Syömishäiriöt - haaste hoidolle! Pietarsaaren hoitomalli Turku 19.1.2011 Anna-Lisa Isomaa
Mikä on syömishäiriö? Yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole Syömishäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista syömiskäyttäytymisen häiriötä tai tapaa säädellä painoa, joka merkittävästi huonontaa fyysistä terveyttä tai psykososiaalista toimintaa. Häiriö ei saa olla toisen tunnetun lääketieteellisen taudin tai muun psykiatrisen häiriön seurausta. Fairburn & Walsh, 2002
Syöminen ei ole vain... Syöminen ei ole vain keino tyydyttää kehon biologista tarvetta saada ravintoa. Syömisellä on myös tärkeitä kulttuurisia, sosiaalisia eikä vähiten psykologisia merkityksiä. Clinton & Norring, 2002
Syömishäiriöt ovat yleisiä vakavia tauteja nuoruusikäisten tyttöjen ja nuorten naisten tavallisimpia psyykkisiä sairauksia sairaus merkittävä taakka potilaalle, perheelle kuolleisuus korkea: AN 2-8% (sydänkuolemat, itsemurhat) kroonisen taudinkulun vaara tragedia kun nuoresta ihmisestä ei koskaan tule sitä miksi hänestä piti tulla! hoito kallis ja vaativa
Haaste sairaanhoitojärjestelmällemme syömishäiriöt ovat ruumiin ja mielen tauteja monimutkaisessa vuorovaikutuksessa sairaanhoitojärjestelmämme perustuu siihen että potilaalla on joko ruumiin tai mielen tauti syömishäiriöiden hoito vaatii erikoisosaamista: haasteellista kyetä integroimaan hoitoon sekä somaattiset että psyykkiset tekijät huom myös ikäjakauma
Esiintyvyys Suomessa: elinikäinen esiintyvyys (ad 30v.)7-9%: Yksi tyttö koululuokasta! Anna Keski-Rahkonen et al 2007, 2008 kaksostutkimus prevalenssi:dsm4 AN 2,2%, broad anorexia 4.2%, bulimia 2.3% yhteensä DSM-4 dg 9% insidenssi: suurin ikäryhmässä 15-19 v. 270/100.000 AN, 490/100.000 broad anorexia BN 20-24v., 300/100.000 1 tyttö/11 tyttöä tai 1 tyttö/22 oppilasta
Syömishäiriöiden esiintyvyys Pietarsaaren seudulla The Prevalence, Incidence and Development of Eating Disorders in Finnish Adolescents A Two-step 3-year Follow-up Study R Isomaa, A-L Isomaa, M Marttunen, RK Kaltiala-Heino & Kaj Björkqvist European Eating Disorder Review,2009
Tulokset: lifetime prevalenssi 18v. Kaikki 1989 synt. lähikunnissa, n=606 Kyselylomake+haastattelu 15- ja 18-v. Dg AN 2.6% AN-NOS 7.7% BN 0.4% BN-NOS 1.3% (yhteensä 11%) Subkliininen syömishäiriö 8.5% eniten ajatustasolla, ei pysyvästi poikkeavaa syömiskäyttäytymistä
Tärkein löydös Joka kymmenes 18-v tyttö on kärsinyt dsm4-kriteereiden mukaisesta syömishäiriöstä! Joka viides tyttö painii tai on paininut nuoruusvuosinaan syömishäiriöisten ajatusten kanssa!
Etiologia eli mistä johtuu monisyinen etiologia taustatekijät perhe ja kasvu perimä sosiokulttuuri laukaisevat tekijät ylläpitävät tekijät negatiiviset kehät! Jos yrittää ratkaista ongelmia laihduttamalla (depressed dieters) on syömishäiriön kehittymisen riski selvästi kohonnut
5. Syömishäiriöiden alku ja kehitys - Clinton&Norring Monisyinen malli taustatekijät, laukaisevat ja ylläpitävät tekijät Clinton & Norring, 2002 7.12.2010 Rasmus Isomaa
Sairauden kulku 1. laihduttaminen, 2. kuherrusaika, 3. ahdistuneisuus: pakot ja kiellot, 4. muutoksen toive, 5. muutoksen tekeminen, 6. terve ja vapaa
Haastavia hoitaa! Prof Mari Åsberg, Stockholm potilaalle anoreksia on ratkaisu, hoitohenkilökunnalle ongelma 7. pohjoismainen syömishäiriöiden kongressi, Tukholma 10-12.9.09
Haastavia hoitaa Prof Walter Vandereycken, Leuven potilaan syyttäminen: ei sairaudentuntoa, ei motivaatiota, ei yhtyistyökykyä = vastustaa hoitoa! potilaan ymmärtäminen: luottamuksen puutetta, pelkää muutosta ja tarve itse päättää asioistaan = coping!
Haastavia hoitaa Anna Kåver & Åsa Nilsonne Aktivoi empatiaasi, hyppää potilaan näköalatorniin ja yritä ymmärtää mikä ohjaa: ajatukset, tunteet, käyttäytyminen, keho, arvot, kokemukset,unelmat, visiot. Ollessasi pot. näköalatornissa yritä nähdä kokonaisuutta. Ole utelias. Ryhdy sanoista tekoihin.toimi. Tee mitä on tehtävä. Ihminen ei kuole tunteista vaan tunteiden aiheuttamista teoista.
Kun perheessä on kutsumaton vieras... Miten sitten pitäisi hoitaa näitä haastavia syömishäiriöisiä nuoria ja nuoria aikuisia?
Erikoistunut kokonaisvaltainen syömishäiriöhoito on tuloksellisempaa Sh-hoitoa kehitettiin länsi-eurooppassa (Hollanti, Englanti) 1980-90-luvulla Ruotsissa panostettiin 1990-luvulla tutkimukseen ja uusien kokonaisvaltaisten, etenkin polikliinisten, hoitomallien kehittämiseen taustalla kruunuprinsessa Victorian sairastuminen anoreksiaan! Vanha hoitomallimme Pietarsaaren sairaalassa ei ollut hyvä nuoret saattoivat elää anoreksiansa kanssa liiankin hyvin kaikista hoitoyrityksistämme huolimatta (ruumis ja mieli kävivät eri hoitopaikoissa)
Hoitomallimme on tulos pitkästä kehittämistyöstä Konkreettinen tarve kehittää toimivampaa hoitoa Inspiraatiota Ruotsista lehtiartikkeleita! Tutustumiskäyntejä Suomessa ja Ruotsissa Osallistuminen koulutuksiin ja kongresseihin, useimmiten lahjoitusvaroin Kirjat, tiedeartikkelit Henkilökohtaiset yhteydet Keskustelut toisten ammattilaisten, omaisten ja potilaiden kanssa Oma tutkimustoiminta
Mikä luonnehtii hoitomalliamme Matala kynnys=ei lähetepakkoa Yhden luukun malli=integroitu hoito Yksilölliset hoitosuunnitelmat Kaksikielisyys Syömisen harjoittelu, fysioterapia Hyvä yhteistyö perheeseen ja nuoren muihin kehitysympäristöihin Riittävän varhain, riittävän tehokas hoito: sh-poliklinikka ja päiväosasto Pohjoismaiset yhteydet Oma jatkuva tutkimustoiminta
Pietarsaaren hoitomalli läheinen yhteistyö kouluterveydenhuoltoon varhainen toteaminen, yhteiset preventioprojektit Syömishäiriöpoliklinikka 2002- varhain hoitoon, ei lähetepakkoa, kaksikielinen moniammatillinen tiimi tutkimusyhteistyö Åbo Akademihin Päiväosasto syömishäiriöistä kärsiville nuorille ja nuorille aikuisille puolivuotinen kokeilu (1.11.08-30.4.09) onnistui hyvin, saivat riittävän intensiivistä hoitoa avattiin uudestaan 20.9.2010 tulevaisuudessa: syömishäiriöiden osaamiskeskus hoitaa, kouluttaa, tutkii, rakentaa verkostoja
Erikoistunut syömishäiriöpoliklinikka, Mtha 1.11.2002-1 hoitopiste, ei lähetepakkoa integroida somaattinen ja psyykkinen hoito = yhden luukun malli kognitiivinen lähestymistapa antaa parhaimmat työkalut ymmärtää ja hoitaa syömishäiröitä kaksikielinen toiminta lääkäri, erik.sair.hoit., fysioterapeutti, +- ravitsemusterapeutti 5 käynnin tutkimusjakso yksilöllinen hoitosuunnitelma konkreettinen syömisharjoittelu kouluterv.hoit. tapaamiset
Hoidon tavoitteet Syömiskäyttäytymisen normalisoiminen Syödä säännöllisesti ja riittävästi Laajentaa dieettiä Lopettaa ahmimista Päästä eroon kompensaatiokeinoista Luopua oksentamisesta, pakonomaisesta liikunnasta, paastoamisesta, laksatiiveista Löytää muita tapoja käsitellä hankalia tunteita ja vuorovaikutusta toisiin ihmisiin Tukea nuoren psyykkistä ja muuta kehitystä Tukea nuoren perhettä ja muita kasvuympäristöjä
Syömishäiriöpoliklinikka jatkoa n. 1200 käyntiä vuosittai yleensä 20-30 potilasta aktiivihoidossa (käyntejä 1-3/vi), n. 20-30 seurannassa vaikeimmilla myös säänn fysioterapia perhe- tai vanhempainkäyntejä n 1/1-2kk + paljon soittoja, meiliä hoitoaika 1-3 vuotta Uutta: Mobila teamet ja Stepwise
Stepwise - laadunvarmistusväline nettipohjainen arviointi- ja tiedonkeruuväline, joka on kehitetty Ruotsissa KÄTSin taholta (kunskapscentrum för ätstörningar) on käytössä monessa sh-yksikössä ja shtiimissä Ruotsissa Potilaiden strukturoitu, koordinoitu arvionti ja seuranta sekä hoidon laadunvarmistus maksuton
Oman päiväosastokokeilumme taustaa Koko sh-pkl:n toiminnan aikana tarve järjestää intensiivisempää hoitoa joillekin sh-pot Erityisen vaikeata kun oli kyse ruotsinkielisistä nuorista Kesällä 2008 neljä vaikeasti sairasta nuorta (toistuvasti lastenos:lla, VaasanKS) Kuuden vuoden työ sh-pkl:lla oli antanut meille korvaamatonta kokemusta ja koimme tuolloin olevamme valmiita ottamaan vastaan tämän uuden haasteen
Päiväosasto Paviljonki puolivuotinen projekti arkipäivisin klo 8-17, pe klo 8-14 intensiivinen hoito, yhteiset säännöt, yksilölliset hoitotavoitteet, ryhmämuotoista toimintaa (fysio- ja taideterapiaryhmä, teema- ja toimintaryhmät, ruuanlaittoryhmä, vierailuja, kahvilakäynnit, juhlat jne) syödään 4 ateriaa päivittäin: aamupala, lounas, välipala, illallinen kotona iltapala + ruokailut viikonloppuisin kaikilla oma ruokaohjelma
Puolivuotinen kokeilu Päiväosasto jatkoa paljon psykoedukaatiota 4-5 paikkaa, kaksikielinen 2 erik.sh, 0.5 keh.psyk.op osa-aikaisesti lääkäri, fysioterapeutti tarjoaa turvallisuutta!! ja tukea pitkin päivää, struktuuria arkeen =muutokset mahdollisia! kevytrakenteinen hinta-laatusuhde hyvä raportti luettavissa kotisivulla
Uusi päiväosastomme Fredrika-klinikka avasi ovensa 20.9.2010 6 potilaspaikkaa osastonhoitaja, 3 sairaanhoitajaa, kanslisti/emäntä, fysioterapeutti 1pv/v, ravits.terap ½ pv/v, lääkäri 0.5, psykologi+tutkija 1 pv/v paremmin resursoitu, hoitomalli sama: ryhmämuotoista toimintaa jossa kuitenkin hyvä yksilöllinen tuki olemassa eri hoitomalleja: yksilöllinen, strukturoitu, somaattinen, psykiatrinen
päiväosasto luoda turvallisuutta ja struktuuria arkeen tarjota eri kanavia ilmaista itseään: sanoin, kuvin, toiminnassa, ryhmässä, yksin hoitoa äidinkielellä (ruotsi, suomi) hyvät kons.mahdollisuudet: oma lastenlääkäri, sisät.lääk nuorisopsykiatr.kons. tarv. hyvä työnohjaus tutkimuksellinen ote toimintaan, mm Stepwise
Perhetyö tärkeä sekä poliklinikalla että päiväosastolla Ian Eisler: I don t treat families, I work with them! psykoedukaatiota vanhempien tukemista perhetyöskentelyä meidän on tehtävä työtä yhdessä auttaaksemme tytärtänne taistelemaan sairauttaan vastaan (we all need to work together to help your daughter to fight her illness) Vertaistukea: vanhempien ryhmä 1/2011 Syödä yhdessä perheen kanssa
Tutkimustoiminnastamme Yhteistyötä Åbo Akademin yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan kanssa Sh esiintyvyys Pietarsaaren seudulla 2004-2008 Väitöskirja syömishäiriöistä 2011 2010 hoitotyytyväisyystutkimus pkl:lla Seurantatutkimus 5 vuotta hoidon aloittamisesta sh-pkl:lla 2003-2007, ensim kohortti syksyllä 2009 Stepwise projekti
Haemme Kaste projektivaroja syömishäiriöiden osaamiskeskusta varten osaamiskeskus joka hoitaa, kouluttaa ja tutkii hyvät käytännöt - hyvien hoito- ja toimintatapojen levittäminen kouluttaa yli sektoreiden-valmiita koulutuspaketteja eri tutkimusprojektit, Stepwise ammatilliset ja pohjoismaiset verkostot Haluamme tehdä yhteistyötä kanssanne!!
Elisabeth Tjora Oslo 15.9.2010 matnyttig kongress! Kroppen är ditt sted å vaere i din tilmålte tid og hvis du ikke liker den, så är du hjemlös Keho on paikkasi olla sinulle annetussa ajassa ja ellet pidä siitä, olet koditon aikamme ihmiset toivovat nopeata, halpaa, tehokasta ja kivutonta hoitoa. Quick fix! ei onnistu sh-hoidossa