SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki
Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset Näkökulma ohjaukseen ja raportointiin -palvelupakettipilotit
Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri
Maksettujen sairauspäivärahajaksojen kestot ennen hoitoa (A) ja hoidon jälkeen (C) sekä hoidon kestot (B) Suomessa vuosina 2000 ja 2013 aivohalvaus-, masennus-, lonkantekonivel- ja polven nivelrikkopotilaiden keskuudessa Aivohalvaus (I63) Masennus (F32 ja F33) N A B C A+B+C Vuosi 2013 749 29,2 14,0 188,4 231,7 Vuosi 2000 642 23,5 22,2 180,4 226,1 Vuosi 2013 2357 47,5 28,2 105,6 181,4 Vuosi 2000 3672 29,9 30,6 76,8 137,3 Lonkan tekonivelleikkaus (NFB30, NFB40, NFB50 ja NFB60) Vuosi 2013 924 99,5 3,7 119,6 222,8 Vuosi 2000 337 80,0 10,0 123,0 213,0 Polven nivelrikko (M17) Vuosi 2013 1655 96,6 2,7 109,5 208,8 Vuosi 2000 967 59,5 2,2 80,2 141,9 ABC-2, Vohlonen et co.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TUTKIMUSTULOKSIA Lähes kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta toipilasajan sairauspoissaolot ( C ) ovat pidentyneet tai pysyneet ennallaan Kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta hoidonkestot ( B ) ovat lyhentyneet Kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta sairauspoissaolot ennen hoitoa (A ) ovat pidentyneet TERVEYSPOLIITTISIA PÄÄTELMIÄ Osaoptimointi (tahallinen tai tahaton) on lisääntynyt seuranta-aikana Hoitotakuulailla ei ole ollut oleellisia vaikutuksia sairauspoissaolojen kestoon Suomessa edelleen sairauspoissaolot ennen ja jälkeen hoidon ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pitkiä Terveysturvan kokonaiskustannuksista voitaisiin vähentää C:n ja A:n osalta huomattavasti ja näin tehostaa julkisten menojen ohjausta merkittävästi C:n ja A:n lyhentämiseen tähtääviä toimenpiteitä voidaan ja tulisi aloittaa riippumatta tulevista SoTe-ratkaisuista, esimerkiksi toimeenpanevilla kokeiluilla.
Maakuntien välinen vertailu tapahtuu ensisijassa palvelupaketti- ja toiminto-tasoilla Maakunta 1 Maakunta 2 Pakettitaso Hoiva ja hoitopalvelupaketti Pakettitaso Hoiva ja hoitopalvelupaketti Vertailu maakuntien välillä Toimintotaso Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Palvelutaso Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Toimintotaso Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Palvelutaso Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Vertailu mahdollinen maakuntien välillä Ei vertailua maakuntien välillä
Geneerinen mittaristo ylimmälle tasolle Strategisen tason mittariston rakenne Kustannukset ja tuottavuus Vaikuttavuus ja asiakas Kustannus / Asukas Asiakastyytyväisyys Hoitotakuu Palvelunkäyttäjiä/ asukkaita Kustannus / palvelunkäyttäjä Terveyskyselyt Erikoisalakohtaiset vaikuttavuusmittarit Hallinnon Kustannus / kontakti Kontakteja/ palvelunkäyttäjä Tukitoiminnan kustannus / kontakti Ydintoiminnan kustannus/ henkilötyövuosi Muut kontaktit / henkilötyövuosi Kustannus / kontakti Ydintoiminnan kustannus / kontakti Kontakteja/ henkilötyövuosi Käyntejä / henkilötyövuosi Ylätasolle valitaan sellaiset mittarit, joiden perusteella voidaan päätellä pitäisikö kehittämisfokusta suunnata kustannustehokkuuteen, tuottavuuteen, prosessien kehittämiseen, henkilöstön hallintaan vai vaikuttavuuteen. Mittareiden keskinäiset suhteet on tärkeätä määritellä, jottei mikään tuloskortin mittari jää kokonaisuudesta irralliseksi. Kaikki alempienkin tasojen mittarit on linkitettävä tuloskortin mittareihin hierarkisesti, jotta haluttuihin strategisen tason muutoksiin on helposti löydettävissä vaikuttimet myös alemmilta tasoilta. Kaikille muutoksille voidaan siis määritellä selvä tekijä ja tekijän vaikutuksen suuruus. Käynnin kesto Käyntien osuus kokonaistyöajasta Sairauspoissaolojen osuus työajasta Sitra 2016
Palvelupaketit Eksotessa (kustannukset ilman yleiskustannuksia) Riviotsikot Summa kustannus 1. Suun terveydenhuolto 9 792 864 10. Päivystys 15 857 457 11. Ensihoito 7 348 922 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 18 474 777 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 27 622 965 4. Aikuissosiaalityö 12 552 767 5. Hoito- ja hoivapalvelut 138 774 334 6. Vammaisten palvelut 20 832 074 7. Lääkinnällinen kuntoutus 17 985 305 8. Vastaanottopalvelut 21 848 284 9. Vaativa erikoissairaanhoito 89 480 708 N/A 130 271 Kaikki yhteensä 380 700 725 14.3.2016 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 26
Palvelupaketit Eksotessa (asiakkaat) Riviotsikot Eri määrä hetu 1. Suun terveydenhuolto 34519 10. Päivystys 28087 11. Ensihoito 571 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 5818 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 25299 4. Aikuissosiaalityö 4887 5. Hoito- ja hoivapalvelut 13906 6. Vammaisten palvelut 875 7. Lääkinnällinen kuntoutus 11081 8. Vastaanottopalvelut 54207 9. Vaativa erikoissairaanhoito 33235 N/A 563 Kaikki yhteensä 98786 14.3.2016 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 27
Palvelupaketit palvelun käytön näkökulmasta (Eksote) Asiakkaat / asiakasryhmät käyttävät palveluja useista eri organisaatioyksiköistä sekä palvelupaketeista Suurimpia, perinteisiä siilorakenteita on pyritty välttämään kokoamalla yhteen palvelupakettiin palveluita erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta => Siiloutumista voi kuitenkin syntyä uusiin rajapintoihin Osaoptimointia voidaan ehkäistä seuraamalla valikoitujen asiakasryhmien kulkua organisaatiossa ja palvelupaketeissa 14.3.2016 31
Palvelupakettien ristiinkäyttö (alustavia tuloksia) 1. Suun terveydenhuolto 10. Päivystys 11. Ensihoito 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 4. Aikuissosiaalityö 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelut 7. Lääkinnällinen kuntoutus 8. Vastaanottopalvelut 9. Vaativa erikoissairaanhoito 1. Suun terveydenhuolto 8 % 1 % 0 % 1 % 6 % 1 % 0 % 0 % 1 % 3 % 1 % 10. Päivystys 4 % 8 % 3 % 4 % 5 % 3 % 3 % 1 % 3 % 5 % 4 % 11. Ensihoito 2 % 2 % 48 % 2 % 1 % 3 % 2 % 0 % 2 % 2 % 2 % 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4 % 3 % 3 % 35 % 3 % 14 % 2 % 1 % 2 % 4 % 3 % 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 11 % 5 % 1 % 6 % 40 % 5 % 0 % 1 % 2 % 6 % 4 % 4. Aikuissosiaalityö 3 % 2 % 1 % 8 % 4 % 36 % 0 % 0 % 1 % 4 % 2 % 5. Hoito- ja hoivapalvelut 29 % 26 % 20 % 10 % 2 % 9 % 66 % 14 % 30 % 25 % 30 % 6. Vammaisten palvelut 5 % 3 % 1 % 3 % 1 % 2 % 4 % 66 % 9 % 4 % 4 % 7. Lääkinnällinen kuntoutus 4 % 6 % 3 % 6 % 2 % 4 % 6 % 7 % 14 % 5 % 6 % 8. Vastaanottopalvelut 6 % 4 % 2 % 4 % 6 % 4 % 3 % 1 % 4 % 10 % 5 % 9. Vaativa erikoissairaanhoito 25 % 40 % 16 % 22 % 30 % 18 % 12 % 9 % 32 % 33 % 40 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 14.3.2016 ETELÄ-KARJALA 34
Alustavia kommentteja palvelupaketeista sote-seurannassa Kun käytettävissä on riittävän laaja ja tarkkatasoinen tietopohja, on eri näkymien muodostaminen mahdollista eivätkä organisaation, asiakkaan ja palvelupaketin näkökulmat ole toisiaan poissulkevia Alueellinen näkökulma Alue, jonka sisällä alueen asukkaat sote-palveluita käyttävät (käytännössä sairaanhoitopiirin alue + ostopalvelut) Voidaan liittää mukaan Kela ja yksityiset palveluntuottajat Henkilötason näkökulma Palvelujen käytön tiedot eri palveluista ovat yhdistettävissä henkilöön Palvelujen käytön kustannukset eri palveluista ovat yhdistettävissä henkilöön (= potilas/asiakaskohtainen kustannuslaskenta) 14.3.2016 35
Alustavia kommentteja palvelupaketeista sote-rahoituksessa Huomioitava erilaiset palvelurakenteet Ennaltaehkäisevät, kevyet palvelut vs. raskaammat ympärivuorokautiset palvelut Uudet palvelukanavat (liikkuvat, sähköiset) Rahoitusta varten tarvitaan lisäksi tietoa alueen väestörakenteen kehityksestä sairastavuudesta alueen harvan asutuksen laajuudesta lainsäädännön edellyttämistä muutoksista. 14.3.2016 36
Alustavia kommentteja palvelupaketeista yleisesti Palvelupaketit on ehkä parempi lähestymistapa kuin perinteiset tuotteistusmenetelmät, joissa ongelmaksi muodostuu sosiaalitoimen kohdentuminen Kaikkia palveluja ei voida kiinnittää episodiin, mutta ne voidaan kiinnittää palvelua tuottavaan yksikköön ja asiakkaaseen (näiden yhdistelmänä muodostuvat palvelupaketit) Vältettävä liikaa yksityiskohtaisuutta Pakettien määrittelyn tulee olla integrointia tukevaa ja niin joustavaa, että se ei sido organisaation tai johtamisen rakenteita. 14.3.2016 37