Rakennusliike Laaksokunnas Oy:n omistamaa makasiinirakennusta koskevat kaavamääräykset

Kaupunginhallitus 330 24.11.2014 Rakennusliike Laaksokunnas Oy:n omistamaa makasiinirakennusta koskevat kaavamääräykset 60/10.02.01/2014 KH 330 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 15.6.2009 Keskusta IV D -asema kaa va muu tok sen. Tämä ns. Makasiininrannan alue sijaitsee Loimi joen ja Koulukadun välissä. Kaupunki ja alueen omistanut Asko Kiin teis töt Oy, nykyiseltä nimeltään Renor Oy, sopivat vuona 2001 Ma ka sii nin ran nan kaavoituksesta ja sen periaatteista. Samana vuonna järjestettiin alueen suunnittelua koskenut yleinen ark ki teh ti kil pai lu. Arkkitehtikilpailussa viranomaiset ja maanomistaja hy väk syi vät alueen suunnittelun lähtökohdaksi alueella nykyisinkin si jait se van pohjoisen makasiinin suojelun ja sen vieressä tuolloin si jain neen eteläi sen makasiinin purkamisen. Silloin voimassa ollut ase ma kaa va olisi sallinut molempien makasiinien purkamisen. Kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä päätöksentekijät olivat yk simie li siä pohjoisen makasiinin suojelusta. Merkittävä osa heistä olisi suo jel lut myös eteläisen makasiinin. Kaupunki ja Renor Oy tekivät vuoden 2009 kesällä asemakaavan toteut ta mis ta koskeneen maankäyttö- ja maanvaihtosopimuksen. Kaupun ki vastasi sopimusalueen yhdyskuntatekniikan toteuttamisesta. Re nor Oy vastasi muutoin sopimusalueen asemakaavamuutoksen to teut ta mi ses ta. Re nor Oy myi vuoden 2009 syksyllä Ma ka sii nin rannan määräalat Rakennusliike Laaksokunnas Oy:lle. Os ta ja si tou tui täyt tä mään Renor Oy:ltä sille siirtyneen maankäyttö- ja maan vaih toso pi muk sen mukaiset velvoitteet. Rakennusliike Laaksokunnas Oy hakee kaupungilta ase ma kaa van muut ta mis ta omistamansa pohjoisen ma ka sii nin purkamiseksi. Hakemuksessaan yhtiö selostaa os ta neen sa Renor Oy:ltä Ma ka siinin ran nan alueen syyskuussa 2009. Yhtiön mukaan makasiiniin ei ole löytynyt kaavan mu kais ta käyt töä. Makasiinin pinta-ala on 1.900 ne liö met riä. Ilkivallantekijät ovat töh ri neet makasiinin Loi mi ka dun puo lei sen tii li jul ki si vun eri lai sil la maa leil la. Vesikatto on korjauksen tar pees sa ja korjauskus tan nuk set ovat 100 000 euroa. Rakennus on muil ta osin huonossa kun nos sa ja pa lo tek ni ses ti kallis kunnostaa, kos ka edel li nen omistaja on purkanut pa lo sei nät osit tain. Yhtiö perustelee makasiinin purkamista sillä, että makasiini ei ole Mu seo vi ras ton valmisteleman ja valtioneuvoston hyväksymän in ventoin nin mukaisesti osa valtakunnallisesti merkittävää kult tuu ri ym päris tö aluet ta. Yhtiö on toimittanut hakemuksen mukana Ark ki teh tuu ri-

toi mis to Hannu Vaiston suunnitelmat, joiden mukaan makasiinin ti lalle rakennettaisiin kaksi kolmikerroksista asuintaloa. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisellä tontilla on merkintä PK-2: Palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ra ken nuksen toiminnan tarvitsemat ikkunat on pääasiassa sijoitettava olevien ovien kohdalle, jotka jäävät suojaluukuiksi. Asemakaavaselostuksen mukaan uusia ikkunoita voi daan tar vit taessa tehdä samalla pe ri aat teel la. Kaavaselostuksessa on esitetty, et tä ra ken nus on luonteeltaan ul ko kuo ri; maalattia, tiilikuori ja katto. Kuoren sisään tulee uuden käy tön vaatima uusi rakennus ns. ra ken nus rakennuksessa -pe ri aat teel la. Kaupunki pyysi yhtiön hakemuksesta lausunnot Mu seo vi ras tol ta ja Hä meen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hämeen