessa HUS-piirin sairaaloiden hälyttäjänä ja onnettomuuspotilaiden vastaanottajana. Leikkaustoiminnan tärkeät luvut vuodelta 2011 käyvät ilmi seuraavan sivun taulukosta. HUSUKE ja palovammakeskus on poistettu kaikista Plastiikkakirurgiaa koskevista luvuista, koska HUSUKE suunnitellaan sijoitettavaksi lastensairaalaan ja palovammakeskus Jorvin sairaalaan. Nykyiset leikkaussalit ovat neljässä eri blokissa, joilla on omat heräämönsä / valvontansa. Tämän lisäksi talossa on kolme teho-osastoa (neurokirurgia, traumatologia ja palovammateho) sekä tehostetun valvonnan paikkoja (neurokirurgia ja palovammat). Päivystyspoliklinikka on kaikkien erikoisalojen yhteinen ja tiloiltaan ahdas. Töölön erikoisalojen ajanvarauspoliklinikka on pääosin yhteinen. Muuta polikliinista toimintaa / pientoimenpidetoimintaa tapahtuu muuallakin, pääosin vuodeosastojen tiloissa. Töölön sairaalassa on kuusi vuodeosastoa, sairaansijoja oli viime vuonna 172. Vuodeosastojen tilat ovat vanhanaikaiset ja huonokuntoiset. Mm. tilanahtaus, eristys / yhden hengen huoneiden puute ja riittämättömät saniteettitilat edesauttavat vaikeiden infektioepidemioiden syntymistä. Töölön sairaalan asiantuntijoita pyydettiin laatimaan ennusteet tulevaisuuden leikkauspotilasmääristä vuoteen 2020 saakka. Nämä käyvät ilmi oheisesta taulukosta 2, vertailuna viime vuoden luvut. Herttoniemen lukuja ei ole mukana. Operatiivisen tulosyksikön antamia ennusteita ei ole käsitelty Suurten rakennushankkeiden OR:ssa. Taulukko 2. Töölön leikkaustoiminnan tunnuslukuja 2011 ja leikkausmäärän / saliaikojen ennusteet 2020 Erikoisala Leikatut potilaat Leikkaussali- Leikatut potilaat Leikkaussaliaikojen aika (kasvu-% 2011-2020 ennusteet
Käsikirurgia 1 407 2 553 1 700 (21%) 3 085 Ortopedia 1 255 4 218 1 650 (30%) 5 545 Traumatologia 3 359 9 234 3 700 (10%) 10 172 Plastiikkakirurgia* 2 045 6 427 2 700 (30%) 8 478 Neurokirurgia 3 231 8 256 4 400 (36%) 11 243 Suu- ja leukakirurgia 75 171 150 (100%) 341 Muut erikoisalat 1 499 1 396 1 500 (? ) 1 400 YHTEENSÄ 12 871 32 255 15 800 (23%) 40 264 (25%) * ei HUSUKE tai palovammat Avohoitokäyntejä Töölön sairaalassa on vuosittain noin 60.000. Arvioinnissa on lähdetty siitä, että nykyinen väestövastuu säilyy. Ennusteet perustuvat ensisijaisesti HUS-alueen väestömuutoksiin. Muina tekijöinä on otettu huomioon hoitomuotojen kehitys sekä väestömäärän ja ikärakenteen kehitykset tulevina vuosina. Muut, esitettyä suuremmat kasvuskenaariot perustuvat vaihtelevasti ERVA-alueen, muiden ulkokuntapotilaiden ja muiden maksutahojen hoitotarpeisiin (vakuutusyhtiöt, vapaa hoitopaikan valinta maassamme ja ulkomaiset potilaat). Viimeksi mainitut asiat tulevat olemaan riippuvaisia maksavien tahojen ja HUS:n omista strategisista linjauksista. Leikkausmäärien ennustetut muutokset pohjautuvat olettamukseen, että leikkaussalien vuorokausirytmi säilyy muuttumattomana, kuten myös erikoisalojen keskimääräiset leikkausajat. Operatiivisen tulosyksikön ennakoitu potilasmäärän kasvu nykyisin erikoissairaanhoidon kysyntäkriteerein vuoteen 2020 on 23%. Muuttumattomilla työaikajärjestetyillä kehitys edellyttäisi uudessa traumakeskuksessa leikkaussalien määrän lisäystä noin 30 %:lla. Lisääntynyt potilasmäärä edellyttäisi myös lisää vuodeosastopaikkoja sekä ajanvarauspoliklinikan ja päivystyspoliklinikan kapasiteettia. Uuden traumakeskuksen tilatarpeita ei voida arvioida pelkästään nykyisen Töölön sairaalan tilankäytön pohjalta. Uudessa sairaalassa toimintoja kootaan selkeiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja korjataan niitä epäkohtia jotka ovat johtuneet nykyisten tilojen riittämättömyydestä ja pirstoutuneisuudesta. Uudisrakentaminen edellyttää potilaiden hoitopolkujen ja eri toiminnallisten rutiinien läpikäyntiä ja prosessien virtaviivaistamista. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä todettakoon, ettei ole tarkoituksenmukaista rakentaa Hyksiin vuodeosastotilaa potilaille, joiden kuntoutuksen kuuluu tapahtua muualla. Moderni suunnittelu luo potilaille lisätilaa sairaalassa (yhden hengen huoneet,omat saniteettitilat jne), toisaalta se voi oleellisesti vähentää tilojen tarvetta paremmin toimivan hoitoprosessin myötä. Operatiivisen tulosyksikön kaavailemat siirrot tornisairaalan toimintojen väistövuosien jälkeen vaikuttavat Hyksin sairaaloiden tilankäyttöön, myös Traumakeskukseen. Käydyissä
neuvotteluissa tarkemmat suunnitelmat / toivomukset ovat selvinneet: - Elektiivinen, vaativampi gastrokirurgia kotiutetaan Meilahteen Peijaksesta ja Kirurgisesta sairaalasta. Perustelut liittyvät päivystykseen ja vaativaan postoperatiiviseen seurantaan. Toiminta Jorvin sairaalassa jatkuu. - Ennakoidaan elinsiirtotoiminnan kasvua. Kaikkien elinten osalta olemme jonkin verran alle Euroopan "parasta statistiikkaa". Vaativa maksakirurgia tullee myös lisääntymään. Leikkausmäärät eivät kuitenkaan ole isoja. - Urologia on vaativimpia osia lukuun ottamatta siirretty Peijakseen. Jatkossa suunnitellaan tämän linjauksen jatkamista, mutta Meilahden osuuden kasvua. Valtaosa urologisesta vuodeosasto- ja leikkaustoiminnasta jää Peijakseen. - Verisuonikirurgia on ennusteiden mukaan, varsinkin endovaskulaari-leikkausten osalta, tuntuvasti kasvava erikoisala. Verisuonikirurgia toimii Jorvissa ja Meilahdessa. Päivystys ja valtimokirurgia keskitetään Meilahteen, laskimokirurgia jää Jorvin sairaalaan. - Sydän- ja thoraxkirurgian osalta Meilahteen on odotettavissa keuhkokirurgian ja ruokatorvikirurgian lisääntymistä, koska osaajien määrä vähenee muualla hoitomahdollisuuksien samanaikaisesti lisääntyessä ja mutkistuessa. Toteutuessaan yllä mainitut muutokset johtaisivat siihen, että pehmytosakirurgian leikkaussalitarve Meilahdessa nousisi vuoden 2010 tasosta (ennen väistöjä) noin 50 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Pehmytosakirurgia on käyttänyt 14 salia Meilahden sairaalassa. Neljä salia on ollut muussa käytössä, mutta voidaan väistöjen jälkeen ottaa käyttöön. Kaksi salia tullaan yhdistämään yhdeksi hybridisaliksi. Näin pehmytosakirurgialla tulee olemaan 17 salia Meilahdessa ja lisäksi esitetään neljä salia uudesta traumasairaalasta. Lisäksi sairaansijatarpeen arvioidaan nousevan kahden vuodeosaston verran. Kun Töölön ja pehmytosakirurgian esitetyt lisäyssuunnitelmat yhdistetään, leikkaussalien määrän kasvu olisi 25 % (Meilahden sairaala ja Traumakeskus). Silmä-korvasairaalan selvitykset ovat osoittaneet, että korva-, nenä- ja kurkkutautien resursointi on riittävä. Silmätaudeissa vallitsee jatkuvasti kasvava tarve. Nämä ennusteet liittyvät ikääntyvään väestöön: kaihiin, glaukoomaan ja verkkokalvon rappeutumaan ja sen uusiin hoitomahdollisuuksiin. Esitetty ratkaisumalli on silmätautien leikkausten kotiuttaminen, mikä vuoteen 2020 mennessä edellyttäisi oman leikkausmäärän kolminkertaistumista ja viittä leikkaussalia lisää. Tähän saakka oman kapasiteetin ylittävä osa on toistaiseksi hoidettu alihankinta- tai palvelusetelitoiminnalla. HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän käsittelyssä joulukuussa 2011 on katsottu, että realistisempi vaihtoehto lienee sijoittaa kasvutarve pääosin ulkoisiin satelliitteihin, joko omana toimintana tai alihankintana.
