Tilinpäätöksen ympäristöliite 2005

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tilinpäätöksen ympäristöliite 2005 Huhtikuu 2006 Mervi Saukko Piia Niiranen

SISÄLLYS 1 1. Johdanto... 1 2. Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 2 3. Kestävän kehityksen indikaattorit 2005... 3 3.1.Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella... 3 3.2. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kaupungin koko maa-alasta / kokonaispinta-alasta... 4 3.3. Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa... 4 3.4. Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa... 5 3.5. Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa... 5 3.6. Hyödynnettyjen jätteiden määrä jätelajeittan... 6 3.7. Kevyen liikenteen verkon pituus... 6 3.8. Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa... 7 3.9. Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin keskitetyt hankinnat... 7 3.10. Vihreä lippu -koulut ja päiväkodit sekä ympäristösertifioidut koulut... 7 3.11. Kaupungin henkilöstön osallistuminen keskitettyyn ympäristökoulutukseen.. 8 4. Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut... 9 5. Yhteenveto... 10 5.1. Ympäristömenot... 10 5.2. Ympäristötulot... 11 5.3. Ympäristöinvestoinnit... 11 Liite... 13

1 1. Johdanto Jyväskylä kaupunki on yksi Suomen vetovoimaisimmista asuinpaikkakunnista. Kaupunki on puhdas ja vihreä, järvet ympäröivät kaupunkia. Ympäristön tilan seurantaan liittyvät ilman ja uimavesien laadunseuranta viranomaistyönä. Vuonna 2006 tilattava ympäristön tilan perusselvitys antaa laajemman kuvan kaupunkiympäristön tilasta. Jyväskylän kaupunki on antanut yleisjulistuksen ympäristönsuojelun suunnasta koko kaupungin toiminnassa, kaupungin ympäristöpolitiikan nimissä. Ympäristöpolitiikka löytyy kaupungin kotisivuilta osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi/asuminen/ymparisto/ymparistopolitiikka.shtml. Politiikan mukaisesti kaupunki sitoutuu kaikessa toiminnassaan vähentämään päästöjä maahan, ilmaan ja veteen, melua sekä muuta ympäristökuormitusta sekä tuottamaan, kierrättämään, hankkimaan ja kuljettamaan ekotehokkaasti. Täyttääkseen ympäristöpolitiikan sitoumukset, kaupunki on valinnut työvälineeksi ympäristönhallintajärjestelmän. Useissa suurimmissa kaupungeissa työrukkanen on kestävän kehityksen toimintaohjelma, jota toteutetaan tiiviisti koko kaupunkiorganisaatiossa sekä yhteisössä. Joissakin kaupungeissa toimii lisäksi asukaslähtöinen agenda. Jyväskylässä asukasnäkökulmaa edustaa Japa ry. Vaikka työrukkanen ympäristönäkökulman yhdistämisessä työhön olisi erilainen, lopputulos kuntien asukkaille tulisi olla sama: parempi ja viihtyisämpi ympäristö. Kaikkiin valittuihin ympäristöpäämääriin ja työmenetelmiin liittyy seuranta indikaattorein ja mittarein. Raportointimallin toimivuutta testataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä kuuden kaupungin kanssa. Raportin tuottamista Jyväskylässä helpottaa oleellisesti kaupungin uuden toiminnanohjausjärjestelmän avulla toteutettava tiedonkeruu tulevina vuosina. Tavoitteena on aikatauluttaa varsinaisen raportin tuottaminen kaupungin tilinpäätöksen yhteyteen. Tilinpäätöksen ympäristöliite tukee Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmän vaatimuksia ympäristöasioiden seurannasta ja raportoinnista. Kaikilla kunnilla on sama ympäristönsuojeluun liittyvä lakisääteinen tehtäväkenttä Kuntalain 1 mukaan kunta pyrkii edistämään kestävää kehitystä alueellaan. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet niin, että kunnan edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmän koordinoinnista vastaa yhdyskuntatoimen ympäristöosasto. Vuoden 2005 talousarviossa ympäristöosaston kehittämistavoitteisiin oli kirjattu kaupungin työyksiköiden ympäristönhallintajärjestelmän sisäiset auditoinnit. Toiminnallisiin tavoitteisiin ei sisältynyt kaupungin ympäristöjärjestelmää, ellei mukaan lueta tavoitetta ympäristöosastoa koskevan toimintakäsikirjan sisältämien toimenpiteiden toteutuksesta. Kaupungin tilinpäätöksen toimintakertomuksessa 2005 käsiteltiin tämän osa-alueen toteutuma. Toimintakertomuksessa annetaan tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös sellaisista olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Tilinpäätöksen ympäristöliitteen tehtävä on syventää tilinpäätökseen sisältyvien lukujen antamaa informaatiota ympäristönäkökulmasta. Tilinpäätös, tuloslaskelma ja tase sisältävät jo kertaalleen ympäristöliitteessä esitetyt ympäristötoiminnan talouden tunnusluvut.

