Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1
VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN ENERGIATEHOKKUUDESTA ENTISTÄ KANNATTAVAMPAA ET:n ympäristötutkimusseminaari 2
VALKOISET SERTIFIKAATIT OVAT DOKUMENTTEJA, JOILLA TODISTETAAN TIETTY ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENEMINEN Toimintalogiikka on yhtenevä muiden vastaavien velvoitejärjestelmien, kuten vihreiden sertifikaattien ja päästökaupan kanssa: 1. Valkoisille sertifikaateille luodaan kysyntä velvoittamalla tietyt toimijat eli nk. velvoiteosapuolet hankkimaan valkoisia sertifikaatteja joko: toteuttamalla järjestelmän piirissä olevia energiatehokkuutta edistäviä hankkeita energian loppukulutuksessa; tai ostamalla valkoisia sertifikaatteja toiselta taholta 2. Sertifikaattien tarjonnan muodostavat toteutetut ja todennetut energiansäästöhankkeet: Toteuttaja voi olla joko velvoitettu osapuoli itse, samaan konserniin kuuluva toimija tai itsenäinen palveluyhtiö. Teoriassa myös energiankäyttäjä voi olla hankkeen toteuttaja Toimenpiteen taloudellinen kannattavuus toteuttajalle muodostuu valkoisen sertifikaatin ja toimenpiteen toteuttamisen kustannuksen erotuksesta ET:n ympäristötutkimusseminaari 3
VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄ JA MARKKINA: KESKEISET OSAPUOLET JA TRANSAKTIOT (EU:n tavoitteet) Kansalliset tavoitteet Valvova viranomainen Velvoitetut osapuolet: (energianmyyjät, siirtoyhtiöt) Kaupankäynti horizontal Valkoisten sertifikaattien markkina (markkinaa ylläpitävä operaattori) Kaupankäynti vertical Ei-velvoitetut osapuolet (ESCO:t*, muut markkinatoimijat) Energian loppukäyttäjät * ESCO: Energy Service Company. ESCO-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ET:n ympäristötutkimusseminaari 4
ENERGIANKULUTUS JÄRJESTELMÄSTÄ SAADAAN SITÄ TEHOKKAAMPI, MITÄ PAREMMIN SE ON SUUNNITELTU Järjestelmän suunnittelussa tulee huomioida: energian loppukäytön perusuran ( baseline ) määrittäminen; hyväksyttyjen teknologioiden ja toimenpiteiden listaus; järjestelmän piiriin kuuluvien sektoreiden rajaus; BASELINE TODETTU ENERGIANSÄÄSTÖ sertifikaattien voimassaoloajan määrittäminen ja sakkotason asettaminen velvoitteen täyttämättä jättämisestä; kauppapaikan luominen ET:n ympäristötutkimusseminaari 5
KOKEMUKSIA OLEMASSA OLEVISTA VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMISTÄ EU:SSA ET:n ympäristötutkimusseminaari 6
TUTKITTUJEN MAIDEN JÄRJESTELMIEN KESKEISIÄ TEKIJÖITÄ Maa Järjestelmää ohjaavat poliittiset tavoitteet Tavoitesuure Sektorit Ketkä voivat käydä kauppaa sertifikaateilla Velvoiteosapuoli Kaupankäyntimenetelmä ja - volyymi Tanska Pienentää energiankulutusta Kokonaisenergiansäästö ratkaisun eliniän aikana, PJ Loppukäyttäjät poislukien liikenne ja omat verkot Siirto- ja jakeluyhtiöt [2] Siirto- ja jakeluyhtiöt Kahdenvälinen. Kaupankäyntivolyymista ei tarkkoja tietoja Ranska Energiatehokkuuden lisääminen Pienentää hiilidioksidipäästöjä Parantaa energiaomavaraisuutta Kokonaisenergiansäästö ratkaisun eliniän aikana, kwh Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Energian myyntiyhtiöt [1] Energiayhtiöt, tietyt loppukäyttäjät ja julkinen sektori Toistaiseksi