LAUSUNTOPYYNTÖ 1 / 10 LAUSUNTOPYYNTÖ GERONOMI (AMK) TUTKINNON REKISTERÖIMISEKSI TERVEYDEN- HUOLLON AMMATTIHENKILÖREKISTERIIN IÄKKÄÄN HENKILÖN SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUJEN SAANNIN TURVAAMISEKSI Suomen Geronomiliitto ry ja Akavan Erityisalat AE ry pyytävät lausuntoa suurimmilta kunnilta ympäri Suomen sekä näiden kuntien vanhusneuvostoilta. Lausuntoa pyydetään myös ammattikorkeakouluilta, joiden opetusohjelmaan sisältyy vanhustyön koulutusohjelma (geronomi AMK) sekä joiltakin muilta vanhustyön toimijoilta. Pyydämme lausuntoa geronomi (AMK) tutkinnon rekisteröimiseksi terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi. Suomen Geronomiliitto ry:n tarkoituksena on valvoa geronomi (AMK) tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden ja tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä ja vanhustyön eri ammattialojen välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä toimia geronomien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi ja lisätä geronomin tutkinnon tunnettavuutta. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on toiminnallaan edistää ikääntyneiden etuja, oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Suomen Geronomiliitto on Akavan Erityisalat AE ry:n jäsenyhdistys. Lausuntopyyntö Pyydämme lausuntoanne geronomi (AMK) tutkinnon rekisteröimiseksi terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi ja pyydämme erityisesti kiinnittämään huomiota alla oleviin seikkoihin: 1. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalija terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. (Vanhuspalvelulaki 10 ) 2. Geronomi (AMK) tutkinnon lisääminen terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin maksimoi kunnan ja sitä kautta myös muiden vanhustyön toimijoiden mahdollisuudet täyttää vanhuspalvelulain (9 ) edellyttämät riittävät voimavarat ikääntyneiden palvelujen tuottamisessa. 3. Lisäämällä geronomi (AMK) tutkinto terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin edistetään sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden nykyistä joustavampaa käyttöä ja ammattihenkilöiden ammatillisesti perusteltua yhteistyötä.
LAUSUNTOPYYNTÖ 2 / 10 4. Geronomi (AMK) tutkinnon lisääminen terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin lisää vanhuspalveluiden monipuolisuutta, saatavuutta ja vaihtoehtoja, koska esimerkiksi yksityisen sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluiden tuottajan vastuuhenkilön tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset kuin kunnan vastaavassa tehtävässä oleva. 5. Viimeaikaisten terveydenhuoltoalan tutkintojen väärinkäyttötapausten valossa on ensiarvoisen tärkeää turvata potilas- ja asiakasturvallisuus, taata henkilökunnan ammattitaito ja luotettavuus sekä laadun varmistaminen rekisteröimällä geronomi (AMK) tutkinto nimenomaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, erityisesti koska tutkinto antaa pätevyyden myös mm. lääkehoidon toteuttamiseen. 6. Kunta ja muut vanhustyön toimijat voivat hyödyntää täysipainoisesti tämän sosiaali- ja terveysalan kokoavan monialaisen gerontologisen osaamisen ja kokonaisvaltaisen ikääntymisen asiantuntijuuden vanhuspalveluissaan mikäli geronomi (AMK) tutkinto sisällytetään terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin. 7. Ikääntyneillä on oikeus saada tarvitsemissaan sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikki olemassa oleva gerontologinen osaaminen ja ikääntymisen asiantuntijuus hyödykseen. Tämä oikeus ei nyt toteudu, koska ikääntyneille ei nyt suoda mahdollisuutta täysipainoisesti hyödyntää olemassa olevaa geronomi (AMK) tutkinnon sisältämää ainutlaatuista, kokonaisvaltaista vanhustyön osaamista, joka kokoaa aivan uudella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon gerontologisen osaamisen. 