PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen kunnassa - vuosiluokat 1-2 kohta 14, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus ja - vuosiluokat 3-9 kohta 6, Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Maahanmuuttajien opetussuunnitelma Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle opetetaan suomen kieltä suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tämä tarkoittaa, että oppilaan on saatava suomi toisena kielenä - opetusta ja hänet myös arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomea toisena kielenä oppiva oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Oppimisprosessissa käytetään hyväksi oppimisympäristön tarjoamia oppimateriaaleja ja viestintätilanteita sekä oppilaiden omia tekstejä ja ikätasolle sopivaa monipuolista kirjallisuutta. Opetusmateriaalivaihtoehtoja löytyy maahanmuuttajien opetussuunnitelman liitteestä 2. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Suomen oppiminen toisena kielenä etenee tasolta toiselle. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritiedon lisäämiseen. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja käytettävät materiaalit oppilaan yksilöllisen tason mukaan. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. Opettajan tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaan ikä, koulu- ja kokemustausta sekä perheen kokonaistilanne. Oppilaskohtaisesti tavoitteet voidaan määritellä oppimissuunnitelmassa. Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmassa suositellaan tekemään oppimissuunnitelma Keskeiset tavoitteet Suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (liite 9.8.). Opetusta järjestettäessä taitotasoittain otetaan huomioon, että kullakin taitotasolla opiskelevien oppilaiden ikäjakauma on kuudesta vuodesta ylöspäin. Keskeiset sisällöt tulee valita oppilaiden tavoitteiden kannalta mielekkäiksi ja ikäkausittain tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä toimivan suomen kielen taidon kielitaidon eri osa-alueilla, jotta hänellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opintoja toisella asteella sekä toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen kielen opiskeluun sisältyvät seuraavat keskeiset tavoitteet: Oppilas ilmaisee itseään suullisesti selviää kaikista arkielämän tilanteista suomen kielellä
ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä saavuttaa riittävän teknisen lukutaidon saavuttaa hyvän kirjoitustaidon hallitsee laajan sanavaraston tuntee suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuriperintöä osaa arvioida omaa kielitaitoaan osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun apuna
Suomi toisena kielenä opetus taitotasoittain ja osa-alueittain TASO TASO A.1.1.- A.1.3. SANASTO JA AIHEPIIRIT jokapäiväiseen koti ja kouluelämään liittyvää sanastoa, kuten perhe, suku, ystävät, koti ja asuminen, koulu, oppitunnit, koulukaverit, opettajat ja muu henkilökunta, ruokailu, puhtaus, ihmisen keho, vaatetus kauppa, liikenne, terveydenhoito, maaseutu, kaupunki, vapaaaika, kulttuuri, urheilu vuoden- ja vuorokaudenajat sekä kellonajat synonyymejä ja vastakohtia juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri, leikit eri oppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanastoa RAKENTEET JA KIELITAITO äänne ja kirjain aakkoset, lyhyt ja pitkä vokaali, konsonantit, geminaatta, ängäänne vokaaliharmonia tavu, tavutus sana, sanaväli lause, aloitus ja lopetus lukusanat, järjestysluvut yksikkö ja monikko verbin perusmuodot, kieltomuodot, kysyvät muodot preesensissä yleisimmät astevaihtelutapa ukset tavallisia nominija verbityypin taivutuksia erisnimi ja yleisnimi sisä- ja ulkopaikallissijoje n tunnistaminen ja käyttö LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS kirjain-äänne - vastaavuus tavuttaminen äng-äänne lukemisen perustekniikan vahvistaminen luetun ymmärtäminen sana- ja lausetasolla tehtäväkirjojen ohjeiden ymmärtäminen kuvalukemista, kuvien käyttö tekstin avaajana ikä-, taito- ja tietotasoon sopivien tekstien, satujen, lorujen, runojen lukemista ja käsittelyä kirjastoon tutustuminen KIRJOITTAMINEN isot ja pienet tekstauskirjaimet/is ot ja pienet kirjoituskirjaimet ja niiden yhdistäminen tavu- ja sanatason oikeinkirjoitus sana- ja lausesanelut isot alkukirjaimet, päättövälimerkit kokonaisten ymmärrettävien lauseiden, pienten viestien, kertomusten tai päiväkirjan kirjoittaminen esim. kuvista ja tutuista aihepiireistä tietotekniikkaan tutustuminen VUOROVAIKUTUS- TAIDOT arkipäivän tilanteiden harjoittelua: tervehtiminen, esittäytyminen, puhuttelu, kiittäminen, anteeksipyytäminen arkipäivän fraasien käyttö, kysyminen ja vastaaminen asioiden ja esineiden nimeäminen keskittyvä kuunteleminen kuullunymmärtämise n laulujen, runojen, satujen ja kertomusten avulla pienten esitysten ja haastattelujen keskustelu jokapäiväisiin tapahtumiin liittyvistä asioista TASO.1.-.2. lähiympäristö ja arkipäivän elämään liittyvän sanaston vahvistaminen kiertoilmausten käyttämisen ; synonyymit Sanavaraston syventäminen, lähtökohtana eri oppiaineet sanojen luokittelua; ylä- ja alakäsitteitä tiedotusvälineet oman ikä- ja taitotason lasten ja nuorten kirjallisuuden sanastoa sanakirjan käyttöön tutustuminen sanojen johtamisen yhdyssanat sanaluokat adjektiivien vertailumuodot sijamuotojen tunnistaminen ja käyttö astevaihtelu tavallisimmat rektiot nominityypit verbityypit lauseen pääjäsenten tunnistaminen erilaiset lauseet: kysymys-, väiteja käskylause imperfektin tunnistaminen ja käyttö lukusujuvuuden varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen lukustrategioiden : ennakointi, päättely, keskeisten asioiden päätteleminen tekstistä kirjastonkäytön oppikirjojen sisällysluetteloide n käytön Oman ikä- ja taitotason kirjallisuuteen tutustuminen sadut, lasten- ja nuortenkirjat, sarjakuvalehdet, lehdet, tietokirjat Kalevalan tarinoita ja henkilöhahmoja toisto-ja sanelukirjoittaminen peruslause ja sen välimerkit vuorosanat tavalliset sidoskeinot ja kielen rakenteet johdonmukaisesti eteneviä kirjoitelmia esim. kertomuksia tai lyhennelmiä luetusta, katsotusta kirjoittaminen opittujen sanojen ja rakenteiden käyttö kirjoitelmissa kirjallisten koevastausten erityyppisten tekstien harjoittelua, esim. mainos, juliste, mielipide, uutinen, luokkalehti sekä sarjakuva tietoteknisten taitojen puheen rytmin, sujuvuuden, selkeän ääntämisen keskittyvä ja eläytyvä kuunteleminen suomen kielen ymmärtäminen eri tilanteissa ja eri henkilöiden puhumana mielipiteen ilmaiseminen keskusteluharjoituksi a eri tilanteissa esitelmä itse valitusta aiheesta
TASO.1.-.2. sanavaraston laajentaminen ja syventäminen, ylä- ja alakäsitteet sanaston johtaminen sanakirjan itsenäinen käyttö suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat juhlapäivät ajankohtaiset asiat ja ilmiöt oman ikä- ja taitotason kirjallisuuden sanastoa aktiivi ja passiivi aikamuodot modukset pääpiirteissään lauseenvastikkee t nominaalimuodot suomen kielen erityispiirteitä suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen puhutun ja kirjoitetun kielen erot lukutekniikan vahvistaminen lukustrategioiden vahvistaminen: ennakointi, päättely, tietojen etsiminen ja yhdisteleminen merkityksen päätteleminen asiayhteydestä; syyseuraussuhteet erilaiset tekstityypit; mediatekstit, kuvien ja mainosten tulkintaa itsenäisen, ikätasolle soveltuvan kirjallisuuden lukeminen; kokonaisteoksia kirjallisuuden perusanalyysiin : aihe, juoni, henkilöt, aika ja paikka kirjaston itsenäinen käyttö suomalaiset kirjallisuuden perusklassikoita; Kalevala kirjoitustaidon vahvistaminen erityyppisten tekstien, esim. tiivistelmien, kirjoitelmien ja tutkielmien ja referaattien avulla useita lauseita sisältävien virkkeiden kirjoittaminen sekä monipuolisten lauserakenteide n lausetason oikeinkirjoitus välimerkkien käyttö tavallisimmat lyhenteet koetehtävien esseevastausten Internetin ja muiden viestintävälineid en hyödyntäminen: tiedonhaku ja viestintä ilmaisun rohkeus, aktiivinen ja luonteva suomen kielen käyttö eri aiheisiin liittyvien asioiden kuvailu, perusteleminen ja vertailu keskustelua abstrakteista asioista suullisen esitelmän valmisteleminen ja pitäminen annetuista aiheista; kirjaesittely väittelytilanteen yleiskielen ja puhutun kielen eron tunnistaminen; Oulun murteen piirteitä elokuvien, televisioohjelmien ja uutisten seuraaminen ja niistä keskusteleminen
Oppilaan lukemisen ja kirjoittamisen oppimisprosessiin tarvitaan usein tavallista enemmän aikaa. Opiskeluun tarvittavan kielitaidon kehittyminen vaatii vuosia. Vaikka oppilas selviytyy arkielämän tilanteista suomen kielellä, eri oppiaineiden keskeisten sisältöjen ja kokonaisuuksien ymmärtäminen vaatii useiden vuosien määrätietoista yhteistyötä oppilaalta ja opettajilta. Valmistava opetus Kaupunki voi järjestää maahanmuuttajaoppilaalle perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa 6-10 vuotaiille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan jälkikäteen kaupungille opetus- ja kulttuuritoimenrahoitusjärjestelmän kautta. Jos kaupunki ei tarjoa valmistavaa opetusta, pitää maahanmuuttajan erityisestä tuesta huolehtia perusopetuksen ryhmässä. Tukiopetus Maahanmuuttajien opetukseen on mahdollista saada erillistä valtion avustusta. Tukiopetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta. Tukiopetusta voidaan antaa yksi opetustunti viikossa/ koulu ja lisäksi enintään 0,5 opetustuntia viikossa/ oppilas. Maahanmuuttajien oman äidinkielenopetus Oman äidinkielen opetusryhmään tulee kuulua vähintään neljä maahanmuuttajaoppilasta lukukauden alussa. Ryhmään kuuluvat voivat olla eri-ikäisiä ja eri paikkakunnilta. Arviointi Oppilaan suomen kieli arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimista arvioidaan oppimisprosessia kuvaillen ja kiinnittäen erityistä huomiota vähitellen kehittyvään kahden tai useamman kielen hallintaan. Arvioinnin tulee olla joustavaa, monipuolista ja ulottua kaikille kielen osa-alueille. Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa pyritään kannustavuuteen ja realistisuuteen. Sanallinen arviointi on mahdollista päättöarviointiin saakka. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan ovat yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikossa.1.2. Apua arviointiin löytyy liitteestä 1. Tällä hetkellä maahanmuuttajien arvioinnissa käytetään samoja todistuskaavakkeita kuin perusopetuksessa. Lisätietoja kohtaan voidaan kirjoittaa tarkennusta arvioinnista.
Liite 1 Arvioinnin apuväline Kuullunymmärtäminen Ymmärrät opettajan antamat lyhyet ohjeet. Ymmärrät ympärilläsi käytävää arkista keskustelua. Ymmärrät asiatietoa sisältävää keskustelua. Ymmärrät ja osaat tulkita monimerkityksellistä tietoa sisältävää puhetta. Puhuminen Osaat kertoa lyhyesti itsestäsi ja arkielämän asioista. Käytät puhuessasi keskeisintä arkielämän sanastoa ja ilmauksia. Osallistut tuttua aihepiiriä koskevaan keskusteluun. Osaat ilmaista itseäsi ymmärrettävästi puhumalla. Osaat kertoa eri aiheista kuvailemalla ja vertailemalla. Puhut vaivattomasti ja käytät laajaa sanastoa. Puhut sujuvasti ja luontevasti. Keskustelet, neuvottelet ja kommentoit selkeästi. Lukeminen ja luetun ymmärtäminen Osaat äänne kirjain-vastaavuuden Luet tavuja. Luet tuttuja sanoja. Luet lyhyitä lauseita. Luet pieniä tarinoita tutuista aihepiireistä. Ymmärrät lyhyitä arkisia viestejä. Luet sujuvasti tuttuja tekstejä. Ymmärrät tuttua aihepiiriä koskevia tekstejä. Luet sujuvasti monenlaisia tekstejä. Ymmärrät ja osaat poimia tekstistä olennaisen tiedon. Luet ja ymmärrät itsenäisesti monenlaisia tekstejä. Osaat käyttää erilaisia lukustrategioita. Ymmärrät tekstin tarkoituksen ja sävyn.
Kirjoittaminen Osaat kirjoittaa kirjaimet. Osaat kirjoittaa tavuja. Osaat kirjoittaa tavallisia sanoja. Osaat kirjoittaa tavallisia sanoja oikein. Osaat kirjoittaa lyhyitä lauseita tutusta aihepiiristä. Osaat kirjoittaa lyhyen tekstin arkipäiväisestä aihepiiristä. Osaat kirjoittaa arkisen sanaston ja yleisimmät rakenteet oikein. Osaat kirjoittaa monenlaisia, jäsenneltyjä tekstejä. Osaat kirjoittaa ymmärrettävää ja melko virheetöntä suomen kieltä. Osaat kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia ja jäsenneltyjä tekstejä. Osaat ilmaista ja perustella mielipiteesi kirjoittamalla. Osaat kirjoittaa ymmärrettävää ja virheetöntä kieltä. Kielitieto Osaat opetetut kielitiedon asiat. Osaat opetetut kielitiedon asiat. Sovellat oppimiasi kielitiedon asioita omassa ilmaisussasi. Osaat opetetut kielitiedon asiat. Sovellat oppimiasi kielitiedon asioita omassa ilmaisussasi. Osaat opetetut kielitiedon asiat. Sovellat oppimiasi kielitiedon asioita omassa ilmaisussasi. Yleinen työskentely Osallistut kielen opiskeluun aktiivisesti. Huolehdit koulutarvikkeista ja -tehtävistäsi. Osallistut kielen opiskeluun aktiivisesti. Huolehdit koulutarvikkeista ja -tehtävistäsi. Osallistut kielen opiskeluun aktiivisesti. Huolehdit koulutarvikkeista ja -tehtävistäsi. Osallistut kielen opiskeluun aktiivisesti. Huolehdit koulutarvikkeista ja -tehtävistäsi.
Liite 2 1. MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSMATERIAALIA Testit: - Kike-testi o tuotanto Opetushallitus - Lauran päivä- Suomi toisena kielenä - kartoitusaineisto esiopetukseen o tuotanto Opetushallitus 2007 Oppikirjoja: 1. Tottakai, Suomenkielen alkeisoppikirja Tottakai 2 o Karanko, Paavilainen o OY Finn Lectura AB 2. Meidän Suomi, harjoituskirja A ja B a. Kuukka, Muukkonen, Vasama, Vehkanen b. Otava 3. Aamusarja a. opetushallitus 4. Minä ja Suomi sarja a. opetushallitus 5. Hauska matka-sarja ; Luen, Kirjoitan, Opin-kirjat 6. Kasvava sanasto a. Otava ( vanha sarja ) 7. Oma kieli kullan kallis. Opas äidinkielen opetukseen. Oph. Ladattavissa netissä. http://www.edu.fi/julkaisut/oph_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf 8. S2 ja kirjallisuuden opetus. Metodiopas kaikille suomi toisena kielenä opettajille.sks. 9. Eväitä, esimerkkejä ja kokemuksia. Ensimmäinen yhtenäinen teos luku- ja kirjoittamistaidottomien aikuisten opetutukseen. Oph 10. Elämä tarinaksi. Oppimateriaali erityisesti kulttuurisessa välitilassa olevien aikuisten koulutukseen. Oph 11. Minä ja arki. Suomi toisena kielenä opas yläkoululaisille. Otava 12. Täällä ja toisaalla. Lukukirja. Oph 13. Sanavalmis. oppikirja lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Oph. 14. Suomea paremmin. Oppikirja edistyneemmälle aikuiselle. Finn lectura. 15. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa, Kristiina Ikonen, oph Tietokoneohjelmia: Alfa soft: Suomiset seikkailevat, Lukimaa, Alfa-Aapinen, Opi lisää Linkkejä: Googlen kautta löytyy hakusanalla maahanmuuttajien opetus tai suomenkielen harjoituksia paljon hyviä tehtäviä http://ww.oph.fi/verkkokauppa http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/suomen_materiaalikuettelu04.pdf http://www.mopedkoulu.fi/opetus/seminaari5b.html http:/www. tkukkoulu.fi /ops oheis-s2.pdf