Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34767

2

3 Loppuraportti 1 (16) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ AINEISTO JA MENETELMÄT ETELÄ-POHJANMAA MATKAILUALUEENA Matkailutoimipaikat 2012 ja Etelä-Pohjanmaan majoituspalvelujen kehitys MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset toimialoittain Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset seutukunnittain Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset kunnittain MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN KEHITYS

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (16) Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset JOHDANTO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy laati vuonna 2014 valmistuneen Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 selvityksen Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoiman MAT- KO3 - hankkeen toimeksiannosta. Tässä selvityksessä on päivitetty aiemman selvityksen tiedot uusimmilla tilastotiedoilla. Päivityksessä on käytetty pohjoismaisen MTT-mallin tulomenetelmää, jota on käytetty myös aiemmassa selvityksessä. Työssä on selvitetty Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimivien matkailuyritysten henkilöstön ja liikevaihdon määrä Tilastokeskuksen uusimman toimipaikkarekisterin avulla. Matkailukysynnän osuus toimialan liikevaihdosta on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessä käytetyillä matkailuosuusprosenteilla. Päivityksessä on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriön suositukset alueellisista matkailun tulo- ja työllisyysselvityksistä 1. Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 selvitys on tehty Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Liiton yhteyshenkilönä on toiminut Kirsi Pajula. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä päivityksen ovat laatineet Taina Ollikainen ja Pauli Santala. 2 TIIVISTELMÄ Etelä-Pohjanmaan maakunnan välitön matkailutulo oli noin 331 miljoonaa euroa vuonna Matkailutulo on jonkin verran vähentynyt vuodesta 2012, jolloin matkailutulo oli noin 353 miljoonaa euroa. Matkailun työllisyysvaikutukset olivat vuonna 2016 noin henkilötyövuotta. Myös matkailun työllisyysvaikutukset ovat jonkin verran vähentyneet verrattuna vuoteen 2012, jolloin matkailun työllisyysvaikutus oli noin henkilötyövuotta. Matkailun taloudellinen kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2016 noin 626 miljoonaa euroa. Kokonaishyödyssä on huomioitu matkailun välittömien vaikutusten lisäksi myös matkailun aikaansaamat välilliset vaikutukset, matkailun aikaansaama osuus työllisten palkkatuloista sekä ansiotuloverot. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi välillisiä työllisyysvaikutuksia kertyi noin 745 henkilötyövuotta. Matkailun merkitys Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle on erittäin suuri. Matkailun osuus Etelä- Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli noin 3,4 % ja henkilötyövuosista noin 3,7 % vuonna Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita esimerkiksi huonekalujen valmistus, joka aikaansai vuonna 2016 noin 106 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla. Puutalojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli noin 82 miljoonaa euroa vuonna Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyy eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli vuonna 2016 noin 202 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan matkailutulo oli noin 50 miljoonaa euroa. Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osuuden matkailutulosta kerää Seinäjoen seutukunta (160 milj. ) ja seuraavaksi suurimman osuuden Kuusiokuntien seutukunta (132 milj. ). Kunnittain tarkasteltuna suurimpia matkailukuntia aluetaloudellisessa mielessä ovat Alavus (välitön matkailutulo 117 milj. ), Seinäjoki (88 milj. ) ja Kauhava (29 milj. ). Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut vuosina noin 24 %. Vuosina yöpymisten määrä on kasvanut noin 3 %. Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla kertyi noin yöpymistä. Yöpyneistä matkailijoista 94 % oli suomalaisia ja 6 % ulkomaisia. Sekä kotimaisten että ulkomaisten yöpyjien määrä on lisääntynyt vuosina Kotimaisten yöpyjien määrä on lisääntynyt +1 % ja ulkomaisten yöpyjien määrä (+45 %). 1 TEM: Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset - suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (16) 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2016 on arvioitu samoilla laskentaperusteilla kuin vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessäkin, jossa vaikutuksia tarkasteltiin matkailutuloa saavien yritysten näkökulmasta eli käytettiin alueellista tulomenetelmää luotettavan tiedon saamiseksi. Tulo Meno Kuva 1. Matkailun aikaansaamien tulo- ja työllisyysvaikutusten laskentamalli. Lähtöaineistona päivityksessä käytettiin uusimpia tilastotietoja. Keskeisin aineisto oli Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri, jossa on esitetty kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain matkailulle tyypillisten toimialojen, matkailun liitännäistoimialojen ja matkailulle ei-ominaisten toimialojen toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä vuonna Vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessä arvioitiin matkailukysynnän osuus kokonaisliikevaihdosta matkailuyrityksille ja vähittäiskaupan yrityksille suunnattujen kyselyiden tulosten perusteella. Tässä selvityksessä on käytetty aiemman selvityksen matkailuosuusprosentteja. 4 ETELÄ-POHJANMAA MATKAILUALUEENA 4.1 Matkailutoimipaikat 2012 ja 2016 Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2016 matkailulle tyypillisillä toimialoilla toimipaikkaa. Toimipaikkojen henkilöstömäärä oli noin henkilöä ja liikevaihto noin 347 milj.. Vuosina matkailulle tyypillisten toimialojen toimipaikkojen määrä on vähentynyt 22 toimipaikkaa, mutta henkilöstömäärä on lisääntynyt noin 515 henkilöä ja liikevaihto noin 75 milj Tilastokeskus (2018). Toimipaikkarekisteri 2016.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (16) Taulukko 1. Matkailullle tyyppillisten toimialojen, matkailun liitännäistoimialojen ja matkailulle eiominaisten toimialojen toimipaikat, henkilöstömäärä ja liikevaihto 2012 ja Toimipaikat 2012 Toimipaikat 2016 Muutos Liikevaihto, milj. Matkailulle tyypilliset toimialat Majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Henkilöliikenteen palvelut Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut Kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut Matkailun liitännäis- ja ei-ominaiset toimialat Polttoaineiden vähittäiskauppa Vähittäiskauppa YHTEENSÄ Henkilöstö Toimipaikat Henkilöstö Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto, milj. Toimipaikat Liikevaihto, milj. 4.2 Etelä-Pohjanmaan majoituspalvelujen kehitys Seuraavassa on tarkasteltu tilastojen pohjalta majoituspalvelujen kehitystä Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2014 valmistuneen Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 selvityksen jälkeen vuosina Tarjonta Etelä-Pohjanmaalla oli 48 majoitusliikettä vuonna Majoitusliikkeiden kokonaismäärä lisääntyi vuosina liikkeellä. Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja. 4 Tilastoinnin piiriin kuuluvat vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa, joten tilastoinnista johtuen majoitusliikkeiden sekä huoneiden ja vuoteiden kokonaismäärä on todellisuudessa suurempi. Etelä-Pohjanmaalla oli majoitushuonetta vuonna Huoneiden käyttöaste oli 46 % ja yöpymisen keskihinta 43,47 euroa. Vuosina huoneiden määrä väheni 57 huonetta. Vuonna 2017 huoneiden määrä on kuitenkin lisääntynyt 60 huonetta, joten huoneiden määrä oli vuoden 2017 lopussa vuoden 2012 tasolla. Vuosina huoneiden käyttöaste on noussut +3,4 % ja yöpymisen keskihinta +4, luvun alusta yöpymisen keskihinta on kasvanut huomattavasti, sillä vuonna 2001 keskihinta oli 25,09 euroa. 4 Kuva 2. Etelä-Pohjanmaan majoitusliikkeiden huoneiden lukumäärä ja käyttöaste Tilastokeskus (2018). Toimipaikkarekisteri Tilastokeskus (2018). Majoitustilasto. Majoitusliikkeiden kapasiteetti ja sen käyttö

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (16) Kokonaismajoituskapasiteettiin vaikuttaa rekisteröidyn majoituksen lisäksi rekisteröimätön majoituskapasiteetti. Tilastokeskuksen seurannan ulkopuolelle jääviä, alle 20 vuodepaikan yrityksiä oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2012 noin 130, joissa oli yhteensä runsaat vuodepaikkaa matkailukäytössä. 5 Rekisteröimättömästä majoituskapasiteetista ei ole käytössä uudempaa arviota. Rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia on lisäksi yksityinen mökkimajoitus. Kesämökkien määrä on lisääntynyt Etelä-Pohjanmaalla vuosien 2012 ja 2016 välillä 195 mökillä (+1,5 %). Etelä- Pohjanmaalla kesämökkien määrä on lisääntynyt jonkin verran enemmän kuin koko maassa keskimäärin (+1,3 %). Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 lopussa noin kesämökkiä. Eniten mökkejä oli Alavudella (n ), Alajärvellä (n ), Ähtärissä (n ), Lappajärvellä (n ), Kurikassa (n ) ja Kauhavalla (n ). 6 Rekisteröimätöntä kesämökkien majoituskapasiteettia voidaan arvioida keskimääräisen vuodepaikkamäärän perusteella. Kesämökeissä on keskimäärin 5 vuodepaikkaa, joten Etelä-Pohjanmaan rekisteröimätön kesämökkien majoituskapasiteetti on noin vuodepaikkaa. Taulukko 2. Kesämökkien lukumäärä Etelä-Pohjanmaan kunnissa 2005, 2012 ja Kesämökit Muutos lkm % Alajärvi ,3 % Alavus ,8 % Evijärvi ,1 % Ilmajoki ,5 % Isojoki ,3 % Karijoki ,8 % Kauhajoki ,1 % Kauhava ,7 % Kuortane ,1 % Kurikka ,2 % Lappajärvi ,9 % Lapua ,6 % Seinäjoki ,7 % Soini ,3 % Teuva ,0 % Vimpeli ,7 % Ähtäri ,2 % YHTEENSÄ ,5 % Etelä-Pohjanmaalla oli rekisteröityä vuodepaikkaa vuonna Vuodesta 2012 rekisteröityjen vuodepaikkojen määrä on vähentynyt noin 740 vuodepaikkkaa. 7 Majoituskapasiteetin kokonaismääräarvio on noin vuodepaikkaa, kun lasketaan yhteen rekisteröity ja rekisteröimätön kapasiteetti alle 20 vuodepaikan yrityksissä sekä kesämökeissä. Majoituskapasiteetin kokonaismäärä on arvio, jonka epävarmuustekijöitä ovat mahdollinen tilastoiden päällekkäisyys sekä mökin omistajan kotikunta. Lisäksi alle 20 vuodepaikan yritysten vuodepaikkamäärän kehityksestä ei ole tietoa, joten vuoden 2016 kokonaismääräarviossa on käytetty vuoden 2012 tietoa. Majoituskapasiteetin kokonaismäärä on lisääntynyt vuodesta 2012 noin 260 vuodepaikalla. Taulukko 3. Etelä-Pohjanmaan majoituskapasiteetti, vuodepaikkojen määrä. Vuodepaikat Etelä-Pohjanmaan majoituskapasiteetti 2012 Rekisteröity kapasiteetti, yli 20 vuodepaikan yritykset (hotellit, retkeilymajat, lomakylät, leirintäalueet yms.) Rekisteröimätön kapasiteetti, alle 20 vuodepaikan yritykset Rekisteröimätön kapasiteetti, arvio (mökkien määrä x 5 vp /mökki) Vuodepaikat vp vp vp vp (2012 arvio) vp vp Yhteensä n vp n vp 5 Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia Tilastokeskus (2018). Kesämökit. 