KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot



Samankaltaiset tiedostot
ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Matkailun alueelliset tietovarannot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

POHJOIS-KARJALA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJOIS-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

KESKI-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

ETELÄ-POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

ETELÄ-POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Matkailun alueelliset tietovarannot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

Etelä-Savon matkailubarometri Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Etelä-Savon matkailubarometri 2011

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

MAAKUNNALLINEN VERKOSTOITUMIS- JA TUOTTEISTAMISTILAISUUS

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Page 1

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Ympäristöliiketoiminta 2010

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

JOHDANTO. Yritysten taustatiedot Toimialat (1/2)

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Etelä-Savon ELY-keskus, MA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA. Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

TAK Rajatutkimus 2015

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009


Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

1. Toiminta ja palvelut

Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu

Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi,

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Kivijärven matkailuselvitys

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rajahaastattelututkimukset

Tilitoimistokysely 2013

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Keski-Suomen metsäbiotalous

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kysely maahanmuuttajayrittäjille

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

0$7.$,/8Ã-$Ã5$9,76(0,63$/9(/87ÃV\NV\OOlÃÃDORLWWDYDW

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSSELVITYS

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät Kokkolassa

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

MATKAILUKLUSTERI

Kansallispuistokävijät matkailijoina

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Transkriptio:

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut... 4 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset... 5 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti... 6 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoituspalveluita tarjoavissa yrityksissä... 7 4. Aktiviteettien tarjonta... 7 5. Yrityksen asiakkaat... 8 6. Yrityksen tulevaisuus... 8 7. Lopuksi... 9 Taulukko 1. Keski-Suomen yritysten tarjoamat matkailupalvelut.... 3 Taulukko 2. Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut.... 6 Taulukko 3. Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti.... 6 Taulukko 4. Tarjotut aktiviteetit.... 7 Taulukko 5. Keski-Suomen aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko.... 1 Kuva 1. Keski-Suomen vastanneiden yritysten tarjoamat matkailupalvelut (n=166).... 4 Kuva 2. Keski-Suomen yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain (n=52).... 5 Kuva 3. Keski-Suomen yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä (n=5).... 5 Kuva 4. Yritysten näkemys tulevaisuudesta.... 9