kahdenvälinen ja vain vähän kaupankäyntiä sertifikaateilla Italia Vähentää riippuvuutta tuontienergiasta Kehittää markkinoita energiatehokkaille tuotteille ja palveluille Pienentää hiilidioksidipäästöjä Kumulatiivinen primäärienergian käyttö, toe Kaikki energian loppukäyttäjät Siirtoyhtiöt, joilla on yli 50 000 asiakasta Kaikki osapuolet Kahdenvälinen ja pörssi. Suurin osa kaupasta kahdenvälistä mutta pörssikaupan volyymi kasvussa Iso- Britannia Pienentää hiilidioksidipäästöjä Vähentää pienituloisten ja eläkeläisten energiakustannuksia CO 2 -päästöjen vähenemä Kotitaloudet Energiayhtiöt, joilla on yli 50 000 asiakasta Sähkönmyyjät Kahdenvälinen. Toistaiseksi ei juuri kaupankäyntiä [1] Lisäksi kaukolämpöyhtiöt sekä nestekaasun ja lämmitysöljyn toimittajat [2] Sisältäen sähkön, kaasun, kaukolämmön ja lämmitysöljyn Lähteet: Swedish Energy Authority (2010), Pöyry Management Consulting ET:n ympäristötutkimusseminaari 7
YLEISESTI VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMISSÄ ON PUOLENSA JÄRJESTELMIEN ETUJA: Periaatteessa mahdollistaa säästötoimien toteutumisen toimenpiteiden kustannusjärjestyksessä Luo mekanismin, jonka puitteissa säästötoimet voidaan kohdistaa tunnistetuille sektoreille ja toimenpiteille, jotka eivät todennäköisesti muuten toteutuisi On markkinaehtoinen mekanismi, joka voidaan, ainakin periaatteessa, laajentaa EUlaajuiseksi järjestelmäksi Lähtökohtaisesti takaa järjestelmälle asetetun energiansäästötavoitteen saavuttamisen Tuottaa tilastotietoa toteutettujen säästötoimien vaikutuksista ET:n ympäristötutkimusseminaari 8
MUTTA HAASTEITAKIN ON JÄRJESTELMIEN HUONOJA PUOLIA: Järjestelmän hallinnolliset kustannukset nousevat helposti korkeiksi, erityisesti jos sektorikenttä on laaja ja jos järjestelmä sisältää kaupankäyntimekanismin Lisäävyyden varmistaminen edellyttää suurta panostusta energiankäytön nykytilan tutkimiseen ja dynaamista säästötoimien vaikutusten laskentaa Soveltuu heikommin suuren mittaluokan energiansäästöinvestointien tukemiseen Järjestelmän kokonaiskustannuksia ei voida tietää ennalta, mikä voi johtaa ylimitoitettuun kompensaatioon velvoiteosapuolille ET:n ympäristötutkimusseminaari 9
VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄN SOVELTUVUUDESTA SUOMEEN ET:n ympäristötutkimusseminaari 10
VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄ SOVELTUU PIENEN JA HAJANAISEN ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEEN Yleisesti ottaen valkoisten sertifikaattien järjestelmän on todettu soveltuvan sektoreille, joissa energiankulutus on hajanaista ja volyymi alhainen, kuten kotitaloudet, rakennukset ja palvelut: Tämä olisi todennäköisesti järkevä valinta myös Suomessa Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus niille sektoreille, joilla saavutetut energiansäästöt ovat jäljessä tavoitteista, riippuu ennen kaikkea energiatehokkuustoimen toteuttamatta jättämisen syistä Mikäli yksittäisten toimien säästöpotentiaali pieni, etukäteen määritellyt standarditoimet ovat kustannustehokkain menetelmä toimenpiteiden hyväksyttämisessä: Standarditoimien käytössä erityisenä haasteena on toimenpiteiden lisäävyysvaatimuksen