2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot Rikas ja elinvoimainen kulttuuri Monipuoliset hyvinvointipalvelut Tiiviit elinkeino- ja työelämäsuhteet Sivistys ja vaikuttavuus
BOTNIA-KORKEAKOULUYHTEISTYÖN TAUSTA Botnia-korkeakouluyhteistyössä ovat mukana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteinen yliopistokeskus. Yhteistyötä tehdään myös Keski-Pohjanmaan ja Kalajokilaakson koulutusyhtymien, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä Pietarsaaren alueen koulutustoimijoiden ja sektoritutkimuslaitosten (GTK, Metla, ympäristökeskukset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa. Botnia-korkeakouluyhteistyöosapuolet toimivat aktiivisesti myös alueen elinkeinoelämän ja muun julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Botnia-korkeakouluyhteistyön lähtökohtana on Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittojen aloitteesta tehty, emeritusprofessori Jorma Rantasen keväällä 2009 valmistunut selvitystyö alueen korkeakoulurakenteen kehittämiseksi. Tavoitteena on korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ja uuden yliopistolain toimeenpanon myötä rakentaa toimintamalli, jossa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus vahvistuvat ja korkeakoulujen toimintaprofiilit ja rakenteet tukevat toisiaan sekä edistävät alueen kehittymistä. Kuva 1. Botnia-alueen muodostavat Keski-Pohjanmaan maakunta, Oulun Eteläisen alue ja Pietarsaaren seutukunta. Alue on kuvattu 1.1.2010 kuntarajojen mukaan.
VISIO 2015 Botnia-alueen korkeakoulujen yhteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä osaaminen ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja ja alueella on ainutlaatuiset työelämälähtöiset koulutusväylät. Korkeakoulujen rakenteellisen ja toiminnallisen yhteistyön avulla alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kilpailtu rahoitus ja alueen väestön koulutus ovat vähintään valtakunnan keskitasoa. TOIMINTA-AJATUS Botnia-alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi alueen korkeakouluyksiköt yhteistyössä kumppaneidensa kanssa muodostavat verkoston, jonka tavoitteena on yhteistyön syventäminen sekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen koulutuksessa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Yhteistyössä huomioidaan alueen kaksikielisyys. STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI Botnia-johtoryhmä on laatinut strategian syksyn 2009 aikana. Strategian tausta-aineistona on käytetty keväällä 2009 valmistunutta selvitystyön raporttia, siitä annettuja lausuntoja sekä toukokuussa 2009 järjestetyn sidosryhmäseminaarin antia. KOULUTUKSEN SEKÄ TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TEEMAT Yrittäjyys, erityisesti mikro- ja pkyrittäjyys Teema koostuu yrittäjyyden ja erityisesti mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin, toiminta- ja työoloihin, laatuun ja tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen liittyvästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Toiminta palvelee Botnia-alueen tyypillisesti vahvaa yrittäjyyttä ja mikroyritysvaltaista elinkeinoelämää toimialasta riippumatta sekä luo uutta, kehittämistoiminnassa sovellettavaa tutkimustietoa. Toiminta tukee valtakunnallisia tavoitteita yritystoiminnan ja erityisesti pienyritystoiminnan kehittämiseksi. Aikuiskoulutus Teema koostuu aikuiskoulutuksen tutkimus- ja koulutusmenetelmien kehittämisestä ja tutkimustulosten soveltamisesta käytäntöön koulutuksen eri tasoilla. Toiminnassa hyödynnetään alueen vahvaa aikuiskoulutusosaamista, vahvistetaan sen tutkimuksellista otetta ja mallinnetaan aikuiskoulutus sen kaikissa muodoissa siten, että se toteuttaa ja tukee valtakunnallisten aikuiskoulutustavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu Teema koostuu Botnia-alueen monipuolisten ja elinvoimaisten hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja matkailun hyödyntämisestä väestön ja aluekehityksen hyväksi. Teemaa lähestytään terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin, kulttuurin ja hyvinvointiteknologian näkökulmista. Tavoitteena on tehostaa alan tutkimusta ja koulutusta sekä tuotteiden ja uusien palvelukonseptien kehittämistä ja lisätä siten alueen ja sen kulttuurin tunnettuutta ja vetovoimaa. Energia, ympäristö ja kestävä kehitys Teema koostuu bioenergian hyödyntämiseen ja kehittämiseen, ympäristön langattomaan monitorointiin, teollisuuden ympäristö- ja energiaystävällisiin sovelluksiin sekä kestävään kehitykseen liittyvästä monitieteisestä koulutuksesta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnasta. Toiminta palvelee Botnia-alueen elinkeinoelämää useilla eri toimialoilla ja luo uutta tutkimustietoa ja sovelluksia, joita voidaan hyödyntää myös kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
