TURVALLINEN PUDASJÄRVI Pudasjärven turvallisuussuunnitelma vuosille 2007-2011
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1. Turvallisuussuunnittelun sisällölliset päämäärät 2 1.2. Valinnat Pudasjärven turvallisuussuunnitelman painopisteiksi 3 2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN VASTUU JA ORGANISOINTI 3 3. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 4 4. TURVALLISUUDEN NYKYTILA 4 4.1. Kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely 4 4.2. Paikallinen turvallisuusyhteistyö 6 4.3. Rikollisuustilanne Pudasjärvellä 7 4.3.1. Liikennerikollisuus 7 4.3.2. Törkeä väkivaltarikollisuus 8 4.3.3. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 8 4.3.4. Nuorisorikollisuus 9 5. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 10 5.1. Liikenneturvallisuus 10 5.2. Henkilö- ja paloturvallisuus 10 5.3. Törkeä väkivaltarikollisuus 10 5.4. Itsemurhien ehkäiseminen 11 5.5. Päihdehaitat 13 5.6. Syrjäytyminen 14 5.7. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 15 5.8. Nuorisorikollisuus 16 5.9. Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen 17 6. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ, SUUNNITELMAN KOKONAISSEURANTA JA ARVIOINTI 18 6.1. Turvallisuussuunnitelman toimeenpano 18 7. PUDASJÄRVEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU PROSESSINA 19 8. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET 20
3 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. JOHDANTO Turvallisuussuunnitelma Pudasjärvelle on laadittu edellisen kerran vuonna 2001. Suunnitelma perustui valtioneuvoston 4.3.1999 vahvistamaan eri viranomaisille ja yhteisöille yhteiseen toimintapolitiikkaan rikollisuuden vähentämiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi Suomen kunnissa. Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman yhteinen toimintapolitiikka käsitti tuolloin ja käsittää edelleen kolmenlaisia päätoimia: otollisten rikoksentekotilaisuuksien vähentäminen rikolliseksi ajautumisen ehkäiseminen alkaneen rikosuran katkaiseminen Rikoksentorjunnan yleisenä tavoitteena on vähentää rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Keskeisenä lähtökohtana on, että kaikessa julkisessa ja yksityisessä päätöksenteossa otetaan aina huomioon myös turvallisuusnäkökulma. Rikoksentorjuntaohjelma koskee kaikenlaista rikollisuutta, mutta pääpaino on arkiympäristössä tapahtuvassa rikoksentorjunnassa. Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa täydennettiin 23.9.2004 valtioneuvoston vahvistamalla sisäisen turvallisuuden ohjelmalla. Tämä turvallisuussuunnitelma on laadittu huomioimalla molemmat edellä mainitut valtioneuvoston vahvistamat ohjelmat. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat teoistaan lailliseen edesvastuuseen. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat usein johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen. Turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä painottuu entistäkin enemmän ehkäisevä toiminta. Yksittäisiin kansalaisiin, yrityksiin jne. kohdistuvien häiriöiden, onnettomuuksien ja rikosten ehkäiseminen edellyttää useiden toimijoiden välistä tiivistä ja saumatonta yhteistyötä. Tällä suunnitelmalla yhteistyötä ylläpidetään ja pyritään entisestäänkin parantamaan. 1.1. Turvallisuussuunnittelun sisällölliset päämäärät Kunnallisen turvallisuustyön yhtenä päämääränä on osaltaan toimeenpanna valtioneuvoston vahvistamat, valtakunnalliset, turvallisuuden parantamista koskevat toimenpiteet yhteistyönä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Valtioneuvoston vahvistamat, turvallisuuden parantamista koskevat linjaukset vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka tarkistetaan hallituskausittain ja täydennetään tarpeen mukaan vuosittain osana hallituksen ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa täydentävät sektorikohtaiset ohjelmat, joita ovat esimerkiksi väkivallan vähentämisohjelma ja toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisyohjelmat. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vahvistettujen valtakunnallisten tavoitteiden painoarvot paikallisella tasolla määräytyvät paikallisesti tehtävän toimintaympäristön ja väestön turvallisuustilanteen kartoituksen ja riskikartoituksen seurauksena. On tärkeää arvioida järjestelmällisesti, miten ensisijaisia valtakunnallisesti tärkeimmiksi nostetut tavoitteet ovat paikallisen turvallisuustilanteen ylläpi-