varmistaminen Toisaalta standarditoimia käyttämällä voidaan varsin hyvin varmistaa haluttu energiatehokkuuden kehitys valituilla sektoreilla ESCOjen kannalta järkevimpiä kohteita olisivat laajemmat ja teknistä osaamista vaativat projektit, joiden hyväksyttäminen vaatii hakemukseen perustuvan, projektikohtaisen hyväksynnän: Järjestelmän tulisi sallia sertifikaattien kauppa ESCOjen osallistumisen mahdollistamiseksi Ajantasainen ja laadukas tieto säästöpotentiaalista sallituilla sektoreilla tehostaa ESCOjen toimintaa On epäilyksiä Suomen markkina-alueen riittävyydestä uuden ESCO-liiketoiminnan syntymiseksi ET:n ympäristötutkimusseminaari 11
SUOMEEN SOVELTUVAN VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUSSA ON HAASTEITA Valkoisten sertifikaattien järjestelmä kohdistaa järjestelmän kustannukset energian käyttäjille, mikä olisi muutos nykyiseen rahoitusratkaisuun: Nykyisin energiansäästötoimenpiteitä tuetaan julkisin varoin Lisäksi perustuslaillinen ongelma osakeyhtiöiden keräämien (tuki)maksujen suhteen Järjestelmä tulee suunnitella siten, että se ei vääristä kilpailutilannetta: Sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla vallitseva kilpailutilanne tulee huomioida erityisesti velvoiteosapuolten valinnassa Sertifikaatti (energiankulutuksen vähenemä) voi olla erisuuri sähkölle ja lämmölle: Ratkaisuissa tulee myös huomioida pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tapahtuva integraatiokehitys. Yhteisillä markkinoilla toimivilla osapuolilla tulee olla mahdollisimman yhtäläiset velvoitteet tasapuolisen kilpailun edellytysten luomiseksi: Tämä voi olla hankalaa, jos kullakin maalla on omat säästötavoitteet ja allokointiperiaatteet ET:n ympäristötutkimusseminaari 12
VOIDAANKO ENERGIATEHOKKUUDELLA KÄYDÄ KAUPPAA SUOMESSA? Mikäli kaupankäynnillä tarkoitetaan energiatehokkuuteen perustuvaa liiketoimintaa yleisesti niin voidaan tehdä ja on jo tehty: Valkoiset sertifikaatit ovat yksi vaihtoehto ESCO - liiketoiminnan edellytysten parantamiseksi Mikäli kaupankäynnillä viitataan valkoisten sertifikaattien järjestelmään tai vastaavaan mekanismiin niin ainakin teoriassa kyllä: Asianmukaisen järjestelmän käyttöönotto edellyttää lisäselvityksiä sekä monen avoimen kysymyksen ratkaisemista Olivatpa jatkotoimenpiteet minkälaisia hyvänsä, olisi tarpeen selvittää tarkemmin mm.: Energiatehokkuuspotentiaalin ja erilaisten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien menetelmien kustannustehokkuutta Energiatehokkuustoimen toteuttamatta jättämisen syyt niillä sektoreilla, joilla saavutetut energiansäästöt ovat jäljessä tavoitteista Velvoitetut osapuolet: (energianmyyjät, verkkoyhtiöt) Kaupankäynti Valkoisten sertifikaattien markkina (markkinaa ylläpitävä operaattori) Kaupankäynti Ei-velvoitetut osapuolet (ESCO:t, muut markkinatoimijat) Energiatehokkuusmekanismien keskeinen edellytys on riittävän tiedon tarjoaminen energian käyttäjille ja energiapalveluyhtiöille. Valkoisten sertifikaattien järjestelmä ei sellaisenaan ratkaise informaatio-ongelmaa ET:n ympäristötutkimusseminaari 13
KIITOS! Ville Miettinen ville.miettinen@poyry.com 010 33 26086 ET:n ympäristötutkimusseminaari 14