8. Ammattikorkeakoulut: Ammattikorkeakoulujen näkemys tutkintonimikkeen geronomi (AMK) rekisteröimiseksi terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin ammattikorkeakoulutuksen ja vanhustyön koulutusohjelman näkökulmasta. Pyydämme lausunnossa vähimmillään mainittavan, puoltaako lausunnon antaja geronomi (AMK) tutkinnon rekisteröintiä terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi edellä mainituin perusteluin tai muine lisäperusteluineen. Suomen Geronomiliitto ry kiittää lausunnon antajia tärkeästä ja huolellisesta työstä ikääntyneen palvelujen turvaamiseksi yhteiskunnassamme. Suomen Geronomiliitto ry lähettää mielellään edustajansa kuultavaksi asiasta, mikäli lausunnon antaja katsoo sen tarpeelliseksi. Pyydämme toimittamaan lausunnon sähköisesti 28.2.2013 mennessä osoitteella: hallitus@suomengeronomiliitto.fi Lausuntopyyntöä koskeviin tiedusteluihin vastaa: Suomen Geronomiliitto ry: varapuheenjohtaja Anna Puustelli-Pitkänen geronomi (AMK), vanhustyön opettaja Metropolia ammattikorkeakoulu, puh. 040 840 1745, anna.puustelli-pitkanen@suomengeronomiliitto.fi Akavan Erityisalat AE ry: asiamies Jaakko Korpisaari, puh. 0201 235 363, 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 3 / 10 Lausuntopyynnön perustelut Vanhuspalvelulaki Iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti halutaan turvata lainsäädännöllä. Tasavallan presidentti vahvisti 28.12.2012 lain iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (ns. vanhuspalvelulaki). Laki astuu voimaan 1.7.2013. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. 9 Kunnan voimavarat Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 4 :n 1 momentissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin, kunnan on osoitettava tämän lain 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. Lisäksi kunnan on tuettava ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista osoittamalla voimavaroja muihinkin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin. 10 Asiantuntemus Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi asettanut ikääntyneiden palveluille valtakunnalliset tavoitteet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa, jonka tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Erityisesti meneillään olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoimintaalueita kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden
LAUSUNTOPYYNTÖ 4 / 10 kuntalaisten kanssa. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla ja terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa palveluissa. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämistä, gerontologisen osaamisen kehittämistä sekä johtajaosaamisen tärkeyttä korostetaan. (STM 2008) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559 Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua: 1) varmistamalla, että tässä laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet; 2) järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa; sekä 3) helpottamalla ammatillisesti perusteltua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Valmisteltaessa lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) hallituksen esityksen mukaan (HE 33/1994) arvioitiin sitä, mitkä terveydenhuollon ammattihenkilöt olisi laillistettava. Esityksessä todettiin, että viidellä seuraavalla kriteerillä on merkitystä laillistettujen ammattihenkilöiden kohdalla: 1. ammattiin johtaa selkeästi määriteltävä, viranomaisen hyväksymä koulutus 2. ammattihenkilö toimii siten itsenäisesti, että potilasturvallisuus edellyttää asianomaista ammattipätevyyttä 3. ammattitoiminnan sisältämä potilasvahinkoriski on keskimääräistä suurempi 4. työskentely tapahtuu välittömässä potilaskontaktissa ja siihen sisältyy usein myös läheisesti ihmiseen fyysisesti ja psyykkisesti vaikuttavia toimenpiteitä 5. otetaan huomioon kansainvälinen käytäntö ja sopimukset. Suomalainen kriteeristö poikkeaa Ruotsin vastaavista ehdoista mm. siinä, että Ruotsissa kriteeristö on suomalaista konkreettisempi. Eräänä kriteerinä on myös ammattitoiminnan laajuus ja itsenäisyys, välittömien potilaskontaktien määrä sekä ammattitoiminnan riskit potilaalle. Lisäksi Ruotsin kriteeristöön kuuluu arvio ammattitoiminnan sisällöstä, jota arvioidaan mm. ammattiin johtavan koulutuksen tasolla, pituudella ja sisällöllä. Geronomi (AMK) tutkinto täyttää nämä kriteerit. Tarkasteltaessa tutkintoa kohdan 5 mukaan tulee ottaa huomioon tutkintoon johtavan koulutuksen taso (Opetusministeriö: ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon), koulutuksen pituus (210 op, 3,5 v) sekä sen si-