Tornisairaalan peruskorjauksen väistövuosien jälkeen olisi mahdollista siirtää suu- ja leukakirurgian ja hammashoidon ei-päivystyksellistä leikkaustoimintaa Kirurgisesta sairaalasta Silmä-korvasairaalaan Ennusteiden kriittinen arviointi edellyttää tähänastisen kehityksen analyysia. HYKS-alueella kaikkien operatiivisten erikoisalojen sijoittamisessa on tällä vuosituhannella tapahtunut paljon muutoksia. Siksi eri toimintojen tai ajanjaksojen vertailu on ollut haasteellista, mutta seuraava taulukko 3 kuvaa kaikkien erikoisalojen leikkaustoiminnan kehitystä Hyksissä viimeisen neljän vuoden aikana. Leikkausten lukumäärä nousi neljässä vuodessa noin 7 %. Tästä kokonaismäärästä ei-päiväkirurgisten leikkausten määrä (päivystys- ja elektiiviset leikkaukset laski 6 %, mutta päiväkirurgisten leikkausten määrä nousi 43 %. Tämä tarkoittanee osin siirtymää päiväkirurgiseen toimintaan, osin päiväkirurgisesti suoritettujen toimenpiteiden kysynnän todellista kasvua. Päivystys- ja elektiivisten leikkausten määrän lasku viime neljän vuoden aikana ei täysin tue esitettyjä ennusteita seuraavan kahdeksan vuoden suuresta lisäyksestä. Hoitotakuu on lisännyt etenkin rutiininomaisten toimenpiteiden kysyntää. Nämä suoritettiin aiemmin joko yksityissektorilla, EML-järjestelmän, normaalisti julkisen sairaanhoidon puitteissa, tai ei ollenkaan. Taulukko 3: Pehmytkudos-, tukielin- ja pään ja kaulan alueen kirurgia leikkauslajin mukaan vuosina 2008-2011, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö. Kysynnän kasvuun liittyen Hyksin käyttöön on vuokrattu neljä leikkaussalia ja muuta tilaa Herttoniemen sairaalasta, missä Töölön sairaalan ortopedit ja käsikirurgit vuorojärjestelmän mukaan (arki- ja lisätöinä) suorittavat päiväkirurgisia toimenpiteitä ja leikkauksia ja pitävät poliklinikkavastaanottoa. Kirurginen sairaala on toiminut Marian sairaalasta siirretyn päiväkirurgian ja gastrokirurgian keskuksena. On todennäköistä, että päiki-toiminta tulee edelleen kehittymään ja lisääntymään Tästä kehityksestä tarvitaan jatkosuunnitelmia varten vielä tarkempia ennusteita, kuten myös erikoisaloittain muista vaativan
leikkaustoiminnan näkymistä, toisaalta HUS-alueen, toisaalta muiden alueiden ja muiden lähettäjä/maksajatahojen pohjalta. Yhteenvetona tähän mennessä tehdyistä suunnitelmista ja ennusteista voidaan todeta, että ne todennäköisesti ylittävät laajuudeltaan Meilahden kampuksen kasvumahdollisuudet. Suunnitelmissa saatetaan törmätä kaavoituksellisiin ja muihin rajoituksiin. Tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista käydä kaikkia vaihtoehtoja läpi, eikä ole myöskään ollut mahdollisuutta järjestelmällisesti analysoida tulevien toiminnallisten muutosten sisältöä tai vaikutusta tilatarpeisiin. Syöpäkeskus Syöpätautien klinikan sairaalarakennus on rakennettu 1960-luvulla. Rakennus on alun perin suunniteltu vuodeosastojen, ei avohoidon sairaalaksi. Kysynnän lisäyksestä on aiheutunut, että klinikan tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Vuodeosastopaikkoja on entisissä potilashuoneissa muutettu avohoidon tiloiksi. Monialaisen yhteistoiminnan kannalta on tärkeää, että Syöpätautien klinikka säilyy Meilahden kampusalueella. Nykyiseen rakennukseen on sijoitettu kahdeksan sädehoitolaitetta ja kaksi uutta hankitaan vuonna 2013. Maan alle louhitut ja rakennetut sädehoitoyksiköt eivät ole siirrettävissä. Syöpätautien klinikan lähetemäärä on kasvanut 5 %:n vuosivauhtia viimeiset noin kymmenen vuotta (2001-2011). Suoritteiden kasvu on samana aikana ollut tätäkin suurempi, eli 7 % / vuosi. Kasvua on tapahtunut etenkin polikliinisessa toiminnassa. Vuosittain Syöpätautien klinikalla annetaan 19 