Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja

LIITU TUTKIMUS: Liikunnan merkitysten kirjo on kaventunut

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

ONKO PAKKO, JOS EI HALUA?

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

LIITU kyselyn tuloksia

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Keksikää mahdollisimman monta:

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

LIIKUNNANOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ JA KOKEMUKSIA OPPILAIDEN MOTIVOIMISESTA KOULULIIKUNNASSA. Mikko Kähkönen

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

KOGNITIIVISTEN MOTIVAATIOTEKIJÖIDEN, MOTIVAATIOILMASTON JA VIIHTYMISEN MUUTOKSET KOULULIIKUNNASSA 7 8-LUOKILLA Arto Gråstén

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Tekijä Autio Ida. Aika Huhtikuu 2015

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti


TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Lasten fyysinen aktiivisuus

SISÄISELLÄ MOTIVAATIOLLA JA ITSENSÄ JOHTAMISELLA KOHTI VAHVEMPAA TYÖHYVINVOINTIA JA AIKAANSAAVUUTTA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Nina Hietanen ja Sanni Seppälä. Liikuntapedagogiikan. pro gradu -tutkielma. Kevät Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2008 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

TENETIN YLÄKOULUN OPPILAIDEN ITSEARVIOITU FYYSINEN AKTIIVISUUS, ARVOSTUKSET LIIKUNTAOPPIAINETTA KOHTAAN JA LIIKUNTAMOTIVAATIO

LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Jaana Kari

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Elintavat. TE4 abikurssi

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Unelma hyvästä urheilusta

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Miten motivoida ihminen liikkumaan? Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti

Hyvinvointi ja liikkuminen

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Mustonen Sonja & Posio Sofia. Liikuntatuntien motivaatioilmastoon vaikuttavat tekijät

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

LASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS

Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi

Transkriptio:

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio Taru Lintunen ja Juho Polet Jyväskylän yliopisto https://www.fidiproimpact.com/ Liitu -webinaari 24.9.2019 klo 14:00 BUSINESS FINLAND

Koettu liikunnallinen pätevyys Tarkoittaa kokemusta omasta liikuntakyvykkyydestä ja -taidoista sekä luottamusta omaan suoriutumiseen liikkumista vaativissa tehtävissä Koettu pätevyys on avaintekijä liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksumisessa (Sallis, Prochaska, & Taylor, 2000; Babic, Morgan, Plotnikoff, et al. 2014; Jaakkola, Yli-Piipari, Watt, et al. 2016). Koettu liikunnallinen pätevyys on yhteydessä myös sisäiseen motivaatioon muun muassa koulun liikuntatunneilla (Sas-Nowosielski, 2008), aikomukseen olla liikunnallisesti aktiivinen vapaa-aikana (Taylor ym., 2010), koulun liikuntatuntien liikunnalliseen aktiivisuuteen sekä koulun ulkopuoliseen liikuntaan osallistumiseen (Carroll & Loumidis 2001; Taylor ym. 2010; Wallhead & Buckworth 2004). Kiteytyy pysyväksi nuoruudessa (Lintunen, Leskinen, Oinonen, Salinto, & Rahkila, 1995).

Taulukko 1. Koettu liikunnallinen pätevyys (n = 3740) iän ja sukupuolen mukaan. Vaihteluväli 1 5. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki ka 3,72 3,50 3,61 3,56 3,33 3,44 3,60 3,28 3,44 kh 0,92 0,92 0,92 0,98 1,05 1,02 1,14 1,07 1,11 Poikien arvot tyttöjä korkeammat Mittarina Physical Self-Perception Profile -mittari (Fox & Corbin, 1989; Jaakkola 2002).

Taulukko 1. Koettu liikunnallinen pätevyys (n = 3740) iän ja sukupuolen mukaan. Vaihteluväli 1 5. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki ka 3,72 3,50 3,61 3,56 3,33 3,44 3,60 3,28 3,44 kh 0,92 0,92 0,92 0,98 1,05 1,02 1,14 1,07 1,11 11-vuotiaiden arvot 13-vuotiaita ja 15-vuotiaita korkeammat

5 Koettu liikunnallinen pätevyys 4 3 2 2,89 2,60 3,20 2,86 3,50 3,30 3,79 3,52 Poika Tyttö 1 0-2 päivää 3-4 päivää 5-6 päivää 7 päivää "Kuinka monena päivänä edellisen 7 päivän aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?" Koettu liikunnallinen pätevyys eri aktiivisuusluokissa sukupuolittain (n = 2536). Vaihteluväli 1 5. Mitä useammin liikkui, sitä korkeampi koettu liikunnallinen pätevyys.

Liikuntamotivaatio Juho Polet Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Liitu -webinaari 24.9.2019

Motivaatio: tekojemme liikkeelle paneva voima tai elementti Mikä saa meidät tekemään niin kuin teemme?

Motivaatio: tekojemme liikkeelle paneva voima tai elementti Mikä saa meidät tekemään niin kuin teemme? Ulkoinen (itsemme ulkopuolinen tekijä saa meidät tekemään niin kuin teemme) Sisäinen (oma kiinnostus, mielihyvä, tiedonhalu tms. ohjaa tekemistämme; kokemus hallinnantunteesta)

Motivaatio: tekojemme liikkeelle paneva voima tai elementti Mikä saa meidät tekemään niin kuin teemme? Ulkoinen (itsemme ulkopuolinen tekijä saa meidät tekemään niin kuin teemme) Sisäinen (oma kiinnostus, mielihyvä, tiedonhalu tms. ohjaa tekemistämme; kokemus hallinnantunteesta) Tavoite: Päämäärä, jota kohdin pyrimme (motivaatio tekemiseen voi olla ulkoinen tai sisäinen)

Suunnitellun käyttäytymisen teoria Ajzen & Fishbein, 1985 Pidän liikunnasta Asenteet Läheiseni haluaisivat minun liikkuvan Oletetut muiden odotukset Usko oman toiminnan kontrolliin Halutessani pystyn harrastamaan liikuntaa Aikomukset Aion liikkua seuraavan viiden viikon aikana? Liikunta Käyttäytyminen Monenako päivänä olet liikkunut min. 60 min viimeisen viikon aikana?

Suunnitellun käyttäytymisen teoria Ajzen & Fishbein, 1985 Asenteet Oletetut muiden odotukset Usko oman toiminnan kontrolliin Aikomukset Liikunta Käyttäytyminen

Taulukko 2. Asenne, oletetut muiden odotukset, kokemus käyttäytymisen hallinnasta sekä aikomukset iän ja sukupuolen mukaan sekä yhteys liikunnalliseen aktiivisuuteen (n = 1562-1575). Vaihteluväli 1 7. 11-v 13-v 15v Asenne Pojat 5,59 5,18 5,27 Tytöt 5,89 5,64 5,51 Kaikki 5,75 5,42 5,39 Oletetut Pojat 5,39 4,97 4,98 muiden Tytöt 5,16 5,04 5,12 odotukset Kaikki 5,26 5,01 5,06 Tyttöjen arvot poikien arvoja korkeammat Kokemus Pojat 5,65 5,22 5,36 käyttäytymisen Tytöt 5,91 5,57 5,47 hallinnasta Kaikki 5,79 5,40 5,42 Aikomus Pojat 5,44 4,90 5,10 Tytöt 5,71 5,31 5,28 Kaikki 5,59 5,11 5,20

Taulukko 2. Asenne, oletetut muiden odotukset, kokemus käyttäytymisen hallinnasta sekä aikomukset iän ja sukupuolen mukaan sekä yhteys liikunnalliseen aktiivisuuteen (n = 1562-1575). Vaihteluväli 1 7. 11-v 13-v 15v Asenne Pojat 5,59 5,18 5,27 Tytöt 5,89 5,64 5,51 Kaikki 5,75 5,42 5,39 11-vuotiaiden arvot 13-vuotiaita ja 15-vuotiaita korkeammat Oletetut Pojat 5,39 4,97 4,98 muiden Tytöt 5,16 5,04 5,12 odotukset Kaikki 5,26 5,01 5,06 Kokemus Pojat 5,65 5,22 5,36 käyttäytymisen Tytöt 5,91 5,57 5,47 hallinnasta Kaikki 5,79 5,40 5,42 Aikomus Pojat 5,44 4,90 5,10 Tytöt 5,71 5,31 5,28 Kaikki 5,59 5,11 5,20