LAUSUNTOPYYNTÖ 5 / 10 sältö (sosiaali- ja terveyden huollon laaja-alainen, kokonaisvaltainen gerontologinen osaaminen). Suomi on myös päättänyt ottaa Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) käyttöön. Tällä hetkellä terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä ovat proviisorin, psykologin, puheterapeutin, ravitsemusterapeutin, farmaseutin, sairaanhoitajan, kätilön, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, laboratoriohoitajan, röntgenhoitajan, suuhygienistin, toimintaterapeutin, optikon ja hammasteknikon ammatit, jos kyseiseen ammattiin johtava koulutus on suoritettu Suomessa.( Finlex). Näistä ammateista vain osalla on koulutukseensa sisältyvä pätevyys toteuttaa terveydenhuoltoon olennaisena osana kuuluvaa lääkehoitoa tai hoito- ja huolenpitotyötä. Geronomi (AMK) tutkinto on Suomessa ainoa pätevyyden lääkehoitoon antava tutkinto, joka ei kuulu terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden rekisteriin.. Vanhustyön koulutusohjelma (geronomi AMK, YAMK) Vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuva geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (210 op) ja koulutuksen pituus on 3,5 vuotta. Koulutus alkoi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vuonna 1993 ja tällä hetkellä geronomeja koulutetaan Suomessa kuudessa ammattikorkeakoulussa, jotka ovat Seinäjoen, Kymenlaakson, Kemi-Tornion, Satakunnan ja Metropolian ammattikorkeakoulut suomenkielisine opetusohjelmineen sekä Arcada englanninkielisine opetusohjelmineen. Geronomeja on valmistunut vuoden 2011 loppuun mennessä 364 ja vuosittain näistä ammattikorkeakouluista valmistuu 80 90 geronomia. Geronomin asiantuntijuus rakentuu monitieteisestä gerontologisesta tiedosta ja yksilön ikääntymiseen liittyvien tekijöiden ymmärtämisestä. Geronomin osaaminen edustaa uudenlaista, kokonaisvaltaista ymmärrystä vanhenemisesta, jossa vanha ihminen toimintakyvystään riippumatta nähdään aktiivisena toimijana ja oman yhteisönsä jäsenenä. Geronomi (AMK) on ainutlaatuinen tutkinto Suomessa, koska se on ainoa laaja (210 op) vanhustyön ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka kokoaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen vanhustyössä. Geronomilla on kyky käyttää ja soveltaa kokonaisvaltaisesti ja laajaalaisesti gerontologista terveydenhuollon, sosiaalialantyön, hoitotyön ja kuntoutuksen asiantuntemusta ja osaamista vanhustyössä erityisesti myös muistisairauksien kohdalla. Geronomilla on osaamista sekä sosiaali- että terveysalasta, joten hänellä on juuri sellaista laaja-alaista osaamista, jota lain 15 :ssä mainitulta palvelutarvetta arvioivalta henkilöltä ja 17 :ssä vastuuhenkilöltä vaaditaan. Lisäksi geronomin ydinosaamiseen kuuluu moniammatillinen yhteistyö, muistisairauksien tunteminen ja muistisairaan kohtaamistaidot. Geronomi huomioi ikääntyvät voimavaralähtöisesti, pyrkii ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäisevästi tukemaan ja edistämään ikääntyvien toimintakykyä ja osallisuutta, tukee kotona asumista hyödyntämällä vanhustenpalveluita sekä kolmatta sektoria. Geronomin osaaminen vastaa erityisesti tulevaisuuden vanhustyön tarpeeseen. Perinteisestihän ikääntynyt saa palvelunsa erikseen joko terveydenhuollon ammattilaiselta terveydenhuollossa tai sosiaalialan ammattilaiselta sosiaalihuollossa, eikä välttämättä synny kokonaiskuvaa ikääntyneen kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Geronomi (AMK) tutkinnon tuottama kompetenssi kokoaa yhteen tämän sosiaali- ja terveysalan monitieteisen gerontologisen osaamisen ja kokonaisvaltaisen ikääntymisen asiantuntijuuden. (Liite 1. Kompetenssit).