3 KESKI-SUOMI 1. Perustiedot Keski-Suomen yrityslistalla yrityksiä oli yhteensä 964 kappaletta, pääasiassa majoitus-, ravitsemis- ja aktiviteettiyrityksiä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 771 yritykselle, joille löytyi sähköpostiosoite. Lopuille yrityksistä ei löytynyt sähköpostiosoitetta, johon kysely olisi voitu lähettää. Osaa niistä yrityksistä, joilta sähköpostiosoite puuttui, lähestyttiin kuitenkin puhelimitse, kun kyselyvastauksia karhuttiin yrittäjiltä. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 168 kappaletta. Näin ollen Keski-Suomen vastausprosentti oli 22, mikä on melko alhainen, mutta samaa luokkaa kuin muissakin maakunnissa. Jatkossa tietovarantojen aineistonkeruussa pyritään todennäköisesti painottamaan entistä enemmän pelkästään majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksiä ja niistäkin erityisesti Tilastokeskuksen tilastoinnin ulkopuolelle jääviä yrityksiä. Näin pyritään kasvattamaan vastausprosenttia ja toimimaan Tilastokeskuksen toimintaa tukevana aineistontuottajana. Keski-Suomen 168 vastanneesta yrityksestä 29 sijaitsi Jämsässä (17,9 prosenttia vastanneista), 19 Jyväskylässä (11,7 %), 16 Keuruulla (9,9 %), 14 Saarijärvellä (8,6 %), yhdeksän Viitasaarella ja Äänekoskella kussakin (5,5 %) ja kahdeksan Hankasalmella (4,9 %). Kaikista Keski-Suomen kunnista oli vähintään yksi vastaus. Yrityksiä pyydettiin kyselyssä valitsemaan tarjoamansa matkailupalvelut. Vastanneista yrityksistä kahta lukuun ottamatta kaikki vastasivat tähän kysymykseen. Vastanneista yrityksistä 1 ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita, 6 ravitsemispalveluita ja 5 ohjelmapalveluita. Muita useimmin tarjottuja palveluita olivat kokous- ja juhlapalvelut. Ympärivuotisesti matkailuliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä oli 67 prosenttia vastanneista (n=96 yritystä). Taulukko 1. Keski-Suomen yritysten tarjoamat matkailupalvelut. Toimiala yritystä (%) Majoituspalvelut 1 59,5 Ravitsemispalvelut 6 35,7 Ohjelmapalvelut 5 29,8 Kokous- ja juhlapalvelut 46 27,4 Nähtävyydet ja käyntikohteet 32 19 Tapahtumat 19 11,3 Ostopaikat 15 48,9 Kuljetuspalvelut 9 5,4 Matkatoimistopalvelut ja matkanjärjestäjänpalvelut 5 3 Siitä huolimatta, että kyselyn vastausprosentti Keski-Suomessa oli 22, kaikkiaan 1 yritystä ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita. Kuitenkin Tilastokeskuksen majoitustilaston piiriin kuului Keski-Suomessa vuonna 212 keskimäärin vain 53 majoitusyritystä. Tästä on huomattavissa, että suuri määrä majoituspalveluita tarjoavista yrityksistä jää virallisten tilastojen ulkopuolelle Tilastokeskuksen kriteerien kehittymisen jälkeenkin. Vuodesta 212 alkaen tilastoinnin piiriin on kuulunut kaikki yli 2 vuodepaikkaa omaavat yritykset. Ennen tilastoinnin piiriin kuului ainoastaan kaikki yli 1 huonetta omaavat yritykset. Todellisuudessa tilastokeskus ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa onnistunut lisäämään kaikkia uusia tilastoinnin piiriin kuuluvia yrityksiä aineistoihinsa, vaan se tapahtuu pikkuhiljaa, muun muassa yhteistyössä Matkailun alueellisten tietovarantojen kanssa. Hiukan yli puolet yrityksistä (54 %) ilmoitti tarjoavansa ainoastaan yhtä matkailupalvelua, yleisimmin majoituspalveluita. Viidennes (21 %) puolestaan ilmoitti tuottavansa kahta matkailupalvelua, yhdeksän prosenttia kolmea matkailupalvelua, noin 1 prosenttia neljää matkailupalvelua ja viittä tai useampaa noin seitsemän

prosenttia yrityksistä (kuva 1). Enimmillään matkailupalveluita yhdellä yrityksellä ilmoitettiin olevan kaikkiaan yhdeksän. 4 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 54,2 2,5 9 9,6 2,4 1,8 1,2,6,6 % yrityksistä Kuva 1. Keski-Suomen vastanneiden yritysten tarjoamat matkailupalvelut (n=166). 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut Vain noin kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista yrityksestä oli vastannut yrityksen kokonaisliikevaihtoa ja saman verran (3 %) yrityksen matkailuliiketoiminnan liikevaihtoa käsitteleviin kysymyksiin. Luvut eivät pienen vastausmäärän vuoksi kuvasta koko maakunnan tilannetta vaan ovat suuntaa antavia. Vastanneiden yritysten kokonaisliikevaihto ilman arvonlisäveroa vaihteli 455 eurosta 3,5 miljoonaan euroon ja matkailuliiketoiminnan liikevaihto ilman arvonlisäveroa 2 eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka olivat ilmoittaneet liikevaihtotietonsa, olivat kooltaan pieniä yrityksiä, joilla matkailuliiketoiminnan liikevaihto jää alle 2 euroon (kuva 2). Kyselyyn vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 9,4 miljoona euroa ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto 7,1 miljoonaa euroa. Vastanneista yrityksistä 45 prosenttia (n=42) ilmoitti matkailuliiketoiminnan muodostavan 1 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Keskimäärin matkailuliikevaihdon osuus oli vastanneiden yrittäjien mukaan 68 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Majoitus- ja ravitsemispalveluita tarjoavilla yrityksillä matkailuliikevaihdon osuus oli vastanneiden yrittäjien mukaan keskimäärin 7 prosenttia (n=36) ja viihde- ja virkistyspalveluita tarjoavilla yrityksillä keskimäärin 64 prosenttia (n=2) yrityksen kokonaisliikevaihdosta.

5 1 9 8 7 6 55,8 5 4 % vastanneista yrityksistä 3 2 1 21,2 5,8 11,5 5,8 Alle 2 2-49 999 5-99 999 1-499 999 5 tai enemmän Kuva 2. Keski-Suomen yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain (n=52). Yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukaudet vaihtelivat nollan ja 6 henkilötyökuukauden välillä. Kuitenkin 74 prosenttia yrityksistä työllisti matkailuliiketoiminnan osalta henkilötyövuosissa mitattuna vuodessa alle yhden henkilön (kuva 3). Keski-Suomen kyselyyn näyttääkin vastanneen pääasiassa juuri ne pienimmät matkailuyritykset, jotka jäävät usein virallisten tilastointien ulkopuolelle. Kysymykseen vastanneiden yritysten yhteenlaskettu kokonaistyöllistävyys oli 1 491 henkilötyökuukautta (n=63) ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu työllistävyys 192 henkilötyökuukautta (n=5). 8 7 74 6 5 4 3 2 1 22 2 2 Alle 1 htv 1-4 htv 5-9 htv 1 htv tai enemmän % vastanneista yrityksistä Kuva 3. Keski-Suomen yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä (n=5). 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 1 (6 %) ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita. Näistä yrityksistä 86 oli vastannut kysymykseen, jossa vastaajaa pyydettiin tarkentamaan yrityksen tarjoamia majoituspalveluita. Noin kaksi kolmasosaa (65 %) majoituspalveluyrityksistä tarjosi mökkimajoitusta (taulukko 2). Seuraavaksi eniten yritykset

tarjosivat maatila- tai aamiaismajoitusta (16 %). Myös tämä tukee oletusta, että kyselyyn ovat vastanneet juurikin pienet majoitusyritykset ja vastaavasti suuret hotellit ovat jättäneet kyselyn huomiotta. Taulukko 2. Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut. majoitusmuoto vastauksia kpl % majoituspalveluyrityksistä mökkimajoitus 65 65 maatilamajoitus / aamiaismajoitus 16 16 muu 1 1 huoneisto, huvila tms. 8 8 motelli 6 6 liikunta- tai leirikeskus 3 3 leirintäalue 2 2 erikoismajoitus 2 2 kesähotelli 1 1 hotelli 1 1 lomakylä 6 Yritysten kokoluokka vaihteli suuresti. Majoituspalveluita tuottavia yrityksiä pyydettiin vastaamaan kysymykseen, onko yritys velvollinen ilmoittamaan yrityksensä yöpymisvuorokaudet Tilastokeskukselle. Vastanneista majoitusyrityksistä (n=56) ainoastaan 16 prosenttia (9 yritystä) oli vastannut tähän myöntävästi ja 44 oli jättänyt vastaamatta kokonaan tähän kysymykseen. Vastausten perusteella voisi olettaa, että 84 prosenttia vastanneista yrityksistä jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle, mutta varmuutta siitä, ovatko kaikki yritykset ymmärtäneet olevansa ilmoitusvelvollisia tilastokeskukselle, ei kyselystä saada. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kyselyllä on vuonna 213 tavoitettu erityisesti juuri näitä pieniä majoitustoimijoita, jotka jäävät virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten matkailuliikevaihdon osuus oli keskimäärin 74 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Keskimäärin vuotta kohden majoitusyrityksillä kertyi kaikkiaan yhteensä 28 henkilötyökuukautta (n=41) ja 29 matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukautta (n=4). Kuitenkin mediaaniarvot olivat reilusti näitä pienemmät: majoitusyritysten kaikki henkilötyökuukaudet yhteensä vuodessa oli kahdeksan ja matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukaudet seitsemän. Toisin sanoen aineistossa on mukana muutama suuri majoitusyritys, joka nostaa muuten pienyritysvoittoisen majoitusyritysjoukon keskiarvoja. 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti Tilastokeskuksen mukaan vuonna 212 Keski-Suomessa oli keskimäärin 53 majoitusliikettä, joiden yhteenlaskettu vuodekapasiteetti oli 8 757 vuodepaikkaa. Tietovarantojen kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 yritystä, jotka ilmoittivat tarjoavansa majoituspalveluita (taulukko 3). Kysymyksiin vuodepaikkojen lukumäärästä vastasi 82 yritystä, ja näiden yritysten yhteenlaskettu vuodepaikkojen lukumäärä oli 2 494. Kyselyyn vastanneiden mökkimajoitusta tarjoavien yritysten (n=47) yhteenlaskettu mökkien määrä taas oli 151 kappaletta. Taulukko 3. Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti. Majoitusyritysten kapasiteetti kpl N yritysten lukumäärä 1 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 32 494 82 huoneiden lukumäärä 423 41 mökkien lukumäärä yhteensä 151 47

7 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoituspalveluita tarjoavissa yrityksissä Yöpymisvuorokausia koskeviin kysymyksiin vastasi kaikkiaan 42 yritystä eli alle puolet kyselyyn vastanneista majoitusyrityksistä. Yöpymisvuorokausien lukumäärä vaihteli 1 yöpymisvuorokaudesta lähes 5 yöpymisvuorokauteen. Kaikkien kysymykseen vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten yhteenlasketut yöpymisvuorokaudet olivat 98 55. Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan Keski-Suomeen kertyi vuonna 212 kaikkiaan 1 152 496 rekisteröityä yöpymisvuorokautta. Kysymykseen yöpymisvuorokausien määrästä sesonkina oli vastannut 38 yritystä. Kaikkien yritysten vastausten perusteella keskimäärin 66 prosenttia kaikista yöpymisvuorokausista ajoittui yritysten sesonkiaikaan. Majoitusyrityksistä 19 prosenttia mainitsi sesongikseen kesän, yksi prosentti syksyn ja kolme prosenttia talven. Loput 77 prosenttia oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien osuus oli keskimäärin 84 prosenttia yrityksen yöpymisvuorokausista, mutta kysymykseen vastasi ainoastaan 21 yritystä sadasta majoitusta tarjoavasta yrityksestä. 4. Aktiviteettien tarjonta Aktiviteetteja koskevissa kysymyksissä yrittäjää pyydettiin ilmoittamaan tarjoamansa aktiviteetit sekä tarjotaanko yrityksessä kyseistä aktiviteettia opastetusti, omatoimisesti vai sekä että. Vastauksia tarkastellessa on syytä muistaa, että aktiviteettitarjontaa koskeviin kysymyksiin vastaaminen on yritysten oman harkinnan varassa. Vastaukset perustuvat yrittäjän omaan arvioon ja näkemykseen, eikä esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen esittämiin tuotesuosituskriteereihin. Näin ollen todennäköisesti useat yritykset, joilla esimerkiksi kanootti seisoo vuokramökin pihassa, ovat maininneet tarjoavansa omatoimista melontaa. Yritysten palvelutarjontaa kysyttäessä ohjelmapalveluita ilmoitti tarjoavansa 5 yritystä, mutta tarjottavia aktiviteetteja tiedusteltaessa kysymykseen oli vastannut myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät aiemmin olleet maininneet tarjoavansa ohjelmapalveluita. Kesäaktiviteeteista yleisimmin tarjottiin vaellusta tai sauvakävelyä, joita tarjosi 2 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä (taulukko 4). Toiseksi yleisin tarjottu aktiviteetti oli kalastus (19 % vastanneista yrityksistä) ja kolmanneksi yleisin melonta (18 %). Maatilan toimintaan perustuvat ohjelmapalvelut oli yleisin opastettuna toimintana tarjottu aktiviteetti (5 mainintaa). Talviaktiviteeteista yleisimmät aktiviteetit olivat hiihto (16 %), lumikenkäkävelyt (1 %), laskettelu ja lumilautailu (8 %) ja potkukelkkailu (8 %). Lumikenkäkävely oli opastetuista talviaktiviteeteista yleisin (3 mainintaa). Taulukko 4. Tarjotut aktiviteetit. Aktiviteetti omatoiminen opastettu omatoiminen ja opastettu yht. (%) vaellus, sauvakävely 23 3 8 34 2,1 kalastus 29 11 31 18,8 melonta 17 1 12 3 18,2 veneily tai purjehdus 24 1 4 29 17,6 retki- ja maastopyöräily 2 2 1 23 13,9 maatilan toimintaan perustuvat ohjelmapalvelut 4 5 2 11 6,7 rannikko- tai sisävesiristeilyt 5 2 1 8 4,8 golf 3 1 1 5 3, motorisoidut aktiviteetit (mm. mönkijäsafarit) 1 2 3 1,8 villieläinten ja lintujen katselu ja kuvaus ratsastus tai muu hevosohjelmapalvelu

8 seikkailupalvelut hiihto 25 2 27 16,4 lumikenkäkävelyt 8 3 6 17 1,3 laskettelu ja lumilautailu 11 2 13 7,9 potkukelkkailu 1 1 11 6,7 retkiluistelu tai luistelu 7 2 9 5,5 moottorikelkkasafarit 3 2 2 7 4,2 koiravaljakkosafarit 3 2 1,2 porosafarit 1 1,6 5. Yrityksen asiakkaat Yritysten kotimaisten asiakkaiden osuus oli yrittäjien mukaan keskimäärin 84 prosenttia yrityksen kokonaisasiakasmäärästä (n=73). Merkittävin kansainvälisten matkailijoiden lähtömaa oli Venäjä (3 mainintaa). Seuraavaksi tärkein lähtömaa oli Saksa (23 mainintaa). Useamman maininnan sai myös Viro (5 mainintaa). Yleisimmin yritykset ilmoittivat palvelevansa asiakkaitaan suomen lisäksi yhdellä (31 yritystä, n= 97), kahdella (23 yritystä) tai kolmella (23 yritystä) vieraalla kielellä. Neljää ulkomaista palvelukieltä tarjoavia yrityksiä oli kuusi. Englanniksi palvelua tarjosi 85 prosenttia kysymykseen vastanneista yrityksistä (n=97). Yrityksistä 41 prosenttia ilmoitti palvelukielekseen ruotsin, 32 prosenttia saksan ja 12 prosenttia venäjän. Kysymyksessä ei kuitenkaan tarkennettu, tarkoitetaanko palvelukielillä henkilökohtaista palvelua vai yrityksen vieraankielistä markkinointimateriaalia, esimerkiksi Internet -sivujen kieliversioita. 6. Yrityksen tulevaisuus Kyselyyn vastanneet Keski-Suomen matkailuyritykset näkivät lähitulevaisuuden (seuraavat kolme vuotta) pääosin positiivisena tai neutraalina. Useimpien yritysten toiminnot sekä liiketoiminnan tunnusluvut pysyvät yritysten omien arvioiden mukaan ennallaan tai kasvavat jonkin verran. Eniten kasvua uskotaan muutaman vuoden sisään olevan liikevaihdon määrässä, asiakasmäärissä ja liikevoiton määrässä (kuva 4). Liikevaihdon määrän kasvuun uskoo lähes kaksi kolmesta vastanneesta yrityksestä, asiakasmäärien kasvuun uskoo lähes 6 prosenttia vastaajista ja lisäksi reilu puolet yrityksistä uskoo liikevoiton määrän kasvavan. Vähiten muutoksia arvioitiin tulevan työvoiman määrään ja markkinointiin käytettävään rahamäärään.

9 Työntekijöiden määrä (n=77) Yrittäjätyövoiman määrä (n=77) Asiakasmäärä (n=82) 2,4 16,9 29,9 54,9 8,5 58,4 39 2,6 Kasvaa paljon 1,41,3 Kasvaa 2,4 1,2 jonkin verran Liikevaihdon määrä (n=78) 3,8 6,3 33,3 1,3 Pysyy ennallaan Yrityksen liikevoitto (n=75) Markkinointiin käytettävä rahamäärä (=8) Investointeihin käytettävä rahamäärä (n=79) 4 2,5 17,5 8,9 48 29,1 7 53,8 42,7 1 41,3 1,36,3 Vähenee jonkin verran Vähenee paljon Kuva 4. Yritysten näkemys tulevaisuudesta. % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 7. Lopuksi Tässä raportissa on raportoitu vuoden 213 Matkailun alueellisten tietovarantojen Keski-Suomessa toteutetun kyselyn tulokset. Luvut perustuvat pääosin vuoden 212 liiketoimintatietoihin. Aineistoa on Matkailun alueellisten tietovarantojen puitteissa kerätty Keski-Suomessa myös vuonna 212. Tämän vuoden pientä vastausprosenttia olisi voitu hiukan täydentää viime vuonna kerätyllä aineistolla, sillä todennäköisesti ainakin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli eri yrityksiä kuin vuosi takaperin, eivätkä useat tiedustellut luvut välttämättä ole muuttuneet vuoden sisään merkittävästi. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa tehty vaan keskityttiin tämän vuoden aineiston raportointiin. Imputointi muuttuu järkevämmäksi sitten kun aineistot ovat hiukan laajempia ja täydellisempiä. Yritysten vastaamisen aktivointiin ja ohjeistukseen on näin ollen jatkossa kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota.

Taulukko 5. Keski-Suomen aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko. KESKI-SUOMI kpl % Listalla yrityksiä 964 Lähetettyjä kyselyitä 771 Vastanneita lähetetyistä 168 22* *kyselyn vastaanottaneista Tarjotut matkailupalvelut majoituspalvelut 1 59,5 ravitsemispalvelut 6 35,7 ohjelmapalvelut 5 29,8 kokous- ja juhlapalvelut 46 27,4 TARJOTTUJEN PALVELUIDEN LUKUMÄÄRÄ kpl % 1 matkailupalvelu 9 54 2 matkailupalvelua 34 2 3 matkailupalvelua 15 9 4 tai enemmän 16 1 MATKAILULIIKETOIMINNAN TUNNUSLUVUT liikevaihtotiedot kpl % liikevaihto alle 2 euroa 29 56 liikevaihto 2 49 999 11 21 liikevaihto 5-99 999 3 6 liikevaihto 1 euroa tai enemmän 9 17 liikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 9,4 matkailuliikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 7,1 matkailuliikevaihdon osuus km. 68 Matkailuliiketoiminnan työllistävyystiedot (htv = henkilötyövuotta) kpl % alle 1 htv (vastanneista yrityksistä) 37 74 1-4 htv 11 22 5-9 htv 1 2 yli 1 htv 1 2 työllistävyys yhteensä (htkk=henkilötyökuukautta) 1 491 matkailutyöllistävyys yhteensä (htkk) 1 92 KAPASITEETTITIEDOT Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Tilastokeskus, kpl n majoitustilasto 212 Majoitusta tarjoavien yritysten lukumäärä 1 53 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 2 494 82 8 757 huoneiden lukumäärä 423 41 3 63 Yleisin majoitusmuoto: mökkimajoitus 65 (65%) mökkien lukumäärä yhteensä 151 47 Yöpymisvuorokaudet yhteensä 98 55 42 1 152 496 kotimaisten matkailijoiden osuus (prosenttia) 84 % 21 Eniten tarjottu aktiviteetti vaellus, sauvakävely 2 % vastanneista tärkein kv. matkailijaryhmä venäläiset 3 mainintaa eniten kasvua odotettavissa seuraavan kolmen vuoden aikana liikevaihto 64 %:lla kasvaa vähiten kasvua odotettavissa seuraavan kolmen vuoden aikana yrittäjätyövoiman määrä 12 %:lla vähenee