2 2. Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmä noudattaa ISO 14001 standardia ja EMASasetusta ja kattaa koko kaupungin toiminnan. Järjestelmää ei ole toistaiseksi sertifioitu eikä rekisteröity. Ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen liittyviä sitoumuksia käsittelee kaupunginvaltuuston 4.3.2002 hyväksymä ympäristöpolitiikka. Politiikka on ohjannut toimialoja ja liikelaitoksia omien ympäristöpäämäärien asettamiseen. Toimialat ja useimmat liikelaitokset ovat laatineet ympäristöjärjestelmää kuvaavat ympäristökäsikirjat (15 kpl), joissa kuvataan oman toimialan järjestelmä, ympäristöpäämäärät ja näiden tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. Ympäristöjärjestelmän ensimmäiset sisäiset ympäristöauditoinnit toteutettiin keväällä 2005. Itsearvioinnit tuottavat tietoa ympäristöjärjestelmän toimivuudesta. Tämän lisäksi tarvitaan säännöllistä seurantaa. Ympäristökäsikirjoissa esitettyjen ympäristöpäämäärään tähtäävien toimenpiteiden toteutumista arvioidaan (hallintaohjelmataulukot) sekä yhteisiä ympäristönäkökohtia mitataan. Jyväskylän kaupungin henkilökunnalle ympäristöjärjestelmään liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin dokumenttienhallintajärjestelmästä aatusta. Sidosryhmille ja asukkaille järjestelmää esitellään seuraavilla kaupungin kotisivuilla http://www.jyvaskyla.fi/asuminen/ymparisto/ymp_hallintajarjestelma.shtml. Jyväskylässä kaupungin vuosikertomuksen yhteyteen on liitetty kertomus kaupungin ympäristöjärjestelmästä. Vuoden 2005 osalta kuvataan tässä yhteydessä auditointien toteutumista suunnitellulla tavalla, järjestelmälle asetettujen yhteisten tavoitteiden sekä yleispiirteisesti toimialojen ja liikelaitosten tavoitteiden toteutumista. Vuosikertomus löytyy osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/tiedotus/vuosikertomus/index.php/kaupunki-2005/318. Vuonna 2005 laatimisvaiheessa olevia ympäristökäsikirjoja: Jyväs-Parkki Oy ympäristökäsikirja Opetustoimen ympäristökäsikirja Yhdyskuntatoimen toimintakäsikirja Valmiiita ympäristökäsikirjoja: Altek Aluetekniikan ympäristökäsikirja Hallintokeskuksen ympäristökäsikirja JS-Puhdistamo Oy ympäristökäsikirja Jykesin ympäristöjyvät Jyväskylän Laajavuori Oy ympäristökäsikirja Jyväskylän Tilapalvelun ympäristökäsikirja Kulttuuritoimen ympäristökäsikirja Kylän Kattauksen ympäristökäsikirja Liikuntapalvelukeskuksen ympäristökäsikirja Sosiaali- ja terveyspalvelukseskuksen ympäristökäsikirja Total Kiinteistöpalvelun ympäristökäsikirja Ympäristöviraston ympäristökäsikirja

3. Kestävän kehityksen indikaattorit 2005 3 Kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku) kestävän kehityksen loppuraportissa esitetty raportointimalli yhdistää kaupunkien raportointia, asiasisällön esittämistä ja kaupunkien keskinäistä vertailua. Yhteisen osion sisällön laajuuteen jokainen kaupunki voi vaikuttaa omien tarpeidensa mukaan. Kestävän kehityksen raportoinnin kehittämishanke tuotti kaupunkien käyttöön 27 yhteistä indikaattoria. Viisi yleistä kehitystä kuvaavaa neljän vuoden välein tarkasteltavaa indikaattoria ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja tietoisuus. Nämä puuttuvat toistaiseksi Jyväskylän ympäristöliitteestä. Indikaattoritieto 2005 kuvaa kaupunkiorganisaation maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä, oman toiminnan ekotehokkuutta ja ympäristövastuullista kulutusta sekä liikkumisen ekotehokkuutta. Valitut indikaattorit (11 kpl) ovat virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella, luonnonsuojelualueiden ja varausten osuus kaupungin koko maa-alasta, kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön, lämmön ja vedenkulutus, kaupungin virastojen ja laitosten paperinkulutus, omasta toiminnasta syntyvien jätelajien määrät, keskitetyt kilpailutukset ympäristökriteerein, Vihreä Lippu päiväkodit ja ympäristösertifioidut koulut, henkilöstön ympäristökoulutus ja kevyen liikenteen väylien pituus. Ympäristöntilan perusselvitys ja ympäristöpolitiikan päivitykseen liittyvät yhteiset ympäristöpäämäärät ohjaavat vuosittaiseen indikaattorien lisäämiseen. 3.1.Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Tämä indikaattori kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Tilastoanalyysi on tehty asemakaava-aineistosta. Kantakaupungissa oli virkistysalueita 1462 hehtaaria sisältäen voimassa olevat ennen vuotta 1980 vahvistetut P-merkityt virkistysalueet. Säynätsalossa luku on 173,3 hehtaaria. Nykyisten merkintöjen mukaan virkistysalueita ovat U-alkuiset alueet (ent. pallokenttä) kantakaupungissa 5,7 hehtaaria ja Säynätsalossa 1,5 hehtaaria. Lisäksi on huomioitu R-alkuisten (loma- ja matkailu) alueiden osuus. Vuoden 2004 luvuissa mukana ei ollut Säynätsalossa sijaitsevia alueita. Tiedot on saatu kaupunkisuunnittelusta. Kuvio 1. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueesta % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 29,60 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 10,70 % 2004 2005