LAUSUNTOPYYNTÖ 6 / 10 Geronomi voi työskennellä julkisissa, yksityisissä ja kolmannen sektorin vanhuspalveluissa ja koordinoida niitä esimerkiksi palveluohjauksessa, palvelutaloissa, omaishoidon tukemisessa ja kotihoidossa sekä vanhuspalvelujen suunnittelijana ja kehittäjänä esimerkiksi järjestöissä ja erilaisissa hankkeissa. Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi on geronomin ydinosaamista. Geronomilla on siis ammattikorkeakoulutasoista osaamista asiakkaiden kanssa tehtävästä yksilöllisestä työstä aina vanhuspalvelujen ja työn kehittämiseen ja johtamiseen. Geronomi voi myös tuottaa vanhuspalveluja itse. Tämä voidaan todeta selvityksestä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneitten sijoittuminen työelämään (Liite 2.) Selvitys Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneitten sijoittuminen työelämään s. 13 14). Geronomien kokonaisvaltainen asiantuntemus on jo todennettu vanhustyön kentällä, mutta se, että tutkinto ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisterissä aiheuttaa ongelmia erityisesti julkisten vanhuspalveluiden puolella, koska siellä vaaditaan monissa tehtävissä tuo ammattihenkilörekisteröinti. Tällä asialla on suora vaikutus työnantajan mahdollisuuksiin hyödyntää täysimääräisesti geronomin osaamista. Kuulemme usein tilanteista, joissa geronomi olisi pätevin ja halutuin henkilö vanhustyön tehtävään, mutta paikkaan otetaan rekisterissä oleva terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka pätevyys ja nimenomaan vanhustyön osaaminen eivät välttämättä yllä geronomin tasolle. Mikään muu tutkinto Suomessa ei sisällä tämän laajuista (210 op/3,5 v) monialaista gerontologista tietopohjaa ja vanhustyön koulutusta. Geronomeja kouluttavat oppilaitokset ovat myös saaneet asiasta runsaasti palautetta. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelman työelämän edustajista koostuva neuvottelukunta on viestittänyt pääkaupunkiseudun kuntien työnantajien tuesta rekisteröinnin puolesta. Rekisteröimällä geronomi terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin voidaan taata asiakas- ja potilasturvallisuus esimerkiksi lääkehoidon vastuukysymyksissä. Kun geronomi ei ole nyt rekisterissä, ei hänen toimintaansa pystytä valvomaan eikä työnantaja pysty varmistamaan, että hänellä todella on geronomin tutkinto ja sen tuoma osaaminen. Rekisteröinti ratkaisisi työnantajan lääkehoitoon ja sen valvontaan liittyvät kysymykset. Geronomeja kouluttavissa oppilaitoksissa on selvitetty lääkehoidon opetuksen laajuutta ja sisältöä eli se on yhtenäinen ja vastaa lähihoitajan osaamista. Valmisteilla on geronomien lääkehoidon passi oppilaitosten yhteistyönä. Geronomin (valtakunnallinen) lääkehoidon passi otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Yhteiskunnallisella tasolla tarkastellen ei tunnu mielekkäältä, että yhteiskunnan itse tuottama ja yhteiskunnan vanhuspalveluiden tarpeisiin näin hyvin vastaava tutkinto ja sen tuoma ainutlaatuinen ammattikorkeakoulutasoinen monialainen gerontologinen osaaminen jää nykytilassa suurelta osin hyödyntämättä ja menee näin ollen tavallaan hukkaan. Näin ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta täysimääräisesti hyötyä tästä ainutlaatuisesta ja erityisestä osaamisesta. Yhteiskunta tarvitsee geronomin osaamista vanhuspalveluiden toteuttamisessa, johtamisessa ja kehittämisessä asiakaslähtöisempään ja taloudellisempaan suuntaan. Väestön ikääntyessä ja muistisairauksien lisääntyessä geronomien laaja-alainen sosiaali- ja terveysalan ammattitaito tulee huomioida, jotta he työllistyisivät mahdollisimman laajasti vanhustyön eri sektoreilla ja vastaavasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vanhuspalvelut voisivat täysipainoisesti hyödyntää tämän ainutlaatuisen voimavaran. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve on yksi merkittävä tulevaisuuden haaste. Syksyllä julkaistiin TEM:in raportti (Koponen, Laiho & Tuomaala 2012), jossa arvioidaan sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeeseen vuonna 2025 vaikuttavia tekijöitä. Raportissa esitellään hälyttäviä lukuja tulevaisuuden työvoimavajeesta, joka on