4 tämiseksi ja parantamiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vahvistettujen valtakunnallisten tavoitteiden merkitys paikalliselle turvallisuudelle vaihtelee alueittain. Paikallisesti tehtävän toimintaympäristön analyysin ja riskikartoituksen tuloksena löydetään myös paikallisesti turvallisuuden kannalta merkittävät ongelmat ja ilmiöt. Nämä tulee ottaa turvallisuussuunnittelun kohteeksi ja liittää turvallisuussuunnitelmaan. Paikallinen toimintaympäristöanalyysi ja riskikartoitus eivät ole tärkeitä vain turvallisuuden kannalta keskeisten seikkojen esille saamiseksi vaan myös siksi, että turvallisuussuunnittelussa uhkat ja riskit voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. 1.2. Valinnat Pudasjärven turvallisuussuunnitelman painopisteiksi Pudasjärven kaupungissa turvallisuussuunnitelman painopistealueiksi on valittu liikenneturvallisuus henkilö- ja paloturvallisuus törkeä väkivaltarikollisuus itsemurhien ehkäiseminen päihdehaittojen ehkäiseminen syrjäytymisen ehkäiseminen perhe- ja lähisuhdeväkivalta nuorisorikollisuus poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteinen ehkäiseminen Painopistevalinnat on tehty edellä luvussa 1.1. esille tuodun tilastollisen analyysin ja sen pohjalta tehdyn riskiarvioinnin perusteella. Riskiarviointi on tehty yhtäältä tutkimalla erityisesti poliisin ja muiden viranomaisten tilastoja sekä profiloimalla tyypillisiä rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja toisaalta turvallisuustyöhön ja sen suunnitteluun osallistuvien intuitiivisen riskikäsityksen perusteella (intuitiivinen riskiarviointi; ihminen ei arvioi riskejä vain olemassa olevan tieteellisen tai muussa tarkoituksessa tuotetun tiedon perusteella. Riskin hahmottaminen koostuu ihmisen uskomuksista, asenteista, päätöksistä, tunteista sekä kulttuurisista ja sosiaalisista yhteyksistä. Näiden avulla ihminen muodostaa oman yksilöllisen käsityksensä riskistä). Tilastoanalyysin, rikoksentekijöiden profiloinnin ja intuition muodostaman kokonaiskäsityksen perusteella on päädytty mainittujen painopisteiden valintaan. 2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN VASTUU JA ORGANISOINTI Turvallisuussuunnittelusta Pudasjärven kaupungissa vastaa työryhmä, jonka muodostavat kaupunginjohtaja, apulaispalopäällikkö ja poliisipäällikkö. Työryhmään on kutsuttu mukaan lisäksi perusturvajohtaja, terveyskeskuspsykologi sekä poliisilaitoksen komisario. Ryhmä johtaa turvallisuussuunnittelua ja päättää yhteisten tavoitteiden määrittelystä, yhteistyön organisoimisesta, yhteistyön toteuttamisesta sekä yhteistyön tulosten seurannasta ja raportoinnista. Työryhmään voidaan lisäksi kutsua niiden tahojen edustajia, jotka käytännössä osallistuvat yhteistyön painopisteiksi valittujen asioiden parissa työskentelyyn. Näitä voivat olla viranomaistahojen lisäksi ainakin erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajat.
5 3. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, noin 100 kilometriä Oulusta koilliseen. Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki ja Oulun läänin laajin kunta. Pudasjärven asukasluku on noin 9400 luvun ollessa viime vuosina laskeva. Asukkaista noin 4500 asuu keskustaajamassa Kurenalla tai keskustan välittömässä läheisyydessä. Merkittävimpiä kyläkeskuksia ovat Kipinä, Hetekylä, Taipaleenharju Sarakylä, Rytinki, Puhos, Hirvaskoski ja Livo. Aikojen kuluessa väestö on siirtynyt haja-asutusalueelta keskustaajamaan Kurenalle sekä muihin kuntiin. Samanaikaisesti Pudasjärven väestö on ikääntynyt. Taulukko. Väestömäärän kehitys Pudasjärvellä vuosina 1951 2006 (lähde: Pudasjärven kaupungin internet kotisivu) Vuosi 1.1. 1951 1960 1970 1980 2000 2002 2003 2004 2005 2006 Väkiluku 13684 15530 13985 11493 10231 9907 9794 9674 9561 9380 Muutos +1846-1545 -2492-1262 -324-113 -120-113 -181 Taulukko. Väestön ikärakenne Pudasjärvellä 31.12.2004 (lähde: Pudasjärven kaupungin internet kotisivu) Ikä 0-14 15-19 20-29 30-39 40-49 50-64 65- Määrä 1833 741 814 894 1442 1998 1839 4. TURVALLISUUDEN NYKYTILA 4.1. Kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely Oulun läänissä suoritettiin vuonna 2006 kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely, jonka avulla saatiin niin läänitasolla kuin kihlakunnittain ja kunnittain eriteltynä arvokasta tietoa alueen asukkaiden käsityksistä muun muassa poliisin toiminnasta sekä kuntien toiminnasta eräiden peruspalveluiden järjestämisessä. Kysely toteutettiin postikyselynä ja se lähetettiin noin 17 000 kansalaiselle. Pudasjärven kihlakunnassa kyselyn sai 600 asukasta, joista 261 vastasi siihen. Läänin vastausprosentti oli 43 ja Pudasjärven kihlakunnan 43,5. Pudasjärven kaupungissa kysely lähetettiin 400 henkilölle, joista siihen vastasi 167 henkilöä vastausprosentin ollessa näin 42. Pudasjärven kihlakuntaan kuuluu Pudasjärven kaupungin lisäksi Taivalkosken kunta. Taivalkoskelta saadut vastaukset eivät sisälly seuraavassa luvussa esille tuleviin lukuihin vaan ne ovat pelkästään Pudasjärveltä. Koko Oulun läänissä vastaajat olivat tyytyväisimpiä palo- ja pelastustoimeen, lasten päivähoitoon, lastensuojeluun ja poliisiin. Tyytymättömimpiä sen sijaan oltiin alkoholiongelmaisten ja huumeongelmaisten hoitoon sekä nuorisolle järjestettyyn toimintaan. Kyselyyn sisältyneillä eri mittareilla mitattuna Pudasjärvi sijoittui kuntakohtaisessa vertailussa varsin hyvin, kuten seuraavista taulukoista ilmenee.
6 Asuinkunnan turvallisuus % -osuus vastaajista Turvaton asuinalue viikonloppuiltoina Turvaton keskusta viikonloppuiltoina Rikoksen kohteeksi joutuneet viimeisen kolmen vuoden aikana % -osuus vastaajista Jonkin rikoksen kohteeksi joutuneet Omaisuusrikoksen kohteeksi joutuneet Väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneet Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo 5 4 3 7 11 7 6 7 Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo 37 28 36 30 31 23 27 24 6 4 7 6 Arviointi poliisin toiminnasta Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo % -osuus vastaajista, jotka antoivat hyvän arvosanan Autovarkauksien selvittäminen 42 57 58 48 Asuntomurtojen selvittäminen 52 62 62 53 Huumerikosten selvittäminen 42 47 47 38 Väkivaltarikosten selvittäminen 62 72 74 66 Perheväkivaltatilanteiden 62 71 72 57 hoitaminen Näkyvä valvonta ja 50 60 71 47 partiointi Kiireellisten hälytystehtävien 57 55 68 44 hoitaminen Lupapalvelut 88 92 91 87 Rikosten uhriksi joutumisesta johtuva huolestuneisuus on Pudasjärvellä vähentynyt. Korkein huolestuneisuuden aste liittyy liikenteeseen ja liikenneonnettomuuden uhriksi joutumiseen. Vuonna 2003 pudasjärvisistä vastaajista lähes 17 % oli melko tai erittäin huolestunut siitä, että hänen omaisuuttaan varastetaan tai vahingoitetaan. Tätä mieltä olevien määrä on vuonna 2006 vähentynyt osuuden ollessa 10 %. Asuntoon murtautumisesta huolestuneiden osuus on myös vähentynyt lähes 16 %:sta 9 %:in. Liikenneonnettomuuden uhriksi joutumisesta melko tai erittäin huolestuneita oli molempina vuosina noin 21 % vastaajista. Väkivallan tai väkivaltaisen uhkailun kohteeksi joutumisesta huolestuneita oli vuonna 2003 lähes 14 % kun heitä vuonna 2006 oli noin 11 % vastaajista. Seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta huolestuneita oli molempina vuosina noin 8 %. Seksuaalisesta häirinnästä huolestuneiden osuus väheni 7 %:sta 5 %:in. Asunnossa syttyvästä tulopalosta oli huolestunut 12 % vastaajista. Vuonna 2003 viimeksi mainittua asiaa ei tutkimuksessa selvitetty, joten vertailutietoa ei ole käytettävissä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella on tehtävissä johtopäätös, jonka mukaan kansalaisten turvallisuuden tunne on Pudasjärvellä varsin korkeaa tasoa. Alueella uskalletaan pääsääntöisesti
7 kulkea tuntematta merkittävää pelkoa. Eniten pelkotiloja ja turvattomuuden tunnetta aiheuttaa kulkeminen viikonloppuina oman asuinkunnan keskustassa. Tätä mieltä olevien määrä oli lisääntynyt kahdella prosentilla vuoteen 2003 verrattuna määrän ollessa nyt noin 10 %. Omaa asuinaluetta pidetään pääsääntöisesti turvallisena. Turvattomana omaa asuinaluettaan sen sijaan viikonloppuiltoina piti molempina vuosina alle 4 % vastaajista. Poliisiin ja sen toimintaan ja osaamiseen luotetaan. Palo- ja pelastustoimeen sekä kiireelliseen sairaankuljetukseen ollaan varsin tyytyväisiä. Tyytyväisyys teiden ja katujen kunnossapitoon on myös hyvää tasoa. Nuorisolle järjestetystä toiminnasta antoi hyvän arvosanan noin 23 % vastaajista kun vuonna 2006 osuus oli lähes 25 %. Tyytyväisyys alkoholi- ja huumeongelmaisten hoitoon on alhaisempi. On kuitenkin nähtävissä, että hyvän arvosanan antaneiden osuus on molempien hoidon kohderyhmien osalta lisääntynyt. Lastensuojelusta hyvän arvosanan antaneiden osuus laski 42 %:sta 36 %:in. Pudasjärveen asuinkuntana ollaan keskimäärin varsin tyytyväisiä. Yli puolet (60 %) vastaajista oli sitä mieltä, että Pudasjärvi menestyisi kuvitteellisessa kilpailussa melko tai erittäin hyvin, kun mitattaisiin sitä, missä kunnassa on hyvä asua ja elää. Omaan asuinalueeseensa Pudasjärvellä melko tai erittäin tyytyväisiä oli 90 % vuonna 2006 ja 94 % vuonna 2003. Asuinkunnan turvallisuuteen vaikuttaisivat vastaajien käsitysten mukaan erityisesti nuorisolle suunnatun toiminnan lisääminen, poliisipartioiden näkyvyyden lisääminen, vartijoiden näkyvyyden lisääminen, liikennevalvonnan lisääminen, päihdevalistuksen lisääminen sekä vapaaehtoispartiointi nuorison keskuudessa viikonloppuisin mutta yhtä lailla myös katuvalaistuksen ja puistojen valaistuksen lisääminen. Vastaajat uskoivat turvallisuutta lisättävän myös koulun ja vanhempien tiiviimmällä yhteistyöllä ja nuorison harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä. 4.2. Paikallinen turvallisuusyhteistyö Oulun lääninhallitus toimeenpani toukokuussa 2004 paikallista turvallisuusyhteistyötä koskevan sidosryhmäkyselyn. Koko läänin vastausprosentiksi muodostui 49 %. Pudasjärven kihlakunnan vastausprosentti oli 44 %. Vastaajina läänissä toimivat kuntien viranomaistahojen edustajat, yläasteen rehtorit, syyttäjät sekä seurakuntien edustajat. Pudasjärven kihlakunnassa vastauksia saatiin vain keskushallinnon, seurakuntien, teknisen toimen ja yläasteiden edustajilta. Vastaajien arviot kihlakunnan rikollisuustilanteesta ja turvallisuuden tasosta ovat läänin keskitasoa. Suurimpina alueen järjestykseen ja turvallisuuteen vaikuttavina ongelmina pidetään alkoholia ja huumeita. Yhteistyötä poliisin kanssa tehdään läänin keskimääräistä tasoa useammin. Yhteistyömuotoina käytetään yleisimmin lakiperustaista yhteistyötä ja epävirallista tietojen vaihtoa. 60 % vastaajista ei kokenut yhteistyössä ongelmia. Jos ongelmia oli ilmennyt, ne liittyivät yleensä aika- ja resurssiongelmiin sekä puutteisiin tiedonvälityksessä. Alueen keskeisistä turvallisuustavoitteista ollaan perillä hieman läänin keskitasoa heikommin. Osallistumismahdollisuuksia yhteistyöhön ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun alueella pidettiin kuitenkin hyvinä. Poliisia pidettiin yleisemmin aloitteellisena toimijana. Passiivisena toimijana poliisia ei pitänyt kukaan vastaajista. Läänissä muutoin poliisia piti passiivisena toimijana keskimäärin 12 % vastaajista. Yhteistyö koettiin parhaaksi yleisten paikkojen järjestyksen, alkoholiongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Huonoiten yhteistyön koettiin sujuvan omaisuusrikollisuuteen ja perheväkivaltaan liittyvissä asioissa.