000 polikliinista solunsalpaajahoitoa ja 65 000 sädehoitoa, sekä pidetään 30 000 polikliinista vastaanottoa. Päivittäin klinikalla käy noin 500 potilasta. Uusien lähetteiden kasvu ei selity pelkästään syöpäsairauksien lisääntymisellä, vaan paljolti myös lisääntyneillä onkologisilla hoitomahdollisuuksilla. Uusia hoitoindikaatioita tulee lisää ja etenkin levinneessä syövässä hoitoajat pitenevät. Myös uusi terveydenhuoltolaki ja tiivistynyt yhteistyö ERVA-alueen kanssa lisäävät kuormitusta. Ennustettavissa on, että nykyinen lähetteiden 5 % vuotuinen kasvuvauhti jatkuu ainakin seuraavat 10 vuotta. Syöpätautien klinikan nykyinen peruskorjaussuunnitelma edellyttäisi 14 vuoden jatkuvaa peruskorjausta. Peruskorjausohjelma on jo käynnistetty hankkeella, jossa poliklinikkakäytössä olevan 1. kerroksen pohjaosa peruskorjataan ja laajennetaan. Työ valmistuu ensi vuonna ja seuraava vaihe on 1. kerroksen eteläosan peruskorjaus. Tämän jälkeen seuraisi ylhäältä alaspäin 1-2 kerrosta kerrallaan klinikan torniosan
Vapautuvien tilojen/rakennusten käyttö peruskorjaus. Viimeinen vaihe käsittäisi maanalaiset tilat, joihin mm. sädehoito on sijoitettu. Kuuteen osaan jaettu peruskorjaus tarkoittaa pitkää kokonaisaikataulua ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Toiminta häiriintyy koko peruskorjaustyön ajaksi. Klinikan tulevaisuuden tarpeet ja korjaussuunnitelma otettiin uuteen tarkastukseen noin vuosi sitten. Alustavissa uusissa suunnitelmissa on päädytty sijoittamaan koko vuodeosastotoiminta Traumakeskukseen klinikkarakennuksen torniosan muuttuessa kokonaan avohoitotiloiksi. Vuonna 2011 tehty selvitys syöpätautien klinikan julkisivun betonilaattojen sekä kuoren ja sisätilojen välisestä lämmöneristyksen tilasta paljasti rakenteellisia ongelmia, mainittujen rakenteiden uusimista on pidetty ensisijaisena vaihtoehtona. Tämä tarkoittaisi julkisivurakenteen purkamista sisäkuoreen saakka, nykyaikaisen lämmöneristeen asentamista ja uuden ulkokuoren asentamista. Ikkunoita tai niihin liittyviä peltiosia ei voida säilyttää. Julkisivun korjaaminen edellyttäisi aiemman korjausohjelman ajan lyhentämistä ja työvaiheiden lisääntymistä. Koska sekä sisätilat että julkisivut purettaisiin kantaviin rakenteisiin saakka peruskorjausaste lähestyy 100 %:ia. Mittavasta rahallisesta panostuksesta huolimatta lopputulos ei olisi toiminnan kannalta optimaalinen johtuen torniosan kapeasta rakennusrungosta, kantavien rakenteiden sijainnista ja nykyaikaiselle talotekniikalle matalasta kerroskorkeudesta. Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä käsitteli Syöpätautien klinikan tilannetta 17.2.2012. Todettiin, että selvitettäviä vaihtoehtoja on kaksi. Joko tornin korjaaminen nopeutetulla aikataululla, mikä ei tuota ihanteellista lopputulosta kliinisen toiminnan kannalta ja aiheuttaa erittäin hankalan, monta vuotta kestävän väistötilan. Tällöin peruskorjattu torni täytetään avohoidon tiloilla ja sairaansijat sijoitetaan Traumakeskukseen. Toinen vaihtoehto on tornin purkaminen ja Traumakeskuksen ja Syöpätautien rakennusten yhdistäminen, siten että Syöpätaudeille jäisivät optimaalisesti toimivat avohoitotilat eli maanalaiset ja 1. kerroksen tilat, tarvittavat ja tornia korvaavat muut avohoidon tilat sekä lisäksi noin 50 sairaansijan osastoblokki. Jälkimmäistä vaihtoehtoa pidettiin selvästi parempana. Suomessa on suunnitteilla yliopistosairaaloiden yhteinen "Comprehensive Cancer Center Finland"-projekti. Hyksin suunnitelmien mukaan jotkut syöpähoidon kehitysalat (tutkimus ja kokeellinen hoito yhdistettynä), joissa edustamme kansainvälistä huippua, tullaan sijoittamaan Hyksiin. Järjestely voi aiheuttaa tilatarpeita, joista ei vielä ole tarkkaa tietoa. Mikäli asemakaavaratkaisut mahdollistavat nyt suunnitellun uudisrakentamisen Meilahteen, syntyy tyhjää tilaa muissa kiinteistöissä. Kiinteistöjärjestelyihin pyritään varautumaan siten,
