Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista oppimisprosessiin (2003, Finn Lectura). Koulutuksessa muutetaan opetussuunnitelmaa opetus- ja oppimisteoiksi. Verkko- ja etäopetuksessa näiden tekojen ja niihin liittyvien tilanteiden ennalta suunnittelu on hyvin tärkeää, jotta oppimisprosessista muodostuisi tavoitteellinen, mielekäs ja looginen. Opetushallituksen etälukion oppimateriaaleissa psykologian aineistojen tuottamiseen on sovellettu Silanderin ja Kolin ohjeita. Seuraavissa luvuissa avataan lukion psykologian ensimmäisen kurssin opetussuunnitelman yksi tavoitelause vaihe vaiheelta Silanderin ja Kolin Verkko-opetuksen työkalupakki -kirjassa esitetyn mallin mukaisesti (taulukot Koli 2003): 1. tavoitelauseet opetussuunnitelmasta, 2. tavoitelauseiden avaaminen kysymysmuotoon, 3. oppimisprosessia jäsentävien teemojen muodostaminen kysymysten pohjalta, 4. teemojen ydinsisältöjen kuvaaminen ja 5. teemojen opiskelun suunnittelu. Tavoitelause on opetussuunnitelmaan kirjoitettu lause. Lause muunnetaan ensin kysymyksiksi, sen jälkeen kysymyksistä kootaan teemoja ja teemoista kuvaillaan ydinsisältöjä. Ydinsisältöjen kuvailuun on otettu mukaan opetussuunnitelmassa annettuja tavoitteita sekä edu.fi-sivuilta löytyvä psykologian Avauksia opsiin (www.edu.fi > Lukiokoulutus > Psykologia > Avauksia opsiin. Vertaamalla valmista verkko-oppimateriaalia (ks. www.oph.fi > etälukio) tähän suunnitelmaesimerkkiin, lukija voi huomata, että suunnitelma ei ole toteutunut sellaisenaan. Kuitenkin suunnitelma toimii verkkooppimateriaalin tuottajan ja verkko-opetuksen suunnittelijan selkeänä ja tukevana työvälineenä. Taulukot: Koli 2003 1
1. Suunniteltavan verkko-oppimisprosessin tavoitteet Suunniteltavan verkko-oppimisprosessin tavoitteet Opintokokonaisuus tai Oppimisen tavoitteet tavoitelauseina opintojakso / kurssi PS1: Psyykkinen toiminta, Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppiminen ja vuorovaikutus tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla Työstämisen kohteeksi valittu ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan opetussuunnitelman tavoitelause osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. Taulukot: Koli 2003 2
2. Tavoitelauseiden avaaminen Tavoitelauseet Tavoitelauseiden avaaminen Avattuna kysymyksiksi Tavoitelause 5 osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä 1. Mitä sosiaalinen vuorovaikutus on? 2. Miksi se on ihmiselle 3. Miten sosiaalista vuorovaikutusta on tutkittu? 4. Miksi ihmisille on tyypillistä ryhmissä toimiminen? 5. Millaisia ryhmiä on olemassa? 6. Miten opiskelija itse toimii erilaisten ryhmien jäsenenä? 7. Millaisia rooleja ihmisillä on 8. Miten ryhmän toimintaa säädellään ja johdetaan? 9. Miten ryhmän toiminta alkaa ja 10. Jne. 3. Oppimisprosessia jäsentävien teemojen muodostaminen Oppimisprosessia jäsentävien teemojen muodostaminen Kysymykset 1. Mitä sosiaalinen vuorovaikutus on? 2. Miksi se on ihmiselle 3. Miten sosiaalista vuorovaikutusta on tutkittu? 4. Miksi ihmisille on tyypillistä ryhmissä toimiminen? 5. Millaisia ryhmiä on olemassa? 6. Miten opiskelija itse toimii erilaisten ryhmien jäsenenä? 7. Millaisia rooleja ihmisillä on 8. Miten ryhmän toimintaa säädellään ja johdetaan? 9. Miten ryhmän toiminta alkaa ja 10. Jne. Kysymyksiä ryhmittelemällä syntyvät teemat Ihminen ja sosiaalinen vuorovaikutus Ihminen ja ryhmät Ryhmätoiminnan lainalaisuuksia Taulukot: Koli 2003 3
4. Ydinsisältöjen kuvaus Ydinsisältöjen kuvaus Teemat ja niihin liittyvät kysymykset Ydinsisältö Valtakunnallisen opsin keskeiset sisällöt kirjattu kursiivilla (ja sinisellä). Avauksia opsiin (edu.fi) mukaan tehdyt lisäykset lihavoidulla (ja vihreällä). Yleisesti koko kurssin ajan pyritään ohjaamaan opiskelijoita käyttämään ja soveltamaan psykologista tietoa: teorian ja käytännön yhteydet. Otetaan huomioon opiskelijoiden omien kokemusten, tietojen, odotusten ja tavoitteiden merkitys opiskelussa. Kurssin aineiston on oltava tieteellisesti pätevää ja opiskelijoille omakohtaisesti tärkeää. Yhteydet aihekokonaisuuksiin. Tuetaan valmiutta psykologian itsenäiseen harrastamiseen. 9. Ihminen ja sosiaalinen vuorovaikutus - Mitä sosiaalinen vuorovaikutus on? - Miksi se on ihmiselle - Miten sosiaalista vuorovaikutusta on tutkittu? 10. Ihminen ja ryhmät - Miksi ihmisille on tyypillistä ryhmissä toimiminen? - Millaisia ryhmiä on olemassa? - Miten opiskelija itse toimii erilaisten ryhmien jäsenenä? - Millaisia rooleja ihmisillä on 11. Ryhmätoiminnan lainalaisuuksia - Miten ryhmän toimintaa säädellään ja johdetaan? - Miten ryhmän toiminta alkaa ja Suuri osa ihmisen inhimillisestä toiminnasta muotoutuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tutustutaan siihen, miten eri ikävaiheissa sosiaalinen vuorovaikutus muovaa ihmisen toimintaa. Kieli on ihmisen tärkein vuorovaikutusväline, mutta ei ainut: vuorovaikutuksen sanattomat muodot vaikuttavat voimakkaasti ihmiseen. Tarkastellaan sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä sekä ihmisen psykofyysisellä että sosiokulttuurisella tasolla. Sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit. Sosiaalisen näkökulman avaaminen. Esiin nousevat: ystävyys- ja seurustelusuhteet, yksinäisyys, sosiaalinen pärjääminen, esiintyminen, toiminta vapaa-ajan ryhmissä sekä kokemukset tai havainnot sosiaalisesta paineesta, kiusaamisesta, väkivallasta ja syrjinnästä. Ihminen syntyy ryhmään ja kasvaa osana perhettä, sukua ja muita ryhmiä. Elämän varrella ihminen toimii erilaisissa ryhmissä. Yksittäisen ihmisen roolit ja sidokset eri ryhmissä vaihtelevat. Ryhmissä ihminen oppii monia asioita ja sosiaalistuu omaan kulttuuriinsa. Yksittäisen ryhmän toiminnassa voidaan hahmottaa erilaisia vaiheita. Ryhmätoiminnan lainalaisuudet näkyvät sekä ryhmän sisäisissä vuorovaikutussuhteissa että ryhmien välisissä suhteissa. Paitsi että ryhmien kautta ihmiset omaksuvat oman kulttuurinsa toimintatapoja ja normeja, he myös muuttavat ja uudistavat ryhmätoiminnallaan kulttuureja ja yhteiskuntien toimintaa. Taulukot: Koli 2003 4
5. Oppimisen tavoitteiden saavuttaminen Teemat ja kysymykset 9. Ihminen ja sosiaalinen vuorovaikutus - Mitä sosiaalinen vuorovaikutus on? - Miksi se on ihmiselle - Miten sosiaalista vuorovaikutusta on tutkittu? Oppimisen tavoitteiden saavuttaminen Miten teemat opitaan ja miten tieto kysymyskohtaisesti prosessoidaan? Mitkä ovat tämän hetkiset ideani ja ajatukseni asiasta? Fokuksena etälukion verkko-oppimateriaali. Ennen aiheen käsittelyä opiskelijat keräävät haastattelemalla tai havainnoimalla ympäristöstään informaatiota ihmisen ryhmätoiminnasta. Haastatteluja ja havainnointia varten aineistossa on apukysymyksiä. Havainnoinnin kohteena voi olla myös jokin tv:n ihmissuhdesarjaohjelma. Verkkoaineistossa on sosiaalisen vuorovaikutuksen perusjäsennys käsitekarttana. Opiskelija lukee verkkoaineistosta ja oppikirjasta sosiaalista vuorovaikutusta käsittelevät tekstit (verkkoaineistossa ydinasiat) ja täydentää käsitekarttaa. Lähiopetuksessa opiskelijat voivat vertailla täydennyksiään ja keskustella ilmiömaailmasta omien kokemusten pohjalta. 10. Ihminen ja ryhmät - Miksi ihmisille on tyypillistä ryhmissä toimiminen? - Millaisia ryhmiä on olemassa? - Miten opiskelija itse toimii erilaisten ryhmien jäsenenä? - Millaisia rooleja ihmisillä on 11. Ryhmätoiminnan lainalaisuuksia - Miten ryhmän toimintaa säädellään ja johdetaan? - Miten ryhmän toiminta alkaa ja Opiskelija lukee lyhyen esittelyn siitä, miten sosiaalipsykologiassa on tutkittu työhyvinvointia. Pohdintakysymysten avulla opiskelija miettii omien työkokemustensa valossa (tai haastattelee) sitä, miten sosiaalinen vuorovaikutus voi edistää työssä viihtymistä ja työn iloa. (Työn ilo on työuupumuksen ohella ajankohtainen tutkimusaihe.) Opiskelija voi tutustua aiheeseen vielä lähemmin Työterveyslaitoksen kotisivuilla. Opiskelija laatii luettelon niistä asioista, joiden oppimiseen ja kehittymiseen ihminen tarvitsee muita ihmisiä. Opiskelija laatii luettelon erilaisista ryhmistä, joihin hän tällä hetkellä kuuluu. Hän miettii, mitä taitoja ja valmiuksia hän juuri nyt oppii niissä ryhmissä, joihin kuuluu. Opiskelija lukee aiheeseen liittyvän tekstin ja pohtii tekstissä esitettyjä kysymyksiä. Opiskelija lukee aineeseen liittyvän tekstin ja kirjoittaa kuvauksen omista kokemuksistaan, joissa tulee esille ainakin joitakin tekstissä kuvailtuja ryhmätoiminnan vaiheita tai ryhmän johtamiseen liittyviä havaintoja. Opiskelija voi myös piirtää aiheesta kuvat tai sarjakuvan. Taulukot: Koli 2003 5