7 Tilastokeskus (2018). Majoitustilasto, Majoitusliikkeiden kapasiteetti ja sen käyttö.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (16) Kysyntä Rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla vuosina noin 24 %. Vuoden 2012 jälkeen yöpymisten määrä on lisääntynyt vajaat 3 %. Vuonna 2016 Etelä- Pohjanmaalla yöpyi noin matkailijaa. Yöpymisistä 94 % ( kpl) oli suomalaisten ja 6 % ( kpl) ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä. Vuosina kotimaisten yöpyjien määrä on lisääntynyt noin 1 % ja ulkomaalaisten yöpyjien määrä noin 45 % ,1 % +2,8 % Kuva 3. Etelä-Pohjanmaan kotimaisten ja ulkomaisten yöpymisten lukumäärä Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 yöpyneistä ulkomaalaisista suurimmat ryhmät olivat thaimaalaiset, puolalaiset ja tanskalaiset. Vuonna 2012 suurimmat ulkomaisten yöpyjien ryhmät olivat venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset. Vuosina kehityksessä näkyy erityisesti thaimaalaisten, puolalaisten ja tanskalaisten yöpyjien määrän merkittävä lisääntyminen sekä venäläisten yöpyjien määrän merkittävä väheneminen. 8 Taulukko 4. Etelä-Pohjanmaan ulkomaisten yöpyjien määrä asuinmaittain vuonna 2012 ja 2016 Asuinmaa Ulkomaiset yöpymiset Thaimaa Puola Tanska Viro Saksa Ruotsi Venäjä YHTEENSÄ Etelä-Pohjanmaalle tehtiin rekisteröimättömiä yöpymisiä sisältäviä matkoja vuonna 2016 noin matkaa. Rekisteröimättömät yöpymiset tarkoittavat yöpymisiä tuttavien ja sukulaisten luona sekä kesämökeillä. 1-3 yötä kestäviä matkoja tehtiin kpl ja vähintään 4 yötä kestäviä matkoja kpl. Rekisteröimättömiä yöpymisiä sisältävien matkojen määrä on lisääntynyt vuodesta 2012, jolloin matkoja tehtiin noin kappaletta. 9 Etelä-Pohjanmaalla yöpyvät kotimaiset matkailijat ovat pääosin vapaa-ajan matkailijoita. Kotimaisista yöpymisistä 78 % oli vapaa-ajan yöpymisiä ja 22 % ammattiin liittyviä yöpymisiä. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä vapaa-ajan yöpymisten osuus on hieman kasvanut ja vastaavasti ammattiin liittyvien yöpymisten osuus hieman pienentynyt vuodesta Ulkomaisista yöpymisistä 25 % oli vapaa-ajan yöpymisiä ja 75 % ammattiin liittyviä yöpymisiä. Vuosina ammattiin liittyvien ulkomaisten yöpymisten osuus on kasvanut ja vapaa-ajan yöpymisten osuus on pienentynyt. 8 Tilastokeskus (2018) Majoitustilasto 9 Suomalaisten matkailu 2016 (Tilastokeskus 2018) Liitetaulukko 9.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (16) Vaikka ulkomaalaisten vapaa-aikaan liittyvien yöpymisten osuus on suhteellisesti vähentynyt, absoluuttisina lukumäärinä yöpymisten määrä on lisääntynyt (vuonna 2012 oli noin ja vuonna 2016 noin ulkomaista vapaa-aikaan liittyvää yöpymistä). Etelä-Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut ammattiin liittyvän matkustamisen kautta (vuonna 2012 oli noin ja vuonna 2016 noin ulkomaista ammattiin liittyvää yöpymistä). 10 Kuva 4. Etelä-Pohjanmaalla yöpyvien kotimaisten matkailijoiden matkan tarkoitus Kuva 5. Etelä-Pohjanmaalla yöpyvien ulkomaisten matkailijoiden matkan tarkoitus Tilastokeskus (2018) Majoitustilasto

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (16) 5 MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA 5.1 Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessä 11 määriteltiin yrityskyselyn perusteella toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit liikevaihdosta. Matkailuosuusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osuus toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta syntyy matkailijoiden kulutuksesta. Tässä selvityksessä on käytetty samoja matkailuosuusprosentteja kuin vuoden 2014 selvityksessäkin. Taulukko 5. Selvityksessä käytetyt toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla 12 Toimiala Vähittäiskauppa* 9 % Huoltamotoiminta 21 % Henkilöliikenteen palvelut 32 % Majoitustoiminta 60 % Ravitsemistoiminta 27 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 33 % Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 100 % Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 70 % Terveys- ja hyvinvointipalvelut 5 % * ilman Veljekset Keskinen Oy:tä Tilastokeskuksen matkailutilinpidon 12 matkailuosuusprosentit eroavat taulukossa 4 esitetyistä jonkin verran. Alueellisen matkailutilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaalla matkailun osuus oli vuonna 2014 vähittäiskaupassa 2 %, huoltamotoiminnassa 18 %, henkilöliikenteen palveluissa 82 %, majoitustoiminnassa 100 %, ravitsemistoiminnassa 31 %, matkailua palvelevassa vuokraustoiminnassa 20 %, matkatoimistojen ja muiden matkailupalvelujen toiminnassa 99 % ja virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa 26 %. 5.2 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset Matkailuosuusprosentti Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin 331 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus noin henkilötyövuotta. Matkailun osuus Etelä-Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli noin 3,4 % ja henkilötyövuosista noin 3,7 %. matkailutulo asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin euroa/asukas. Matkailun työllisyysvaikutus on arvioitu matkailutulon ja toimialan työllisyyskertoimen (=toimialan liikevaihto / henkilöstö Etelä-Pohjanmaalla) perusteella. Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita esimerkiksi huonekalujen valmistus, joka aikaansai Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin 106 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä. Puutalojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli noin 81 miljoonaa euroa vuonna Välillistä matkailutuloa Etelä-Pohjanmaalla kertyi noin 177 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja välillinen työllisyysvaikutus oli noin 745 henkilötyövuotta. Matkailun välilliset vaikutukset on arvioitu matkailutilinpidon mukaisilla kertoimilla ja työpanoskertoimilla. 13 Matkailun kokonaishyöty oli vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla noin 626 miljoonaa euroa. Kokonaishyötyyn sisältyvä palkkatulovaikutus on laskettu Etelä-Pohjanmaan vuoden 2016 keskimääräisellä vuosiansiolla ( /vuosi 14 ) ja verotulovaikutus vuoden 2016 Etelä-Pohjanmaan keskimääräisellä tuloveroprosentilla (21,13 % 15 ). 11 Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset Tilastokeskus (2018), Matkailutilinpito, kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä 13 Tilastokeskus, Tilastotietokannat, Kansantalous 14 Tilastokeskus, Tilastotietokannat, Palkat ja työvoimakustannukset 15

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (16) Seuraavassa taulukossa on esitetty matkailun kokonaishyöty sekä matkailun välitön ja välillinen työllisyysvaikutus vuosina 2012 ja Matkailun kokonaishyöty on vähentynyt noin 37 miljoonaa euroa. Matkailun välitön työllisyysvaikutus on vähentynyt noin 76 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus noin 19 henkilötyövuotta. Taulukko 6. Matkailun kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2012 ja 2016 Vuosi 2012 Vuosi 2016 matkailutulo, milj Välillinen matkailutulo, milj Matkailutulo yhteensä, milj Palkkatulovaikutukset, milj Verotulovaikutukset, milj MATKAILUN KOKONAISHYÖTY, milj työllisyysvaikutus, htv Välillinen työllisyysvaikutus, htv Työllisyysvaikutus yhteensä, htv Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset toimialoittain Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyi eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli noin 202 miljoonaa euroa (61 %), mukaan lukien Veljekset Keskinen Oy. Seuraavaksi suurin matkailutulo oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, noin 50 miljoonaa euroa (15 %), sekä huoltamotoiminnassa (23 milj., 7 %) ja virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa (noin 23 milj., 7 %). Matkailun aikaansaama työllisyysvaikutus oli suurin vähittäiskaupassa, noin 700 henkilötyövuotta (40 %), mukaan lukien Veljekset Keskinen Oy. Seuraavaksi suurin työllisyysvaikutus oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, noin 500 henkilötyövuotta (29 %) sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa, noin 250 henkilötyövuotta (15 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset toimialoittain vuosina 2012 ja Matkailutulo on hieman lisääntynyt huoltamotoiminnassa, henkilöliikenteen palveluissa, matkatoimisto- ja muissa matkailupalveluissa sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvleuissa matkailutulo on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Matkailun välitön työllisyysvaikutus on lisääntynyt virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa, mutta vähentynyt muilla toimialoilla. Taulukko 7. Matkailun välitön tulo- ja työllisyysvaikutus toimialoittain vuonna 2016 (ylempi taulukko) ja vuonna 2012 (alempi taulukko) Toimipaikat 2016 Henkilöstö 2016 Liikevaihto 2016, milj. Matkailumyynnin osuus (%) matkailutulo (ei alv), milj. Matkailun työllisyysvaikutus, htv Vähittäiskauppa % 202,4 61 % % Huoltamotoiminta % 22,7 7 % 34 2 % Henkilöliikenteen palvelut % 14,8 4 % % Majoitus- ja ravitsemistoiminta % 50,5 15 % % Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut % 12,3 4 % 45 3 % Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut % 23,2 7 % % Terveys- ja hyvinvointipalvelut % 5,6 2 % 37 2 % YHTEENSÄ % % % Toimipaikat 2012 Henkilöstö 2012 Liikevaihto 2012, milj. Matkailumyynnin osuus (%) matkailutulo (ei alv), milj. Matkailun työllisyysvaikutus, htv Vähittäiskauppa % 217,2 62 % % Huoltamotoiminta % 22,5 6 % 49 3 % Henkilöliikenteen palvelut % 14,1 4 % % Majoitus- ja ravitsemistoiminta % 62,1 18 % % Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut % 11,0 3 % 58 3 % Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut % 24,0 7 % % Terveys- ja hyvinvointipalvelut % 1,8 1 % 16 1 % YHTEENSÄ % % %

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (16) Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset seutukunnittain Seutukunnittain tarkasteltuna eniten matkailutuloa sai Seinäjoen seutukunta, noin 160 miljoonaa euroa (48 %). Seuraavaksi suurin matkailutulo oli Kuusiokuntien alueella, noin 132 miljoonaa euroa (40 %), josta valtaosa oli Veljekset Keskinen Oy:n aikaansaamaa matkailutuloa. Järviseudulla ja Suupohjan seudulla välitön matkailutulo oli kummassakin noin 19 miljoonaa euroa (6 %). Seinäjoen seudulla valtaosa matkailutulosta kohdistui vähittäiskauppaan, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluihin. Kuusiokuntien alueella valtaosa matkailutulosta kohdistui vähittäiskauppaan. matkailutulo on vähentynyt kaikissa seutukunnissa. Taulukko 8. Matkailun välitön tulovaikutus seutukunnittain vuonna 2016 (ylempi taulukko) ja vuonna 2012 (alempi taulukko) matkailutulo 2016, milj. Järviseutu Seinäjoki Suupohja Kuusiokunnat ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa 9,3 116,8 65,1 11,2 202,4 Huoltamotoiminta 5,1 2,3 13,5 1,9 22,7 Henkilöliikenteen palvelut 1,8 1,4 9,3 2,3 14,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,2 6,0 38,8 3,5 50,5 Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 0,7 0,7 10,7 0,2 12,3 Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 0,3 2,0 20,5 0,3 23,2 Terveys- ja hyvinvointipalvelut 0,1 3,1 2,3 0,1 5,6 YHTEENSÄ matkailutulo 2012, milj. Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa 10,8 125,9 68,2 12,4 217,2 Huoltamotoiminta 2,9 4,0 13,4 2,2 22,5 Henkilöliikenteen palvelut 1,6 1,8 8,9 1,9 14,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,2 11,0 41,1 3,8 62,1 Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 1,0 0,3 9,3 0,4 11,0 Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 0,1 2,9 20,7 0,2 24,0 Terveys- ja hyvinvointipalvelut 0,1 0,1 1,6 0,1 1,8 YHTEENSÄ Seuraavassa kuvassa on esitetty matkailutulo toimialoittain ja seutukunnittain. Ympyrädiagrammin koko kuvaa suuntaa-antavasti kokonaisvolyymia. Seutukunnittain tarkasteltuna Kuusiokuntien alueella korostuu vähittäiskaupan merkitys. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on suhteellisesti ja absoluuttisesti merkittävintä Seinäjoen seudulla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (16) Kuva 6. Etelä-Pohjanmaan matkailutulo seutukunnittain ja toimialoittain vuonna 2016 ylempi kuva) ja vuonna 2012 (alempi kuva).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (16) Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaan matkailun välittömästä työllisyysvaikutuksesta noin henkilötyövuotta (58 %) kohdistui Seinäjoen seutukuntaan. Seuraavaksi suurin matkailun työllisyysvaikutus oli Kuusiokuntien alueella, noin 524 henkilötyövuotta (30 %). Järviseudulla välitön työllisyysvaikutus oli noin 86 henkilötyövuotta (5 %) ja Suupohjan seudulla noin 105 henkilötyövuotta (6 %). Matkailun välitön työllisyysvaikutus on lisääntynyt Seinäjoen seudulla, mutta vähentynyt muissa seutukunnissa. Taulukko 9. Matkailun välitön työllisyysvaikutus seutukunnittain vuonna 2016 (ylempi taulukko) ja vuonna 2012 (alempi taulukko) työllisysvaikutus 2016, htv Järviseutu Seinäjoki Suupohja Kuusiokunnat ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa Huoltamotoiminta Henkilöliikenteen palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut YHTEENSÄ työllisyysvaiktuus 2012, htv Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa Huoltamotoiminta Henkilöliikenteen palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut YHTEENSÄ Seuraavassa kuvassa on esitetty matkailutyöllisyys toimialoittain ja seutukunnittain. Ympyrädiagrammin koko kuvaa kokonaisvolyymia suuntaa-antavasti. Seutukunnittain tarkasteltuna Kuusiokuntien alueella korostuu vähittäiskaupan työllisyysvaikutus. Seinäjoen seudulla majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyysvaikutus on vähittäiskauppaa suurempi.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (16) Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan matkailutyöllisyys seutukunnittain ja toimialoittain vuonna 2016 (ylempi kuva) ja vuonna 2012 (alempi kuva).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (16) Matkailun tulo- ja tyollisyysvaikutukset kunnittain Kunnittain tarkasteltuna eniten matkailutuloa saivat Alavus ja Seinäjoki, joiden matkailutulo oli yhteensä noin 62 % maakunnan välittömästä matkailutulosta ja matkailutyöllisyys noin 56 % maakunnan matkailun välittömästä työllisyysvaikutuksesta. Taulukko 10. Matkailun välitön tulo- ja työllisyysvaikutus kunnittain vuonna 2016 (taulukko vasemmalla) ja vuonna 2012 (taulukko oikealla) matkailutulo (ei alv), milj. työllisyysvaikutus, htv Alajärvi 10,0 43 Alavus 117,3 418 Evijärvi 1,8 9 Ilmajoki 7,2 38 Isojoki 1,9 14 Karijoki 0,8 6 Kauhajoki 13,0 65 Kauhava 28,8 232 Kuortane 3,6 25 Kurikka 19,8 100 Lappajärvi 3,5 12 Lapua 15,9 88 Seinäjoki 88,4 547 Soini 1,8 9 Teuva 3,7 19 Vimpeli 2,4 13 Ähtäri 11,4 80 YHTEENSÄ matkailutulo (ei alv), milj. työllisyysvaikutus, htv Alajärvi 8,9 42 Alavus 127,3 464 Evijärvi 2,1 12 Ilmajoki 8,1 46 Isojoki 2,2 16 Jalasjärvi 9,4 51 Karijoki 0,9 7 Kauhajoki 14,1 70 Kauhava 36,7 225 Kuortane 6,6 51 Kurikka 11,1 62 Lappajärvi 6,2 49 Lapua 15,2 79 Seinäjoki 82,5 494 Soini 2,8 16 Teuva 3,6 19 Vimpeli 2,7 14 Ähtäri 12,0 82 YHTEENSÄ Seuraavassa taulukossa on esitetty joidenkin kuntien osalta matkailun välitön tulovaikutus toimialoittain. Taulukko 11. Matkailun välitön tulovaikutus kunnittain ja toimialoittain vuonna 2016 (ylempi taulukko) ja vuonna 2012 (alempi taulukko) matkailutulo (ei alv), milj. Vähittäiskauppa ja huoltamot Muut matkailupalvelut Yhteensä Alavus 113,6 1,4 2,3 117,3 Kauhajoki 9,5 2,5 1,0 13,0 Kauhava 8,3 8,6 11,9 28,8 Kuortane 1,4 1,1 1,1 3,6 Kurikka 12,6 4,3 2,9 19,8 Lappajärvi 2,6 0,3 0,5 3,5 Lapua 7,7 2,5 5,7 15,9 Seinäjoki 45,3 22,7 20,4 88,4 Ähtäri 4,1 3,6 3,8 11,4 matkailutulo (ei alv), milj. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa ja huoltamot Majoitus- ja ravitsemistoiminta Palvelut Yhteensä Alavus 123,9 2,4 1,0 127,3 Kauhajoki 10,6 2,6 0,9 14,1 Kauhava 10,2 7,5 19,0 36,7 Kuortane 1,3 3,7 1,7 6,6 Kurikka 6,5 2,3 2,2 11,0 Lappajärvi 1,8 4,0 0,3 6,1 Lapua 8,2 2,2 4,8 15,2 Seinäjoki 45,3 25,1 11,9 82,4 Ähtäri 4,7 4,9 2,4 12,0

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (16) Seuraavassa taulukossa on esitetty joidenkin kuntien osalta matkailun välitön työllisyysvaikutus toimialoittain. Taulukko 12. Matkailun välitön työllisyysvaikutus kunnittain ja toimialoittain vuonna 2016 (ylempi taulukko) ja vuonna 2012 (alempi taulukko) työllisyysvaikutus, htv Alavus Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Ähtäri työllisyysvaikutus, htv Vähittäiskauppa ja huoltamot Vähittäiskauppa ja huoltamot Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut matkailupalvelut Palvelut Yhteensä Yhteensä Alavus Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Ähtäri MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN KEHITYS Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys on toteutettu aiemmin vuosina 1998, 2004, 2008 ja Vuosien 2004 ja 2008 selvitykset ovat toteuttaneet eri toimijat hieman eri menetelmiä ja määrityksiä käyttäen, joten niiden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2012 ja 2016 tulosten kanssa. Vuosien 2012 ja 2016 arvioissa on käytetty samoja laskentaperusteita. Taulukko 13. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten kehitys Etelä-Pohjanmaalla. Vuosi matkailutulo matkailutyöllisyys milj. euroa 331 milj. euroa htv htv Vuodesta 2012 matkailutulo on vähentynyt noin 22 miljoonaa euroa ja matkailutyöllisyys noin 76 henkilötyövuotta. matkailutulo ja matkailutyöllisyys on arvioitu toimipaikkarekisterin liikevaihto- ja henkilöstötietojen pohjalta, joten niissä tapahtuneet muutokset näkyvät myös matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten kehityksessä. Vuosina liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat vähentyneet erityisesti vähittäiskaupassa, mutta myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Koska vähittäiskaupalla ja majoitus- ja ravitsemistoiminnalla on Etelä-Pohjanmaan matkailussa keskeinen merkitys, niiden viime vuosien kehitys näkyy myös matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten vähenemisenä.