ELY-keskus totesi lausunnossaan seuraavaa: "Korttelissa on voimassa kau pun gin val tuus ton 15.6.2009 hy väk sy mä ase ma kaava, jossa pu ret ta vak si esitetty makasiinirakennus on merkitty suo je lumer kin näl lä sr-7. Kaavatyön yhteydessä alueella si jait se vien ra kennus ten arvo on huolellisesti punnittu, ma ka sii ni ra ken nus todettu kulttuu ri his to rial li ses ti ar vok kaak si ja päätetty suojella toisin kuin muut korttelissa si jain neet rakennukset. Koska kaava selvityksineen ja osal lis tumis pro ses sei neen on laadittu suhteellisen äs ket täin, ei ole mitään syytä kyseenalaistaa sen yh tey des sä tehtyjä päätöksiä ja arvioi ta, eikä ma ka sii ni ra ken nus ta saa purkaa. Museovirasto totesi lausunnossaan seuraavaa: Voimassa oleva kaa va on vuodelta 2009 ja siinä makasiini on suojeltu merkinnällä sr-7 ja sen käyt tö tar koi tus on PK-2. Kaavaa laadittaessa alueella oli jäl jel lä kaksi makasiinia, joilla inventoinnissa todettiin ole van teol lisuus his to rial lis ta merkitystä. Makasiineista uu dem pi kuitenkin hy väksyt tiin purettavaksi, kun van hem pi makasiini sai kaavassa suo je lumer kin nän. Kaava on kohtuullisen tuore, joten sen suojelumerkintää ei ole syy tä kyseenalaistaa. Vaikka makasiini ei sijoitukaan valtakunnal li ses ti merkittävään rakennettuun kult tuu ri ym pä ris töön, on sillä pai kal lis ta kulttuurihistoriallista ar voa osana Forssan teol li suus yh dyskun taa. Mu seo vi ras ton kanta on, että makasiinin suojelumerkintä tulee säi lyt tää. Rakennusta ei siis saa purkaa, vaan sille on ak tii vises ti etsittävä käyttötarkoitusta." Kaupungin maankäytön suunnitteluyksikön mukaan olosuhteet eivät ole muut tu neet asemakaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen eikä asias sa ole il men nyt muutenkaan perusteita arvioida ase ma kaa vassa vah vis tet tua makasiinin suojelumerkintää uudelleen. Ra ken nus liike Laaksokunnas Oy:n hakemalle kaa va muu tok sel le ei ole pe rus teita.

Kokouksessaan 26.5.2014 kaupunginhallitus päätti ennen asian ratkai sua pyytää ha ke muk ses ta yhdyskuntalautakunnan ja ym pä ris tö lupa lau ta kun nan lau sun not. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 2.7.2014. A. W. Wahrenin perustaman Forssa-yhtiön rakennuttamat ma ka sii ni ra kennuk set sijaitsivat ny kyi sen Loi mi ka dun molemmin puolin vuo den 2009 alkuun saakka. Ne si joit tui vat aikoinaan kapearaiteisen ra dan molemmin puo lin. Ra ta poh ja nä kyy vielä katujen ja ke vyen lii kenteen väy lien lin jauk sessa. Alueen asemakaavaa uusittaessa sel vi tet tiin makasiinien osalle tu le vat mah dol li set vaihtoehdot. Kaa va työn esi selvitysvai heessa järjestetyn ark kiteh tuu ri kil pai lun yh tey des sä vi ran omai set esittivät mo lempien ma ka sii nien suojelemista val ta kun nal li ses ti arvokkaan teol li suus mil jöön osana, vaik ka sen ym pä ril le sal li taan merkittävästi uutta ra ken ta mis ta, joka erot taa sen var si nai ses ta rky-aluerajauksesta. Vi ran omais ta hot hyväksyivät kil pai lun jäl keen kompromissiksi ete läi sen ma ka sii nin purun ja pohjoisen ma ka sii nin suojelun. Kaa va luon nos ta laa dit taes sa viranomaistaho edel lyt ti teh tä väk si ra ken nus in ven toin nin, joka sisälsi molemmat ma ka sii nit. In ven toin ti vahvisti kil pai lun yh tey des sä tehdyn arvion, että poh joi nen makasiini suo jel laan ja et tä eteläisen makasiinin voi purkaa. Tä män jälkeen kaa va työn läh tö kohdak si hy väk syt tiin virallisesti, että ete läi nen makasiini