Asemakaavan muuttaminen että tyhjentyvien tilojen kustannukset kuten ylläpito ja vuosipoistot eivät jää rasittamaan sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden kustannuksia. Töölön sairaalan ja Lastenlinnan realisointia erillisinä sairaala-alueen ulkopuolisina kiinteistöinä pidetään parhaana ja todennäköisimpänä vaihtoehtona. Lastenlinnan osalta suunnitelma on, että uuden omistajan kanssa sovitaan mahdollisesti potilashotellin perustamisesta ja ylläpitämisestä. HUSLAB keskittää laboratoriotoimintansa Haartman-instituutin lisärakennukseen. Tornisairaalan ja Syöpäkeskuksen väliin sijoittuva laboratoriosiipi voidaan todennäköisesti purkaa. Siiven pinta-ala on noin 9 000 kem2, mitä voidaan Traumakeskuksen rakentamisen yhteydessä hyödyntää. Siipiosassa on toimintoja (kliininen fysiologia ja isotooppilaboratorio, kanslia- ja luentosalitilat ja väistössä oleva kliininen neurofysiologia), joille on löydettävä korvaavat tilat joko uudessa Traumakeskuksessa tai muualla kampuksella. Jos Lastenklinikan tilat vapautuvat, nämä toiminnot voisivat sopia siihen. Kirurgisessa sairaalassa on tällä hetkellä paljon väistö- ja muita toimintoja. Kun Kirurgisesta sairaalasta halutaan kotiuttaa kaikkea vaativampaa gastrokirurgiaa, ja lisäksi suunnitellaan suu- ja leukakirurgian siirtymistä Meilahteen, Kirurginen sairaala jää melko tyhjäksi. Herttoniemen sairaalassa vuokralla toimiva, kasvava käsi- ja ortopedian päiväkirurgia sopisi Kirurgiseen sairaalaan, johon jää gastrokirurgian ja vähän muiden erikoisalojen päiväkirurgiaa. Jorvin lisärakennuksen valmistuttua on suunnitteilla koko sairaalan peruskorjaus. Tulevat väistöt voitaisiin soveltuvin osin siirtää Kirurgiseen sairaalaan. Lisäksi on todettu, että Silmätautien kasvava leikkaus- ja muu hoito voisivat myös hyödyntää Kirurgisen sairaalan tiloja. Viime vuonna HUS:lla oli noin 12 000 m2 toimistotilaa vuokralla Auratalossa, Pasilassa ja muissa kohteissa. Nämä tilat eivät kaikilta osin kokonaisuudessaan sovi vanhaan sairaalaympäristöön, mutta jatkossa asiaa tulee selvittää tarkemmin. Meilahden sairaala-alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2006. Tuolloin asemakaavaan lisättiin Kolmiosairaalan sekä Lastenklinikan (leikkaussali- ja tehosiivet) ja Naistenklinikan laajennusten rakennusoikeudet sekä varaus Traumasairaalan rakentamiseen. Siihen on varattu rakennusoikeutta noin 30 000 m2. Kaavamuutoksella asetettiin mm. maanalaista tunneliverkostoa ja pysäköintiä koskevat tavoitteet ja Lastenklinikan alue erotettiin omaksi tontikseen. Helsingin kaupungin toimintatapana on yksityiskohtainen asemakaava, jossa määritellään tarkasti kaupunkikuvalliset
Rakennusinvestointien rahoitus tavoitteet, rakennusosien laajuus, massoittelu ja sijoittuminen tontilla, julkisivujen perusratkaisut, kerroskorkeudet ja kerrosten lukumäärä sekä tontin rakentamattomien osien käyttö. Nyt suunniteltava uudisrakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on viime vuonna ja 10.4.2012 tarkennetuilla tiedoilla käyty keskusteluja koskien asemakaavamuutoksen edellytyksiä. Virasto suhtautuu myötämielisesti HUS:n tarpeisiin, mutta ottaa kantaa vasta tarkempiin muutosehdotuksiin. Kaupunki ei hyvin perusteltuna vierasta rakennusoikeuden lisäämistä, eikä myöskään lastensairaalan vaihtoehtoista sijoittamista Iho- ja allergiasairaalan rinteeseen. Suojelumerkintöjen poistamista asemakaavasta ei nähdä mahdolliseksi, mutta kohteiden käyttötarkoituksia voidaan perustellusti kehittää. Merkittävä osa Meilahden tontin rakennuksista on asemakaavalla suojeltuja. Lisäksi alue on edellisen kaavamuutoksen jälkeen otettu valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, joka osaltaan ohjaa alueen kehittämistä ja siten myös asemakaavan muutoksia. Sairaala-alueen yleissuunnittelun (ns. Master Plan -vaiheen) osalta kaupunkisuunnitteluviraston johdon kanssa on keskusteltu rajoitetusta kutsumenettelystä, jossa 4-5 koti- ja ulkomaista osaajaa osallistuvat kilpailuun kampuksen uusien rakennusmassojen sijainnin, koon ja liikenneratkaisujen vaihtoehtojen hahmottamisesta. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavan muutosvalmistelussa on varauduttava noin kahden vuoden vaiheeseen, jonka aikana HUS vie eteenpäin toiminnallista suunnitteluaan, sairaaloiden potilasprosessien kehittämistä, työnjakojärjestelyjä ja mm. palvelujen kysyntäarvioiden tarkistamista uudisrakennusten mitoitusta viimeistelyä varten. Kaavamuutosesitykseen tarvittava aika on riippuvainen HUS:n valmiudesta määritellä riittävän tarkkuudella lisärakentamisen laajuus, eri toimintojen sijoittuminen nykyisiin ja uusiin rakennuksiin ja sitä kautta mm. rakennusten välisten yhteyksien tarpeet, erilaiset logistiset ratkaisut, päivittäiset potilas- ja muut asiakasmäärät, henkilöstömäärät, liikennejärjestelyt jne. Viime mainitut liittyvät kiinteästi kaavoitusprosessiin. Koko Meilahden kampuksen henkilö-, kulkuneuvo- ja tavaraliikenteen sujuvuuden kannalta on äärimmäisen tärkeätä, että tulevina vuosina päädytään joustaviin työaikajärjestelyihin, jotka keventäisivät alueen ruuhkia ja nostaisivat rakennettavien tutkimus- ja hoitotilojen käyttöastetta. Helsingin kaupunkisuunnittelun kanssa avataan myös selvittely sen osalta, miten vapautuvan Töölön sairaalan ja Lastenlinnan sairaalan asemakaavat ovat kehitettävissä kiinteistöjen muuttuvaa käyttöä varten. HUS:n suunnitelmana on luopua kokonaan Töölön sairaalasta ja myydä kiinteistö.
HUS-strategian 2012-2016 mukaan suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella Lisäksi selvitetään pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan kannalta vertailuarvioita tekemällä muiden investointien rahoituksessa lainarahoituksen ja muiden eri rahoitusmuotovaihtoehtojen keskinäistä edullisuutta. Kuntayhtymässä on käytetty perinteistä lainarahoitusta sekä jonkin verran leasingrahoitusta laitteiden osalta. Pitkäaikaisen lainarahoituksen saatavuudessa ei ole ollut ongelmia. Investointien rahoitusvaihtoehtoja ovat talousarviolaina, peruspääoman korotus jäsenkunnilta, investointiavustus jäsenkunnilta, leasingrahoitusjärjestelyt ja ns. elinkaarimallit. Perussopimuksen 5 :n mukaan peruspääomaa voidaan korottaa investointimenon rahoittamiseksi jäsenkuntien peruspääoman sijoituksilla. Kunkin kunnan peruspääomaan lisätään se määrä, jolla kunta on investointimenon rahoittamiseen osallistunut. Kansainvälisesti paljon myös terveydenhuollon hankkeissa käytetyt elinkaarimallit voivat sisältää erilaisia ratkaisuja kuten kiinteistöleasing- tai projektirahoitusratkaisun. Näissä rahoituksen hinta on tyypillisesti perinteistä lainarahoitusta kalliimpaa, jolloin kokonaistaloudellisuutta tulee tarkastella laajemmin. Elinkaarimalleja käytetään esimerkiksi silloin, kun halutaan siirtää rakennuksen ylläpitoon liittyviä vastuita ulkopuoliselle toimijalle, tavoitellaan projektin hallinnan tehostamista mm. aikataulun osalta, liitetään palveluita sopimukseen tai tilojen käytettävyydelle halutaan asettaa tavoitteita. Rakennuskohteen tulee soveltua elinkaarimallin käytölle. Leasingjärjestelyissä ja elinkaarimalleissa rahoitus on kuntayhtymän taseen ulkopuolista, mutta tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettävät vastuut lisääntyvät. Kuntayhtymän rahoitusjärjestelyyn liittyvät kulut ovat vuokria ja palvelumaksuja. Peruspääoman korotus voi olla perusteltua erityisesti uutta sairaalaa rakennettaessa. Peruspääoman korotus parantaa taseen rakennetta. Korotus voidaan ajoittaa merkittävään investointivuoteen, jolloin omavaraisuusaste pysyy paremmalla tasolla. Jäsenkunnat saavat lisäsijoitukselleen vuosittaisen peruspääoman tuoton. Peruspääomaa ei makseta jäsenkunnille takaisin muutoin kuin kunnan erotessa kuntayhtymästä. Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Lastensairaala-, Traumakeskus- ja Syöpäsairaalahankkeista. Lautakunta on valmistellut lausuntoa HUS:n hallituksen 16.4.2012 esityksen pohjalta. Valmistelun viime vaiheen aikana julkistettiin ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallista, joka tuo uusia näkökulmia asiaan. Tuore ehdotus sosiaali- ja terveyden
järjestämismallista tulee muuttamaan palvelurakenteita vaikkakin niiden lopullinen muotoutuminen jää jatkovalmistelun varaan. Se ei kuitenkaan muuta väestön palvelutarpeita ja palvelukysyntä tulee jatkossa edelleen kasvamaan. Palvelurakenteen muotoutumista tulee sen jatkovalmistelun aikana seurata ja tehdä tilanteen selkiytyessä rakennushankkeisiin tarkentavia volyymi- ja sisältösuunnitelmia Suunniteltuja, tarpeellisiksi koettuja rakennushankkeita tulee kuitenkin nopealla aikataululla viedä eteenpäin tulevista rakennemuutoksista huolimatta. Tulevien Lastensairaalan, Traumakeskuksen ja Syöpäsairaalan uusien toimitilojen rakentamisella on kiire, sillä nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja osin erittäin huonossa kunnossa ja epäkäytännölliset. Töölön sairaalan suuret peruskorjaukset on suunnitelmallisesti jätetty tekemättä, koska uusi sairaala on pitkään ollut tavoitteena. Lastenklinikan sisäilmaongelmat ja muut puutteet vaarantavat sekä potilaiden että henkilökunnan terveyden. Meilahden kampuksen vapaan rakennusmaan puute, nykyinen asemakaava ja siinä olevat rakennussuojelumääräykset sekä alueen liikennejärjestelyt tuovat suunnitteluun epävarmuutta ja aiheuttavat rakentamiselle lisäkustannuksia. Kaavoitus Yhteistyönä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa on tavoitteena valmistella asemakaavan muutoksen tausta-aineistot kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kiireellisimpiä tehtäviä siinä ovat uusien sairaaloiden koon ja sijainnin sekä liikennejärjestelyjen selvittäminen ja kaavamuutosehdotuksen työstäminen. Jotta rakentaminen voidaan aloittaa suunnitellun aikataulun mukaan, on suunnitteluprosessia nopeutettava ja päätettävä HUS:n strategisista linjauksista asioihin, jotka vaikuttavat uusien sairaaloiden erikoisala- / potilasryhmäkohtaisiin volyymeihin ja niiden muutoksiin. Tavoitteena on saada alueelle uusi asemakaava vuonna 2014. Lautakunta pitää tarpeellisena myös varautumista varasuunnitelmaan, mikäli tarvittavaa rakennusoikeutta alueelle ei saada. Traumakeskuksen ja sen yhteydessä ratkaistavien Syöpätautien klinikan tilatarpeiden samoin kuin Lastensairaalan mitoituksessa on tärkeää erikseen arvioida ja esittää, mikä osuus suunniteltavasta kapasiteetista tarvitaan HUS-alueen väestön palvelutarpeisiin ja mikä osuus on tarkoitus käyttää ERVA-alueelta ja muista sairaanhoitopiireistä sekä vakuutusyhtiöistä ja mahdollisesti ulkomaalaisten potilaiden taholta tulevaan kysyntään. Traumasairaalassa tämän kysynnän kasvu voidaan ratkaista vain nykyistä tuotantokapasiteettia lisäämällä, mikä on otettava huomioon tilavarauksessa kun alueen kaavoitusta avataan uudelleen valmistelulle.
Lastensairaalan, Traumakeskuksen ja Syöpätautiensairaalan rakentaminen Meilahden kampusalueelle tekee alueesta tiiviisti rakennetun, mikä tuo toimintoihin tärkeitä synergia- ja tehokkuusetuja mutta myös ongelmia alueen turvallisuudelle ja liikennesuunnittelulle esimerkiksi suuremmissa onnettomuustilanteissa. Riittävien pysäköintitilojen rakentamisesta alueelle on myös voitava huolehtia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön lisääntyminen sekä toimintaprosessien painottuminen nykyistä enemmän avo- ja päiväaikaiseen hoitoon lyhentävät hoitoaikoja, jolloin osastopaikkojen tarve vähenee. Näiden vaikutukset tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Toimintojen keskittäminen/hajauttaminen Lautakunta pitää ensisijaisena Lastensairaalan, Syöpätautien sairaalan ja Traumakeskuksen rakentamista Meilahden kampusalueelle. Tavoitteena on sijoittaa kriittisten tilanteiden hoitoa edellyttävät toiminnot kampusalueelle, jolloin näiden keskittämisestä saadaan synergiahyötyä Samanaikaisesti tulee selvittää muiden, ei-kriittisten, toimintojen hajauttamista HUS:n muihin sairaaloihin. Tällä toimialarationalisoinnilla voidaan vähentää painetta Meilahden kampusalueella ja turvata sen toimivuus. Lastensairaalan sijoittuminen suunnitelmissa logistiikkakeskuksen alueelle on hyvä, sillä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Naistenklinikka synnytysyksikköineen sekä tuleva vastasyntyneiden teho-osasto. Syöpätautien hoito on monialaista yhteistoimintaa, minkä vuoksi tehokas toiminta edellyttää Syöpäsairaalan sijoittumista kampusalueelle. Mitä tulee Traumakeskukseen, lautakunta pitää sen sijoittamista kampusalueen ulkopuolelle myös mahdollisena, mikäli kaavoituksellisista syistä riittävää rakennusoikeutta ei Meilahteen ole saatavissa. Tässä tapauksessa oli syytä arvioida suunnitellun Logistiikkakeskuksen sijaintia suhteessa mahdolliseen uuteen Traumakeskukseen. Tiivis rakentaminen palvelee toiminnassa tarvittavien sairaanhoidollisten tukipalvelujen kuten laboratorio- ja röntgenpalvelujen tehokasta käyttöä, mikä puolestaan lisää rationointihyötyjä. Sen sijaan ei-kriittisiä toimintoja tulee voida hajasijoittaa muihin sairaaloihin ja sairaanhoitoalueille. Hajasijoittamisella voidaan vaikuttaa rakentamistarpeeseen sekä saada vajaakäytössä olevien tilojen käyttöastetta korkeammaksi. Erityisesti yliopistollisen sairaalan alueella Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden nykyistä toimintaa voitaisiin vahvistaa siirtämällä sinne niiden toimintaa tukevaa toimintaa. Tämä tarjoaisi niille mahdollisuuden lisätä lääkäreiden erikoistumiskoulutusta ja nostaa alueiden arvostusta sekä mahdollisesti valmistuvien lääkäreiden hakeutumista töihin näihin sairaaloihin. Korjausrakentaminen/ Uudisrakentaminen
Uusien, ajanmukaisten tilojen mahduttaminen Meilahden sairaala-alueelle on haaste. Vanhoja ja epäkäytännöllisiä tiloja ei ole perusteltua korjata, mikäli lopputuloksena on huono ja kallis kompromissi, jossa rationalisointihyödyt jäävät vähäisiksi. Uusilla toimintaa varten suunnitelluilla tiloilla voidaan lisätä tuottavuutta. Lautakunnan käsityksen mukaan uudisrakentamisen tulisi olla ensisijaisena vaihtoehtona korjausrakentamiseen verrattuna. Lautakunta edellyttää, että vapautuvien tilojen jatkokäyttöä tulee arvioida kriittisesti. Lauta-kunta pitää huonossa kunnossa olevien rakennusten purkamista varteenotettavana vaihtoehtona. Tyhjenevien rakennusten käytölle tulee myös hakea muita vaihtoehtoja, kuten myynti. Esimerkiksi Lastenlinna ja Töölön sairaala saattavat kaupallisessa mielessä herättää mielenkiintoa keskeisen sijaintinsa vuoksi. Tilaselvitys Lautakunta pitää tärkeänä, että uusien tilojen ja toimintojen sijainnin suunnittelussa laadittaisiin kattava tilaselvitys ja selvitettäisiin tilojen käyttöaste koko kuntayhtymän alueella. Vapautuvia tiloja ei tule pitää tyhjäkäytössä eikä niihin tule keinotekoisesti siirtää toimintoja. Rahoitus Lautakunta ei aseta hankkeita tärkeysjärjestykseen vaan edellyttää, että kaikkia hankkeita viedään eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Uudet tilat tehostavat toimintaa ja parantavat toiminnan tuottavuutta. Suunnitelmien toteuttaminen kasvattaa kuitenkin merkittävästi kuntayhtymän velkamäärää, mikäli rahoitus toteutetaan talousarviolainoituksella. Lautakunta pitää lainarahoitusta ensisijaisena, mutta tässä tilanteessa tarpeellisena selvittää myös muita kysymykseen tulevia rahoitusvaihtoehtoja. Asian käsittely Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösesitystään lisäämällä lausunnon alkuun kaksi uutta kappaletta (päätösesityksessä kurs.). Päätös Esitys hyväksyttiin esittelijän muuttamassa muodossa. Lisätietoja Carola Grönhagen-Riska, puh. 0400-444372 Anne Priha, puh. 040-7608833