4 3.2. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kaupungin koko maaalasta Indikaattori kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Osuus käsittää luonnonsuojelulain 24 ja 29 pykälän mukaiset kohteet, Natura-alueet ja vahvistettujen yleis- ja asemakaavojen kohteet. Vuoden 2004 tiedot sisälsivät ainoastaan luonnonsuojelulain 24 mukaiset kohteet. Tällä erolla selittyy alueiden huomattava kasvu edellisvuoteen verrattuna. Tiedot on saatu ympäristöosastolta. Kuvio 2. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus koko maa-alasta % 2,00 % 1,80 % 1,60 % 1,40 % 1,20 % 1,00 % 0,80 % 0,60 % 0,40 % 0,20 % 0,00 % 0,39 % 1,80 % 2004 2005 3.3. Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Yhteisissä laskentaohjeissa ominaiskulutus ohjeistetaan jaettavaksi tarkemmin alaluokkiin (hoitoalan-, kokoontumis-, opetus-, toimisto- ja hallintorakennukset) kuntien oman harkinnan mukaan. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelulta. Kuvio 3. Sähkön ominaiskulutus rakennusryhmittäin (kwh/r-m³) 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2004 2005 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut

3.4. Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa 5 Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Yhteisissä laskentaohjeissa ominaiskulutus ohjeistetaan jaettavaksi tarkemmin alaluokkiin (hoitoalan-, kokoontumis-, opetus-, toimisto- ja hallintorakennukset) kuntien oman harkinnan mukaan. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelusta. Kuvio 4. Lämmön ominaiskulutus rakennusryhmittäin (kwh/r-m³) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2004 2005 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut 3.5. Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa Kuvaa kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta, jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhteisissä laskentaohjeissa ominaiskulutus ohjeistetaan jaettavaksi tarkemmin alaluokkiin (hoitoalan-, kokoontumis-, opetus-, toimisto- ja hallintorakennukset) kuntien oman harkinnan mukaan. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelusta. Kuvio 5. Veden ominaiskulutus rakennusryhmittäin (l/r-m³) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2004 2005 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut

3.6. Hyödynnettyjen jätteiden määrä jätelajeittain 6 Indikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja kulutuskäyttäytymistä sekä tuotantorakennetta että osittain myös yhdyskuntajätteen hyödyntämistä koskevan valtakunnallisen tavoitteen toteutumista. Hyötyjätteiden lisäksi yhteenvedossa esitetään myös kuivajätemäärä. Tavoite on nostaa hyödynnettyjen jätteiden määriä ja vähentää kuivajätteen määrää. Tiedot on kerätty koskien Jyväskylän kaupungin omistamia toimitilarakennuksia. Tiedot on saatu kaupungin Tilapalvelusta. Kuvio 6. Jätteiden määrä jätelajeittain (kg/työntekijä) 250,00 200,00 215,30 150,00 100,00 50,00 0,00 90,82 56,53 18,09 3,68 2,64 25,30 Biojäte Keräyspaperi Konttoripaperi Kuivajäte Lasi Metalli Pahvi 3.7. Kevyen liikenteen verkon pituus Indikaattori kuvaa pyrkimystä edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa kulkumuodon valinnan. Vuoden 2005 tiedot on poimittu yhdyskuntasuunnittelun toimintakertomuksen 2005 liitteestä. Edellisvuosien tietolähde ei ole selvillä. Kuvio 7. Jyväskylän kevyen liikenteen väylät (m/asukas) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2,9 2,9 3,64 2003 2004 2005

3.8. Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa 7 Indikaattori kuvaa työntekijöiden kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta. Tiedot on saatu toimistopaperin sopimustoimittajilta Lindell Oy:ltä ja Canon Oy:ltä koskien valkoista ja värillistä A4 ja A3 paperia. Paperinkulutus on 5,76 riisiä vuodessa / työntekijä. Indikaattoritieto kerättiin ensimmäisen kerran, joten vertailuvuosia ei ole. 3.9. Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin keskitetyt hankinnat Indikaattori kuvaa kaupungin panostusta ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen tavaroiden ja palveluiden hankinnoissa. Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi on laskettu sellaiset tuotteiden tai palveluiden tarjouspyynnöt joissa ympäristökriteerit ovat ehdottomina vaatimuksina esim. teknisissä erittelyissä tai joissa ympäristöasiat sisältyvät tarjousten pisteytykseen. Kokonaishankintojen euromäärä vuonna 2004 oli 13.4 Me, josta ympäristöhankintojen osuus oli 4.7 Me. Vuonna 2005 kokonaishankintojen euromäärä oli pienempi 7.35 Me, josta ympäristöhankintoja oli 4.95 Me. Tiedot on saatu hankintakeskuksesta. Kuvio 8. Ympäristöhankinnat Me / kokonaishankinnat Me 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 35,07 % 67,35 % 2004 2005 3.10. Vihreä lippu -koulut ja päiväkodit sekä ympäristösertifioidut koulut Indikaattori kuvaa panostusta ympäristökasvatukseen pyrittäessä kohti kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Vihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakunnallinen ympäristökasvatusohjelma ja ympäristömerkki. Ympäristösertifiointi perustuu puolestaan koulujen ympäristöjärjestelmään joka pohjautuu ISO 14001 standardiin ja EMAS-asetukseen. Vihreä Lippu on myönnetty Jyväskylän kaupungin 40 koulusta kahdelle, Muuratsalon ja Huhtasuon koululle. Lisäksi kaupungin 30 päiväkodista Aallokon päiväkodilla on Vihreä Lippu. Tiedot on saatu opetustoimesta.

8 3.11. Kaupungin henkilöstön osallistuminen keskitettyyn ympäristökoulutukseen Indikaattori kuvaa kaupungin panosta henkilökunnan ympäristökoulutukseen. Tiedot koskevat ainoastaan henkilöstölle järjestettyä kahta ympäristöpäivää vuodessa. Lukuun ei ole saatu osallistujamääriä taloudellisen ajon koulutuksesta, yksikköjen omista sisäisistä ympäristökoulutuksista tai muiden koulutusten sisältämistä ympäristökoulutusosuuksista. Osallistuneiden määrä keskitettyyn ympäristökoulutukseen koko kaupungin henkilöstöstä on 2 % (119 henkilöä/4971 kaupungin työntekijää). Tiedot on saatu hallintokeskuksesta.

4. Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut 9 Ympäristötoiminnan talouden tunnuslukujen esitys noudattaa yleiseurooppalaista ympäristönsuojelun tilastoluokitusta sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Tunnusluvut kuvastavat paljonko kunta rahallisesti panostaa ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Taloudellisia tunnuslukuja kerättiin nyt toista kertaa. Vuoden 2004 tunnuslukujen kerääminen tehtiin hallintokeskuksen toimesta, vuoden 2005 tunnuslukujen keräystä ohjattiin ympäristöosastolta, molemmilla kerroilla eri henkilöiden toimesta. Kokemusta on karttunut siis sekä talous- että ympäristöasiantuntemuksen näkökulmasta. Tiedonkeräyslomakkeilla kerättiin tietoa ympäristömenoista, -tuloista ja -investoinneista jotka kohdistuvat ulkoilman ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnon- ja maisemansuojeluun ja muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Tämän jaottelun mukaisesti on koottu ympäristöliitteen graafinen esitys. Tavassa ilmoittaa ulkoiset ja sisäiset erät ja arvonlisävero voi olla poikkeamia yksiköiden välillä. Vuoden 2005 ympäristöliitteen tiedoissa sisäisiä ja ulkoisia eriä ei ole eroteltu. Alkuperäisenä ajatuksena on esittää ainoastaan ulkoiset erät loppuraportissa ja poistaa sisäiset erät kaupungin tilinpäätöstä vastaavasti. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota tilaajatuottajamalliin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin ympäristömenoihin ja -tuloihin. Vuosina 2007 2008 käyttöönotettava toiminnanohjausjärjestelmä tulee poimimaan luvut tietovarastoon esimerkkilomakkeen (liite 1) jaon mukaan vuosittaista raportointia varten. Järjestelmä tulee jakamaan yhtenevällä tavalla tulot, menot ja investoinnit sisäisiin ja ulkoisiin eriin, joten ulkoiset erät saadaan poimittua erikseen loppuraporttiin. Kahden vuoden työn tuloksena suuri määrä ympäristötoiminnan tunnuslukuja on löydetty ja merkitty. Vuoden 2005 ympäristöliitteestä puuttuvat Vesilaitoksen, Jyväskylän työterveyden, yhdyskuntatoimen hallintokeskuksen ja rakennusvalvonnan osalta tiedot. Ympäristökulujen kokonaissummasta puuttuvat ympäristöinvestoinneista tilikauden aikana tehdyt poistot.

10 5. Yhteenveto 5.1. Ympäristömenot Yhteenveto sisältää kaupungin ympäristöosaston ympäristönsuojelun viranomaistehtävien kustannuksia ympäristönsuojelun valvonnasta ja seurannasta (2,5 %). Kunnalla on velvoite myös ilmanlaadun seurantaan. Keväisin ilmanlaatua pyritään parantamaan katu- ja puisto-osaston tilaamalla ja aluetekniikan tuottamalla katupölyn sidonnalla ja hiekoitushiekan poistolla, joista muodostuu suurin osa ulkoilmanlaatuun liittyvistä menoista (8,4 %). Maaperänsuojelun (5,6 %) suurimmat kustannukset aiheutuvat yhdyskuntatoimen tonttiosastolle saastuneiden maiden puhdistamisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapito on suurin menoerä vesiensuojelussa ja jätevesien käsittelyssä (2,7 %). Jätevesien puhdistus kuuluu Jyväs-Seudun Puhdistamolle jonka tiedot eivät ole mukana ympäristöliitteen tiedoissa. Samoin Vesilaitoksen osalta tiedot puuttuvat. Luonnonsuojeluun kohdistuvia menoja aiheuttivat maisema-, luonto- ja liito-orava-selvitykset, luontojulkaisut sekä Lintuatlas (0,8 %). Yli 60 % kaupungin ympäristömenoista aiheutuu jätehuollosta ja yleisten alueiden kunnossapidosta (esim. tonttiosastolla torin siivous). Suurimmat menot näkyvät yhdyskuntatoimessa katu- ja puisto-osastolla jätehuollossa ja kaupungin Tilapalvelulla. Menoihin on laskettu kaupungin kiinteistöjen jätteenkäsittelymaksut (suurin kuluerä tulee kuivajätteen käsittelystä), astiavuokrat, jätehuolto- ja hyötykeräyspalveluiden ostot, purkupalveluiden jätemaksut (kiinteistöpalvelut) ja maan- ja lumenkaatopaikkojen hoitokulut (aluetekniikka). Noin 10 % ympäristömenoista (muut ympäristönsuojelutoimet 1.7) kohdistuu ympäristökasvatukseen, -koulutukseen ja neuvontaan (b), ekotehokkuutta parantavaan toimintaan (c) ja ympäristöjohtamiseen (d). Edelliset sisältävät kaupungin ympäristöjärjestelmän menoja. Jätehuollon neuvonnan menoja ovat esikoululaisten jäteneuvontaprojekti, biojäte- ja jäteneuvonta sekä jäteoppaat. Kouluissa ja päiväkodeissa pieniä menoja aiheutuu Vihreä Lippu toiminnasta. Ekotehokkuutta parantava toiminta sisältää mm. Total kiinteistöpalveluiden ylläpitämän kierrätyskeskuksen menot. Kierrätyskasettisopimuksen menot on muistettu kirjata osalle kaupungin yksiköitä. Kuvio 9. Ympäristömenot 10,88 % 5,68 % 8,48 % 2,72 % 1.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 1.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 1.3 Jätehuolto 1,78 % 5,96 % 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 1.5 Melun ja tärinän torjunta 1.6 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 1,85 % 2,51 % 0,82 % 0,14 % 1.7a Ympäristöhallinto 1.7b Ympäristökoulutus, -kasvatus ja - neuvonta 1.7c Ekotehokkuutta parantava toiminta 7,45 % 51,74 % 1.7d Ympäristöjohtaminen 1.7e Yleisten alueiden puhtaanapito 1.7f Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut

5.2. Ympäristötulot 11 Ympäristötuloista valtaosan muodostavat yhdyskuntatoimen ilmoittamat jätehuollon tulot, kuten keräysmetallin, -lasin ja -pahvin myyntitulot ja paperin keräyspisteiden vuokratulot. Ympäristöosastolla ympäristöhallinnon tuloja saadaan ympäristölupien myöntämisestä ja laboratorion pilaantuneiden maiden ja jätevesien analyyseistä. Total kiinteistöpalveluilla on sopimus hyötykeräyspalveluiden tuottamisesta katu- ja puisto-osastolle, nämä tulot näkyvät kiinteistöpalveluiden kohdalla. Aluetekniikka saa tuloja romumetallin myynnistä. Muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin on kirjattu tuloja: pääkirjaston kirjojen poistomyynti, tonttiosaston hakkuutähteiden haketustulot, Tilapalvelun TE-keskuksen energiatuet, Total kiinteistöpalveluiden energiakatselmusten aiheuttamat korjaustoimenpiteiden tulot ja kierrätysvaraston myyntituotot (palvelusopimus Tilapalvelun kanssa). Hallintokeskuksen tuloihin kuuluvat EU-hanke Waste to Energy. Kuvio 10. Ympäristötulot 6,80 % 0,40 % 1.3 Jätehuolto 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 1.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 92,80 % 5.3. Ympäristöinvestoinnit Investointeja löytyi vähän. Uusiin jätekatoksiin on investoitu ja kartoitettu kylmälaitteiden freonit. Viemäriverkostoa on saneerattu ja virkistysalueita viemäröity. Puhtaanapidon laiteinvestoinnin lisäksi investointeihin on laskettu myös ylijäämämaiden käyttö valleina ja aitoina ja hiekoitushiekan käyttö latupohjina. Kuvio 11. Ympäristöinvestoinnit 6 % 6 % 13 % 2.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 2.3 Jätehuolto 2.5 Melun ja tärinän torjunta 2.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 75 %

12 Taulukko 1. YMPÄRISTÖTOIMINNAN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 1 000 EUROA YMPÄRISTÖMENOT YMPÄRISTÖTULOT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT LIIKETOIMINTA 16,80 0,00 0,00 Talous ja hankintapalvelu keskus 8,83 0,00 0,00 Tietohallinto 7,97 0,00 0,00 LIIKELAITOKSET 2 048,00 232,52 42,05 Altek Aluetekniikka 763,14 1,00 2,00 Total Kiinteistöpalvelu 327,56 189,37 0,00 Kylän KATTAUS 2,22 0,00 0,00 K-S Pelastuslaitos 68,16 15,61 0,00 Jyväskylän Tilapalvelu 886,92 26,54 40,05 Jyväskylän Vesilaitos 0,00 0,00 0,00 JKL:n seudun Työterveys 0,00 0,00 0,00 SIVISTYSTOIMI 188,78 15,00 27,06 Opetuspalvelukeskus 10,71 0,00 0,00 Kulttuuripalvelukeskus 18,22 15,00 0,00 Liikuntapalvelukeskus 159,85 0,00 27,06 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 42,68 0,00 0,00 Avoterveydenhuollon palvelut 2,36 0,00 0,00 Hallinto ja kehittäminen 22,91 0,00 0,00 Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut 0,51 0,00 0,00 Lasten päivähoitopalvelut 14,70 0,00 0,00 Vanhuspalvelut ja terveyskeskuspalvelut 2,20 0,00 0,00 YHDYSKUNTATOIMI 4 704,06 3 633,27 14,00 Ympäristöosasto 245,40 37,27 0,00 Katu- ja puisto-osasto 3 823,39 3 596,00 14,00 Kaupunkisuunnitteluosasto 42,95 0,00 0,00 Rakennusvalvontaosasto 0,00 0,00 0,00 Tonttiosasto 592,31 40,00 0,00 Hallinto ja kehittäminen 0,00 0,00 0,00 KONSERNIHALLINTO 85,59 24,57 0,00 Hallintokeskus 85,59 24,57 0,00 yhteensä 7 085,90 3 905,36 83,10 Ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit suhteessa asukaslukuun (euroa / asukas) 83,92 46,25 0,98 Ekotehokkuutta parantava toiminta 1 000 euroa 459,62

ESIMERKKEJÄ KAUPUNKIORGANISAATION YMPÄRISTÖTULOISTA, -MENOISTA JA INVESTOINNEISTA 13 Liite 1. YMPÄRISTÖTULOT JA MENOT 1.1 ULKOILMAN- JA ILMASTONSUOJELU Hiekoitushiekan poisto Katupölyn sidonta Päästöjä vähentävien laitteiden ja suodattimien hankinta ja ylläpito (esim. katalysaattorit, rikinpoistolaitokset ja hiukkaspäästöjä vähentävät laitteet jne.) Ilmapäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. (ei ympäristöhallinnon tekemät) Ympäristömerkityn sähkön myynti (lisätulo ja tuotantotuki) Vihreiden sertifikaattien kauppa Päästökauppa HUOM! Ekotehokkuutta parantava toiminta raportoidaan kohdassa 1.7. 1.2 VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevesien puhdistus Viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapito Loka-autoasema Öljyn- ja rasvanerotuskaivot Vesistöpäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. (ei ympäristöhallinnon tekemät) Vesiensuojelua ja jätevesien käsittelyä koskevat tutkimukset ja selvitykset (ei ympäristöhallinnon tekemät) Ulkopuolisilta laboratorioilta ostetut vesiensuojelupalvelut (esim. uimarantojen vesinäytteiden ja lumenkaatopaikkojen vesien analysointipalvelut) Valumien ja vuotojen keräily Vesistöjen kunnostus ja puhdistaminen Vesialueiden öljyntorjunta Vesien suojelun korvaaminen (esim. Öljynsuojarahaston korvaukset) Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen 1.3 JÄTEHUOLTO Jätteiden käsittely ja sijoitus (kaatopaikka, poltto ja muu käsittely, jos kunnalla omaa jätehuoltotoimintaa) Jätteiden keräily ja kuljetus (jos kunnalla omaa jätehuoltotoimintaa) Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely (jos kunnalla omaa jätehuoltotoimintaa) Jäteastioiden vuokraus ja hankinta Kunnan toiminnassa syntyvien jätteiden keräily, kuljetus ja käsittely (jätelajeittain) Jätteiden käsittelyn sivutoiminnot (esim. kaatopaikkakaasun tuotanto ja myynti, polttolaitoksen kaukolämmön tuotanto ja myynti, kompostimullan tuotanto ja myynti, romumetallin myynti) Vanhojen kaatopaikkojen maisemointi Renkaiden kierrätys Satamien alusjätepalvelut Jätehuollon ympäristövaikutuksia koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. (ei ympäristöhallinnon tekemät) Hyötykäyttö- ja kierrätysselvitykset (ei ympäristöhallinnon tekemät) Ostettuihin palveluihin liittyvät jätehuoltopalvelut (esim. rakennusten purkupalvelujen jätemaksun osuus)

14 1.4 MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJELU Pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt (esim. käsittelykenttien ylläpito, tutkimus ja suunnittelu) Valumien ja vuotojen keräily Maa-alueiden öljyntorjunta Maaperän suojelun korvaaminen (esim. Öljynsuojarahaston korvaukset) Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia päästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. (ei ympäristöhallinnon tekemät) Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ennaltaehkäisy, esim. tutkimus ja suunnittelu 1.5 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA Melua ja tärinää koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. (ei ympäristöhallinnon tekemät) Meluselvitykset ja mittaukset (ei ympäristöhallinnon tekemät) Meluesteiden suunnittelu (esim. kaavoituksessa) Tärinän aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisy 1.6 LUONNON SUOJELU JA MAISEMANSUOJELU Luonnonsuojelualueiden hoito (esim. pitkospuiden, viitoitusten ja lintutornien korjaaminen) Eliökantojen ja maisemien suojelu ja ennallistaminen (esim. perinnemaiseman ennallistaminen, eläintarhan uhanalaisten eläinten hoito) Luonnonsuojelua ja maisemansuojelua koskevat tutkimukset ja selvitykset (ei ympäristöhallinnon tekemät) Luonnonsuojelun tukeminen ja avustaminen (esim. EU:n tuki Natura-alueprojekteihin) 1.7 MUUT YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET (= Välilliset ympäristönsuojelutoimenpiteet) a) Ympäristöhallinto Ympäristöhallinnon lakisääteinen viranomaistoiminta (esim. ympäristölupien myöntäminen, ympäristövalvonta ja -neuvonta, lukuun ottamatta ympäristökoulutusta ja kasvatusta sekä ympäristöterveydenhuoltoa ja sen laboratoriopalveluita; Ympäristöterveydenhuollosta ja (elintarvike)laboratorion toiminnasta otetaan kuitenkin mukaan ympäristönsuojeluun kohdentuva toiminta, esim. roskaantumisen valvonta, jätevesianalyysit ja pilaantuneiden maiden analyysit) Päästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimuslaboratoriot yms. Ympäristövaikutusten arvioinnit b) Ympäristökoulutus, kasvatus ja neuvonta Kuntalaisille suunnatut hankkeet ja projektit (esim. EU-hankkeet, koulujen ympäristöhankkeet, koulutushankkeet, agenda- ja energiatoimistot) Luontokoulut Opastus- ja ympäristötietokeskukset Ympäristöaiheisten kurssien ja tapahtumien järjestäminen (esim. autoton päivä, energiansäästöviikko) Ympäristöviestintä ja markkinointi (esim. ympäristöoppaat, ympäristömerkityn sähkön mainostaminen) Eläintarhan sisäänpääsy ja opastus (uhanalaisten lajien osuus)

c) Ekotehokkuutta parantava toiminta Energiansäästötoimenpiteet kuten energiakatselmukset ja -korjaukset, kulutusseuranta, hukkalämmön talteenotto Prosessien tehostaminen materiaalinkäytön osalta, esim. vesien kierrätys, materiaalien kulutusseurannan laitteiden vuokraus, pesuaineiden säännöstely Vesijohto- ja kaukolämpöverkostojen vuotojen korjaukset Jätteen synnyn ehkäisy (esim. kierrätyskeskusten toiminta) Biokaasun tuotanto (esim. vesilaitoksen biokaasun tuotanto; kaatopaikkakaasun tuotanto kohtaan jätehuolto) Romumetallin myynti (jätehuoltoyksikön tulot kohtaan jätehuollon tulot) Resurssien säästöön tähtäävät tutkimukset ja selvitykset Ympäristönsuojelua edistävien tuotantopanosten hankinta (ympäristömenoksi lasketaan aiheutuneet lisäkulut verrattuna tavanomaiseen tuotantopanokseen, esim. energiansäästölamppujen hankinta, rullapyyhkeiden hankinta kertakäyttöisten käsipyyhkeiden sijaan) d) Ympäristöjohtaminen Ympäristöjohtamisen ja -järjestelmätyön hankkeet Virastojen ympäristöasiantuntijoiden työpanos Virastojen ympäristöraportointi, ml. graafinen suunnittelu ja painatus Ympäristöindikaattoreiden laskeminen Ympäristöjohtamisen koulutushankkeet ja projektit (kunnan henkilökunnalle suunnatut) e) Yleisten alueiden puhtaanapito Katujen pesu ja harjaus Alueiden puhtaanapito, kuten roskien keräily ulkoilualueilta ja yleinen roskaantumisen ehkäisy Lumenkaatopaikkojen siivous kesällä (lumen mukana tulleiden roskien keruu) Puhtaanpidon koneiden poltto- ja voiteluaineet f) Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut Sähkövero (kaupungin hallinnassa olevien kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta laskettu laskennallinen sähköveron osuus) Polttoainevero (energian tuotannon ja ajoneuvojen kuluttaman polttoaineen laskennallinen polttoainevero) Öljyjäte- ja öljynsuojamaksu 15 2. YMPÄRISTÖINVESTOINNIT 2.1 ULKOILMAN- JA ILMASTONSUOJELU Päästöjen puhdistus- ja mittauslaitteistot ja suodattimet Ilmanlaadun mittausasemat Kylmälaitteiden uusiminen esim. freonien poistamiseksi 2.2 VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevedenpuhdistuksen investoinnit (esim. rakennukset ja rakenteet, laitteistot, myös pienpuhdistamot ja pilssiveden talteenottojärjestelmät) Viemäriverkoston rakentaminen ja saneeraus Mittaus- ja tarkkailuasemat Vedenottoon liittyvät, vesiekosysteemiä suojelevat teko- ja säännöstelyaltaat

16 2.3 JÄTEHUOLTO Jätteiden käsittelylaitokset (jos kaupungin omaa toimintaa) Jätteiden välivarastointi (esim. jätehuoltojärjestelmät ja jätekatokset, joiden arvo ylittää pienhankintarajan) Jätteiden käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisy (esim. kaatopaikkavesien hallintajärjestelmä) 2.4 MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJELU Vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusjärjestelmän vahvistamisen investoinnit Maanpintakerroksen eristäminen ml. ojat ja vallit sekä kuivatusjärjestelmät 2.5 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA Meluesteet, -vallit ja -aidat Melun mittaus- ja valvontalaitteistot 2.6 LUONNONSUOJELU JA MAISEMANSUOJELU Luonnonsuojelualueiden rakenteiden hankinnat (esim. luontopolut ja lintutornit) Perustettavien luonnonsuojelualueiden maa-alueiden hankinnat Eläintarhatilojen rakentamishankkeet (uhanalaiset lajit) 2.7 MUUT YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET (= Välilliset ympäristönsuojelutoimenpiteet) a) Ekotehokkuutta parantava toiminta Materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät investoinnit (esim. rakennusautomaatiopanostukset, lämmön talteenotto ja ikkunoiden vaihtaminen tiiviimpiin) Vesijohtoverkoston saneeraus Investoinnit jätteiden synnyn ehkäisyyn (esim. uusiomateriaalien käyttö katurakentamisessa) b) Yleisten alueiden puhtaanapito Alueiden puhtaanapidon laiteinvestoinnit, jotka liittyvät ensisijaisesti esim. roskien keräilyyn ulkoilualueilta ja yleiseen roskaantumisen ehkäisyyn c) Muut Opastus- ja ympäristötietokeskusten toimitilat Ympäristöliiketoimintaan liittyvät osakepääomamerkinnät