Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko Kilpeläinen, teksti Marjaana Malkamäki, henkilökuvat Heli Saarela, kuvitus Mitä yhteistä on ilmauksilla panostaa johonkin, jonkin kohdalla, resurssi ja pääsääntöisesti? Ne kaikki ovat huonoja, mutta kuitenkin sanomalehdissä yleisesti käytettyjä ilmauksia. Journalistisen kielen lehtori Sirkka Wahlstén Tampereen yliopistosta neuvoo toimittajia välttämään tällaisia ilmauksia. Hänen mukaansa ne hidastavat jutun lukemista. Kaiken, mitä sanomalehdestä luetaan, pitää herättää selkeä kuva jokaisen lukijan mielessä. Jos mielikuva ei herää heti, lukeminen hidastuu, Wahlstén sanoo.
Wahlsténin mukaan yleisimmät lukemisen hidasteet voi luokitella huonoiksi kuvailmauksiksi, muotipostpositioiksi, vierassanoiksi, kuntapuheeksi, liikasanoiksi, itsestäänselvyyksiksi ja raskasrakenteisiksi virkkeiksi. Huonot kuvailmaukset ovat yleensä kuluneita kielikuvia, kuten lautaskiista, eturivin artisti ja tihkua seksiä. Kun kuvailmaus keksitään tarkoittamaan jotakin, se toimii hetken. Mutta kun kaikki käyttävät sitä samaa, siihen tympääntyy. Kuva kuluu paljossa käytössä, joten niitä kannattaa keksiä uusia, Wahlstén sanoo. Osa huonoista kuvailmauksista, kuten käydä iholle, on lainoja muista kielistä. Esimerkiksi panna pähkinöiksi ei ole yleisesti ymmärrettävä ilmaus. Varsinkin nuoret toimittajat käyttävät tällaisia käännöslainoja. Panostaa-sana toimii silloin, kun puhutaan tuliaseista tai kallion räjäyttämisestä. Kuvailmauksena se ei Wahlsténin mielestä toimi. Jos toimittajalle kerrotaan, että yrityksessä on panostettu henkilökuntaan, kannattaa vaatia täsmennystä. Jos panostamisen tapa ei muuten selviä, toimittaja voi kysyä, että annetaanko teilläkin työntekijöille kuukauden ylimääräinen palkka. Silloin haastateltava yleensä kertoo, mitä hän panostamisella tarkoittaa. Muotipostpositioita ovat muun muassa kohdalla, taholta, toimesta. Suhteen on tästä joukosta pahin, koska sillä ei ole suomalaisten kielitajussa mitään merkitystä. Myötä taas on vanha postpositio, mutta sen käyttö on laajentunut niin, ettei lukija tiedä, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Lukija joutuu pysähtymään ja miettimään, tarkoitetaanko ilmauksella mukana kulkemista, puhutaanko ajasta vai haetaanko syy seuraussuhteita. Wahlsténin mielestä viestit eivät tule sähköpostin kautta vaan sähköpostitse. Jonkin tiedon voi saada internetistä mutta ei netin kautta. Konkreettisten paikkojen, kuten rappusten tai aulan, kautta voi kulkea. Wahlstén etsi luentojaan varten vierassanoja viime tammikuun paikallislehdistä. Niistä löytyi muun muassa visitaatio, autenttinen ja indikoitua. Näitä sanoja pääsisi lehtiin vähemmän, jos toimittajat käyttäisivät sana- ja sivistyssanakirjoja enemmän. Suomennoksen etsiminen on toimittajan tehtävä, ei lukijan. Lakoninen on yleinen väärin käytetty vierassana. Sen perusmerkitys on lyhyt tai ytimekäs, mutta monet luulevat sen tarkoittavan velttoa tai laiskaa. Ja kun puhutaan resurssien riittämättömyydestä,
puute voi olla rahasta, henkilöstöstä, tiloista tai jostakin muusta. Kapasiteetti on samanlainen epämääräinen möykky. Kun lehdessä kerrotaan jotakin tapahtuvan jollakin tasolla tai jonkin alan olevan haasteiden edessä, ilmaus on ehkä kopioitu kunnallispoliittisesta tekstistä tai poliitikon puheesta miettimättä lausunnon merkitystä. Myös monet vierassanat ovat yleisiä kuntapuheessa. Minua ärsyttää sana pääsääntöisesti. Se on pitkä, hankala viranomaissana, jonka voi lähes aina korvata adverbilla yleensä tai tavallisesti. Yksi ärsyttävimmistä viranomaissanoista on jatkossa. Se toistuu nykyään kaikissa lehdissä. Mitä se tarkoittaa? Ensi kesänä? Seuraavalla vaalikaudella? Ajankohta on syytä kertoa niin tarkasti kuin mahdollista. Jos ajankohdasta ei ole mitään tietoa, on parempi kirjoittaa tuonnempana tai tulevaisuudessa. Jatkossa ei nimittäin ole ajan ilmaus. Liikasanoja löytyy sellaisista fraaseista kuin seurata perässä ja kehittyä eteenpäin. Seurata tarkoittaa sellaisenaan perässä kulkemista. Kehittyminen puolestaan mielletään edistymiseksi, eteenpäin menemiseksi. Lööpeissä on usein sanapari avoin tilitys. Sanaa avoin tarvittaisiin, jos pelkkä tilitys voitaisiin mieltää sulkeutuneeksi puheenvuoroksi. Adjektiivien käyttöä pitää muutenkin harkita, koska suurin piirtein kaikkien adjektiivien merkitys on epämääräinen tai liukuva. Jos sanoo juosseensa pitkän matkan, se voi tarkoittaa yhdelle sataa metriä ja toiselle kahtakymmentä kilometriä. Kun adjektiiveja on lehtitekstissä, siitä tulee pikkuisen epämääräistä. Nähtäväksi jää, pääseekö joukkue jatkoon on itsestään selvä ja turha lopetusvirke. Lukija kyllä ymmärtää vaihtoehdot: joko näin tapahtuu tai ei. Toimittajan tehtävä ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan kertoa, mitä on tapahtunut. Yhtä turhaa on kertoa, että toimitus seuraa, kuinka tilanne etenee. Kaikki tietävät muutenkin, että uutistoimituksen tehtävä on seurata maailman tapahtumia. Lehden ja toimittajan esiin tuominen jutussa on yleistynyt. Vastustan sellaista. Huonojen ilmausten ja sanavalintojen lisäksi lukemista hidastavat virkkeet, jotka ovat liian pitkiä tai rakenteeltaan muuten vaikeita. Yhden yleisen hidasteryhmän muodostavat subjektia edeltävät määritekasaumat. Keskivertolukijalla loppuu työmuisti ennen, kuin seuraavan virkkeen tekijä paljastuu: Maalaislääkärin tittelillä televisiossakin mainetta saavuttanut Saarijärven terveyskeskuksen lääkäri Tapani Kiminkinen veti täyteen Ikaalisten kylpylän Maininkisalin lauantaina luennollaan (Pohjois- Satakunta 10.12.2009).
Seuraavaa virkettä puolestaan vaivaa virheellinen sanajärjestys, jonka takia matkustaminen näyttää ensi lukemalla kasvaneen lamasta ja katastrofeista: Suomalaisten matkustamisen määrä on kasvanut viime vuosina lamasta, luonnonkatastrofeista ja terrorismista huolimatta (Jämsän Seutu 15.2.2010). Lukeminen helpottuisi, jos huolimatta siirrettäisiin ilmauksen viime vuosina perään. Seuraavan virkkeen ongelmaa Wahlstén nimittää rinnastamisen ontumaksi: Haitin katastrofi on saanut monet suomalaiset ja nokialaiset hölläämään rahapussin nyörejään (Nokian Uutiset 5.2.2010). Tekijä jää suotta pimentoon tällaisissa ilmaisuratkaisuissa: Tämän vuoden aikana rakennetaan neuvontaverkostoa alan toimijoiden kesken, valmistellaan hyvä ohjeistus energiatehokkuuden parantamisesta ja luodaan neuvontapalveluita internettiin. Ensi vuonna käydään näkyvämpää kampanjaa, Salmi sanoo (Vihreä Lanka 6.3.2009). Vältä näitä! Huonoja kuvailmauksia Lippulaiva Salkkukiista Pitkässä juoksussa Muotipostpositioita Osalta Piirissä Keskuudessa Vierassanoja Fasiliteetti Globaali Volyymi Kuntapuhetta Kasvussa Mietinnässä Haasteellinen Liikasanoja
Vaarallinen onnettomuus Julma surma Palata takaisin Itsestäänselvyyksiä Aika näyttää, onnistuuko hallitus tavoitteissaan Tyttären kuolema järkytti Madonna villitsi Helsingissä Lisää Sirkka Wahlsténin kielenhuoltovinkkejä: www.uta.fi/laitokset/tiedotus/henkilokunta/wahlsten.html