LUPAPÄÄTÖS Nro 72/12/2 Dnro PSAVI/5/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 72/12/2 Dnro PSAVI/5/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Karungin fylliittilouhoksen maa-aineksen ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta ja pohjavedenpinnan alentaminen louhintajakson ajaksi, Tornio Saint-Gobain Weber Oy Ab PL 70 00381 HELSINKI

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 4 Yleiskuvaus hankkeesta... 4 Suunnitellut työt... 4 Alueen viimeistely ja jälkihoito... 5 Tarkkailu ja vedenlaatu... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Muistutukset... 10 Hakijan kuuleminen ja selitys... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 KÄSITTELYRATKAISU... 12 PÄÄASIARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 13 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN EDUNMENETYSTEN VARALTA... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 16 Käsittelyratkaisun perustelut... 16 Pääasiaratkaisun perustelut... 16 Lupamääräysten perustelut... 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 LUVAN VOIMASSAOLO... 19 AIKAISEMMAN LUVAN VOIMASSAOLO... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21

3 HAKEMUS Saint-Gobain Weber Oy Ab on 16.1.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa Karungin fylliittilouhoksen louhintaan pohjavedenpinnan alapuolelta Tornion kaupungissa sekä lupaa alentaa louhoksen pohjavedenpintaa louhintajakson ajaksi hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ja siihen myöhemmin toimitetusta täydennyksestä ilmenevällä tavalla. Hakija on pyytänyt, että lupa myönnetään olemaan voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Lisäksi hakija on esittänyt aiemmin toteutetun tarkkailun muuttamista jäljempää ilmenevällä tavalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 3 luku 2 5) kohta HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 23.6.1999 myöntänyt Optiroc Oy:lle vesilain mukaisen luvan fylliittikiven louhimiseen ja kuivatusvesien johtamiseen Tornionjokeen Tornion kaupungissa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.10.2004 myöntänyt Optiroc Oy Ab:lle vesilain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta Karungin fylliittilouhosalueella ja louhoksen työnaikaiseen pohjavedenpinnan alentamiseen Tornion kaupungissa. Lupa on voimassa 30.11.2014 saakka. Tornion kaupungin ympäristö- ja pelastuslautakunta on 14.12.2004 myöntänyt Optiroc Oy Ab:lle maa-aineslain mukaisen luvan maa-ainesten ottoon Karungin fylliittilouhosalueella Tornion kaupungissa. Lupa on voimassa 30.6.2014. Louhosalue sijaitsee tilojen Angeria (851-431-16-3), Kuusikangas (851-431-29-12) ja Koulumaa (851-431-32-2) alueilla. Hakija on tehnyt vuokrasopimukset alueiden omistajien kanssa. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2027 saakka. Vesien johtamiseen käytettävä purkuoja sijaitsee tilojen Angeria (851-431- 16-3), Yleinen tie (851-895-2-2), Tontti 1 (851-30-2-1), yleinen katualue (851-30-2-1) ja Saharanta (851-431-16-6) alueilla. Hakija on katsonut, että tilan Angeria osalta tehty vuokrasopimus oikeuttaa vesien johtamiseen tilan kautta. Tie- ja vesirakennuslaitos/lapin piiri on 10.3.1989 kirjeellään hyväksynyt vesien johtamisen tiealueen sivuojaan (laskuoja 2) ja edelleen rummun kautta laskuojaan. Luvan myöntämisen ehtona on, että luvan saaja vastaa mahdollisesti tierakenteille aiheuttamistaan vahingoista. Lapin seutukaavassa louhosalue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Tornion yleiskaavassa 2021 alue on osoitettu maa-ainestenottoalueeksi (EO) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).