pu re taan. Makasiinien kohtalosta keskusteltiin vilkkaasti myös tämän jäl keen. Vi ranomai set pitivät huolen pohjoisen makasiinin suo je lu mer kin nän pi tä mi ses tä ase ma kaa vas sa sekä kaavaneuvotteluiden että lau sun to jen yhteydessä. Sa maan aikaan kaavatyön yhteydessä leh dis tös sä käytiin kiivasta kes kuste lua molempien rakennusten suojelun puo les ta. Kaavaan tuli myös kun talai sil ta molempien ma ka sii ni ra ken nus ten suojelua vaativia mielipiteitä. Kaavaa valmisteltiin niin, et tä van hem pi makasiini säilyy. Päätöksentekijät kaupun gin hal li tuk ses sa ja val tuus tos sa hyväksyivät kaavassa esitetyn komp romis sin poh joi sen ra ken nuk sen suojelusta ja eteläisen rakennuksen pur kami ses ta. Osa olisi halunnut suojella molemmat makasiinit. Vanhemman makasiinirakennuksen suojeluperusteena oli ra ken nuk sen his to ria. Suojeltava makasiini edustaa ainoana säilyneenä yk si lö nä alueen ma ka sii ni ra ken nuk sia. Toisena perusteena olivat ra ken nuk sen kau pun ki kuval li set ja teollisuushistorialliset arvot. Kaavassa suojeltavan makasiinirakennuksen säi lyt tä minen otettiin huo mioon. Kaavassa alueen muille asuinkortteleille osoitettiin voi mas sa ol lutta kaa vaa enemmän ra ken nus oi keut ta, yh teen sä 1450 k-m2. Huomioon otettu rakennusoikeus vastaa kes ki mää rin 22 uutta asun toa. Kaa va muu tok sessa rakennusoikeus oli si jaet tu tonteille toi sel la tavalla, jos molemmat ma kasii nit olisi pää tet ty pur kaa kaa va muu tos ta laadittaessa. Kaava on tullut voimaan vuonna 2009, joten se on uusi kaava. Suo je lu merkin tää ei voi ir rot taa yksittäisenä asiana tarkastellusta ko ko nai suu des ta edel lä esi te tyin perustein. Alueen tai ma ka sii ni ra ken nuk sen tilanne ei ole muut tu nut kaavan hyväksymisen jälkeen.

Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisellä tontilla on merkintä PK-2: Pal ve lu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ra ken nuk sen toi min nan tarvitsemat ikkunat on pääasiassa sijoitettava olevien ovien kohdalle, jot ka jäävät suojaluukuiksi. Ase ma kaa va se los tuk sen mukaan uusia ik ku noi ta voidaan tarvittaessa tehdä samalla pe ri aat teel la. Kaa va se los tuk ses sa on esitetty, että rakennus on luon teel taan ulkokuori, maalattia, tiilikuori ja katto. Kuoren sisään tulee uu den käytön vaatima uusi rakennus, ns. ra kennus rakennuksessa -pe ri aat teel la. Näiltä osin käyttömahdollisuudet ei vät ole muuttuneet. Makasiininrantaa koskevilla internetsivuilla Rakennusliike Laak so kun nas Oy mai nos taa aluetta makasiinin avulla. Yhtiön mukaan ma ka sii ni otetaan vie lä varmasti alueen kehittyessä hyö ty käyt töön. Yh tiön mukaan jää näh täväk si, toi mii ko siellä tulevaisuudessa asu kas yh dis tys tai jokin kult tuu ri ta ho vai käy te tään kö sitä py sä köin ti ti la na. Yh tiö roh kai see esit tä mään ideoita tai aja tuk sia yh tey den ot to lo mak keen kaut ta. Makasiinin omistajana yhtiö voisi in ter net si vuil la an ta man sa lu pauk sen mukai ses ti kun nos taa ra ken nuk sen hyö ty käyt töön ja sel lai seen tar koi tuk seen, jo ka pal ve lisi sekä alueen asuk kai ta että suurta ylei söä. Valtakunnassa on esimerkkejä siitä, kuinka asukkaille eri ra ken nuk seen raken ne tut yh tei set tilat ovat saavuttaneet suuren suosion ja jo pa vai kut taneet asuinpaikan valintaan. Makasiinin kunnostaminen li säi si mitä il mei simmin vielä nykyisestään alueen houkuttelevuutta asuin paik ka na ja muu tenkin. Makasiinin säilyttämisestä tehtiin val tuus ton kokouksessa 16.6.2014 valtuus to aloi te. Valtuustoaloitteessa vii ta ttiin ma ka sii nin säi lyt tä mi sen puo les ta tehtyyn kansalaisadressiin, jos sa on 276 allekirjoitusta. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki torjuu makasiinin pur ka mi sen ja varmistaa makasiinin säilymisen ja tulevan käytön ideoin nin. Ra ken nuksen uusi elämä on mahdollinen mutta vaatii suun ni tel mia ja toimia. Aloitteen on allekirjoittanut viisitoista valtuutettua ja yk si varavaltuutettu. Valtuustoaloite ja kansalaisadressi otetaan huomioon yh dys kun ta lau ta kunnan lausunnossa. Yhdyskuntalautakunta totesi lau sun to naan, ettei ase makaa vaa ole perusteita muuttaa. Ympäristölupalautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 26.8. 2014. Rakennustarkastaja totesi hakemuksesta seuraavaa: Maankäytön suunnittelu ja rakennusvalvonta ovat hallinnollisia ja oi keu delli sia yhteiskunnan ohjauskeinoja. Maankäyttö- ja rakennuslain ta voit tee na on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luo daan edellytykset hy väl le ympäristölle sekä edistetään eko lo gi ses ti, taloudellisesti, so si aa lises ti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäyttöpolitiikasta kaupungissa hallintosäännön mukaan vastaa kaupun gin hal li tus. Maankäyttöpolitiikan avulla suunnitellaan ja to teu te taan kunnan eri toimintojen tarvitsemat maankäyttöratkaisut. Maan käy tön suun nit te-

lus ta vastaa yhdyskuntalautakunta ja ra ken nus val von nas ta ra ken nus valvon ta vi ran omai se na ym pä ris tö lu pa lau ta kun ta. Hallinnollisiin ja oi keu del li siin keinoihin kuuluvat esimerkiksi lu vat, määräykset, ohjeet, sopimukset ja maankäyttö- ja ra ken nus lain tarkoittamat kaavat. Asemakaavan lain mu kaisuu den kannalta on tärkeää, että asemakaava laaditaan maankäyttö- ja raken nus lain sään nös ten mukaisesti. Kaavoitusprosessi kuten ra ken nus lu pahar kin ta kin on siis oikeusharkintaa. Rakennusvalvontaviranomaisen teh tävä nä on valvoa kaavojen noudattamista ja toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n 1 ja 2 momentissa mainitaan: Kun nan tu lee seurata asemakaavojen ajantasaisuutta ja tar vit taes sa ryhtyä toi menpi tei siin vanhentuneiden asemakaavojen uu dis ta mi sek si. Sellaisen ase makaa van alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuot ta ja joka mer kit tä väl tä osalta on edelleen toteutumatta, ra ken nus lu paa ei saa myöntää en nen kuin kunta on arvioinut kaavan ajan ta sai suu den. Mainittu pykälä ei es tä kaavan ajantasaisuuden ar vioin tia vaikka jo vuoden kuluttua sen voi maan tu los ta. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentissa mainitaan: Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, ra kenne tun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden eri tyis ten ym päris tö ar vo jen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan an taa sitä kos kevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suo je lu mää räys ten tu lee olla maanomistajalle kohtuullisia. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 3 momentin mainitaan: Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sel laista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua ase ma kaa van tarkoi tus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei saa asettaa maan omis ta jal le tai muulle oikeudenhaltijalle sellaista kohtuutonta ra joi tus ta tai sellaista kohtuu ton ta haittaa, joka kaavalle asetettavia ta voit tei ta tai vaatimuksia syr jäyttä mät tä voidaan välttää. Edellä mainittu tarkoittaa myös sitä, että asemakaava voi olla yk si tyi sel le maan omis ta jal le kohtuuton, mutta saman alueen ollessa kun nan omistama kaa va ei enää olekaan kohtuuton. Asemakaavan hy väk sy mi nen hän on kun nan oma tahdonilmaus. Asemakaavaa ja asemakaavamääräyksiä tulee tarkastella aina siinä ajassa, missä kulloinkin ollaan. Asemakaavan laatimisen aikaan ti lan ne ja tu levai suus nä ky mät ovat voineet olla toisenlaiset. Pro fes so ri, oikeustieteen toh to ri Olavi Syrjäsen mukaan asemakaavan tar koi tus on rakentamisen oh jaa mi nen ja alueiden käytön järjestäminen yh dys kun nan ja asukkaiden etu jen mukaisesti mahdollisimman tar koi tuk sen mu kai sel la tavalla. Ellei kiinteistön omistaja kykene huolehtimaan asemakaavallisesti suo jel lun rakennuksen säilymisestä, vastuu siitä jää silloin kunnalle. Jos ra ken nus on lain rakennusperinnön suojelemisesta nojalla suo jel tu, vastuu sa mas sa tilanteessa on valtiolla. Arvioitaessa asemakaavan lainmukaisuutta ja asemakaavan suh det ta raken ta mi seen on tarkasteltava sitä, mitä asemakaavalla tulee edis tää. Kaava mää räys ten kohtuullisuutta arvioidaan kaavan ko ko nais vai ku tus ten kannal ta. Kohtuullisuuden arviointi on ko ko nais har kin taa, jossa maan omis ta jan

tilannetta harkitaan ottaen huomioon kaa vas sa osoitetut ra ken nus oi keu det aluevaraukset ja alue va raus ten yhteisvaikutus toisiinsa. Käy tän nös sä siis verrataan maan omis ta jal le kaavasta tulevaa hyötyä suojelusta ai heu tu vaan haittaan. Suo je lu mää räys ten kohtuullisuus tulee aina selvittää sil loin kun ase ma kaa vaa laaditaan. Pääsääntö on, että asemakaavamääräysten tulee olla maan omis ta jal le kohtuullisia. Silloin kunnalle ei aiheudu korvausvelvollisuutta. Koh tuut tomuus ky sy mys nousee usein esiin silloin, kun rakennus mää rä tään asema kaa vas sa suojelluksi. Suojelumääräysten rasitusta kom pen soi daan usein osoittamalla kaavassa lisää ra ken nus oi keut ta. Jos kunnassa ra kenta mis pai neet ovat vähäisiä, myös kom pen saa tio mah dol li suu det ovat huonot. (Lauri Jääskeläinen-Olavi Syr jä nen: Maankäyttö- ja rakennuslaki se lityk si neen) On mainittu, että Makasiininrannan asemakaavan laadinnan yh tey des sä ra ken nus oi keut ta on rakennussuojelun kompensaationa li sät ty. Asia varmaan kin ilmenee kaavakäsittelyyn liittyvistä asiakirjoista. Ti lan net ta tulisi ver ra ta alueella eli tässä tapauksessa kau pun ki kes kus tas sa yleisesti käytet tyyn tehokkuuteen. Makasiininrannan alu een kaikkien asuin ker ros ta lokort te lei den tehokkuus maan omis ta jas ta riippumatta vaikuttaisi olevan lähes tul koon sa man suu rui nen. Ra ken nus oi keu den lisääminen on silloinkin ky seen alai nen pe rus te, jos suo jel tu kohde itsessään estää ra ken nus oi keuden käyt tä mi sen. Aivan selvästi näyttää siltä, että makasiinirakennukseen ei ole mah dol lis ta saa da asemakaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista käyt töä. Makasiinin kun nos ta mi nen pelkäksi muistomerkiksi ei ole omis ta jal leen taloudellisesti mah dol lis ta. Tällöin tämä tyhjilleen jäävä hy lät ty ra ken nus pahimmillaan es tää tai ainakin hankaloittaa ase ma kaa va-alu eel la vielä ra ken ta mat to mien asuinkerrostalojen to teut ta mi sen. Siinä tapauksessa asemakaava on selvästi maanomistajalle koh tuu ton. Lisäk si pitää muistaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ra ken nus ym pä ris töi neen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jat ku vas ti täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden ja käyt tö kel poi suu den vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ym pä ris töä. Lainvoimaista ase makaa vaa tulee aina noudattaa siitä huo li mat ta, että asemakaava ei oli si kaan maankäyttö- ja ra ken nus lain sään nös ten mukainen. Jos rakennusta ei ole mahdollista saada ase ma kaa van mukaiseen käyttöön, voi ra ken nuk sen kun nos sa pi to kin olla maan omis ta jal le omalla tavallaan kohtuuton vaa ti mus. Asemakaavojen kohtuullisuuskysymysten ja mahdollisten kor vaus ky sy mysten ratkaisu tapahtuu usein viimekädessä tuo mio is tuin kä sit te lys sä. Kerrostalorakentaminen on viime vuosina keskittynyt kau pun ki kes kus taan ja rakennuspaikkojen riittävyydestä sekä kiinnostavuudesta huo leh ti mi nen on asumiseen liittyvä maankäyttöpoliittinen haaste. Täl lä hetkellä ker ros talo tuo tan toon soveltuvat tontit kau pun ki kes kus tas sa ovat loppumassa. Kaupunginhallituksen tulee ratkaisua tehdessään arvioida asiaa myös asun to po liit ti ses ta näkökulmasta. Ra ken nus val von ta vi ran omai sel le ky symys on asemakaavan noudattamisesta ja sen to teu tu mi ses ta.

Asemakaavan laatimisen lähtökohdiksi vuonna 2009 sovituissa pää pe ri aatteis sa on jo alun perin otettu riski, kun asuinkerrostalojen kes kel le on ha luttu jättää erittäin tiukin kaavamääräyksin suojeltu ra ken nus. Ase ma kaa van pääkäyttötarkoituksen PK-2: Palvelu-, liike- ja toi mis to ra ken nus ten korttelialue sekä rakennukseen liittyvien mää räys ten mukaan ra ken nus ta ei olisi voinut muuttaa esimerkiksi au to suo jik si. Autosuojakäyttöön ra ken tami nen olisi käytännössä edel lyt tä nyt rakennuksen lounaissivulle teh tä väk si suu ren määrän au to tal lin ovia. Tällä hetkellä kaupungin keskustassa on huomattavan paljon tyh jil lään olevia liike- ja toimistorakennuksia sekä liike- tai toi mis to käy tös sä olleita huoneis to ja. Asemakaavan edellyttämään käyttöön uus tuo tan toa vastaavine kus tan nuk si neen makasiinia ei todennäköisesti tul la rakentamaan. Kaa vase los tuk ses sa esitetty rakennus ra ken nuk ses sa -periaate on ny ky ti lan teessa utopistinen. Museoviraston tekemän inventoinnin pohjalta makasiinialue on jä tet ty Valtio neu vos ton päätöksen 22.12.2009 Valtakunnallisesti mer kit tä vät ra kenne tut kulttuuriympäristöt -rajauksen (RKY-alue) ul ko puo lel le. RKY- ra jauksen sisään sijoittuvat Kalliomäki -Kirk ko-ku to mo-uu si ky lä-keh rää mö-puisto-alu eet eli hyvin laaja osa kau pun ki taa ja maa. Se, että rakennus on jä tet ty RKY-aluerajauksen ul ko puo lel le, kertoo, ettei makasiini ole val ta kun nal lises ti merkittävä ra ken nus ja että sillä on vain paikallista arvoa. Aiempi asema kaa va kin sal li mo lem pien makasiinirakennusten purkamisen. Suurin osa kau pun gin keskustaajamassa sijaitsevista rakennuksista on joko RKY-alueel la tai muutoin suojeltu. Edellä mainittu kertookin kau pun ki kes kus tam me merkittävistä kulttuurihistoriallisista arvoista. Asemakaavoituksen yhteydessä esitetyissä ja kaa va muu tos esi tyk sen jälkei sis sä muistutuksissa makasiinille on esitetty konsertti-, kult tuu ri- tai mes su kes kus tyyp pis tä käyttötarkoitusta. Edellä mai ni tun lai seen käyttöön tilo jen rakentaminen voisi olla mahdollista, kuitenkin käy tän nös sä vain jos hank keen takana olisi yhteiskunta eli ve ron mak sa jat. Asemakaavan to teutu mi nen edellyttäisi kuitenkin maan omis tus poh jaan ja rakentamiseen toimen pi tei tä kohtuullisen no peas sa