Sompion koulun opetussuunnitelma 2004 -

Sompion koulun opetussuunnitelma 2004 - Päivitetty 26032008

ARVOT KOULUN ARJESSA 2 Ohjaamme oppilaita rehellisyyteen ahkeruuteen, itsenäisyyteen, mutta myös yhteistyökykyisyyteen, kriittiseen ajatteluun sekä tuntemaan vastuuta omasta oppimisestaan, omista teoistaan ja terveydestään. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuu myös ympäristöstään ja arvostamaan kotiseutuaan. Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Tämä antaa myös meidän koululle mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Ohjaamme oppilaita kunnioittamaan tasa-arvoa, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan. Kouluyhteisömme tulee olla turvallinen työympäristö kaikille. Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Tilaisuuden tullen annetaan positiivista palautetta. Laiminlyönteihin, kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Tapakasvatus on koulussamme keskeisessä asemassa, koska se monella tavoin helpottaa yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Koulumme arvioi ja kehittää omaa toimintaansa ja tukee opettajien ammatillista kehittymistä. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan vuosittain kehitettävät alueet. (Ks. myös Keravan perusopetuksen ops 2.1) KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sompion koulusta lähtevillä nuorilla on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen valmius menestyä edellytystensä mukaisesti muuttuvassa ja uusia mahdollisuuksia luovassa maailmassa. Kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa, vastuullisuutta itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä noudattaa hyviä tapoja. Koulun tehtävä on löytää oppilaan vahva alue: jokainen on hyvä jossakin - tekemällä oppii. OPETUKSEN PAINOTUKSET Ilmaisu Sisällöllisenä painopistealueena koulussa on ilmaisu. joka ymmärretään laajasti ja johon sitoudutaan kaikissa oppiaineissa siten, että siitä tulee osa koulun kulttuuria. 2

Vuosiluokkapainotukset 3 Vuosiluokkapainotuksin hyödynnetään oppilaiden valmiudet eri ikäkausina seuraavasti: 7. luokalla kehitetään oppilaiden omatoimisuutta ja itsetuntoa. Painotetaan suullista ilmaisua eri muodoissa. Kiinnitetään huomiota hyviin tapoihin. 8. luokalla kehitetään valmiuksia suorittaa laajempia kokonaisuuksia kiinnittämällä erityisesti huomiota kirjalliseen ilmaisuun unohtamatta kuitenkaan muuta itseilmaisua ja luovuutta. Opetellaan toisten huomioon ottamista. 9. luokalla painotetaan oppilaiden jatko-opintokelpoisuutta ja niitä valmiuksia, joita yhteiskunnassa selviäminen edellyttää. Korostetaan kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja kriittiseen ajatteluun. Tarvittaessa oppilaita tuetaan erityisratkaisuin. Painotetut luokat Sompion koulussa toimivat seuraavat painotetut luokat: Musiikkiluokka, jolla annetaan syventävää opetusta musikaalisesti lahjakkaille oppilaille Liikuntaluokka, jolla kehitetään oppilaiden liikunnallisia valmiuksia ja taitoja sekä ohjataan heitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen Draamapedagoginen luokka, jolla kehitetään oppilaiden draamallisia, kirjallisia, kuvallisia, musiikillisia ja liikunnallisia taipumuksia sekä tuetaan harjoitusten avulla oppilaan itsetuntoa. Oppilaiden erityistaipumuksia ja -kykyjä voidaan tukea myös joustavalla opetusryhmien muodostamisella. VALINNAISTEN AINEIDEN OPETUS Valinnaisina opintoina oppilaille tarjotaan yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietoja viestintäteknologiaa. Valinnaisaineiden kurssimäärä eri luokka-asteilla on määritelty Keravan perusopetuksen tuntijaossa opetussuunnitelman kohdassa 3.5. Valinnaisten opintojen tavoitteena on syventää ja soveltaa yhteisissä aineissa opittuja tietoja ja taitoja sekä antaa elämänhallinnan ja ammatinvalinnan kannalta tarpeellisia valmiuksia sekä virikkeitä harrastustoimintaan. Valinnaisaineet opettavat oppilaita tekemään valintoja ja ne vastaavat myös oppilaan toiminnan tarpeeseen. Koulussa painotettujen oppiaineiden, musiikin, liikunnan ja draaman, tunnit otetaan kokonaan valinnaisainekiintiöstä. A2 kielen tunnit otetaan valinnaisainekiintiöstä 8. ja 9. luokalla. Valinnaisina opintoina tarjottavat kurssit löytyvät erillisestä kurssiesitteestä. 3

OPPIMISYMPÄRISTÖ 4 Sompion koulu on osa vuonna 1921 perustettua Keravan Yhteiskoulua, joka oli Keski- Uudenmaan vanhin oppikoulu. Koulun omaleimaisuuteen vaikuttavat Keravan yhteiskoulun elävät perinteet sekä samassa rakennuksessa toimivat Keravan lukio ja Keski-Uudenmaan aikuislukio. Eri vuosikymmeninä rakennetut lisäsiivet sekä vuonna 2007 valmistuva saneeraus- ja laajennusrakentaminen antavat persoonallisen ilmeen sekä koulun ulkoasuun että sisätiloihin. Saneerauksessa peruskorjataan kaikki koulun nykyiset tilat. Laajennusosaan tulee uusi ruokala, musiikki-, atk-, kuvataide- sekä tekstiilikäsityön luokat sekä kirjasto. Samoin osa hallinto- ja opettajien työtiloista. Kaikki opetustilat tullaan varustamaan nykyaikaisilla uusilla kalusteilla ja ajanmukaisilla av-laitteistoilla. Lisäksi eri puolille koulua tulee oppilaiden käyttöön internetyhteyksillä varustettuja tietokoneita itsenäistä työskentelyä varten. Seuraavat vuodet tulevat vielä vaatimaan kärsivällisyyttä sekä oppilailta että opettajilta. Luvassa on kuitenkin nykyaikainen, hyvin varustettu koulutalo, joka tilojen ja opetusvälineiden osalta edustaa ehdotonta huippua Keravalla. Tavoitteena on luoda kaikille oppilaille turvallinen, nykyaikainen ja viihtyisä oppimisympäristö, jossa kolmen opiskeluvuoden aikana hankitaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin. (Ks. Keravan perusopetuksen ops 3.2) Uudistuvan koulumme kauneus ja toimivuus on luotu arkkitehdin ja sisustusarkkitehdin ammattitaidolla. Harkittu ja kaunis koulurakennus luo oppilaille rauhoittavan oppimisympäristön. Koulumme esteettistä ilmettä tulee vaalia, hoitaa ja kunnioittaa, ei vain kasvatuksellisena kouluympäristönä vaan myös arkkitehtonisena tilana. TOIMINTAKULTTUURI Koulun kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat toimintakulttuurissa, johon kuuluvat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat, joiden järjestämistä koulun ilmaisupainotteisuuden vuoksi suositaan, tällä halutaan vahvistaa koulun yhteishenkeä. Kaikki koulun käytännöt pyritään rakentamaan tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Opettajat laativat yhteiset säännöt ja rangaistukset sekä valvovat niiden noudattamista. Noudatetaan hyviä tapoja ja arvostetaan toinen toisiamme. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen saa etusijan. Koulun toimintakulttuuri antaa arvoa myös koulun sisällä ja kotien sekä muun yhteiskunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Oppilaille annetaan myös mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Ks. Keravan perusopetuksen ops 3.3) 4

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 5 Hyvän yhteistyön perustana on toimiva tiedonkulku kodin ja koulun välillä. Toimiva yhteistyö edellyttää molemminpuolista ja avointa vuorovaikutusta ja lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat Tiedottaminen ja yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestillä, poissaolovihkolla tiedotteet koulun toiminnasta lukuvuosiopas oppilaiden välitiedote koulun kotisivut Vanhempainillat tutustuminen kouluyhteisöön kasvatukselliset teemat avointen ovien päivät tiedottaminen opetuksen järjestämisestä eri luokka-asteilla tiedottaminen toisen asteen koulutuksesta ja yhteisvalinnasta Henkilökohtainen yhteydenpito oppilas / vanhemmat ja luokanvalvoja oppilas / vanhemmat, rehtori ja opettajat rehtorikirje koteihin lukuvuoden lopussa kuluneesta kouluvuodesta oppilas / vanhemmat ja oppilashuoltoryhmä Koulun juhlat ja tapahtumat Muu koulun ja kodin yhteistyö luokkatoimikuntatyö kouluyhteisön yhteishenkeä lisäävän toiminnan ja tilaisuuksien järjestäminen oppilaat / vanhempainillat Keravan yhteiskoulun vanhempainyhdistys ry. (Ks. Keravan perusop. ops 4.1) ARVIOINTI Oppilaan arviointi jakautuu opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen aikana oppilaille annetaan joulu- ja lukuvuositodistus. Välitiedote jaetaan lukukauden puolessa välissä. Oppilaan menestyminen opintojen aikana arvioidaan oppilaille yhteisissä oppiaineissa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 hyvän osaamisen kriteereiden mukaan. Päättöarviointi toteutetaan numeerisesti valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. (Ks. Keravan perusop. ops, 6.2.) 5

6 Vähintään kahden kurssin mittaiset valinnaisaineet arvioidaan oppiaineiden tavoin numeroin. Lyhytkurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. (Ks. Keravan perusop. ops, 6.1 ja käyttäytymisen arvioinnin perusteet -liite) Oppilaan itsearviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja työskentelytaitoihin. (Oppimisprosessi sisältää tavoitteen asettelun, suunnittelun, työskentelyn ja arvioinnin.) Oppilaat osallistuvat itsearviointiin asettamalla numerotavoitteita ja arvioimalla työskentelytaitonsa välitiedotteisiin. Opettajat voivat käyttää myös muita erilaisia oppilaan itsearviointimenetelmiä, kuten itsearviointilomakkeita, oppimispäiväkirjoja, portfolioita ja ohjauskeskusteluja. (Ks. Keravan perusop. ops 6.1) Maahanmuuttajaoppilaiden, oppimissuunnitelman omaavien oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta 6.1. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta koulussa kuuluu kaikille opetus- ja ohjaustyötä tekeville. Ohjauksen avulla ohjataan oppilasta oppiaineiden opiskelussa, autetaan häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja ennaltaehkäistään opintoihin liittyviä ongelmia. Ohjauksen avulla tuetaan oppilaan persoonallista kasvua, kehitystä ja yhteisöllisyyttä. Koulussa toteutettavan ohjauksen tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle koulun loppumisen jälkeen. Ohjaustoiminnan työnjako ja rehtorin, opettajan, luokanvalvojan ja opinto-ohjaajan ohjaustehtävät määritellään Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdassa 4.3. TUKIOPETUS Oppilaan edistymisestä oppiaineessa vastaa ensisijaisesti aineenopettaja. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Tukiopetus voi olla oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevää tai korjaavaa. Sitä voidaan antaa myös, jos oppilas on sairauden takia ollut pois koulusta. Tukiopetusta oppilaalle voivat oman aineenopettajan lisäksi antaa myös muut opettajat. Mikäli tukiopetuksen avulla ei ole saavutettu oppimistavoitteita, oppilas voidaan esittää siirrettäväksi osa-aikaiseen erityisopetukseen. (Ks. Keravan perusop. ops, 4.4) 6

OPPILASHUOLTO 7 Koulun oppilashuoltotyön avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppilaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Oppilashuoltotyön keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa työryhmässä. (Ks. Keravan perusop. ops, 4.5) Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on koulun oppilashuoltohenkilöstöstä koostuva asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kuraattori ja terveydenhoitaja. Opettajat tuovat oppilaiden oppimiseen tai muuhun koulunkäyntiin liittyviä asioita oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi luokanvalvojan tai opinto-ohjaajan välityksellä. Opettaja voi esitellä asian myös henkilökohtaisesti tai oppilashuollon lomakkeella. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata nuorille mahdollisimman terve kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös, että nuoret ymmärtäisivät terveyden merkityksen omalle elämälleen ja tietäisivät oman vastuunsa itsensä ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Kouluterveydenhuollon keskeisin työmuoto on luokille 7-9 suoritettavat terveystarkastukset. Niissä arvioidaan oppilaan fyysinen ja psykososiaalinen hyvinvointi, mahdolliset terveydelliset riskitekijät ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Lisäksi työ on neuvontaa, ohjausta ja tukemista oppilaan terveyteen, hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi 9. luokkalaiset 15v täytettyään saavat nuorison terveystodistuksen, joka on voimassa 5v, ellei lääkäri toisin määrää. Todistusta voi käyttää ammatillista koulutusta, ajokortin suorittamista, työnhakua jne. varten. Yhteistyö paitsi kodin ja koulun välillä, niin myös eri verkostojen kanssa on tärkeää. Yhteistyötä tehdään mm. sosiaalitoimen, nuorisotoimen, poliisin, seurakunnan ja eri hoitotahojen kanssa aktiivisesti mm konsultaation merkeissä. 7

Koulun sosiaalipalvelut 8 Koulun sosiaalityön pääasiallinen työmuoto on yksilökeskustelut oppilaan kanssa sekä erilaiset verkostopalaverit. Huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa työtä useimmissa asiakastapauksissa. Yleisimpiä koulun sosiaalityöntekijän kanssa käsiteltäviä asioita ovat koulunkäynnin laiminlyönti, päihteisiin liittyvät ongelmat, masennus sekä erilaiset kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset. Sompion koulussa oppilaat ohjautuvat koulun sosiaalityöntekijän vastaanotolle yleisimmin luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan tai huoltajan aloitteesta. Usein oppilaat hakeutuvat koulun sosiaalityöntekijän puheille ottamalla itse yhteyttä toivoen keskusteluaikaa. Tapaamiskerrat vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta koko yläkouluajan jatkuviin tapaamisiin. Tapaamisten tiheys vaihtelee viikoittaisesta tapaamisesta muutamaan tapaamiskertaan lukukaudessa, riippuen oppilaan senhetkisestä tarpeesta. Koulun sosiaalityöntekijä toimiin linkkinä eri yhteistyötahojen kanssa, erityisesti sosiaalitoimen, nuorisopsykiatrisen poliklinikan, Keski-Uudenmaan päihdepysäkin ja seurakunnan kanssa. Tarvittaessa koulun sosiaalityöntekijä ohjaa oppilaan saamaan erityistason ammattiapua esimerkiksi nuorisopsykiatriselta poliklinikalta, päihdepysäkiltä tai muun tilanteen vaatiman avun parista. Koulupsykologipalvelut Keravalla yläkouluikäisten oppilaiden koulupsykologin palvelujen tarpeesta keskustellaan keskitetysti koulutusviraston kanssa. Erilaisia lausuntoja varten on oman alueen koulupsykologi käytössä rajoitetusti. Erityistapauksissa on mahdollista ostaa psykologipalvelut ulkopuoliselta psykologilta. Kouluruokailu Koululounaan tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, työtehoa ja hyviä tapoja. Se ohjaa myös terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Koululounas täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokaan kuuluu pääruoka, salaatti, leipä, ravintorasva ja ruokajuoma. Kouluruoka on koostettu siten, että se on tämän hetken ravitsemussuositusten mukainen. Kouluruokailu on myös sosiaalinen tilanne, jossa opetetaan ruokailuun liittyvää tapakulttuuria. Sompion koulussa kouluruokailu tapahtuu kahdessa vuorossa. Oppilaat ottavat ruokansa itsepalvelulinjastosta periaatteella "minkä itse otan, sen myös syön". Ruokaa voi halutessaan ottaa lisää. Annosteltujen einesten (jäätelö, jogurtti, 8

piirakat jne.) jakoa valvovat opettajat. Käytetyt ruokailuvälineet ja ruoan tähteet kukin palauttaa keräilyvaunuihin. 9 Erityisruokavaliot toteutetaan lääkärin, terveydenhoitajan tai ravitsemusterapeutin lausuntojen perusteella hoito-ohjeiden mukaisesti. Eettisistä ja uskonnollisista syistä varsinaisesta ruokalistasta poikkeavaa ruokaa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilas voi ilmoittaa erityisruokavaliostaan emännälle mm. kouluterveydenhoitajalta saamallaan lomakkeella. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS Osa-aikainen erityisopetus Mikäli opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus eivät ole riittäviä toimenpiteitä oppilaan oppimisen edistämiseksi, hänet voidaan siirtää osa-aikaiseen erityisopetukseen (pienryhmään). Aloitteen oppilaan osa-aikaiseen erityisopetukseen siirrosta tekee aineenopettaja, joka sopii erityisopettajan kanssa erityisopetuksen tarpeesta, määrästä ja kestosta. Aloitteen voi tehdä myös oppilashuoltoryhmä, huoltajat tai oppilas itse. Erityisopettaja arvioi oppilaan vaikeudet. Oppilas opiskelee pienryhmässä ainetta/aineita osan viikkotunneista tai jopa kaikki viikkotunnit. Opiskelu voi kestää yhden tai useamman jakson. Jokaisen jakson lopussa tarkistetaan oppilaan erityisopetuksen tarve. Tukemalla ja kannustamalla pyritään auttamaan yksilöllisesti kutakin oppilasta. Tavoitteena on saada oppilaan oppiminen sille tasolle, että hän voi palata omaan opetusryhmäänsä. Jos oppilas on yksilöllistetty jossakin oppiaineessa, hän opiskelee kaikki tunnit siinä aineessa erityisopetuksessa. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisopettaja laatii kokeet ja arvioi oppilaan. Jatkuva yhteistyö erityisopettajan ja aineopettajan kanssa on tärkeää, samoin yhteydenpito huoltajaan. (Ks. Keravan perusop. ops 5.3) Toimintaluokka Toimintaluokka on Sompion koulussa luokilla 7-9 toimiva pienryhmä. Osalla oppilaista on erityisopetussiirtopäätös, osa on siirretty luokalle oppimis- tai keskittymisvaikeuksien, opetuksen häirinnän tai suurten poissaolomäärien vuoksi. Luokalla opiskellaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Osa oppiaineista suoritetaan integroidusti yleisopetuksen ryhmiin. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimiskyvyt ja tyylit ja suositaan tekemällä oppimista sekä keskitytään perusasioihin, jotta oppilaalle saataisiin riittävä tietopohja uusille asioille. 9

Luokka tekee vierailuja mm. työpaikoille, laitoksiin ja muihin oppiaineiden opiskelua tukeviin kohteisiin. Pyrkimyksenä on saada nuori kiinnostumaan ammateista, jotka motivoisivat häntä saattamaan opintonsa loppuun. Oppilaille järjestetään ryhmäytymis- ja viriketoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota heille onnistumiskokemuksia ja tilanteita, joissa oppilaat voivat ylittää itsensä ja omat rajansa. Toimintaluokka tarjoaa henkilökohtaisen ohjauksen ja turvallisen ympäristön oppilaalle. Tavoitteena on oppilaan palaaminen yleisopetukseen. 10 Erityisopetukseen siirto Jos opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus eivät anna riittävää tukea oppilaan oppimis- tai koulunkäyntivaikeuksien poistamiseksi tai lieventämiseksi, opetus voidaan yksilöllistää yhdessä, useammassa tai kaikissa oppiaineissa. Yksilöllistäminen edellyttää aina erityisopetussiirtoa. Siirtoaloitteen tekee yleensä aineenopettaja, mutta aloite voi tulla myös huoltajalta. Erityisopetussiirrot käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä. Ennen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä, jos mahdollista, hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen lausunto. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetus voidaan toteuttaa yleisopetuksen luokassa (yleisopetukseen integroitu oppilas), erityisluokassa yleisopetuksen koulussa tai erityiskoulussa. Vaihtoehtoja punnittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan opetukselliset tarpeet, oppimisedellytykset, huoltajan toiveet ja eri vaihtoehdoissa saatavilla olevat tukimahdollisuudet. Erityisopetuspäätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). (Ks. Keravan perusop. ops.,5,3; 5.4) ONGELMA-, ONNETTOMUUS JA KRIISITILANTEET Poissaolot Luokanvalvoja valvoo luokkansa oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaoloista kolmen päivän kuluessa luokanvalvojalle tai oppilas tuo lyhyistä poissaoloista oma-aloitteisesti luokanvalvojalle huoltajan allekirjoittaman poissaolotodistuksen. Opettajat merkitsevät oppilaiden poissaolot jaksoraportteihin. Aiheettomista ja selvittämättömistä poissaoloista luokanvalvoja tai aineenopettaja ilmoittaa huoltajalle. Luokanvalvoja antaa aiheettomista poissaoloista jälki-istuntoa. Poissaololupaa anotaan koululta saatavalla lomakkeella luokanvalvojalta (enintään 3 pv) tai rehtorilta (yli 3 pv) etukäteen. 10

Kiusaaminen Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Opettaja keskustelee osapuolien kanssa ja ilmoittaa asiasta huoltajille. Kiusaamisesta täytetään lomake, jonka avulla asia selvitetään ja sovitaan. OHR käsittelee mahdolliset jatkotoimet. 11 Oppituntien häiritseminen Opettaja voi poistaa oppituntia häiritsevän oppilaan tai jättää tilapäisesti ottamatta oppitunnille. Oppitunnilta poistaminen merkitään aina rangaistuskirjaan. Väkivalta Jos oppilas on käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhkaavasti ja on olemassa vaara, että käytös toistuu, hänet voidaan erottaa määräajaksi ilman, että päätös on lainvoimainen. Tupakointi ja päihteet Tupakkalaki kieltää yksiselitteisesti tupakoinnin oppilaitoksissa ja niiden ulkoalueilla. Tupakointi on kielletty koulualueella, kaikilla koulun retkillä ja koulun toimintaan liittyvissä tapahtumissa, koulumatkoilla sekä koulun lähiympäristössä. Menettelytapa tupakkalakia rikottaessa: 1) tupakointi keskeytetään välittömästi 2) alaikäisestä lainrikkojasta tehdään ilmoitus huoltajalle 3) tarvittaessa sovelletaan koulun rangaistusmenettelyä. Asia voidaan myös ilmoittaa poliisiviranomaisille, jotka voivat lain nojalla langettaa sakkorangaistuksen. Koulun säännöt kieltävät päihdyttävien aineiden käytön koulun alueella ja koulun toimintaan liittyvissä tilaisuuksissa. Mikäli oppilaan epäillään käyttävän päihteitä (alkoholi, lääkkeet, huumeet), hänen kanssaan käydään keskustelu, jossa käydään läpi epäilyn perusteet. Asia käsitellään koulun keinoin. Huoltajiin otetaan aina yhteyttä. Koulun kriisisuunnitelma liitteenä. AIHEKOKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Aihekokonaisuudet ovat kaikille oppiaineille yhteisiä sisältöalueita, joita voidaan käsitellä eri oppiaineiden opetuksessa ja koko opetusta eheyttävinä yhteisinä teemoina. 1. Ihmisenä kasvaminen Koulussamme painotetaan hyvää käyttäytymistä sekä arjessa että juhlassa. Oppilaille pyritään takaamaan rauhallinen ja avoin oppimisympäristö, joka rohkaisee itseilmaisuun. Sosiaalisen vastuun kantamiseen kiinnitetään huomiota periaatteena "Kaveria ei jätetä." Tavoitteenamme on kasvu terveitten elämäntapojen arvostamiseen ja vastuuseen itsestä ja toisista. 11

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 12 Koulumme näkee monikulttuurisuuden rikkautena, jota voidaan hyödyntää eri oppiaineissa ja yhteisinä teemapäivien ja tapahtumien aiheena (esimerkiksi vähemmistökulttuurien tavat, kummikoulutoiminta, kansainväliset vierailijat jne. ). Kuitenkin korostetaan myös suomalaista identiteettiä, keski-uusimaalaisuutta ja keravalaisuutta. 3. Viestintä ja mediataito Oppilaita opetetaan suhtautumaan kriittisesti mediatulvaan ja mainontaan. Viestintää käsitellään eri oppiaineissa. Koulussa harjoitamme viestintää mm. oppilastöiden näyttelyjen, ilmaisu-, musiikki- ja teatteriesitysten avulla. Lisäksi otamme osaa sanomalehtipäivään ja teemme vierailuja mediaa käsitteleviin ja tuottaviin tahoihin 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteisöllinen osallistuminen ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ovat koulussamme esillä monissa oppiaineissa. Oppilaat tutustuvat työelämään ja yrittämiseen, osallistuvat oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan sekä harjoittelevat mm. vaalikäyttäytymistä kunnallisvaalien yhteydessä. Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet tehdään tutuiksi mm. yhteiskuntaopissa ja kotitaloudessa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuullinen kulutuskäyttäytyminen tulee esille monissa oppiaineissa käytännön töissä ja teoriassa (luonnontieteet, kotitalous, kaupalliset aineet, kuvataide, terveystieto). Kierrätyksen toimivuuteen kiinnitetään huomiota. Koulussamme kannustetaan oppilaita arkipäivän ekotekoihin mm. teemapäivien avulla. 6. Turvallisuus ja liikenne Fyysinen ja henkinen turvallisuus koulun arkipäivässä kuuluu kaikille. Sen vuoksi noudatetaan koulun sääntöjä, toimintaohjeita ja eri oppiaineisiin laadittuja työturvallisuusohjeita sekä puututaan välittömästi kiusaamiseen. Laillisuus- ja liikennekasvatus toteutetaan yhteistyössä poliisin kanssa. Koulun kriisisuunnitelmaa pidetään ajan tasalla ja sitä käytetään tarpeen vaatiessa. 7. Ihminen ja teknologia Oppilaita opetetaan ymmärtämään teknologia hyvinvointia luovana ja elämää helpottavana ilmiönä. Kiinnitetään huomiota myös sen ihmisille ja elinympäristölle aiheuttamiin haittatekijöihin. Tietotekniikkaa käytetään opiskelun apuvälineenä muillakin kuin tietotekniikan tunneilla. Tiedonhankinnan eettisyyttä opetetaan oppilaille. 12

YHTEISTYÖ TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN KANSSA 13 Koulu nähdään osana ympäröivää yhteiskuntaa. Eri oppiaineissa yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään seuraavalla tavalla Äidinkieli: Osallistuminen sanoma- ja aikakauslehtien järjestämiin teemaviikkoihin, tutustuminen Helsingin Sanomien ja Iltasanomien Piste-toimitus simulaattoriin, osallistuminen yritysaiheisiin ym. kirjoituskilpailuihin. Ilmaisutaito: Esitysten yhteydessä oppilaat pitävät kahviota, jonne hankkivat myytävät tuotteet yhteistyössä yritysten kanssa. Järjestetään esitysvierailuja esim. päiväkoteihin ja palvelutaloihin. Vieraat kielet: Mahdollisuuksien mukaan vieraat kansainvälisistä yrityksistä kertovat kielitaidon merkityksestä nykypäivän kansainvälisessä liike-elämässä, yritysvierailuja. oppilaat tutustuvat vierailla kielillä yritysten kotisivuihin. Yhteiskuntaoppi: Kutsutaan yrittäjävierailijoita oppitunneille, tehdään yritysvierailuja, vieraillaan eduskunnassa, kaupunginvaltuuston kokouksissa ja kaupungintalolla. Matematiikka, fysiikka ja kemia: Retki Tiedekeskus Heurekaan ja Fazerin tehtaalle kaikkien luokka-asteiden kanssa. 8 luokka osallistuu Energia Uudellamaalla projektiin vierailemalla energialaitoksissa ja pelastuslaitosten No Hätä kilpailuun. Biologia ja maantieto: Tutustutaan kaavoitukseen käyttäen ulkopuolisia asiantuntijoita (kaavoittaja, kaupungin arkkitehti), tutustuminen kunnan elinkeinorakenteeseen, tutustutaan geologin ja maamittausinsinöörin sekä terveystarkastajan ja muiden ympäristöasiantuntijoiden työhön. Tutustutaan viherympäristön hoitoon ja esim. kaupungin puutarhurin ja metsurin työhön. Kotitalous: Työn ja kulttuuriperinteen arvostusta lisätään kotiseutumuseovierailujen avulla sekä ravintola-, leipomo- ja pesulavierailuja suorittamalla. Kutsutaan oppitunneille asiantuntijoita (esim. kokki, tarjoilija ja jäteneuvoja), jotka kertovat omasta työstään. Kuvataide, musiikki ja tekstiilikäsityö: Näyttelykäynnit Keravan taidemuseossa, Keravan museossa, kirjastossa ja muissa näyttelytiloissa. Osallistuminen elinkeinoelämän ja muiden tahojen järjestämiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Yrittäjä- ja taiteilijavierailut koulussa. Tekninen käsityö: Tutustutaan paikallisiin puu-, metalli ja elektroniikka-alan yrityksiin. Liikunta ja terveystieto: Yhteistyötä tehdään paikallisten urheiluseurojen sekä kaupungin liikuntatoimen kanssa. Terveystiedossa haastatellaan yksilö- tai ryhmätyönä terveydenhoitoalan, suojelualan ammattilaisia (terveyskeskus, mielenterveystoimisto, palokunta, nuorisopoliklinikka, neuvola, ehkäisypoliklinikka jne.). Vierailuja em. kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. 13

14 Oppilaanohjaus: Tuntisisällöissä on jo 7. luokalta alkaen työelämään liittyviä aihepiirejä, jotka lisääntyvät vuosi vuodelta. Oppilaat tutustuvat 7. luokalla koulun henkilökunnan työhön, 8. ja 9. luokalla oppilaat tutustuvat työelämään yrityksissä ja julkisen alan työpaikoissa. Järjestetään eri ammattialojen vierailijoiden tietoiskuja ja tehdään yritysvierailuja. Liitteeksi ei varsinaisessa OPS:ssa SOMPION KOULUN TIETOSTRATEGIA 2004-2006 I Nykytila 1. Henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Keravan koulujen henkilöstön tietoteknistä osaamista on kartoitettu viime vuosina. Opettajille on annettu kunnan toimesta ope.fi tasojen koulutusta. Arviolta neljäsosa opettajista ei hallitse perustaitoja. Kolme neljännestä yltää ainakin ope.fi I tasolle. 2. Varustetaso Sompion koulussa on oppilaiden käytössä 52 tietokonetta. Näitä käyttävät myös Keravan lukio ja Keski-Uudenmaan aikuislukio. Opettajien käytössä on 11 konetta ja hallinnon 8 konetta. Koulussa on internetyhteydet, 13 lasertulostinta, 10 mustesuihkukirjoitinta, 5 skanneria, 3 dataprojektoria ja kolme digitaalikameraa. 3. Verkotus Sompion koulun hallintoverkko on yhdistetty kaupungin verkkoon. Koulussa on lisäksi erillinen opetusverkko. Opetusverkolla on oma palvelin yhteydessä 4. Atk-tuki Hallintoverkolla ja opetusverkolla on oma atk-tuki. Hallintoverkkoa ylläpidetään kaupungin tietohallinnon puolesta. Opetusverkon ylläpidosta huolehtivat kouluviraston atk-tukihenkilö ja koulun atk-opettaja. II Visio Sompion koulu pyrkii huomioimaan ja toteuttamaan kunnan tieto- ja III viestintätekniikan strategisia tavoitteita. Sompion koulun tavoitteena on, että tieto- ja viestintätekninen osaaminen, ohjelmistojen, laitteiden ja verkkojen ajanmukaisuus ovat kilpailukykyisiä lähialueiden kouluihin verrattuna. Uudessa saneeratussa koulussa tieto- ja viestintätekniikan Toimintasuunnitelma käyttäminen opetuksessa paranee huomattavasti. a) Koulutus Tavoitteet kaikilla opettajilla on riittävät perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa osaamistasoa pyritään jatkuvasti kehittämään 14

Toimenpiteet 15 kaikki halukkaat opettajat koulutetaan ope.fi I tasolle noin puolet koulutetaan ope.fi II tasolle ja muutama ope.fi III tasolle koulutus toteutetaan koulun omien opettajien ja Keravan muiden koulujen opettajien avulla tarvittaessa tilataan koulutusta muualta a) Internet ja oppimisympäristöt Tavoitteet mahdollistetaan erilaisten oppimisympäristöjen käyttö käytetään erilaisia oppimisympäristöjä luontevasti opetuksessa Toimenpiteet hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja koulutetaan opettajat käyttämään niitä a) Pedagoginen ja tekninen tuki Tavoitteet saneeratun koulun uusien laitteiden käyttö vaatii toimivat ja riittävät tukipalvelut Toimenpiteet Koululle pyritään saamaan lisää teknis-pedagogista tukea. Osa koulutetuista opettajista voi toimia muiden apuna. a) Laitteet ja verkot sekä ohjelmat Tavoitteet koululla on toimivat ja ajanmukaiset tietotekniset laitteet ja ohjelmat koululla on toimivat verkkoyhteydet ohjelmat ovat yhteensopivia ohjelmistojen lisenssit ovat kunnossa Toimenpiteet saneerattuun kouluun tilatut laitteet ja ohjelmistot tulevat käyttöön syksyllä 2005 15

laitteita ja ohjelmistoja päivitetään tarpeen mukaan 16 a) Kotisivut ja intranet Tavoitteet koululla on toimivat, ajan tasalla olevat ja selkeät kotisivut uudessa saneeratussa koulussa toimii intranet syksyllä 2005 Toimenpiteet kotisivut päivitetään joka syksy ja aina tarvittaessa a) Opetussuunnitelmat Tavoitteet kunkin aineen opetussuunnitelmassa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö kyseisessä oppiaineessa. Toimenpiteet pyritään käyttämään uuden saneeratun koulun tieto- ja viestintäteknisiä mahdollisuuksia kaikissa oppiaineissa a) Yhteistyökumppanit Tavoitteet pyritään kehittämään yhteistyötä muiden tahojen kanssa esim. kirjasto, muut keravalaiset oppilaitokset ja elinkeinoelämä sekä lisäämään kansainvälistä toimintaa. Toimenpiteet lisätään aktiivisuutta kirjastopalveluiden ja muiden yhteistyötahojen tarjoamien mahdollisuuksien käytössä. a) Resurssointi Tavoitteet ja toimenpiteet sekä seuranta Turvataan riittävät resurssit tietostrategian toteuttamiselle ja seurataan sen toteutumista vuosittain. 16

VALINNAISAINEET SOMPION KOULUSSA 17 Valinnaisaineet ovat yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja. Valinnaisaineiden tuntijako (kurssia) 7.lk 8.lk 9.lk yht. kurssia Jatkuvat kurssit - 4/6 4/6 8/12 Lyhytkurssit 0/1 2/0 2/0 2/ 4/ 5 Valinnaisaineet yhteensä 0/1 6 6 10/13 Yksi kurssi on yksi vuosiviikkotunti, yhteensä 38h. Valinnaisten kurssien valinta Valinnaisten oppiaineiden jatkuvat kurssit valitaan seitsemännen luokan kevätlukukaudella. Valittuja kursseja opiskellaan 8. ja 9. luokkien ajan. Liikuntaluokalla painotettu liikunta, musiikkiluokalla musiikki ja draamaluokalla ilmaisutaito sekä oppilaan A2 keli vastaavat aiemmin valittuina jo kahta kuudesta jatkuvasta kurssista. Jatkuvat valinnaisainekurssit arvioidaan numeroin. Lyhytkurssien (1 vuosiviikkotunti) tavoitteena on oppilaan tietojen, taitojen ja harrastuneisuuden lisääminen. Lyhytkurssit valitaan joka luokka-astetta varten erikseen. Seitsemännellä luokalla draama-, liikunta- ja musiikkiluokan painotteisuus muodostetaan lyhytkurssin avulla. HUOM! Mikään valinnaisista oppiaineista ei ole ehtona jatko-opiskelulle. Valinnan lähtökohtana tulee ensisijaisesti olla oppilaan kiinnostus. Valinnaisaineen vaihto kesken opiskelun voi tuottaa oppimiseen ja arviointiin liittyviä ongelmia eikä siten ole toivottavaa. 17

PAINOTETUJEN LUOKKIEN KURSSIKUVAUKSET 18 Sompion koulussa toimivat seuraavat painotetut luokat: Musiikkiluokka, jolla annetaan syventävää opetusta musikaalisesti lahjakkaille oppilaille. Liikuntaluokka, jolla kehitetään oppilaiden liikunnallisia valmiuksia ja taitoja sekä ohjataan heitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Draamapedagoginen luokka, jolla kehitetään oppilaiden draamallisia, kirjallisia, kuvallisia, musiikillisia ja liikunnallisia taipumuksia sekä tuetaan harjoitusten avulla oppilaan itsetuntoa. Oppilaiden erityistaipumuksia ja -kykyjä voidaan tukea myös joustavalla opetusryhmien muodostamisella. MUSIIKKILUOKAN KURSSIT Musiikkipainotteisen luokan musiikki Kesto Kohderyhmä Tavoitteet 5 kurssia 7. 9.luokka Musiikkipainotteisen luokan opetuksen tavoitteena on, että jokainen oppilas saavuttaa musiikillisen ilmaisun perustiedot ja - taidot. Näiden avulla hän saa valmiuksia musiikin vastaanottamiseen ja musiikilliseen ilmaisuun sekä yksin että ryhmässä. Myönteistä asennetta musiikkiin vahvistetaan positiivisilla esiintymis-kokemuksilla ja tarjoamalla elämyksiä solistitehtävissä, orkesterisoitossa, kuorolaulussa, yhtyemusisoinnissa ja musikaaliproduktioissa. Opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle hyvät musiikilliset perusvalmiudet jatko-opintoihin. Sisältö 7. luokka Äänenkäytön perusteet, lauluäänen kehittäminen ja hoito, kuoromuodot, kolmiääninen laulu. Länsimaisen taidemusiikin soittimet ja kokoonpanot; yhtyesoiton harjoittelua. Suomalainen kansanmusiikki, tutustuminen muihin musiikkikulttuureihin. Blues ja rock, bändisoiton ja -soittimien perusteet. 18

8. luokka Lauluäänen kehittäminen, äänenmuodostus ja äänenhuolto, neliääninen yhtyelaulu. Vähintään yhteen vieraaseen musiikkikulttuuriin tutustuminen. Suomalainen rock- ja iskelmämusiikki. Tutustuminen vanhaan musiikkiin ja kirkkomusiikkiin. Näyttämömusiikin lajit ja näyttämöilmaisun perusharjoituksia, musiikkiteatterivierailu. Bändisoiton monipuolista harjoittelua. 19 9. luokka Lauluäänen kehittäminen, äänenmuodostus ja äänenhuolto, moniääninen laulu ja soololaulun tulkinnan perusteet. Yhtyesoiton harjoittelua ja säestäminen. Jazzin tyylisuuntia. Eri tyylikausiin tutustuminen. Musikaalin tai luokkakonsertin valmistaminen. Työtavat Arviointi Musiikin opetuksessa edetään oppilaiden edellytysten mukaisesti käyttäen apuna monipuolisesti erilaisia työtapoja, kuten laulu, soitto, musiikkiliikunta ja kuuntelu. Yhteissoitossa ja bänditoiminnassa huomioidaan oppilaiden mahdollisuudet musisoida omilla soittimilla. Esiintymismahdollisuuksia pyritään järjestämään monipuolisesti myös koulun ulkopuolella. Vähintään kerran vuodessa järjestetään konsertti, jossa oppilaat voivat esiintyä yhdessä muiden musiikkipainotteisten luokkien oppilaiden kanssa. Eri tyylikausiin tutustutaan kuunnellen ja kirjallisuuden avulla. Soittaminen koulun orkesterissa tai laulaminen koulun kuorossa on pakollista. Arvosanan viisi saa oppilas, joka tarvitsee jatkuvaa ohjausta opiskelussaan, kykenee vain hetkittäin keskittymään musiikin kuunteluun, harjoitteluun ja yhteismusisointiin. Hän opettelee välttävästi annetut tehtävät ja kiinnostus musiikillisten perustaitojen kehittämistä kohtaan on vähäistä. Musiikilliset tiedot ja taidot ovat jääneet hajanaisiksi. Hän osallistuu välinpitämättömästi bändisoittoon, kuoro- ja orkesteritoimintaan tai muuhun musiikkiluokkatoimintaan. Arvosanaan kahdeksan vaaditaan, että oppilas osaa laulaa melodian ja rytmin oikein ja kykenee laulamaan melodian lisäksi muita ääniä. Hän hallitsee opetuksessa käytettyjen soittimien perustekniikan ja pääsoittimensa tekniikan niitä paremmin. Hän kykenee yhteismusisoinnissa tuomaan soittimellaan esiin omia 19

musiikillisia näkemyksiä ja osaa perustella ne. Oppilas osaa hahmottaa ja erotella kuulemaansa ja kykenee toistamaan sen. Hän pystyy seuraamaan musiikkia vaikeahkosta nuottikirjoituksesta ja tuntee musiikin perussanaston ja merkintätavat. Esiintymisissä oppilas suorittaa annetut tehtävät. 20 Valinnainen musiikki Kesto Kohderyhmä Sisältö Työtavat Arviointi 4 kurssia 8. ja 9. luokka Soitetaan yhdessä bändisoittimilla (kitara, rummut, basso, kosketinsoittimet). Äänenhuoltoa ja aktiivista laulamista harjoitellaan monipuolisen ohjelmiston avulla. Tutustutaan länsimaisen taidemusiikin ja pop/rock- musiikin kehittymiseen sekä suomalaiseen musiikkiin. Kuunnellaan aktiivisesti esimerkkejä eri musiikin alueilta. Käsitellään perusasioita musiikin teoriasta. Mahdollisuuksien mukaan valmistetaan myös ohjelmistoa koulun eri juhliin. Aktiivinen ja monipuolinen musisointi eri instrumenteilla. Musiikin historiaan tutustuminen kuunteluesimerkein ja musisoiden. Omien musiikillisten ratkaisujenkeksiminen mm. improvisoiden, omien sävellysten tai projektien kautta. Jatkuva näyttö ja aktiivinen tuntikäyttäytyminen vaikuttavat olennaisesti numeroon. Myös kiinnostuksen osoittaminen otetaan huomioon. Käytännön soittokokeessa jokainen soittaa valitsemiaan instrumentteja pienryhmässä. Arvostellaan sitä, kuinka oppilas on kehittynyt ja oppinut asioita. Numeroarviointi. Bändikurssi Kesto Kohderyhmä Sisältö 1 kurssi 8. luokka Soitetaan yhdessä bändisoittimilla (kitara, rummut, basso, kosketinsoittimet). Äänenhuoltoa ja aktiivista laulamista harjoitellaan monipuolisen ohjelmiston avulla. Tutustutaan länsimaisen taidemusiikin ja pop/rock- musiikin kehittymiseen sekä suomalaiseen musiikkiin. Kuunnellaan aktiivisesti esimerkkejä eri musiikin alueilta. Käsitellään perusasioita musiikin teoriasta. 20