MALe työseminaari KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari Aika: tiistaina 9.2.2010 klo 12.45 16.15 Paikka: ABC liikenneasema, Karnainen / Lohja Muistio: 24.2.2010 / MAL-koordinaattori ja Erja Vaarala Läsnä: Aarnio Kaisa kunnanhallituksen jäsen Nummi-Pusula aarnio@dlc.fi; Ahjoniemi Markku kaupunginhallituksen jäsen Karkkila markku.ahjoniemi@netti.fi; Granath Nina kaupunginvaltuuston jäsen Lohja nina.granath@lohja.fi; Grandell Hanna-Maria hallintojohtaja Lohja hanna-maria.grandell@lohja.fi; Hakkarainen Jyrki kehitysjohtaja Raasepori jyrki.hakkarainen@raasepori.fi; Heinonen Kalvervo Raaseporin kokoomus Raasepori kalervo@iki.fi; Isomarkku Leena yleiskaavoittaja Lohja leena.isomarkku@lohja.fi; Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio juha-pekka.isotupa@siuntio.fi; Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja simo.juva@lohja.fi; Juvonen Esko kunnanhallituksen I.varapuheenjohtaja Inkoo inga@inga.fi; Korhonen Jorma elinkeinojohtaja Lohja jorma.korhonen@lohja.fi; Kuusela Matti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Karkkila matti.kuusela@kolumbus.fi; Kyttälä Kari kunnanhallituksen puheenjohtaja Nummi-Pusula kyttala@wwnet.fi; Lehtonen Jorma tekninen johtaja Nummi-Pusula jorma.lehtonen@nummi-pusula.fi; Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila juha.majalahti@karkkila.fi; Mäenpää Paula rakennustarkastaja Nummi-Pusula paula.maenpaa@nummi-pusula.fi; Partanen Henri kunnanjohtaja Karjralohja henri.partanen@karjalohja.fi; Puistosalo Pekka kehittämispällikkö Lohja pekka.puistosalo@lohja.fi; Savela Jussi kaupunkisuunnittelujohtaja Lohja jussi.savela@lohja.fi; Sintonen Risto kaupunginvaltuuston III.varapuheenjohtaja Karkkila risto.sintonen@pp.inet.fi; Tiihonen Minna-Mari KOKO Länsi-Uusimaa Lohja minna-mari.tiihonen@lykes.fi; Vaarala Erja AKO Länsi-Uusimaa Lohja erja.vaarala@lykes.fi; Vuorenpää Mariitta MALe - koordinaattori AKO Länsi-Uusimaa martiitta.vuorenpaa@lohja.fi; Väre Jari kaupunginhallituksen I.varapuheenjohtaja Lohja jari.vare@lohja.fi; Länsi-Uudenmaan MALe -koordinaattori Mariitta Vuorenpää esitteli työn tavoitteita, haasteita ja selvitystilannetta. Esittelyn aikana käytiin vilkasta keskustelua, josta Erja Vaarala kirjasi ylös olennaisimmat pointit. Ohessa MALe -koordinaattorin yhteenveto Erjan muistiviivoista. Tässä linkki lupaamaani Webropolkyselyyn: https://www.webropol.com/p.aspx?id=414147&cid=24660672 Kiitos kaikille osallistumisesta ja hedelmällisestä keskustelusta! 1
Kokoelma MALe työseminaariin osallistujien evästyksistä työn painopisteiden ja tavoitteiden kiteyttämiseksi Tarvitaan yhteinen näkemys Länsi-Uudestamaasta 20 vuoden kuluttua! Miten alueemme pärjää seuraavassa maakuntakaavassa? Otetaan UL:n rakennemalleihin selvä kanta MAL/MALe aktiivien toimesta. Valtiovallan intressi ohjaa kuntien kehittymistä eli asumiselle ja työpaikoille suotuisia alueita väylien hyväksymisen muodossa. - Mikä jää kuntien ja alueiden todelliseksi vaikutusmahdollisuudeksi? Työssä pitäisi päästä sellaisten toimenpiteiden tasolle, jotka vakuuttavat alueen ulkopuoliset päättäjät. Miten Läntinen ja Länsi-Uusimaa löytävät toisensa? Maakuntakaavaan on pystyttävä vaikuttamaan yhdessä. Yhteistyökuviot ovat tärkeitä, koska yksinäinen kunta ei pärjää ja voimavarat on yhdistettävä: yhteistyön tärkeys maakuntakaavassa Uudenmaanliiton suuntaan korostuu ja seutuyhteistyöhön on panostettava, niin että maankäytön kuviot seudullisesta näkökulmasta saadaan selkeästi näkyväksi. Maakuntakaavan sormimalli tuntuu hyvältä tavoitteelta. Tarkemmin ohjaava strateginen suunnittelu olisi turhan ruudin tuhlausta. Maakuntayhteistyö Hämeen, Porin ja Turun suuntiin on myös tärkeää ja viritettävä (liikenneketjujen päät). Miten Espoo saadaan mukaan samoihin pöytiin? Ratojen kehittäminenhän on pitkälti Espoovetoista. Länsi-Uudeltamaalta löytyy paljon eriyttäviä tekijöitä, mutta nyt tarvitaan järkiavioliitto, koska erikseen ei selvitä. Tosiasiat täytyy tunnustaa isolla näkyvyydellä: elinkeinopolitiikka, liikenneväylät, sairaanhoito, ammattikoulutus niitä ei yksikään kunta kehitä yksin. Ennustus: 20 v:n kuluttua ei ole kuntarajoja -> yhtenäinen alue suunnittelussa ja toiminnassa takaa elinvoimaisuuden ja aidon yhteistyön. Seutubrandin rakentaminen: Länsi-Uusimaa on niin moninainen ja rikas, että ihan mitä vaan löytyy ja tilaa on. TERVETULOA! Strateginen suunnittelu on avain yhteistyöhön ja elinvoimaan Mitä ovat kuntien perusstrategiat? Mihin kasvutavoitteet perustuvat? Olennainen ongelma on strategisen johtamisen osaamattomuus ja strategioiden toteuttamisen vaikeus kunnallisella tasolla yksityisellä sektorilla strateginen johtaminen on jo paremmin omaksuttu ja sovittuja strategioita osataan toteuttaa organisaatioiden kaikilla tasoilla. Yleisen tason tavoitekeskustelusta pitäisi päästä strategisen tason olennaisten toimenpiteiden priorisointiin sekä niistä keskusteluun ja sopimiseen. Tämän jälkeen kuntien kaikkien sektoreiden toimia täytyy peilata sovittuun strategiaan. Miten Länsi-Uudenmaan viuhkamaiset kehitysakselit kohti PKS:a otetaan rakennushanketavoitteiden vaiheistuksessa huomioon? 2
Onko kehitys jo betonoitunut suurten valintojen näkökulmasta niin, että kehittämisen mahdollisuudet jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen puitteissa ovat vähäiset, esim. palvelujen osalta? Miten kuntalaiset saadaan mukaan? Kuntalaisten vaikuttaminen on tärkeää. Miten strategiatason tavoitteista pitäisi kuntalaisia tiedottaa? Järjestetäänkö yleisötilaisuuksia? - Maaliskuussa avattava Länsipaikka kaavoitus- ja vuorovaikutusportaali on tarkoitettu juuri kansalaiskeskustelun edistämiseen. Luottamushenkilöiden terveiset pitäisi ottaa paremmin yleiskaavoituksen pohjaksi kunnissa. Kunnissa paljon potentiaalia ja isoja hankevisioita Miten Länsi-Uusimaa tukee Karkkilan kehitystä? Karkkilahan on Vihdin takana ja olennaisia kehityskohteita ovat lentokenttä, Pori-Hki ratavisio ja vt2:n kehittäminen. Karkkilaa tutkitaan yhtenä Malmin lentokentän sijoituspaikkana 20 vuoden päässä (kentän toimintaan lisättäisiin halpalentoja ja tavaraliikennelogistiikkaa). Millaisena kehittyvänä kaupunginosana Karjalohja nähdään 20 vuoden päästä osana Lohjaa ja Länsi-Uuttamaata? Onko ruotsinkieli uusien kauppakumppaneiden ja maahanmuuton näkökulmista vahvuus vai heikkous? Venäjän suuntaan ja Kaukoitään yhdistävänä kielenä on englanti (jota onneksi hyvin osaamme). Ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan vahvuutena voi olla eurooppalaisempi kaupunkisosiaalisuus kuin muualla Suomessa. Asiaa sietäisi tutkia. Rannikkokuntien kehittämisessä potentiaalia: Siuntio, Inkoo ja Raasepori tarvitsevat vain paremmat kulkuyhteydet purkaakseen Helsingin possahtavan ilmapallon paineita eikä pelkästään asumisen suhteen, mutta myös monipuolisen yritystoiminnan, jolla on jo elinvoimainen pohja alueella: yrityspalvelut, teollisuus, ekp alueet kuten Inkoon satama. Asumista ja elinkeinoja tulee kehittää käsikädessä. E18 -tien liittymäalueiden markkinointi ja toimenpiteet pitäisi saada käyntiin, mutta Varsinais-Suomessa jarrutellaan onko ristikkäisiä intressejä? Ulkoiset muutospaineet: Mihin voimme vaikuttaa? Mihin on varauduttava? Länsi-Uudenmaan kehitysskenaarioissa tulisi käsitellä seuraavien tekijöiden vaikutuksia: 1. hallinnon uudistuminen maakuntatasolla, 2. ilmaston muuttuminen ja mahdollinen merenpinnan nouseminen, 3. työn muuttuminen tietotyöksi ja siirtyminen nettiin, paikkasidonnaisuuden väheneminen, 4. nettisukupolven uudet toimintamallit ja Länsi-Uudenmaan mahdolliset vetovoimatekijät ja potentiaalit (esim. Hanko) 5. mitä voidaan laskea Suomen sisäisen muuttoliikkeen varaan? kuinka paljon eläkeläisiä riittää muualta Suomesta? 6. työvoimaan tarvittava maahanmuutto ja tänne muuten tuleva maahanmuuttopaine varautuminen ja negatiivisten ilmiöiden välttäminen. 3
Asumisen uudet haasteet: - Mutta mistä asukkaat? Haja-asumisen suosiolla on ymmärrettäviä syitä, lisäksi sen rajoittaminen on vaikeaa, jos mielekästäkään kaikissa tapauksissa, mutta taajama-asumisen laadun parantamisella voidaan tarjota myös muita hyviä asumisvaihtoehtoja. Millaista olisi kilpailukykyinen asuminen, niin että Espoosta muutettaisiin kerrostaloon Länsi-Uudellemaalle? Muuttava aktiiviväestö eli seutujen elinvoimaan vaikuttavat 25-40 -vuotiaat muuttajat ovat valikoivia ja arvotietoisia, - tässä piilee hyvä kilpailuvaltti: tarjontaan designeä, kokeilualueita, energiatehokkuutta, ekologisuutta, eri harrastajaryhmien alueita, vanhoja teollisuuskiinteistöjä, pikkukaupunkien lähielämää jne. Hyvä esimerkki: Inkoossa on valmisteilla kaava hevoskylän rakentamiseksi kaikkine palveluineen: kerrostalot ja ravintolat, kaupat, sijainti lähellä 51:n risteystä. Monimuotoisuus on vetovoimatekijä muuttovirtoja houkuteltaessa. Tarvitaan yhteinen strategia ja tahtotila asukkaiden houkutteluun tästä näkökulmasta. Aloite on meidän käsissä. Toinen kilpailuvaltti asumisessa ovat eri ikäryhmien mukaiset hyvät lähialueet. Ikääntyneille ja lapsiperheille hyvä ympäristö on usein samankaltainen: esteetön, kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit, lähipalvelut ja viihtyisät kokonaisuudet, jotka houkuttelevat ulkoiluun ja oleskeluun. Lähielämän toimivuus on myös strategisen tason kysymys, joka vaikuttaa liikkumisvalintoihin ja tätä kautta siitä aiheutuviin päästöihin ja liikennetilatarpeisiin laajoilla alueilla, ja on samalla olennainen tekijä kilpailukykyisen asumisen ja imagon kehittymisessä. Vaara: muutumme vanhusalueeksi, jossa tarvitaan yhä enemmän hoivakoteja, - mitä siitä pitkällä tähtäimellä seuraa? Eläkeläisten laajamittainen houkuttelu ei ehkä ole kannattavaa, mutta omille eläkeläisille tulisi tarjota aktiivisuutta ylläpitäviä asumisvaihtoehtoja ja tukimuotoja. Vanhusten hoitokustannusten räjähdys voidaan ennaltaehkäistä hyvillä asuinympäristöillä, joissa seniorit voivat tukea toisiaan ja selviävät arjestaan mahdollisimman pitkään. Elinkeinojen tulevaisuus: - Mistä työntekijät? Ykköshaaste: - Miten kerätään väkimäärä, joka elättää? Mikä on tarvittava väestömäärä, joka vastaisi kuntien strategioiden tavoitteita? Toiveajattelu on yleistä ja toimenpiteet puuttuvat. Realistiset konstit ja keinot esiin! Pitäisi mainostaa ja tehdä näkyväksi yritysten mahdollisuus sijoittua kohtuullisin kustannuksin tänne pois ruuhkasuomesta. > yhteinen esite, jossa kohteet ja potentiaalit esittäytyvät. Uusien yrittäjien sijoittumisen edistämisessä tulisi myös panostaa vuorovaikutuskulttuuriin, jossa yrittäjät kokevat itsensä tervetulleiksi ja edistetään kumppanuutta ja verkostoitumista muiden alueen yrittäjien kanssa. Erityisaluetukia tarjolla > yhteiset hakemukset! Teknologiasektorilla haasteena on työvoiman saatavuus, mutta työperäinen maahanmuutto tarvitsee resursseja mm. perheiden kotouttamiseen. Onko työperäisen maahanmuuton resursseja läheskään tarpeellisessa määrin, kun sosiaalipuolen menot syövät kuntien talouden? >> kuntien yhteistyön paikka. 4
Onko teknologiateollisuudella enää tulevaisuutta? Juuri 1 800 1 900 ryhmälomautettua Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueella (vrt. Espoossa 700 ryhmälomautettua). Myös muita kuin akateemisesti koulutettuja on rohkaistava muuttamaan ja yrittämään Länsi-Uudellemaalle. Elinkeinoelämä ja yritykset tarvitsevat ammattitaitoisia moniosaajia ja timpureita. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen on olennainen haaste, jolla on laajoja vaikutuksia niin asuinalueiden leimautumiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin kuin tulevaisuudessa tarvittavan ulkomaalaisväestön integroitumiseen. 5