8 Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhteistyö poliisin ja sidosryhmien välillä on parantunut paljon tai melko paljon turvallisuussuunnitelman laatimisen jälkeen. Parhaimpana työmuotona poikkihallinnolliseen turvallisuusyhteistyöhön pidettiin säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja eri toimijoiden kesken. Erityisesti pidettiin tärkeänä yhteistyön tiivistämistä alkoholiin, huumeisiin, nuorten syrjäytymiseen ja perheväkivaltaan liittyvissä asioissa. 4.3. Rikollisuustilanne Pudasjärvellä 4.3.1. Liikennerikollisuus Liikennerikollisuudesta merkittävimmän osan muodostavat liikennerikkomukset, liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset sekä rattijuopumusrikokset. Liikennerikkomukset tyypillisimmillään ovat lievähköjä ylinopeuksia, ajotaparikkomuksia jne. Liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset puolestaan ovat pääosin liikenneonnettomuuksia tai kovia ylinopeuksia. Rattijuopumusrikokset ovat joko tavallisia rattijuopumuksia (0,5 alle 1,2 o/oo) tai törkeitä rattijuopumuksia (1,2 o/oo tai enemmän). Pudasjärvellä ajetaan autolla humalassa asukaslukuun suhteutettuna useammin kuin muissa Oulun läänin kunnissa. Kuusamossa rattijuopumusrikoksia on lähes saman verran mutta muissa vähemmän tai huomattavasti vähemmän. Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu vuotta 2005 mutta eroja aikaisempiin vuosiin ei juuri ole. Taulukko: Rattijuopumusrikokset eräissä Oulun läänin kunnissa vuonna 2005 asukaslukuun suhteutettuna (Lähde: Polstat) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Pudasjärvi Kuusamo Liminka Haukipudas Kiiminki Oulu Oulun lääni Rikosta / 1000 asukasta vuonna 2005 Osaltaan rattijuopumusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun kuvastaa poliisin valvonnan tehokkuutta. Toisaalta kyse voi olla myös humalassa ajavien tosiasiallisesta määrästä liikennevirrassa. Rattijuopumusrikollisuus on rikoslajina tyypillistä piilorikollisuutta, jonka ilmituleva osuus on varsin pitkälle kiinni poliisin valvonnan tehokkuudesta ja määrästä. Oulun läänissä tuli ilmi vuonna 2005 yli 2500 rattijuopumustapausta. Pudasjärven kaupungissa määrä oli 79, joka asukaslukuun suhteutettuna on 8,32 tapausta tuhatta asukasta kohti. Muissa vertailukunnissa suhteellinen osuus on Pudasjärveä pienempi. Tilanne on ollut tämänkaltainen jo pitkään. Liikenneturvallisuuden osalta tähän suunnitelmaan sisällytetään erillinen Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma.