aikataulussa. " Ympäristöpäällikkö totesi hakemuksesta seuraavaa: "Ympäristönsuojelun kannalta voidaan todeta, että valtuuston 15.6.2009 hy väk sy mää Keskusta IV D -asemakaavamuutosta ei ole syy tä muuttaa ha ke muk ses sa esitetyllä tavalla. Sen lisäksi, että asian tun ti jat ovat ar vioineet tiilimakasiinin kulttuurihistoriallisesti ar vok kaak si ja siten säi ly tet tä väksi, edistää makasiinin säilyttäminen jät tei den määrän vähentämistä ja luonnon va ro jen kestävää käyttöä. Voi mas sa ole van kaavan käsittelyssä on nouda tet tu maankäyttö- ja ra ken nus lain 1 :ssä säädettyjä yleistavoitteita, joiden mukaan aluei den käytössä tulee luoda edellytykset hyvälle elin ym päris töl le sekä eko lo gi ses ti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kes täväl le ke hi tyk sel le. Kaava niin ikään tukee maankäyttö- ja rakennuslain 12 :n ra ken ta mi sen oh jauk sen tavoitteita, joilla pyritään edistetään mm. viihtyisän ja es teet tises ti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista ja ra ken ta mis ta, joka

pe rus tuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja ta lou del li siin sekä kult tuu riar vo ja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin." Ympäristölupalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle lau sun to naan Makasiininrannan kaavamuutosehdotuksesta edellä mai ni tun ra ken nus valvon nan näkemyksen. Ympäristölupalautakunnan jäsen Sirkka-Liisa Ilvonen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, joka on nähtävänä kokouksessa. Maankäytön suunnitteluyksikön mukaan makasiinia koskeva ase makaa van pääkäyttötarkoitus PK-2 palvelu-, liike ja toi mis to ra ken nus ten korttelialue määriteltiin yhteisymmärryksessä kaupungin ja alu een silloisen omis ta jan Renor Oy:n kanssa. Nykyinen maan omis ta ja Rakennusliike Laaksokunnas Oy ei pidä tuolloin sovittua käyt tö tarkoi tus ta mahdollisena. Kaavaa voidaan muuttaa niin, että ra ken nuksel la on nykyistä monipuolisempi käyttötarkoitus. Hämeen ELY- keskus ja Museovirasto ovat lausunnoissaan todenneet, ettei ma ka sii nin suojelumerkinnän poistamiseen ole perusteita. Tässä ti lan tees sa kaupungin olisi syytä neuvotella maanomistajan kanssa kaa va määräyk sen muuttamisesta niin, että kaavamääräys mah dol lis tai si sekä rakennuksen suojelua koskevan merkinnän voi mas sa olon et tä rakennuksen nykyistä monipuolisemman käytön. Tämä oli si tar koituk sen mu kai sin ratkaisu. Kaupunginhallituksen ja ympäristölupalautakunnan pöytäkirjan liittee nä ollut yhtiön kaavanmuutoshakemus sekä ym pä ris tö lu pa lau takun nan pöytäkirjan liitteinä olleet makasiinin suojelemista koskevat aloi tteet ovat liitteinä. Viranomaislausunnot ovat nähtävinä ko koukses sa. (SK, MP) Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa tekniselle ja ym pä ris tö toimen toimialalle tehtäväksi neuvotella Rakennusliike Laak so kun nas Oy:n kanssa asemakaavan pääkäyttötarkoitusta koskevan ase makaa va mää räyk sen muuttamisesta niin, että kaavamääräys mah dollis taa sekä rakennuksen suojelumerkinnän voimassaolon että ra kennuk sen nykyistä monipuolisemman käytön. Käsittely: Keskustelun kuluessa jäsen Eino Järvinen ehdotti kau pungin hal li tuk sen hylkäävän kaupunginjohtajan ehdotuksen. Hänen ehdo tus taan ei kannatettu. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tote si Järvisen ehdotuksen kannattamattomana rauenneen. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen. Eino Järvinen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteensä.