KAJAANIN KAUPUNGIN KULTTUURISTRATEGIA 2011-2016

Luonnos 1 KAJAANIN KAUPUNGIN KULTTUURISTRATEGIA 2011-2016 Liite 3 Kajaanin kaupungin kulttuuristrategian tavoitteena on selkeyttää kulttuurin merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin sekä alueen osaamisen edistäjänä. Kulttuuritoiminnot ja tapahtumat tukevat kaupungin elinkeinoelämää erityisesti matkailun ja luovan talouden kehittämisen näkökulmasta. Kulttuuritoiminnot lisäävät luovuuden ja yrittämisen hengen muodostumista kaupunkiin. Kulttuuristrategian alkuosassa kuvataan kulttuurin merkitystä kuntalaisten ja alueen hyvinvoinnille sekä kajaanilaisen kulttuurin historiaa ja nykytilaa. Kajaanilaisella kulttuurilla on pitkät perinteet. Tämä on Kajaanin vahvuus, joka mahdollistaa entistä elinvoimaisemman, houkuttelevamman ja kilpailukykyisemmän luovan Kajaanin rakentamisen. Strategian lopuksi esitetään toimenpideohjelma, jonka avulla tätä visiota voidaan toteuttaa. 1 Kulttuuri kajaanilaisen osaamisen, luovuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus sekä luottamus tulevaisuuteen. Visiona on luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki. Kulttuuristrategialla ja -toiminnoilla on kolme keskeistä tehtävää arvojen ja vision toteuttamisessa. Monipuolinen kulttuuritarjonta on keskeinen osa Kajaanin vetovoimaisuutta. Se tukee osaamista sekä luovan ilmapiirin rakentumista paikkakunnalle Kulttuurilla on ihmisten psyykkistä hyvinvointia edistävä merkitys. Kulttuuritoiminnat ja - harrastukset mahdollistavat itsetuntemuksemme kasvun. Vahva identiteetti ja itsetuntemus ovat perusta suvaitsevaisuudelle. Suvaitsevaisuus on lähtökohta luovuutta ja yrittämistä kannustavalle ilmapiirille. Kulttuuri tukee yhteisöllisyyden kehitystä ja tukee yhteisön sosiaalisen pääoman kasvua. Kulttuuritoimintaan osallistumisen kautta ihminen kykenee hahmottamaan ja hallitsemaan ympäristöään sekä luomaan parempia tulkintoja nykytodellisuuden ilmiöistä ja ihmisten käyttäytymisestä. Kulttuuriin panostaminen tukee kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukyvyn paranemista. Alueen taloudellinen vahvuus rakentuu ihmisten luovuudesta, teknologisesta osaamista sekä suvaitsevasta ilmapiiristä. Kulttuuritoiminta edesauttaa luovien keskittymien ja sitä kautta innovatiivisen ympäristön muodostumisen. Ihmisen luovuus on talouden perusvoima. Kulttuuripolitiikalla on siten yhteys elinkeinopolitiikkaan. Kulttuurin osuus on merkittävä markkinoitaessa kaupunkia yrityksille ja perheille sekä myös opiskelu- ja matkailukohteena. Hyvämaineisessa, monipuoliset ja laadukkaat kulttuuripalvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoavassa ja ihmisten luovuutta arvostavassa kaupungissa on hyvä asua, opiskella ja tehdä työtä. Kulttuurin hyödyntäminen matkailun ja yritystoiminnan tukemiseksi Tapahtumien merkitys kaupunkilaisten viihtyvyyden, kaupungin imagon ja matkailun kannalta kasvaa tulevaisuudessa. Nykyiset kulttuuritoiminnot on järjestettävä niin, että ne tukevat yritteliään ja luovan kulttuurin muodostumista kaupunkiin. Kulttuurin ja matkailun yhteistyö sekä kulttuurin tuotteistaminen nousee entistä tärkeämpään rooliin Kajaanissa maakunnan elinkeinoelämän keskuksena. Elämyksellisen kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen parantaa kaupungin vetovoimaisuutta sekä Kaukametsän eri sidosryhmien toimintaa. Tapahtumatuotanto sekä kokousmatkailua edistävät kulttuurituotteet tukevat kaupungin elinkeinostrategian toteuttamista. Tapahtumien, kulttuuritilojen / -toimintojen myynnin ja tuotteistamisen edistämiseksi tarvitaan riittävää resursointia, yhteistyötä kulttuurilaitosten, eri oppilaitosten, yrityselämän sekä kolmannen sektorin toimijoitten kesken. Kulttuuritoimintojen on oltava kaikkien kajaanilaisten saatavilla vaivattomasti Kajaanissa harrastusmahdollisuudet ja kulttuuripalvelut ovat jokaiselle mahdollisia, nopeasti saavutettavissa ja kohtuuhintaisia. Kaupungin koko mahdollistaa myös kulttuuritoimijoiden hyvän

Luonnos 2 yhteistyön. Kulttuuritarjonnan on oltava monipuolista ja mahdollistettava erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kiinnostusten kohteiden toteuttamisen. Taide- ja taitoaineiden asema koulutuksessa on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Nykyisessä järjestelmässä taideaineiden opetus painottuu alaluokille. Taidekasvatukseen sekä koulujen kerhotoimintaan panostamalla voidaan edistää kulttuurin saavutettavuutta lasten ja nuorten sekä myös aikuisten keskuudessa. Koska kulttuuriosaaminen on luovan talouden keskeinen menestystekijä, on tärkeää tavoittaa taide- ja kulttuurikasvatuksen piiriin koko väestö ja kaikki ikäluokat. Jo lähitulevaisuudessa valtion rahoituksessa huomioidaan em. näkökulma sekä toiminta kolmannen sektorin kanssa julkisten kulttuurilaitosten eräänä keskeisenä tehtävänä. Taide- ja kulttuuriopetuksella kasvatetaan tulevia luovan työn ammattilaisia sekä taiteen ja kulttuurin harrastajia. Luovan itseilmaisun sekä kulttuurisen lukutaidon perustiedot ja -taidot ovat keskeinen osa kansakunnan henkistä pääomaa. Ne edistävät yhteisöön kuulumista, aktiivisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Luonnos 3 2 Kajaanin kehittyminen kulttuurikaupungiksi Organisaation tai yksittäisen toimijan menestyminen tulevaisuudessa on sidoksissa sen historiaan. Kajaanin kaupungin kulttuuritoimijoiden pitkä historia on niiden vahvuus ja mahdollisuus toimintojen kehittämisessä nykyistä vahvemmiksi. Uusia ja välittömästi menestyviä organisaatioita tai tapahtumia on vaikea muodostaa lyhyellä aikajänteellä. Kulttuurikaupungiksi kasvaminen on Kajaanissa ollut vahvasti yhteyksissä kaupungin muuhun kasvuun ja elinkeinoelämän kehitykseen. Kehitys lähti liikkeelle 1900-luvun alussa, jolloin kaupunkiin tuli seminaari, rautatie ja Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö. Kajaanissa on ollut jatkuvaa teatteritoimintaa jo vuodesta 1906 lähtien. Teatteri siirtyi kaupungin ylläpitämäksi vuonna 1978. Kaupunginorkesteria ei Kajaanissa ole koskaan ollut, mutta puutetta on korvannut erilaiset yhdistyspohjaiset kokoonpanot sekä vuonna 1963 alkunsa saanut sotilassoittokunta. 1980-luvulla kaupungilla oli erikoisuutena kunnallinen jazz-kvartetti. Vuonna 1977 Kajaaniin perustettiin kesäfestivaali Sana ja Sävel Kalevalaisessa Kajaanissa eli nykyinen Kajaanin Runoviikko, joka on profiloitunut hyvin suomalaisten kesätapahtumien joukossa. Vuonna 1984 perustettu Kainuun JazzKevät sen sijaan ei löytänyt pysyvää suurta kävijäkuntaa, vaan se loppui vuonna 2007. Kajaani Tanssii -tapahtuma muuttui vuodesta 1991 alkaen kansalliseksi ja kansainväliseksi tanssitapahtumaksi. Kun Kaukametsän sali valmistui vuonna 1988, kaupunki panosti usean vuoden ajan voimakkaasti kulttuurin ostopalveluihin järjestämällä paljon huippuluokan klassisen musiikin konsertteja ja myös vierailevia teatteriesityksiä. Määrärahat ja tilaisuudet vähenivät voimakkaasti 1990-luvun aikana. Maakuntakeskuksena Kajaani tarjoaa kulttuuripalveluja myös kuntarajojen ulkopuolelle Kainuun maakuntakirjaston, Kainuun Museon, Kainuun musiikkiopiston ja kaupunginteatterin toimesta. Kaupunginteatteri sai virallisen alueteatteristatuksen vuonna 1978. Kajaanin taidemuseo on ainoa ammatillinen taidemuseo maakunnassa. Muualla Suomessa Kajaani oli 1960- ja 1970-luvulla tunnettu kuorokaupunki. 1970-luvulta lähtien kulttuurimaine on jatkunut ja kasvanut näyttämötaiteen ja tanssitaiteen saralla. Vahvat kulttuuripersoonat ja yhdistykset ovat aina olleet merkittäviä kulttuuritoiminnan ylläpitäjiä ja kaupungin omien toimintojen täydentäjiä. Kajaani on edelleen vahva kulttuurikaupunki. Kajaanilaisen kulttuurielämän muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös historiamme merkkihenkilöt Elias Lönnrot sekä Eino Leino. Lisäksi Kajaanissa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä, kuten Paltaniemen perinnemaisema, Riihipihan museoalue Vuolijoella ja Kajaaninjoen alue. 2.1 Kajaanin kehittäminen Kainuun kulttuuripääkaupungiksi: lähtökohdat vuonna 2011 Kajaani on kulttuurikaupunki ja Kajaania on kehitettävä Kainuun kulttuuripääkaupungiksi. Kajaanin kaupungin strategiassa (2011-2016) kulttuuri- ja kokousmatkailuun panostaminen on asetettu toiminnalliseksi tavoitteeksi vuosille 2011-2013 osana osaamisperusteisen elinkeinopolitiikan ja alueiden käytön edistämistä. Kulttuuristrategian laadinta on avaus tavoitteen toteuttamiseksi. Kulttuuritoimijoiden pitkä historia, kulttuuritarjonnan monipuolisuus, kulttuurin ammattilaisten vahva osaaminen, harrastajien sekä ammattilaisten laadukas koulutusosaaminen sekä hyvä yhteistyö yhdistettynä vahvoihin sidosryhmiin sekä matkailun hyviin olosuhteisiin ovat tekijöitä, joita on osattava hyödyntää kajaanilaisen kulttuurin kehittämistyössä. Suurimpana haasteena kajaanilaisen kulttuuritoiminnan menestykselle on rahoituksen riittävyys, mikä ilmenee sekä toiminnallisina rajoitteina että markkinoinnin vähäisyytenä. Kajaanilaisen kulttuurin valtakunnallinen maine on vain harvojen toimijoitten varassa (Kajaanin kaupunginteatteri, Runoviikko).

Luonnos 4 Taulukossa 1 kuvataan swot -analyysina kajaanilaisen kulttuuritoiminnan kehittämisen mahdollisuudet sekä mahdolliset esteet kehitystyölle. Vahvuudet - Kulttuuritoimijoiden pitkä historia - Monipuolinen kulttuuritoimijoiden kenttä - Organisaatioissa vahvoja, verkostoituneita ammattilaisia - Tehtävään koulutettu henkilöstö - Kulttuuritoimijoiden hyvä keskinäinen yhteistyö - Osaava ja ammattimaisesti orientoituneet kolmannen sektorin kulttuuritoimijat - Kulttuurialan koulutusohjelmat - Sopivan kokoinen kaupunki ja organisaatio Ulkoiset mahdollisuudet - Kulttuuriympäristö - Kajaanin matkailu Oy toiminnassa osataan hyödyntää kulttuurilaitosten osaamista - Yhteistyö KAMK:n, KAIPR:n, keskeisten kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden (Gvoima, Lönnrot- ja Leino-seura, matkailuoppaat, Kajaanin tanssiteatteri) kanssa - Yhteistyö Kuhmon ja Suomussalmen kanssa - Yhteistyön kehittäminen itään (Kostamus) - Matkailuyhteistyö Vuokatti - Oulujärvi Heikkoudet - Hajallaan olevat tilat, toiminnat ja henkilöstö - Kiinteistöjen kunto - Taloudellisten resurssien epävarmuus - Kolmannen sektorin toimintaedellytysten epävarmuus (julkiset avustukset) - Organisaatioiden ohuus (vähän tekijöitä, paljon töitä) - Toiminnan pitkäjänteisyys puute annetaan esimerkiksi tapahtumille kasvumahdollisuus (5-7 vuotta) - Valtakunnallinen maine vain harvoilla toimijoilla - Markkinoinnin resurssit ovat heikot Ulkoiset uhat - Taloudellinen lama ja rahoituksen heikkeneminen - Kiinteistöjen kunto heikkenee, tekniset laitteet vanhenevat (Kaukametsä) - Kulttuuritoimijoiden (julkinen sektori vs. kolmas sektori) yhteistyö ontuu - Kainuun keskeisten kulttuuritoimijoiden välillä vallitsee epäterve kilpailutilanne - Apu- tai kehittämisrahat ohjautuvat muualle - Kulttuuria väheksyvä asenne, elitistinen uskomus - Kainuun rakennemuutos, väestön väheneminen TAULUKKO 1. Kajaanilaisen kulttuurin kehittäminen Kainuun kulttuurin veturiksi: lähtökohdat 2011 Taloustutkimus oy teki syksyllä 2010 matkailututkimuksen, jossa selvitettiin mm. lomailua kotimaan 21 kesämatkailualueilla, mielipiteitä alueista ja matkailumainonnan huomaamista alueittain. Kajaanin selkeä puute haluttuna kotimaan matkailukohteena oli tapahtumatarjonnan heikkous. Eri vuoden ajat kattavalla, monipuoliseen kulttuuritarjontaan panostavalla tapahtumatuotannolla kulttuuritoimijat pystyvät tukemaan kaupungin strategiaan ja elinkeinostrategiaan asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Liitteessä yksi on kuvattu kulttuuristrategian asemoituminen matkailun ja kaupunkitapahtumien kenttään, ja liitteessä kaksi on esitetty kokonaisvaltainen kuvaus kaupunkitapahtumien tuottamisesta ja tarvittavasta rahoituksesta.

Luonnos 5 3 Kulttuurin toimintojen nykytila teatterista vapaaseen sivistystyöhön ja matkailuun Ammattitaiteet ja kulttuurilaitokset Kajaanissa työskentelee suurin osa maakunnan ammattitaiteilijoista. Ammattitaiteen yhteisöinä Kajaanissa toimivat nykyisin Kajaanin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri, Routa company ja Kainuun sotilassoittokunta. Kulttuuripalveluja tarjoavat Kajaanin kaupunginkirjasto, Kajaanin taidemuseo, Kainuun Museo, Kainuun musiikkiopisto sekä Kaukametsän opisto. Taiteen ammattilaiset vastaavat ensisijaisesti kaupungin kulttuurilaitosten sisällöistä eli taideteoksista. He toimivat usein myös oman työnsä ohella muissa keskeisissä rooleissa, kuten erilaisten ryhmien vetäjinä ja kouluttajina. Ammattitaiteilijat organisoivat usein keskeisiä kaupunki-tapahtumia (mm. Runoviikko, Kajaani Tanssii, Kekri -juhla, Taiteiden päivä, SyysX). Lisäksi taide- ja kulttuurialan osaamista löytyy myös eri oppilaitoksista peruskouluista korkeakoulutasolle. Taide- ja kulttuurilaitosten ulkopuolella taiteen ammattilaisia työskentelee tiedotusvälineissä, mainostoimistoissa, käsityö- ja tekstiilialalla sekä freelancetyöntekijöinä. Osa laitoksissa työskentelevistä taiteilijoista työskentelee myös sivutoimisesti esimerkiksi esiintyvinä muusikkoina. Taiteen ammattilaiset vilkastuttavat monella tavalla kaupungin henkistä kulttuuri-ilmapiiriä ja mahdollistavat pitkäjänteisen kulttuuritoiminnan Kainuun alueella. Kaupungin kokoon nähden kulttuuritoiminta on nykyisellään vireää ja monipuolista. Kajaanin kaupunginteatteri on Kainuun ainoana ammattiteatterina vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti tunnustettuna teatterina tasokkaiden esitystensä ansiosta. Alueteatterin kautta kaupunginteatteri vie esityksiä erityisesti lapsille ja nuorille koko entisen Oulun läänin alueelle sekä tekee taidekasvatustyötä ja organisoi tapahtumia. Kajaanin taidemuseo esittelee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälistä ja paikallista taidetta sekä visuaalista kulttuuria monipuolisesti, mahdollisimman laajalle yleisölle. Museo panostaa vahvasti myös taidekasvatukseen. Kainuun Museo esittelee perusnäyttelyssään Kainuun historiaa ja kulttuuria esihistoriasta 1900-luvun puoliväliin asti. Tämän lisäksi museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä sekä tallentaa ja tutkii Kainuulle tärkeää kulttuuriperintöä. Kirjastolain turvaama kirjastojärjestelmä on kunnallinen peruspalvelu, joka tavoittaa laajan asiakaskunnan. Kirjastoverkko toimii tietoyhteiskunnassa tiedollisten ja elämyksellisten tallenteiden kokoajana ja välittäjänä. Kuntalaisille taataan palvelujen hyvä saatavuus ja saavutettavuus kiinteiden kirjastojen ja kirjastoauton avulla. Kirjastotilojen tulee antaa mahdollisuus kirjastokäyntien lisäksi myös viihtymiseen, opiskeluun ja työskentelyyn. Tulevaisuudessa kirjastojen tulee keskittyä yhä enemmän verkon kautta tarjottavien sähköisten palvelujen välittämiseen sekä kehittää kirjastopalvelun viihtyisyyttä kuntalaisten kulttuuriseksi olohuoneeksi. Kirjastojen ja koulujen yhteistyöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten medialukutaidon edistämisessä. Kirjasto on keskeinen kansakunnan sivistystä edistävä instituutio. Kainuun musiikkiopisto on yksi maamme suurimpia musiikkioppilaitoksia. Se järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista perusopetusta yhteistyössä Kajaanin Tanssiteatterin kanssa sekä valmentaa alan ammattiopintoihin. Yhteistyö kulkee Kajaanin Tanssin nimellä. Opetuksen tavoitteena on luoda oppilaille elämänikäinen ja antoisa suhde taiteeseen. Kaukametsän kansalaisopisto mahdollistaa eri ikäryhmien luovan ja virikkeellisen toiminnan toteuttamisen ja tarjoaa taiteen perusopetuksen opetusta, ollen siten paitsi vahva kulttuurin tuottaja myös kulttuurikasvatuksen edistäjä kaupungissa. Kaupungin kulttuuripalvelut tuottavat Runoviikon lisäksi resurssien puitteissa monipuolista kulttuuritarjontaa Kaukametsän lisäksi kouluille ja päiväkodeille. Generaattorilla toimiva Routa-ryhmä on osa Pohjoista tanssin aluekeskusta. Se tuottaa vuosittain omia tanssituotantoja, tuo kaupunkiin korkeatasoisia vierailuja sekä hallinnoi monia esittävän taiteen hankkeita. Generaattorilla toimiva, ammattitaiteilijoiden muodostama kulttuuriosuuskunta G- voima tekee esityksiä ja toimii kaupungin nuorten parissa sekä järjestää ja organisoi tapahtumia

Luonnos 6 kaupungin alueella. Generaattorin toiminnan täydentää lasten ja nuorten teatterikasvatusta laajaalaisesti toteuttava, ammattijohtoinen Kajaanin Harrastajateatteri. Kajaanin kaupungin julkisia kulttuuritiloja ovat taidemuseo, Kainuun Museo, kaupunginteatterin päänäyttämö sekä pieni näyttämö, kaupungin pääkirjasto sekä sivukirjastot ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus. Näistä tiloista heikkokuntoisimmat tilat löytyvät teatterilta. Pääkirjasto, Kaukametsä sekä taidemuseo ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kainuun Museon tilat ovat remontoitu osittain 2000-luvun alkupuolella. Kulttuuritiloille on ominaista se, että ne ovat hajasijoitettuina ympäri kaupunkia. Syksyn 2010 aikana on perustettu kulttuurin tilatyöryhmä, joka selvittää kulttuuritoimintojen kytkemistä mahdollisimman pitkälle yhteisiin tiloihin. Erityisesti tarvetta olisi keskittää toimintoja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksen tiloihin. Keskittäminen edellyttää kuitenkin valintoja sille, millaista kulttuuri- ja kokoustoimintaa Kaukametsässä halutaan tulevaisuudessa toteutettavan. Kulttuuri- ja kokousmatkailun hyödyntäminen Kajaanin elinkeinojen ja houkuttelevuuden edistämiseksi Kulttuurimatkailun edistämisen lähtökohtana on kajaanilaisen kulttuuriperinnön tunnistaminen, keskeisten kulttuuritoimijoitten tiedostaminen sekä kulttuurin eri ilmenemismuotojen ymmärtäminen. Kulttuurimatkailun paikallisia voimavaroja ovat mm. perinnemaisemat, nähtävyydet, historia, merkittävät kulttuurihenkilöt, perinteet, tapahtumat, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, käsityö, design, saavutukset tieteessä ja teknologiassa. Kulttuurimatkailun tavoitteena on luoda kulttuurielämyksiä ja mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin. Kulttuurija kokousmatkailu vahvistavat osaltaan ihmisten identiteetin rakentumista ja kulttuuriymmärrystä. (KTM 2006, Suomen matkailustrategia 2020) Kaupungin laadukkaimmat kokoustilat ovat Kaukametsässä. Kaukametsä tarjoaa kokoustilat sekä ateriapalvelut yhteistyössä Kajaanin Mamsellin kanssa. Pienempiin kokouksiin sopivia tiloja ovat pääkirjaston Elias- ja Kaleva-salit, teatterin salit sekä Raatihuone. Yksityissektorin puolelta kokoustiloja ateriapalveluineen myyvät hotellit. Myynnin edistämiseksi kajaanilaisiin kokouspaketteihin on integroitava hyvinvointi- ja kulttuuritoimintoja sekä hotellimajoitusmahdollisuudet kokoustilojen ja ateriapalveluitten lisäksi. On tärkeää kehittää yhteistyömuotoja erityisesti matkatoimistojen kanssa sekä muiden matkailu- ja kulttuurialan kolmannen sektorin toimijoiden, kuten Kajaanin matkailuoppaiden, Kapsakan sekä Leino- ja Lönnrot-seurojen kesken. Merkittävät kaupungin kulttuuritapahtumat Kajaanin Runoviikon ja Kajaani Tanssii -tapahtuman lisäksi kaupungissa on ajoittain kokeiltu muitakin tapahtumia ja pienimuotoisina tällä hetkellä jatkuvat ainakin Lasten ja nuorten kulttuuriviikko Hemmo, SyysX, Kekri -viikko sekä Kaukametsän kulttuuriviikko. Valtakunnallisesti merkittävänä tapahtumana Kajaanin Runoviikko on vakiinnuttanut asemansa jokavuotisena kaupunkitapahtumana ja se on onnistunut saamaan lisää tunnettavuutta kansallisesti merkittävänä tapahtumana. Kajaanilainen kulttuuriosaaminen mahdollistaa monipuolisen ja yleisöä houkuttelevan tapahtumatuotannon kaupunkiin. Tapahtumilla on positiivinen vaikutus muun elinkeinoelämän virkistämiselle. Tulevaisuudessa tarvitaan säännöllisesti järjestettäviä ja eri vuodenajoille sijoittuvia kulttuuritapahtumia. Tämä edellyttää tapahtumatuotannon riittävää taloudellista resursointia, eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä mahdollisuuksien mukaan myös ammatilliseen osaamisen panostamista tapahtumatuotantoon liittyen.

Luonnos 7 4. Toimenpiteet Tavoite Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, ALUEEN KILPAILUKYKY JA HOUKUTTELEVUUS Kajaanin kaupungin myönteisen mielikuvan vahvistaminen kulttuurikaupunkina Tehokas ja positiivinen viestintä ja kaupungin yleismarkkinointi. Lisätään yhteismarkkinointia kaupungin kulttuuritoimijoiden kesken Median ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön vahvistaminen yhteisillä mediatapaamisilla nimi, sidosryhmät sivistystoimi, keskushallinto, viestintätiimi, kulttuurilaitokset, Kajaanin matkailu oy, Sidosryhmät: median edustajat Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit Yhteismarkkinointi Näkyvyyden vuodesta 2011 alkaen lisääntyminen Mediayhteistyön aloittaminen kulttuuritoimijoitten toimesta 2012 alkaen Asiakaspalaute Elinkeinoelämän tukeminen kulttuuritoimintojen avulla Yritysten ja kulttuuripalveluiden yhteistyön lisääminen Kajaani on houkutteleva matkailukohde Kuntalaisten luovuuden ja yritteliäisyyden edistäminen Kulttuurilaitosten asiakaspalautteen säännöllinen kerääminen Tilojen ja toimintojen tuotteistaminen, ohjelma- ja yhteistyöpakettien toteuttaminen, tuotteiden tehokas markkinointi ja myynti Tarjotaan etuja ja näkyvyyttä yhteistyökumppaneille Kulttuuri- ja muiden tapahtumien vuotuinen jaksotus Tilojen ja tilaisuuksien sekä kulttuuriperinnön tuotteistaminen Kajaanin kulttuuri yhteismarkkinoinnin kehittäminen eri sidosryhmien kesken Monipuolisen ja kattavan kulttuuritarjonnan ja kulttuuriharrastusten mahdollisuuksien turvaaminen Kaupungin omat kulttuurilaitokset, Kajaanin matkailu oy Sidosryhmät: yritysyhteistyö, AMK, muut kulttuuritoimijat, matkailuyrittäjät, Kulttuurilaitokset ja keskushallinto, Kajaanin matkailu oy Sidosryhmät: yritykset, oppilaitokset, kolmas sektori Kaupungin omat kulttuurilaitokset, nuorisotyö, koulut ja oppilaitokset Sidosryhmät: Generaattori Tuotteistamisen ja paketoinnin aloittaminen kevään 2011 aikana Vuodesta 2012 alkaen Vuodesta 2011 alkaen Kajaanin matkailu oy:n toimintasuunnitelma Talousarviot Tapahtumien ja yliyön käyvien asiakkaiden määrä Yhteistyökumppaneiden määrä Kävijämäärät, pääsylippu- ja vuokratulot, hotellien käyttöaste Palvelustrategian arviointi, opiskelijamäärät, sisältöjen ja tarjonnan monipuolisuus

Luonnos 8 Tavoite / Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, nimi, sidosryhmät HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KULTTUURIN AVULLA kulttuurilaitokset Kuntalaisten elämänlaadun Turvataan monipuolinen ja Sidosryhmät: vahvistaminen kulttuurin avulla laadukas kulttuuritarjonta sisällöntuottajat, ammattitaiteilijat, kolmannen Yhteisöllisyyden tunteen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen kulttuuritapahtumien avulla Kuntalaisten itsetunnon, identiteetin ja luovuuden vahvistaminen kulttuurikokemusten avulla Luodaan kulttuuripalveluiden ympärille oheistapahtumia Kehitetään kirjaston sähköisiä palveluita Kehitetään kirjaston viihtyisyyttä kuntalaisten olohuoneeksi Madalletaan kynnystä kulttuuripalvelujen käytölle 'taide tutuksi' -kampanjoiden avulla sekä rohkaistaan kaupunkilaisia taiteen pariin sektorin toimijat Kulttuurilaitokset Sidosryhmät: tapahtumatuottajat, kolmannen sektorin toimijat, taidekasvattajat Kulttuurilaitokset, koulut, varhaiskasvattajat Sidosryhmät: kolmannen sektorin toimijat Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit Palvelustrategia ja talousarviosuunnittelu Palvelustrategia ja talousarviosuunnittelu Asiakastyytyväisyys, kävijämäärät Asiakastyytyväisyys Työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen kulttuuripalveluja käyttämällä Sisällöntuotannossa nostetaan esille yhteisiä paikallisaiheita ja muita alueen ihmisiä koskettavia teemoja Lisätään kulttuuripalveluiden yhteistyötä yritysten kanssa ja tiedotetaan aktiivisemmin kulttuuriseteleistä ja muista yrityseduista kulttuurilaitokset, Sidosryhmät: kolmannen sektorin toimijat, matkailuyritykset Kulttuurilaitokset Sidosryhmät: yritykset, julkishallinnon palvelutuottajat Vuodesta 2012 alkaen Tavoite / Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, nimi, sidosryhmät KULTTUURI- JA KOKOUS- MATKAILUN EDISTÄMINEN Kajaanin tunnettavuuden ja imagon kehittäminen Tiivistetään kulttuuri- ja matkailualan toimijoiden yhteistyötä Kaukametsä (musiikkiopisto, Kajaanin Tanssi), teatteri, museot, Kajaanin Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit Kokous- ja kulttuuritoimintojen paketointityökalun (RTG) käyttöönotto vuoden Myytyjen kokouspakettien määrä

Luonnos 9 Kaukametsää kehitetään keskeisenä kulttuuri- ja kokoustapahtumien järjestämispaikkana Tuotteistetaan tilat, ateriapalvelut, kulttuuri-, elämysja hyvinvointitoiminnot asiakkaalle selkeiksi ja helposti hankittaviksi kokous- ja kulttuurituotepaketeiksi matkailumarkkinointi oy, keskushallinto Sidosryhmät: Generaattori, AMK, KAO, matkailuyrittäjät, matkailuoppaat 2011aikana RTG:n kautta tapahtuvasta paketoinnista 10-15 % provisio tilojen myyntihinnasta Myytyjen kulttuuripakettien määrä Kokous- ja kulttuuritapahtumat: kävijämäärät sekä yli yön kestävien tilaisuuksien määrä. Kulttuuritoimijoiden yhteismarkkinoinnin ja yhteisen näkyvyyden edistäminen Säännöllinen kulttuuritoimijoiden yhteistyö Kaupungin omat kulttuurilaitokset, Kajaanin matkailu oy Kuukausittainen kulttuuritoimijoiden kokoontuminen Markkinointikanavien tehokkuuden säännöllinen arviointi Markkinointikanavien tehokkuuden säännöllinen arviointi Kajaanin matkailu oy:n toimintasuunnitelman laadinta Kajaani on ympärivuoden elävä ja toiminnallinen tapahtumakaupunki Suunnitellaan vuotuinen näkyvyyskalenteri, messutapahtumiin osallistuminen, lehdissä mainostaminen, kaupungin kotisivujen kehittäminen Asiantuntijapalveluitten hankkiminen Laaditaan säännöllisesti toteutettava ja eri vuodenajoille tasaisesti painottuva kulttuuri- ja muiden tapahtumien vuotuinen jaksotus sekä talouden ja toiminnan suunnitelma kullekin tapahtumalle Lisätään yhteistyötä kaupungin omien kulttuurilaitosten ja eri tapahtumien välillä Kajaanin matkailu oy:n hallitus Kaupungin omat kulttuurilaitokset, keskushallinto, nuorisotyö, Sidosryhmät: AMK, KAO, kolmas sektori, Generaattori, Kainuun Prikaati Näkyvyyskalenterin laadinta vuodesta 2011 alkaen Huomioidaan budjetoinnissa yhteismarkkinoinnin osuus (20 000 /vuosi) Kevät 2011 Talous- ja toimintasuunnitelma kulttuurin tulosalueen talousarviossa Tilaisuuksien ja tapahtumien tuottaminen riittävällä resursoinnilla (150 000 / v) niiden kiinnostavuuden takaamiseksi Kajaanin matkailu oy:n hallituksen seuranta Kävijämäärät, pääsylippu- ja vuokratulot, hotellien käyttöaste Yhteistyöstä ja aikatauluista sovittava vuotta aikaisemmin toimijoiden kesken

Luonnos 10 Tavoite / Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, nimi, sidosryhmät KULTTUURIPERINTÖ Esteettinen ympäristö luo hyvinvointia ja myönteistä kuvaa kaupungista Historian tapahtumat, tunnetut henkilöt ja alueen oma kulttuuri vahvistavat paikallista kulttuuriidentiteettiä ja ne hyödynnetään matkailullisesti Kainuu ja Kajaani houkuttelevat eksoottisina kohteina kaukaa tulevia matkailijoita Käsitöiden ja ruokaperinteen parempi tuotteistaminen Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat rakennukset ja luontoarvot. Rakennusten ja ympäristön hoitoa lisätään. Historiaa ja henkilöitä esitellään eri tavoin. Linnanraunioita elävöitetään. Kekrin viettoa kehitetään tapahtumana. Toteutetaan lumi- ja jäärakenteita talvella, lisätään mahdollisuuksia liikkua vesillä. Paikalliset käsityöt ja ruokavalmisteet tulee olla saatavilla ja niitä pitää markkinoida. Ympäristötekninen toimiala, Kainuun Museo Sidosryhmät: ELY-keskus kaupungin kulttuurilaitokset, Kajaanin matkailu oy, keskushallinto Sidosryhmät: yhdistykset, ravintolat keskushallinto, Kajaanin matkailu oy oppilaitokset Sidosryhmät: matkailuyritykset, Kaukametsä, oppilaitokset Sidosryhmät: yrittäjät, kolmas sektori Tavoite / Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, nimi, sidosryhmät KULTTUURIKASVATUS Kulttuurin lukutaidon vahvistaminen Laajennetaan Kulttuuripolku lasten ja nuorten keskuudessa toimintaa Kulttuuri- ja taidekasvatuksen kattavuuden lisääminen koko väestön osalta ja ammattitaiteilijoiden aseman vahvistaminen taiteen perusopetuksessa Nuorten osallisuuden vahvistaminen kulttuuritoimintojen ja -tapahtumien suunnittelussa Kulttuuripassin ja VIP9-kortin käytön kehittäminen ja laajentaminen, kirjastopolkutoiminta Kehitetään edelleen taiteen opetusta alueella ja lisätään taiteen perusopetusta Laitos- ja yritysyhteistyö Järjestetään vuosittain nuorten kulttuurifoorumi SyysX:n yhteydessä kulttuurilaitokset, varhaiskasvatus, perusopetus kansalais- ja musiikkiopisto Kulttuurilaitokset Kansalais- ja musiikkiopisto Kulttuurilaitokset, nuorisotyö, perusopetus Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodesta 2011 alkaen, kustannukset 40 000 / vuosi (rahoitus huomioidaan vuodesta 2012 alkaen) vuodesta 2014 alkaen vuodesta 2012 alkaen palautteet kaupunkikuvasta näkyvyys medioissa, palaute ulkomaisten matkailijoiden määrä oma arviointi Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit Vuodesta 2011 alkaen Vuodesta 2013 alkaen Syksy 2011 alkaen Asiakasmäärät, oppilasmäärät, tuntimäärät Asiakastyytyväisyys Oma arviointi

Luonnos 11 Sidosryhmät: Generaattori, nuorisovaltuusto Tavoite / Kehittämiskohde Toimenpiteet Vastuutahot, organisaatio, nimi, sidosryhmät AMMATTITAITEILIJOIDEN JA SISÄLLÖNTUOTTAJIEN OLOSUHTEET JA RESURSSIT Taataan toimijoille riittävät Kajaanin Ammattitaiteilijoiden ja kulttuurilaitosten resurssit, työskentelyolosuhteet kaupunki, kulttuurilaitokset, toimintamahdollisuuksien ja tilat Sidosryhmät: kolmas sektori edistäminen Kaupungin kulttuuritoimintojen yhtenäistäminen tilojen, henkilöstö- ja talouspalveluiden ja markkinoinnin osalta Vuosittaiset kulttuuriavustukset Arvioidaan kulttuuritoimintojen järjestämistä tilatyöryhmän selvityksen pohjalta Henkilöstön työnkuvien kartoittaminen Kaupungin omat kulttuurilaitokset, tilapalvelut Aikataulu, kustannukset Mittarit ja arviointikriteerit Talousarvio, toimintasuunnitelmat Tilatyöryhmän arvio maaliskuu 2011 Työnkuvien kartoitus toukokuu 2011 Käytössä olevien tilojen määrä ja kustannukset Henkilöstösuunnitelma Ammattitaiteilijoiden ja sisällöntuottajien järjestämien tapahtumien kehittäminen ja koordinoiminen Ammattitaiteilijoiden yksittäisten projektien mahdollistaminen Arvioidaan uudelleen organisointia (talous- ja henkilöstöhallinto, markkinointi ja tiedottaminen) Lisätään yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kesken tapahtumien kehittämiseksi ja jaksottamiseksi Tuetaan projekteja, jotka täydentävät kaupungin omaa kulttuuritarjontaa ja ovat strategisten tavoitteiden mukaisia Kulttuurilaitokset, oppilaitokset, nuorisotoimi, Sidosryhmät: kolmannen sektorin toimijat, yhdistykset, tapahtumatuottajat Kajaanin kaupunki, kulttuurilaitokset Talousarviosuunnittelu Tapahtumamäärät, kävijämäärät

Luonnos 12 Liite 1. Kulttuuristrategian suhde matkailuun ja kaupungin tapahtumatuotantoon Kulttuurin, matkailun ja tapahtumien välinen suhde Teatteri- ja konserttipaketit, kulttuuriyhteistyö Kulttuurilaitosten perustehtävä Kulttuuristrategian kohdentuminen Kulttuuri - taide Runoviikko, Kajaani Tanssii, Barokki Soi, omais- ja valapäivä Yritysten yö, Kekri jne. Shoppailijat, venäläisturistit, kokous- ja ryhmämatkailu, liikematkailu Matkailu Tapahtumat Matkailu master plan elinkeinostrategia Koiranäyttelyt, kansalliset ja kansainväliset urheilutapahtumat Markkinakatu, antiikkimessut

Luonnos 13 Liite 2. Kaupungin tapahtumatuotannon rahoitusesimerkki Tapahtumien rahoittaminen ja rahoituksen kehittäminen 270 000 (olemassa olevat tapahtumat = lisäys nykyiseen rahoitukseen, alustava esitys) Kulttuuritapahtumat (kulttuurilaitokset yhteistyökumppaneineen) 140 000 euroa / vuosi Kulttuuripolkutoiminta: esitysten tuottaminen lapsille (10 000 euroa / vuosi) Esitysten tuottaminen koululaisille / päiväkotilapsille kulttuurikasvatuksen edistäminen Runoviikon rahoituspohjan kehittäminen (25 000 euroa / vuosi) Kaupungin maksuosuuden lisääminen vastaamaan yleistä kustannustason nousua Kajaani Tanssii -tapahtuman ja rahoituspohjan kehittäminen (20 000 euroa / vuosi) Tapahtuman kehittäminen nykyistä kansainvälisemmäksi, oheistarjonnan kehittäminen Barokki Soi -tapahtuman kehittäminen (25 000 euroa / vuosi) Uuden kesätapahtuman vakiinnuttaminen, tasokkaiden taiteilijoiden saamisen turvaaminen Kaukametsän konserttitapahtumien kehittäminen (30 000 euroa / vuosi) Mahdollisuus kiinnittää neljä laadukasta, odotettua konserttia Kaukametsään kaksi keväälle, kaksi syksylle (klassinen, kevyt), markkinoinnin kehittäminen hotellien kanssa. Vihreät Niityt -tapahtuma (10 000 euroa / vuosi) (ei kaupungin järjestämä tapahtuma) Lasten ja nuorten kulttuuriviikko Hemmo (10 000 euroa / vuosi) SyysX -tapahtuman kehittäminen (10 000 euroa / vuosi) n.3 vuoden aikajänteellä säännöllisen kansallisen nuorisotapahtuman (kulttuuripolitiikka, vaikuttaminen, osallisuus) järjestäminen Kajaaniin Muut kaupunkitapahtumat (keskushallinto, kulttuurilaitokset, Kajaani Info, yhdistykset ja järjestöt) 130 000 euroa / vuosi Kainuun prikaatin vala- ja omaisten päivien tapahtumatarjonnan kehittämien (15 000 euroa / vuosi) Konsertin järjestäminen 2 x kesäaikaan, museoitten aukiolo ja teatterin esitykset Yhteistyö hotellien, kaupunkikeskustan yrittäjien, sotilassoittokunnan kanssa Yleiset kaupunkitapahtumat (30 000 euroa / vuosi) Tervasoutunäytökset, kiertoajelut ja -kävelyt Kesäiset torisoitot, Pietarin päivä Markkinakatu Uuden vuoden vastaanotto, joulurauhan julistus Yritysten yö (20 000 euroa / vuosi) Kulttuurilaitosten mukana olo, pidennetyt aukiolot Linnarock jokialue festarialueeksi Kaupunkilaisten pikkujuhannus Linnansillan tanssit, sotilassoittokunta Renforsin lenkki (Kainuun liikunta) -tapahtuman kehittäminen (15 000 euroa / vuosi) Liikunta- ja kulttuuritapahtuman yhdistäminen, konserttitapahtuman järjestäminen Kaukametsään ja jokiympäristöön Muut kaupunkitapahtumat - järjestöt, yhdistykset (varaus 50 000 euroa / vuosi) Yhteistyökumppaneita: KAMK, Kainuun prikaati, Kakery, Kainuun kulttuuriyhdistys, matkailuoppaat, Kainuun liikunta, nuorisovaltuusto, kulttuurilaitokset, liikunta- ja nuorisotyö, perusopetus, varhaiskasvatus, keskushallinto, Kajaani Info