9 4.3.2. Törkeä väkivaltarikollisuus Törkeillä väkivaltarikoksilla tarkoitetaan henkirikoksia, niiden yrityksiä sekä muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, joissa on tekovälineenä käytetty jotakin toisen vahingoittamiseen soveltuvaa tekovälinettä ja joita on sen lisäksi ja muutoinkin kokonaisarvostelu huomioiden pidettävä törkeinä. Tällaisia ovat muun muassa tapot, murhat ja niiden yritykset, törkeät pahoinpitelyt sekä ryöstöt. Törkeän väkivaltarikollisuuden tilanne Pudasjärvellä on asukaslukuun suhteutettuna Oulun läänin pahin. Valtakunnallisestikin tarkasteltuna Pudasjärvi sijoittuu kuntakohtaisessa vertailussa ehdottomaan kärkipäähän. Tilanne on ollut tällainen jo pitkään. Erityinen tarkastelu on nyt ulotettu vuosiin 2000-2005, jolloin Pudasjärvellä törkeään väkivaltarikokseen on epäilty syyllistyneen 92 eri henkilöä. Heistä 67:llä on kotipaikka tekohetkellä ollut Pudasjärvi ja 25:llä joku muu kunta. Naisia heistä oli 15 ja miehiä 77. Tyypillinen törkeään väkivaltarikokseen syyllistynyt henkilö on ollut yli 30 vuotias, humalassa ollut työtön, syrjäytynyt mies. Useilla tällaiseen rikokseen syyllistyneellä oli takanaan yksi tai useampi vastaava rikos. 20 henkilöllä oli kyseisten vuosien aikana enemmän kuin yksi epäilty törkeä väkivaltarikos ja 9 henkilöllä enemmän kuin kaksi törkeää tekoa. Taulukko: Törkeät väkivaltarikokset eräissä Oulun läänin kunnissa vuosina 2000-2005 asukaslukuun suhteutettuna (Lähde: Polstat) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Pudasjärvi Kuusamo Liminka Haukipudas Kiiminki Oulu Rikosta/1000 asukasta vuosina 2000-2005 4.3.3. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perheväkivaltaa on kaikki perheen sisällä tapahtuva, yhden perheenjäsenen toiseen kohdistama fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Valtaosa perheväkivallasta on miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa perheväkivallan muoto vaan vanhemmat voivat pahoinpidellä lapsiaan, naiset miehiään, lapset vanhempiaan tai sisaruksiaan, jolloin usein puhutaan lähisuhdeväkivallasta. Poliisin kohtaamassa perheväkivallassa on asianomistajana yleensä nainen, jonka tämän elämänkumppani on pahoinpidellyt. Usein perheessä on lapsia, jotka joutuvat elämään lapsuutensa ja nuoruutensa väkivaltaisissa oloissa. Osa näistä lapsista joutuu itse vanhempiensa tai näiden puolisoiden väkivallan kohteeksi. Vanhuksiin kohdistuvan perheväkivallan on arvioitu lisääntyneen viime vuosina. Pahoinpitelijöinä ovat heidän aikuiset lapsensa. Poliisin tietoon näitä tapauksia tulee vähän, sillä vanhempien kynnys ilmoittaa lastensa tekemästä pahoinpitelystä on erittäin korkea.
10 Poliisi vastaanottaa Pudasjärvellä vuosittain noin 170 kotihälytystä. Kotihälytysten syitä on lukuisia, eivätkä kaikki aiheudu perhe- tai lähisuhdeväkivallasta. Kuitenkin vuosittain yli 40 tapauksessa kotihälytyksen perusteena on perhe- tai lähisuhdeväkivalta. Poliisin saamista hälytyksistä vain osa todetaan ja tilastoidaan rikoksiksi. Esimerkiksi vuonna 2005 poliisin tietoon tuli 61 Pudasjärvellä tapahtunutta pahoinpitelyrikosta, joista 39 tapahtui yksityisasunnossa (23) tai muulla yksityisellä paikalla (16). Näihin lukuihin sisältyvät siis kaikki poliisille ilmoitetut pahoinpitelyt. Rikostilastossa ei eritellä sitä, miten suuri osa niistä liittyy nimenomaisesti perhe- tai lähisuhdeväkivaltaan. 4.3.4. Nuorisorikollisuus Nuorisorikollisuus tyypillisimmillään liittyy valtakunnallisesti liikennerikollisuuteen ja omaisuusrikollisuuteen sekä vähemmässä määrin henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikollisuuteen sekä huumausainerikollisuuteen. Taulukko: nuorten tekemät rikokset Pudasjärvellä vuosina 2000-2005 rikoslajeittain (lähde: Polstat) Vuosi Ikä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Poliisin tilastojen valossa tilanne Pudasjärvellä näyttää varsin samanlaiselta muuhun valtakuntaan verrattuna poikkeuksena se, ettei nuorille tilastoitua huumausainerikollisuutta niistä juurikaan ilmene. Rattijuopumukset Liikenneturvallisuuden vaarantamiset Huumausainerikokset 2000-14 4 0 0 0 0 15-17 5 7 2 0 0 18-20 5 5 8 17 1 2001-14 6 0 0 0 0 15-17 9 3 2 3 0 18-20 10 8 3 15 0 2002-14 3 0 0 0 0 15-17 3 0 1 3 0 18-20 10 10 7 14 1 2003-14 4 1 0 1 0 15-17 9 1 2 1 0 18-20 13 9 10 20 2 2004-14 13 2 1 0 0 15-17 13 2 5 4 0 18-20 6 4 5 27 0 2005-14 13 0 0 0 0 15-17 7 4 1 2 0 18-20 10 11 5 27 0
11 5. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 5.1. Liikenneturvallisuus Pudasjärven kaupunkiin on laadittu kunnallinen liikenneturvallisuus- ja liikennekasvatussuunnitelma, jonka laadinnassa ovat olleet mukana Pudasjärven kaupunki, Pudasjärven kihlakunnan poliisilaitos, Liikenneturva, Tiehallinto, Oulun lääninhallitus, Nevakivi Oy sekä Autokoulu Kyytipojat Oy. Suunnitelma oheistetaan tämän turvallisuussuunnitelman liitteeksi. 5.2. Henkilö- ja paloturvallisuus Henkilö- ja paloturvallisuus Tavoite: tulipalojen ja muiden onnettomuuksien vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Valistuksen ja neuvonnan toteuttaminen sekä palotarkastusten suorittaminen lainsäädännön ja pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toiminnan painopiste on ehkäisevässä palontorjunnassa. 5.3. Törkeä väkivaltarikollisuus Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Sosiaali- ja terveystoimi Sairaankuljetus Oppilaitokset Alueen yritykset Seuranta Pelastuslaitoksen Törkeä väkivaltarikollisuus Tavoite: törkeän väkivaltarikollisuuden vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Kaupungin asuttamistoiminnan arviointi säännöllisesti yhteistyössä poliisin ja sosiaalitoimen kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä yhteispalavereissa. Ajantasaisen tiedon tuottaminen alueen törkeästä väkivaltarikollisuudesta havaittuihin ongelmatapauksiin puuttumisen tueksi. Kaupungin vuokrahuoneistoissa asuvien kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja asumisen tuen parantaminen (asukastupahanke, sosiaalinen isännöinti). Kaupungin vuokrahuoneistojen valvonnan ja kontrollin lisääminen. Sosiaalitoimi Pelastuslaitos Sairaankuljetus Poliisin tilastot (polstat) PoKan (hätäkeskus) tilastot Sosiaalitoimi Poliisin tilastot (polstat) ja sosiaalitoimen Iiris hanke / Pudasjärven kaupunki Isännöitsijä / Pudasjärven kaupunki Asuntotoimisto Asumispalveluyksiköt
12 5.4. Itsemurhien ehkäiseminen Itsemurhien ehkäiseminen Tavoite: itsemurhakuolleisuuden vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Itsemurha-ajatuksiin reagoiminen ja itsemurhaa yrittäneen tehokas hoito. Jatkohoidon toimivuuden varmistaminen tiedonsiirtoa kehittämällä siten, että päivystyspolilta tieto tulee jokaisesta tapauksesta mielenterveysneuvolaan. Masennuksen tunnistaminen ja hoito. Terveystoimi Sivistystoimi Seurakunta Perusturva Yritykset Seuranta Kuolinsyytilastot Poliisin tilastot ja poliisiasiain tietojärjestelmä (patja) Mielenterveysneuvolan toisen psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksesta irrotetaan osa depressiohoitajan työksi. Depressiohoitaja tekee kiinteää yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden kanssa psykiatrin kliinisessä ohjauksessa. Depressiokoulut jatkuvaksi toimintatavaksi. Hoidon tarpeen arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään depression tunnistamiseen. Hoitopolut mallitetaan ja jatkohoidosta tehdään suunnitelmallista (selkeä rajaus, jossa otetaan huomioon hoitoon pääsy, kohderyhmä ja hoidon pituus). Eri työpisteissä huomioidaan oman alueen riskit (terveydenhuollon ja päihdehuollon yhteistyö, lasten voinnin huomioiminen lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, hoitoketjun hiominen niin että erikoissairaanhoidon ja mielenterveystoimiston rooli painottuu vaikeimpiin depressioihin.
13 Alkoholiongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito. Mini-interventio, strukturoidut kyselyt ja tarvittaessa kliininen tutkimus osaksi jokaista työterveystarkastusta, ikäryhmä- ja ajokorttitarkastusta sekä äitiysneuvolassa. Ruumiillisten sairauksien hoitokäytäntöihin psyykkisen ja sosiaalisen tuen lisääminen. Perheen mukaan ottaminen lääkärikäynneille; depression tunnistaminen ja hoito. Merkittävällä tavalla sopeutumista vaativien elämänmuutosten tai - tapahtumien tunnistaminen ja tuki. Perheen mukaan ottaminen lääkärikäynneille; depression tunnistaminen ja hoito. Nuorten miesten syrjäytymiskehityksen estäminen. Vertaissovittelun keinoin pureutuminen koulu- ja koulumatkakiusaamiseen ja muuhun kiusaamiseen; koulun keinot ohjata jatko-opintoihin. Ihmisen elämänuskon, rohkeuden, itsetunnon, yritteliäisyyden ja keskinäisen tuen lisääminen lisäämällä yleistä myönteistä ja toiveikasta ilmapiiriä. Tiedotus ja tapahtumat.
14 5.5. Päihdehaitat Päihdehaitat Tavoite: päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Alkoholin välittämiseen alaikäisille liittyvän valvontateeman toteuttaminen erikseen sovittavana ajankohtana ja siihen liittyvä tiedottaminen. Tiedottamisen yhteydessä vanhempia samalla ohjataan seuraamaan lastensa tekemisiä, tunnistamaan päihteiden käyttö ja myös puuttumaan alaikäisten päihteiden käyttöön. Tiedote paikallislehteen laaditaan yhteistyössä poliisilaitoksen, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen toimesta. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin (oppilashuolto) ja/tai päihderiippuvuuksiin (lastensuojelu). Sosiaalitoimi Oulun lääninhallitus (sosiaali- ja terveysosasto) Nuorisotoimi Sosiaalitoimi Iijokiseutu Opettajat Nuorisotyöntekijät Kouluterveydenhoitaja Poliisin oma seuranta Moniammatillinen lähestymistapa ja prosessin mallittaminen. Ohjeistuksen laatiminen toteutetaan yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Päihderiippuvuuksien kuntoutus ja hoito (sote); mini-interventiot, kuntoutuspalvelujen ostot, perhekuntoutus, vertaistuki/perhetyö, kuntoutusjakson jatkot (ryhmät). Päihdetyöntekijä. Johtava lääkäri Työterveyshuolto Terveystoimen / kuntoutuksessa ja hoidossa olevien lukumäärän kehitys Seurannan varmistaminen terveyskeskuksessa mini-intervention jälkeen (hoitava lääkäri tai terveydenhoitaja, terveyskeskuspsykologi). Päihderiippuvuusselvityksissä lääkäri ohjaa tarvittaessa asiakkaan jatkohoitoon joko terveystoimen sisällä tai päihdekuntoutusyksikköön. Lasten ja nuorten päihdevalistuksen toteuttaminen (koulu, oppilashuolto, kulttuuri- ja vapaa-aika, Sivistystoimi Kulttuuritoimi Seurakunta
15 seurakunta). Yhteistyö Koillisväylän kanssa. Yritykset Pudasjärven kaupunki 5.6. Syrjäytyminen Syrjäytyminen Tavoite: syrjäytymisen varhainen ehkäiseminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten saattaen siirtyminen koulusta / kouluasteesta toiseen (oppilashuolto). Koulun kehittämien hyvien toimintamallien ja työmenetelmien turvaaminen (omaura, mun juttu, 7. ryhmäyttäminen). Kaupungin työtoimintojen ja työllistämisen vaikuttavuuden parantaminen (syrjäytyneet aikuiset / pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu). Seuranta Rimmin koulu Ammattikoulut Koulun oma seuranta Rimmin koulu Seurakunta Koulun oma seuranta Pudasjärven kaupungin työllistämisyksikkö Työvoimatoimisto Kansaeläkelaitos Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän
16 5.7. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Tavoite: perhe- ja lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Ohjeistuksen luominen väkivaltaa kokeneen asiakkaan auttamiseksi. Ohjeistuksen hyväksyy perusturvalautakunta. Ohjeistus laaditaan yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Siinä huomioidaan erillisinä prosesseina poliisin toiminta sekä päivähoidon, perheneuvolan, lastensuojelun ja sosiaalityön, vammaispalvelun, vanhustenhuollon ja kotihoidon, työterveyshuollon, terveyspalvelujen, äitiys- ja lastenneuvolan, mielenterveysyksikön ja koulujen prosessit. Ohjeistuksessa prosessiin vaikuttavana tekijänä huomioidaan myös, onko perheessä alaikäisiä lapsia vai ei. Erityistä huomiota ohjeistuksessa kiinnitetään myös lapsiin ja nuoriin kohdistuviin pahoinpitelyihin ja niihin reagoimiseen. Ajantasaisen tiedon tuottaminen alueen kotihälytyksistä ja erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä tapahtumista ongelmiin puuttumisen tueksi. Tiedot käsitellään erityisesti poliisin ja sosiaalitoimen kesken aina tarpeen vaatiessa mutta vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa pidettävässä yhteistyöpalaverissa. Kotihälytysten sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten esitutkinnan yhteydessä poliisi selvittää väkivallan uhrin kanssa väkivallan uusiutumisen todennäköisyyttä ja keinoja sen vähentämiseksi sekä opastaa uhrin mahdollisten muiden tukitoimien piiriin. Perusturva Nuorisotoimi Seurakunta SPR Sosiaalitoimi Poliisin tilastot (polstat) Sosiaalitoimi / perheneuvola Sovittelutoimisto Rikosuhripäivystys Seurakunta Poliisilaitoksen ja sosiaalitoimen Poliisin tilastot (polstat) Edellä mainitussa ohjeistuksessa väkivaltaa kokeneille huomioidaan myös jatkohoidon tarve ja asiakkaiden sitouttaminen. Työkaluna on mini-interventio: väki- Perusturva
17 valta parisuhteessa (laatinut Lyhytterapiainstituutti Oy) Lähisuhteissaan väkivaltaisesti käyttäytyvät henkilöt saatetaan aina nopeasti lailliseen edesvastuuseen. Syyttäjälaitos Käräjäoikeus Poliisin tilastot (polstat; tutkinta-ajat) 5.8. Nuorisorikollisuus Nuorisorikollisuus Tavoite: nuorisorikollisuuden ehkäiseminen ja vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Sovelletaan varhaisen jämäkän puuttumisen toimintamallia eli puututaan lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Laaditaan samankaltainen prosessimallitus kuin luodaan perheväkivallastakin yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Rikosprosessi toteutetaan sujuvasti, nopeasti ja tehokkaasti erityisesti alle 18 -vuotiaiden tekemien rikosten osalta. Sovittelutoimintaa käytetään tehokkaasti hyväksi. Näpistysten ilmoittaminen poliisille ja kotiin. Kynsipihti ajattelun herättäminen. Toiminnan mallittaminen niin, että lapselle ja perheelle tarjotaan nopealla aikataululla mahdollisuus keskusteluihin esimerkiksi nuorisotoimen tai perheneuvolan työntekijän kanssa. Ohjauksen tekee lastensuojeluilmoituksen saanut sosiaalityöntekijä. Vertaissovittelu (koulut, ammattikoulu): läpäisyperiaatteella jokaiseen kouluun luodaan vertaissovittelu pysyväksi toimintakäytännöksi (jatkuva sovittelijaoppilaiden koulutus joko koulun sisäisenä toimintana tai yhteistyössä toisten koulujen kanssa). Nuorisotoimi Koulut Sosiaalitoimi Sivistystoimi Oulun Seudun Setlementti ry Paikalliset liikeyritykset Koulutoimi Nuorisotoimi Syyttäjälaitos Käräjäoikeus Sosiaalitoimi Oulun Seudun Setlementti ry Sosiaalitoimi Perheneuvola Yritykset Poliisin tilastot (polstat) Poliisin tilastot () Poliisin oma seuranta (näpistysten lukumäärä) Sosiaalitoimen (ohjausten lukumäärä) Koulujen oma seuranta
18 Lähtökohtana koulujen rehtoreiden informoiminen ja heidän kauttaan koulujen henkilökuntien sitouttaminen. Kaksiosainen koulutus: ensin koulutetaan kaikki opettajat ja oppilashuoltotyöryhmien jäsenet esim. vesopäivien yhteydessä. Lisäksi toteutetaan oppilaskoulutus sovittelijoiksi valituille oppilaille (yksi iltapäivä). Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tuetaan järjestämällä erityisiä nuoriso- ja sosiaalityön muotoja, jotka vahvistavat nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan (ks. kohta 4.5.). Vaikutetaan nuorten ympäristöarvoihin liittyviin asenteisiin ja tuetaan nuorten perinteisiin harrastuksiin osallistumista. - valistus ympäristöarvoista - perinteisten harrastusten tukeminen (metsästys, kalastus, retkeily, suunnistus ym.) Nuoriso-ohjaaja Vapaa-aikatoimi Koulut / Syrjis Ammattikoulut ja lukiot Sosiaalitoimi Seurakunta Nuorten työpaja Työvoimatoimisto Seurakunta Seurat ja yhdistykset 5.9. Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen Tavoite: poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden vähentäminen ja asiallisen keskusteluyhteyden aikaansaaminen eri osapuolten välille Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Mahdollistetaan keskusteluyhteyden positiivinen kehittyminen eri osapuolten välillä. Paliskuntain yhdistys Paliskuntain poroisännät Maatalousyrittäjät Oulun lääninhallitus Porovahinkojen arviolautakunta Pudasjärven kaupunki
19 6. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ, SUUNNITELMAN KOKONAIS- SEURANTA JA ARVIOINTI Pudasjärven kaupungissa turvallisuussuunnittelua kehittää työryhmä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, apulaispalopäällikkö sekä poliisipäällikkö. Työryhmään on kutsuttu lisäksi perusturvajohtaja, terveyskeskuspsykologi ja poliisilaitoksen komisario. Ryhmä johtaa turvallisuussuunnittelua ja päättää yhteisten tavoitteiden määrittelystä, yhteistyön organisoimisesta, yhteistyön toteuttamisesta sekä yhteistyön tulosten seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista. Työryhmä muodostaa samalla turvallisuussuunnittelun johtoryhmän. Työryhmään voidaan lisäksi kutsua niiden tahojen edustajia, jotka käytännössä osallistuvat yhteistyön painopisteiksi valittujen asioiden parissa työskentelyyn. Näitä voivat olla viranomaistahojen lisäksi ainakin erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajat. Edellä luvun 4 mukaisen painopistekohtaisen seurannan lisäksi suunnitelman toteutumista seuraa johtoryhmä vähintään kerran vuodessa järjestettävässä seurantatilaisuudessa. Koollekutsujana toimii johtoryhmän puheenjohtaja, joka tämän suunnitelman laadintavaiheessa on poliisipäällikkö. päättämällä tavalla puheenjohtajuus voi jatkossa olla esimerkiksi kiertävä tai vuosittain vaihtuva. Myös se on mahdollista, että puheenjohtajuus määräytyy johtoryhmän erillisellä päätöksellä turvallisuussuunnitelman painopistevalintojen mukaisesti sen mukaan, mikä painopiste kulloinkin on aktiivisimman työstämisen alla. 6.1 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEENPANO Pudasjärven turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2007 2011 eli viiden vuoden ajaksi. Turvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään sekä nykyisessä että vuonna 2009 aloittavassa kaupunginvaltuustossa. Turvallisuussuunnitelman toimeenpano varmistetaan vuosittain laadittavalla erillisellä toimeenpanosuunnitelmalla. Toimeenpanosuunnitelman laatii johtoryhmä ja siinä määritellään kulloisenkin toimintavuoden ajaksi yhdessä sovitut turvallisuussuunnitelman sisältämät toimenpiteet.
20 7. PUDASJÄRVEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU PROSESSINA Turvallisuussuunnittelu Pudasjärvellä etenee alla kuvatun prosessin mukaisesti. Perusajatuksena on, että kunnallinen turvallisuussuunnittelu on kokonaisuudessaan mahdollisimman selkeä ja hallittu prosessi, joka muodostuu toisiaan tukevista prosessin osista edeten luontevasti prosessin sisällä vaiheesta seuraavaan. Tässä suunnitelmassa prosessi on rakennettu suunnitelman sisään alla mainittujen eri vaiheiden mukaisesti. Näin varmistetaan se, että prosessin eri vaiheet ovat selkeästi sekä kaikkien suunnittelutoimintaan että sen toteutukseen osallistuvien tiedossa. Prosessin vaiheet Prosessin eri vaiheet Pudasjärven turvallisuussuunnitelmassa Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Luvut 1, 2. ja 6 Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Luvut 3 ja 4 kokonaisuudessaan Analyysin ja johtopäätösten arviointi Luku 1.1. Turvallisuussuunnitelman laadinta Luku 5 kokonaisuudessaan Suunnitelman toimeenpano Luku 5 kokonaisuudessaan, luku 6.1. Suunnitelman seuranta ja arviointi Luku 6
21 8. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET Hyväksymme tämän turvallisuussuunnitelman toteuttamista varten. Pudasjärvellä 28. päivänä marraskuuta 2006 Pauli Harju Kari Kuosmanen Arto Karnaranta Kaupunginjohtaja Apulaispalopäällikkö Poliisipäällikkö