HORISONTAALISET TEEMAT Koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa läpileikkaavina horisontaalisina teemoina ovat: Joustavat, elinikäisen oppimisen toteutumista tukevat koulutusväylät, joissa oppija voi edetä asteelta toiselle henkilökohtaisten opetussuunnitelmien ja systemaattisen ohjauksen avulla. Toiminnan tavoitteena on kehittää uusia koulutusinnovaatioita ja käytäntöjä (teknologia, tietoverkot ja virtuaaliset oppimisympäristöt). Työelämälähtöisyydellä tavoitellaan ennakointia, asiakaslähtöisyyttä, työllistävyyttä sekä työn ja opiskelun joustavaa integraatiota. Koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa. Soveltavan tutkimuksen lähtökohtana ovat alueen elinkeino- ja työelämän tarpeet. Soveltavaa tutkimusta toteutetaan tiiviissä kumppanuusyhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä alueen korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen innovaatiojärjestelmän, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistamisvaiheen kehittämiseen. Kansainvälisyyden, erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden ja verkostoitumisen avulla luodaan uutta osaamista ja lisäarvoa alueen korkeakoulujen sekä elinkeino- ja työelämän menestymiselle ja kilpailukyvylle. BOTNIA-KORKEAKOULUYHTEISTYÖN KOORDINOINTI, ARVIOINTI JA SEURANTA Botnia-alueen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alueellisen yhteistyön koordinoijana ja strategisena yhteistyöfoorumina toimii Botnia-johtoryhmä. Johtoryhmän jäseninä ovat Kokkolan yliopistokeskuksen johtaja, Oulun Eteläisen instituutin johtaja, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtori, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakuntajohtajat, selvitystyön sihteeristö sekä asiantuntijajäsenet lähikorkeakouluista. Johtoryhmä laatii vuosittain strategian toteuttamissuunnitelman, jossa konkretisoidaan yhteistyön toimenpiteet sekä niiden rahoitus. Toteuttamissuunnitelmaan sisällytetään myös yhteistyön seurantaa ja arviointia varten luotu mittaristo. Strategian toteutumista ja toiminnan tuloksia arvioidaan Botnia-johtoryhmässä puolivuosittain. Strategian toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään yhteisesti määriteltyä mittaristoa sekä laadullista toiminnan arviointia, jossa tarkastellaan strategisten kehittämishankkeiden ja -teemojen toteutumista. Strategia tarkistetaan Botnia-johtoryhmän kokouksessa osana vuosittaista toiminnansuunnittelua. YRITTÄJYYS, ERITYISESTI MIKRO- JA PK- YRITTÄJYYS AIKUIS- KOULUTUS HYVINVOINTI, KULTTUURI JA MATKAILU ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Koulutusväylät Työelämälähtöisyys Soveltava tutkimus Kansainvälisyys Kuva 2. Botnia-alueen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan teemat.
Väestörakenne Botnia-alue koko maa Botnia-alueen profiili Väkiluku 1.1.2009 207 233 5 326 314 Alle 14 v. 19,8 % 16,7 % 15-64 v. 62,6 % 66,5 % yli 65 v. 17,6 % 16,7 % Ruotsinkielisiä 21,2 % 5,4 % Botnia-alueen osuus koko maan väestöstä on 3,9 % ja työpaikoista 3,6 % Botnia-alueen väestöennuste 2040 (Lähde: Rantanen Jorma, 2009) T&k-toiminta vuonna 2008 T&k-henkilöstö 561 Tutkimustyövuodet 395 Botnia-alueen T&k -volyymi on 0,49% koko maasta 16-21-vuotiaat Botnia-alueella Botnia-alueen elinkeinorakenne vuonna 2008 Koulutustaso vuonna 2008 15 vuotta täyttänyt väestö Botnia-alue koko maa Tutkinnon suorittaneet 60,6 % 65,5 % Toisen asteen tutkinto 41,2 % 38,6 % Korkea-asteen tutkinto 19,4 % 26,9 % 15 vuotta täyttänyt väestö 166 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 65 500 Toisen asteen tutkinto 68 400 Alempi korkea-asteen tutkinto 25 900 Ylempi korkea-asteen tutkinto 6 000 Tutkijakoulutus 285 Yritystoiminta vuonna 2008 Botnia-alueen yrityskanta 11 822 3,6 % koko maasta. Yritysten toimipaikkoja 15 786 4,6 % koko maasta Bkt vuonna 2007 Botnia-alue koko maa Bkt volyymi 5601,2 M Bkt per asukas 27 050 Botnia-alueen osuus koko maan bkt:sta on 3,1 %
Taitto: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinointi- ja viestintäpalvelut, paino: Waasa Graphics Oy 2/2010, painosmäärä 1000 kpl