Polkuanalyysi Liitu -aineistolle n = 1962 Asenteet β=.34*** Oletetut muiden odotukset β=.13*** Aikomukset β=.30*** Liikunta Käyttäytyminen Usko oman toiminnan kontrolliin β=.35*** β=.17*** Epäsuorat vaikutukset Asenteet > Aikomukset > Liikunta β=.10*** Χ 2 (9) = 23.41; p =.000 RMSEA =.074 [.049.102] CFI =.987; TLI =.957 Oletetut muiden odotukset > Aikomukset > Liikunta β=.04*** Usko om. toim. kontrolliin > Aikomukset > Liikunta β=.10***

Motivaation ulottuvuudet Ryan & Deci, 2000 Ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio Ei motivaatiota (Amotivaatio)

Motivaation ulottuvuudet Ryan & Deci, 2000 Ulkoinen motivaatio Sisäinen motivaatio Täysin ulkoinen säätely Täysin sisäinen säätely Ei motivaatiota (Amotivaatio) Rangaistus tekemättä jättämisestä Palkinto tekemisestä Toimintaa ja tavoitteita ohjaavat itse toiminnasta saatava kiinnostus, ilo ja mielihyvä Kuntoilen, koska isä ei anna mennä suihkuun, jos en hikoile ensin Kuntoilen koska se tuottaa minulle paljon mielihyvää

Motivaation ulottuvuudet Ryan & Deci, 2000 Täysin ulkoinen säätely Ulkoinen motivaatio Sisäänkääntynyt ulkoinen säätely Sisäinen motivaatio Täysin sisäinen säätely Ei motivaatiota (Amotivaatio) Kontrolloitu motivaatio Rangaistus tekemättä jättämisestä Palkinto tekemisestä Hyväksytyksi tuleminen Velvollisuuden tunteet Syyllisyys tai häpeä tekemättä jättämisestä Toimintaa ja tavoitteita ohjaavat itse toiminnasta saatava kiinnostus, ilo ja mielihyvä Kuntoilen, koska isä ei anna mennä suihkuun, jos en hikoile ensin Kuntoilen, koska tunnen itseni huonoksi jos en tekisi niin Kuntoilen koska se tuottaa minulle paljon mielihyvää

Täysin ulkoinen säätely Motivaation ulottuvuudet Ryan & Deci, 2000 Ulkoinen motivaatio Sisäänkääntynyt ulkoinen säätely Kiinnittynyt säätely (yksilö havaitsee toiminnan arvon) Sisäinen motivaatio Täysin sisäinen säätely Kontrolloitu motivaatio Ei motivaatiota (Amotivaatio) Rangaistus tekemättä jättämisestä Palkinto tekemisestä Hyväksytyksi tuleminen Velvollisuuden tunteet Syyllisyys tai häpeä tekemättä jättämisestä Osittain yksilön omat arvot ja normit ohjaavat toimintaa, mutta myös ympäristön arvostus ja hyöty ohjaavat toimintaa. Toimintaa ja tavoitteita ohjaavat itse toiminnasta saatava kiinnostus, ilo ja mielihyvä Kuntoilen, koska isä ei anna mennä suihkuun, jos en hikoile ensin Kuntoilen, koska tunnen itseni huonoksi jos en tekisi niin Kuntoilua pidetään tärkeänä ja minullakin on siitä hyviä kokemuksia Kuntoilen koska se tuottaa minulle paljon mielihyvää

Motivaation ulottuvuudet Ryan & Deci, 2000 Täysin ulkoinen säätely Ulkoinen motivaatio Sisäänkääntynyt ulkoinen säätely Kiinnittynyt säätely (yksilö havaitsee toiminnan arvon) Integroitu säätely (toiminta yksilölle tärkeää) Sisäinen motivaatio Täysin sisäinen säätely Kontrolloitu motivaatio Autonominen motivaatio Ei motivaatiota (Amotivaatio) Rangaistus tekemättä jättämisestä Palkinto tekemisestä Hyväksytyksi tuleminen Velvollisuuden tunteet Syyllisyys tai häpeä tekemättä jättämisestä Osittain yksilön omat arvot ja normit ohjaavat toimintaa, mutta myös ympäristön arvostus ja hyöty ohjaavat toimintaa. Yksilö on sulauttanut toiminnan tai tavoitteen osaksi omia tavoitteitaan (auttaa yksilöä työskentelmään tavoitteen eteen, vaikka se ei aina olisi mielekästä) Toimintaa ja tavoitteita ohjaavat itse toiminnasta saatava kiinnostus, ilo ja mielihyvä Kuntoilen, koska isä ei anna mennä suihkuun, jos en hikoile ensin Kuntoilen, koska tunnen itseni huonoksi jos en tekisi niin Kuntoilua pidetään tärkeänä ja minullakin on siitä hyviä kokemuksia Fyysisen kunnon ylläpitäminen on minulle tärkeää Kuntoilen koska se tuottaa minulle paljon mielihyvää

Itsemääräytymisasteikko

Taulukko 3. Itsemäärääminen ikäluokittain ja sukupuolittain (n = 1575). Vaihteluväli 1 5. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki ka 3,51 3,65 3,59 3,47 3,68 3,58 3,60 3,82 3,71 kh 0,63 0,69 0,67 0,65 0,71 0,69 0,70 0,72 0,72 Tyttöjen arvot poikien arvoja korkeammat

Taulukko 3. Itsemäärääminen ikäluokittain ja sukupuolittain (n = 1575). Vaihteluväli 1 5. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki ka 3,51 3,65 3,59 3,47 3,68 3,58 3,60 3,82 3,71 kh 0,63 0,69 0,67 0,65 0,71 0,69 0,70 0,72 0,72 15-vuotiaiden arvot 11-vuotiaita ja 13-vuotiaita korkeammat

Itsemääräämisen yhteys liikuntaaktiivisuuteen 5 Yleinen itsemäärääminen 4 3 2 3,51 3,44 3,43 3,59 3,50 3,72 3,60 3,79 Pojat Tytöt 1 0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä "Kuinka monena päivänä edellisen 7 päivän aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?" Seitsemänä päivänä liikkuvien itsemäärääminen oli hieman korkeampi kuin 3-4 päivänä tai vähemmän liikkuvien.

Liikunta-aktiivisuuden automaattisuus Toiminnan automaattisuus ja automatisoituminen ovat tärkeitä tavan (habit) muodostumisen tekijöitä (Gardner et al., 2012). Yksilöt kokevat tekevänsä usein tietoisia ja suunniteltuja valintoja esimerkiksi uutta liikuntaharrastusta aloittaessaan, Liikunta-aktiivisuuden taso on tyypillisesti melko pysyvä (Hagger, Polet, & Lintunen, 2018). Missä määrin tavat ohjaavat liikuntaa?

Taulukko 4. Koettu liikunta-aktiivisuuden automaattisuus sukupuolen ja iän (n = 1593) mukaan. Vaihteluväli 1 7. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki ka 4,94 5,26 5,11 4,86 4,97 4,93 4,76 4,61 4,68 kh 1,61 1,61 1,62 1,67 1,68 1,67 1,88 1,86 1,87 Tyttöjen liikuntaaktiivisuus oli hieman automaattisempaa 11- vuotiailla Liikunta-aktiivisuuden automaattisuus laski iän myötä

Liikunta-aktiivisuuden automaattisuus 7 Liikunta-aktiivisuuden automaattisuus 6 5 4 3 2 3,20 2,77 3,63 3,91 4,65 4,71 5,53 5,51 Pojat Tytöt 1 0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä Kuinka monena päivänä edellisen 7 päivän aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä? Selvä yhteys liikuntaaktiivisuuden automaattisuuden ja fyysisen aktiivisuuden kanssa

Yhteenveto Enemmistö lapsista ja nuorista kokee oman liikunnallisen pätevyytensä melko hyväksi 11-vuotiaiden arvot 13-vuotiaita ja 15-vuotiaita korkeammat Enemmistö lapsista ja nuorista kokee liikuntamotivaatiota säätelevät tekijät melko korkeaksi (aikomukset, asenteet, oletetut muiden odotukset ja kokemus käyttäytymisen hallinnasta) 11-vuotiaiden arvot 13-vuotiaita ja 15-vuotiaita korkeammat (poikkeuksena oletetut muiden odotuksen jossa ei eroja) Liikunta-aktiivisuuden automaattisuuden kokemuksella selvä yhteys liikunta-aktiivisuuteen Kokemus liikunta-aktiivisuuden automaattisuudesta laskee iän myötä

Mikä meitä liikuttaa PS kustannus https://www.ps-kustannus.fi/katariina-salmela-aro/mik%c3%a4-meit%c3%a4-liikuttaa.html

Kiitos! www.fidiproimpact.com/

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit