Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka



Samankaltaiset tiedostot
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE

Syömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Kukkulan koulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sädehoitoon tulevalle

Anorexia nervosa Somatisk vårdv

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote


NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot ovk Terveyspalvelut

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

tähden EIaman Pöytäkirja Osallistujat Asiat:

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

5. luokan terveystarkastus

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

ANOREXIA NERVOSAA SAIRASTAVAN NUOREN HOITOKETJU NUORISOPSYKIATRIASSA

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Opiskeluhuolto ja ESH

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus PN Pekka Nousiainen

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U

Maahanmuuttajan mielenterveys

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka HYKS

Transkriptio:

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka

ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret

A. Laihuushäiriö: nuori ei halua olla normaalipainoinen vaan pelkää lihomista ja hänen ruumiinkuvansa on vääristynyt paino vähintään 15% alle pituuden mukaisen keskipainon tai painoindeksi korkeintaan 17,5 painon lasku on itse aiheutettu syömistä vähentämällä ja liikuntaa lisäämällä, lisäksi nuori saattaa oksennella, käyttää ulostus- tai nesteenpoistolääkkeitä tai piristeitä, pakonomaisuus, suorituskeskeisyys, ilo puuttuu mukana on laaja-alainen endokriininen häiriö, joka ilmenee tytöillä kuukautisten puuttumisena ja pojilla seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla koholla ja kilpirauhasen toiminta tai insuliinin eritys poikkeavat. Diagnostiset kriteerit (lähde ICD-10)

B. Ahmimishäiriö: nuorella on toistuvia ylensyömisjaksoja (vähintään kahdesti viikossa ainakin 3kk ajan) ajattelua hallitsee syöminen ja pakonomainen tarve syödä ahmimiskohtauksen jälkeen nuori pyrkii eroon nauttimastaan ruoasta itse aiheutetulla oksentelulla tai käyttää ulostus- tai nesteenpoistolääkkeitä, ruokahalua hillitseviä lääkkeitä, kilpirauhaslääkkeitä tai piristeitä väärin nuorella on sairaalloinen lihavuuden pelko ahmimishäiriöstä kärsivä voi olla normaalipainoinen tai paino voi vaihdella alipainosta ylipainoon C. Epätyypilliset syömishäiriöt tiloja, joissa piirteitä laihuus- tai ahmimishäiriöstä, mutta kaikki kriteerit eivät täyty Diagnostiset kriteerit (lähde ICD-10)

Perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa syömishäiriö tehdä perusselvittelyt arvioida tilanteen vaikeusaste hoitaa perusterveydenhuollon keinoin hoidettavissa olevat potilaat lähettää jatkohoitoon sellaiset syömishäiriöiset potilaat, jotka perusterveydenhuollon keinoin eivät ole autettavissa SCOFF

Tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa Perusselvitykset: nuoren ja vanhempien haastattelu (ruokailu- ja liikuntatottumukset, kasvutiedot, menarkeikä ja kuukautisanamneesi, paino, jolloin kuukautiskierto oli normaali, oksentelutaipumus, lääkkeiden käyttö) psyykkisen tilan arviointi ravitsemustilan arviointi (kasvuiässä pituuspaino/ kasvun loputtua painoindeksi, kasvun taittuminen tai pysähtyminen) somaattinen tutkimus (ravitsemustila, kasvu, murrosiän vaihe, RR ja syke, sydämen auskultaatio, vasokonstriktion merkit, aliravitsemuksen merkit, turvotukset, iho, hampaat) laboratoriotutkimukset harkinnan mukaan (esim. PVK, La, Na, K, Ca, kloridi (bulimiaepäily), EKG (bradycardia), B-gluk,TSH, Krea, keliakia-va)

Hoito perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuollon seurantaan voivat jäädä potilaat, joiden painoindeksi on yli 16, ellei taudinkuvaan liity nuoren normaalia kasvua ja kehitystä vaarantavia psyykkisiä ongelmia. Aina ei ole helppoa määritellä tarkkaa BMI-rajaa. Anorektinen käyttäytyminen ei riipu välttämättä painosta. Jos alipainosta ei ole fysiologisia haittoja (esim. kuukautisten poisjääminen), niin ei ole suurta huolta. asetetaan painotavoite (ennen amenorrhoeaa ollut paino/ painoindeksi >19) tiivis seuranta koulu-/opiskeluterveydenhoitajalla seuranta-aika korkeintaan 2-3 kk 1-2 viikon välein perusterveydenhuolto (= koulu- tai opiskeluterveydenhuolto) jatkaa nuoren seurantaa erikoissairaan hoitoon pääsyä odotettaessa. Tänä aikana nuori ohjataan: a) Terveyskeskuksen ravitsemusterapeutille (Hoidon siirtyessä erikoissairaan hoitoon nuori siirtyy esh:n ravitsemusterapeutille) b) Terveyskeskuksen fysioterapeutille ohjataan ne, jotka jäävät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantaan (liikunnan määrän ja kulutuksen arviointi, esim. kolmen käyntikerran ohjaus/neuvonta paketti )

Jos 2-3 kk:n aikana ei tapahdu edistystä tai ei ole mitään keinoa pysäyttää nopeaa painon laskua, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon alle 13-v. lastenpsykiatrian pkl:lle ja 13-17-v. nuorisopsykiatrian pkl:lle

Lähete erikoissairaanhoitoon Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on siirtynyt sähköiseen sairauskertomusjärjestelmään ja myös sähköisiin lähetteisiin. Muutoksen myötä korostuu hyvän, riittävästi tietoa sisältävän lähetteen merkitys. Lähetteiden perusteella arvioidaan hoidon kiireellisyyttä ja myös alustavasti tutkimusjakson sisältöä. Lähetteestä pitää pystyä arvioimaan myös, onko lähete osoitettu oikeaan yksikköön. Toivomme kaikkien lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoille potilaita lähettävien tahojen noudattavan oheisia ohjeita turhien viivytysten välttämiseksi. Huomatkaa, että olennaisen tiedon on oltava lähetteen tekstikentässä. Kiireellisestä lähetteestä tulee lisäksi aina soittaa asianomaiseen yksikköön.

Lähetteessä on oltava: 1) Yhteystiedot potilaan koko nimi ja osoite, hetu lapsen tai nuoren vanhempien nimet ja osoite tai osoitteet tieto huoltajuudesta (yksin- tai yhteishuoltajuus) tekstikenttään! muualla kuin kotonaan asuvan lapsen tai nuoren hoidosta vastaavien aikuisten nimi ja osoite ja mahdollisen sosiaalityöntekijän yhteystiedot 2) Erikoisala ja kiireellisyys 3) Tulosyy, kysymyksen asettelu, miksi lähetetään jos aiemmin esim. perheneuvolan tai vastaavan hoidossa, perustelu erikoissairaanhoitoon siirtämisestä 4) Esitiedot, perustiedot, taustatiedot olennaiset tiedot lapsen tai nuoren kasvusta ja kehityksestä (raskauden tai synnytyksen aikaiset ongelmat, motoriset taidot, puheen kehitys, koulunkäyntivalmius, murrosiän kehitys, kehitysviiveet) aiemmat sairaudet, tutkimukset ja hoidot tieto koulunkäynnistä tai opiskelusta perheen kokonaistilanne 5) Lääkitys ja allergiat 6) Nykysairauden kulku oireiden alku, tähänastinen kulku ja nykyoireet erityiset huolenaiheet nykyongelmaan liittyvät tutkimukset ja hoidot hoidossa mukana olevan verkoston (viranomaiset) yhteystiedot 7) Psyykkinen status (itsetuhoisuus, psykoottisuus) 8) Somaattinen status 9) Tutkittavan ongelman kannalta olennaiset liitteet (tiivistelmä tekstiin) psykologin tutkimukset toimintaterapeutin tutkimus terveydenhoitajan arvio opettajan arvio

Välittömän sairaalahoidon tarpeen arviointi A. Somaattiset jos painoindeksi on enintään 13 tai paino enintään 70% pituudenmukaisesta keskipainosta poikkeuksellisen raju painon lasku (>25%/3kk) systolinen RR alle 70mmHg syketaajuus alle 40/min vakavia elektrolyytti/ekg-häiriöitä täysin juomaton ja syömätön lähetetään lastentautien osastolle/ sisätautien osastolle B. Psykiatriset konsultoidaan päivystävää psykiatria psykoottiset oireet vakava itsetuhoisuus, itsemurhavaara vaikea masennus vakavat ongelmat perhetilanteessa lähetetään Moision sairaalaan

Mikkelin keskussairaala Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat Mikonkatu 3, 3. krs 50100 Mikkeli puh. 015 351 2374 Lastenpsykiatrian poliklinikka Erikoissairaanhoidon yksikkö, joka tarjoaa avohoitoa alle 13- vuotiaille lapsille. Ajanvarauspoliklinikka. Lähete tarvitaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Erikoissairaanhoidon yksikkö, joka tarjoaa avohoitoa 13-17- vuotiaille nuorille. Ajanvarauspoliklinikka. Lähete tarvitaan.

Perusselvitykset tutkimus, konsultaatiot lapsen ja nuoren sekä perheen haatattelu somaattinen tutkimus: painoindeksi, EKG, RR tarpeen mukaan laboratoriokokeet Hoitoon kuuluu moniammatillinen yhteistyö korostunut ja työskentely perheen kanssa keskeistä hoitosuhde tai terapia perhetapaamiset tai perheterapia lääkärikäynnit painon ja somaattisen tilan seuranta ravitsemusterapia tarvittaessa lääkitys (itkuisuus, masentuneisuus, unihäiriöt, psykoosin oireet) syömishäiriösten fysioterapia toimintaterapia Tavoite

Syömishäiriöisen nuoren psykiatrinen sairaalahoito nuorisopsykiatrian osastolla Moision sairaalassa Hoitoon tulo B1 tai M1 lähete lääkäri arvioi hoidon tarpeen hoito koostuu tutkimus- ja hoitojaksosta Tutkimusjakson tavoitteet kokonaistilanteen arviointi ja diagnoosi ravitsemustilan- ja ruokailukäyttäytymisen arviointi psyykkiset häiriöt perheen sisällä olevat vuorovaikutussuhdevaikeudet sosiaalinen elämäntilanne hoidon aloitus Hoitojakso somaattinen hoito ja psykiatrinen hoito yksilöllinen hoito-ohjelma ravitsemustilan korjaaminen, ruokailutottumusten ja syömiskäyttäytymisen normaalistaminen eri terapiahoidot: ravitsemusterapia, fysioterapia, toimintaterapia, kuvataide- ja musiikkiterapia perheen tukeminen yhteistyö avohoidon kanssa jatkohoidon valmistelu Jatkohoito hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja tavoitteista sopiminen perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon

ravitsemusterapeutti kaikista syömishäiriöpotilaista. lähetteen tekee yksikkö, johon potilas on ensin ohjautunut ravitsemusterapia syömishäiriöiden hoidossa gynekologi sekundaariamenorrea, joka kestänyt vuoden aiemmin, jos paino on normalisoitunut, mutta kuukautiset eivät ole alkaneet lastentaudit kaikista laihuushäiriöpotilaista, tarvittaessa muissa syömishäiriöissä konsultaatiopyyntö jos puberteetti ei ole käynnistynyt tytöillä 13,5 vuotiaana ja pojilla 14-vuotiaana primaariamenorrea 16-vuotiaana sisätautilääkäri tarvittaessa yli 16-vuotiaista nuorista, joiden kasvu on loppunut.

fysioterapeutti avohoitopotilaista tarpeen mukaan osastohoidossa olevista aina syömishäiriöisten fysioterapia hammaslääkäri, suuhygienisti harkinnan mukaan toimintaterapeutti avohoitopotilaista tarpeen mukaan psykiatrisessa osastohoidossa olevista aina

Jatkohoito sovitaan yksilöllisesti tarpeen mukaan joko perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoidon poliklinikalle Sovitaan tehtävät ja yhteiset tavoitteet hoitoon osallistujien kesken muutosmallit

SCOFF-syömishäiriöseula S = sick, C = control, O = on stone, F = fat, F = food

Hoidon tavoite syömiskäyttäytymisen normalisoituminen syömishäiriön altistaviin, laukaiseviin ja ylläpitäviin tekijöihin vaikuttaminen usein kriisiluontoista ahdistuksen hoito psykoedukaatio motivointi säännöllisen aterioinnin tukeminen ravitsemustilan korjaaminen

Muutoksen vaiheet