LAUSUNTOPYYNTÖ 7 / 10 parhaassa tapauksessa useita kymmeniä tuhansia ja huonommassa tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista. Eniten sosiaali- ja terveysalalla rekrytointiongelmia on viime vuosina aiheuttanut työnhakijoiden puutteellinen koulutus, työn tilapäisyys ja erityisosaamisen puute. Tämä kertoo vanhustyön kohdalla muun muassa siitä, että geronomien osaaminen pitäisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti sosiaali- ja terveysalalla. Myös ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa (STM 2008) korostetaan gerontologisen osaamisen lisäämistä. Geronomi gerontologisen osaamisen syväosaajana vahvistaa myös muun henkilöstön gerontologista osaamista eli parantaa näin palvelujen laatua sekä kustannusten kohdistamista. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) on vuodelta 1994, jolloin Seinäjoella oli jo aloitettu geronomikoulutus. Tässä vaiheessa vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneilla ei ollut vielä omaa ammattinimikettä, joka siis saatiin vasta vuoden 2000 kesällä. Tärkeitä 2000-luvun lopun muutoksia on ollut, että lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijat on myös otettu rekisteröinnin piiriin. Osa geronomikoulutukseen hakevista opiskelijoista tulee suoraan lukiosta hyvin motivoituneina. Geronomikoulutus on onnistunut tässä nuorten kouluttamisessa hyvin eli tällä koulutusohjelmalla tuotetaan ammattikorkeakoulutasoisia monialaisia, kokonaisvaltaisia osaajia suoraan vanhustyön eri sektoreille. Myös jo pitkään vanhustyössä työskennelleet ovat innolla pätevöityneet geronomeiksi aikuiskoulutuksella esimerkiksi työnsä ohella. Olisi tärkeää, että tämä ainutlaatuinen gerontologinen osaaminen voidaan hyödyntää yhteiskunnassamme täysipainoisesti ja samalla lisätä vanhustyön koulutuksen kiinnostavuutta myös nuorten parissa. Tällä hetkellä vanhustyö ei liene läheskään ensimmäinen toive nuorten miettiessä uravalintojaan. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, joka astuu voimaan 1.7.2013, mainitaan, että esimerkiksi palvelutarvetta arvioivalta työntekijältä vaaditaan laaja-alaista osaamista sekä sosiaalialan tai terveysalan ammatillista kelpoisuutta. Muutoinkin laissa korostuvat sosiaalipalvelut. Perusteluissa todetaan, että laki edellyttää sosiaalialan osaamisen ja henkilöstön lisäämistä vanhuspalveluissa. Tähän eli sosiaalialan henkilöstön lisäämiseen osoitetaan kunnille myös valtionapua. Terveydenhuoltolaissa oleva iäkkäiden neuvontapykälä 20 kumotaan ja se korvataan vanhuspalvelulain pykälällä, jossa laajennetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyä neuvontaa sosiaalipalveluilla ja sosiaalisilla näkökulmilla. Laissa käytetään rinnakkain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä, koska sillä halutaan korostaa juuri tuon laaja-alaisuuden merkitystä ja tärkeyttä. Geronomin vahvuus on juuri kyseinen laaja-alainen terveys- ja sosiaalialan yhdistävä osaaminen (mm. sosiaali- ja palveluohjaus sekä lääkehoito ja hoito- ja huolenpitotyö, muistisairaudet). Palvelutarpeen arvioinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen osalta lain näkökulmasta korostuvat sosiaalipalvelujen osaaminen ja palveluohjaus. Tämä geronomin kokonaisvaltainen osaaminen tulee nyt saada kunnissa käyttöön. Geronomi on vanhustyön erityisosaaja, jota tarvitaan kehittämään ja tuottamaan tuloksellisia, laadukkaita ja taloudellisia sosiaali- ja terveyspalveluita kasvavalle ikääntyvälle asiakaskunnalle. Hallituksen esityksen pykälän 20 Henkilöstö perusteluissa luetaan geronomit asiakkaan välittömään hoitoon laskettavan henkilöstön mitoitukseen. Huomattavaa on, että mainitussa luettelossa on sekä tutkintoja, jotka kuuluvat tämän hetkisen koulutusjärjestelmän piiriin ja tutkintoja, jotka edustavat ns. aikaisempia tutkintoa ennen nykyistä, voimassa olevaa sosiaali- ja terveydenalan koulutusta. Geronomi on voimassa olevan koulutuksen mukaisista tutkinnoista ainoa, joka ei ole terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä. Terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriä pitävän Valviran julkisuudessa mainittu resurssien puute valvoa rekisteriin tulevia uusia ammattiryhmiä ei
LAUSUNTOPYYNTÖ 8 / 10 saisi olla esteenä asiakas- ja potilasturvallisuudelle ja yhteiskunnalliselle tarpeelle. Asia on todella ajankohtainen juuri tästä turvallisuusnäkökulmasta, koska tutkinto antaa pätevyyden mm. lääkehoidon toteuttamiseen. Geronomin osaaminen pystytään hyödyntämään yhteiskuntamme vanhuspalveluissa parhaiten, kun geronomi on sekä sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslaissa että terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä. Kyseessä on siis ainutlaatuinen sosiaali- ja terveydenhuollon monialaisen gerontologisen osaamisen kokoava eurooppalaisen koulutusviitejärjestelmän (EQF) mukaan alempaa korkeakoulututkintoa vastaava sosiaali- ja terveysalan tutkinto, joka vastaa ikääntyneiden palveluiden toteuttamisen, kehittämisen ja johtamisen haasteisiin myös vanhuspalvelulain ja ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksen näkökulmasta ja on näin ollen ainutlaatuinen voimavara kunnille, jota ei tulisi heittää hukkaan. Tutkinnon rekisteröiminen terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin turvaa laadukkaat, monipuoliset ja kokonaisvaltaiset palvelut ikääntyneille sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden. Tuen geronomin rekisteröintiin on julkisesti esittänyt muun muassa professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä (esim. Kivelä 2006). Suomen Geronomiliitto ry Mari Salminen puheenjohtaja Anna Puustelli-Pitkänen varapuheenjohtaja Akavan Erityisalat AE ry Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Jaakko Korpisaari asiamies
LAUSUNTOPYYNTÖ 9 / 10 Jakelu: Helsinki Seinäjoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Espoo Joensuu Satakunnan ammattikorkeakoulu Tampere Lappeenranta Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vantaa Salo Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Turku Kotka Metropolia ammattikorkeakoulu Oulu Porvoo Arcada ammattikorkeakoulu Jyväskylä Mikkeli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lahti Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuopio Vanhusneuvostot ko. kunnissa Kouvola Pori Kuntaliitto Joensuu Suomen Muistiasiantuntijat Lappeenranta Ikäinstituutti Hämeenlinna Vanhustyön keskusliitto ry Rovaniemi Muistiliitto ry Vaasa Suvanto ry Valli ry Suomen Senioriliike Liitteet: Liite 1. Geronomi (AMK) kompetenssit Liite 2. Koivula, Anna-Kaarina 2012. Selvitys Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneitten sijoittuminen työelämään. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaalija terveysalan yksikkö. Vanhustyön koulutusohjelma.
LAUSUNTOPYYNTÖ 10 / 10 Lähteet: EQF Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Verkkodokumentti. <http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhaminaprosessi/eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xeqfx.html?lang=fi>. Finlex. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559 HE 33/1994. Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsäädännöksi. Kivelä, Sirkka-Liisa 2006. Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen. Selvitys-henkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2006. Koivula, Anna-Kaarina 2012. Selvitys Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneitten sijoittuminen työelämään. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Vanhustyön koulutusohjelma. Kompetenssit: Geronomi (AMK) Koponen, Eija-Leena, Laiho, Ulla-Maija & Tuomaala, Mika: TEM-analyyseja 43/2012. Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle - työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 2012. Koponen, Eija-Leena, Laiho, Ulla-Maija & Tuomaala, Mika: TEM-analyyseja 43/2012. Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle - työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Nojonen, Katja 2001. Terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja ammattihenkilölainsäädäntöä koskeva selvitys. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2001:4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2001 Opetusministeriö 2009. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työelämämuistioita ja selvityksiä 2009:24. STM Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. STM:n julkaisuja 2008:3. Helsinki 2008.