4 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Karungin fylliittilouhoksella on harjoitettu kiviainesten louhintaa vuodesta 1979 alkaen. Toimintaa harjoitetaan tällä hetkellä suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 23.6.1999 myöntämän vesilain mukaisen luvan, Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 29.10.2004 myöntämän vesilain mukaisen luvan sekä Tornion kaupungin ympäristö- ja pelastuslautakunnan 14.12.2004 myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan nojalla. Luvan mukaan otettavan kiviaineksen kokonaismäärä on 107 000 m 3 ja arvioitu vuotuinen ottomäärä 10 000 m 3. Louhoksen kokonaispinta-ala on noin 7,34 ha ja nykyisen louhinta-alueen pinta-ala noin 1,9 ha. Nykyinen alin louhintasyvyys on tasolla N 60 + 20,00 m. Toimintaa on tarkoitus jatkaa siten, että kiviainesta louhitaan jatkossakin vuosittain kesällä suunnitelman mukaisella laajennettavalla louhosalueella. Vanhalta louhosalueelta on aiemman ottotoiminnan yhteydessä poistettu puusto ja pintamaat. Suunnitellulta laajennusalueella joudutaan suorittamaan puun poistoa ja pintamaiden kuorintaa. Suunnitellut työt Uudessa louhintasuunnitelmassa nykyistä louhinta-aluetta laajennetaan itään päin noin 1,9 ha, eli toimintaa harjoitetaan noin 3,9 ha:n alueella. Laajennusalueelta otettavan kiviaineksen kokonaismäärä on noin 330 000 m 3 ja nykyisellä louhosalueella on louhittavaa kiviainesta jäljellä noin 70 000 m 3. Arvioitu vuosittainen ottomäärä on noin 7 000 7 500 m 3 ja vuoden 2027 loppuun saakka otettava kiviaineksen kokonaismäärä noin 113 000 m 3. Louhittava kiviaines on fylliittikiveä. Luonnontilaiselta alueelta kuorittavia pintamaita on arviolta 57 000 m³. Pintamaita kuoritaan vähitellen louhinnan edetessä. Pintamaat läjitetään erilleen ja niitä hyödynnetään alueen jälkihoidossa ja maisemoinnissa. Pintamaita poistetaan ensimmäisessä vaiheessa noin 3 000 4 000 m²:n alalta (noin 9 000 12 000 m³). Pintamaiden hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään. Louhintaa suoritetaan vuosittain kesäisin, jolloin louhos tyhjennetään vedestä. Tyhjennyspumppauksessa vettä poistetaan louhoksesta noin 18 000 56 000 m 3. Pumppauksen maksimiteho on noin 150 m 3 /t, jolloin tyhjennyspumppaus kestää 5 16 vrk riippuen tyhjennyspumpattavien vesien määrästä. Käytännössä tyhjennyspumppaus kestää 2 3 viikkoa. Tyhjennyspumppauksen jälkeen louhos pidetään kuivana ottotoiminnan ajan, eli noin 5 6 viikkoa. Kuivanapitopumppauksen tarve on noin 5 m 3 /t, jolloin louhintajakson aikana pumpattavien vesien määrä on noin 5 000 m 3. Ylläpitopumppaus kestää 1 2 tuntia vuorokaudessa, jonka aikana maksimivirtaama ei ylitä tyhjennyspumppauksen virtaamaa. Pumpattavat vedet johdetaan louhoksen lounaisosassa sijaitsevaan purkuojaan, josta vedet johtuvat edelleen Tornionjokeen. Purkuojaa on perattu vuonna 2003 ja se on mitoitukseltaan riittävä vesien johtamista varten. Hakija on katsonut, ettei purkuojaan johdettavia louhosvesiä ole tarpeen käsitellä laskeutusaltaan avulla, koska louhokselta lähtevä vesi on ollut hyvälaatuista. Alin louhintasyvyys säilyy voimassa olevan luvan sallimalla tasolla N 60 + 20,00 m. Louhintajakson päätyttyä louhoksen annetaan täyttyä vedellä.

Kiviaines räjäytetään irti, lastataan kuorma-autoihin ja kuljetetaan Tervolaan hakijan omistamalle kattosirotehtaalle. Kiviainesta ei murskata tai varastoida alueella. Työkoneita ja -laitteita tai ajokalustoa ei huolleta alueella. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt sijoitetaan riittävän tilaviin suoja-altaisiin. Ottamisalue merkitään maastoon. Turvallisuusnäkökohdista huolehditaan muun muassa varoittamalla mahdollisista jyrkistä luiskista sekä estämällä asiattomien pääsy alueelle. Louhosaluetta ei ole tarvetta aidata, koska louhoksen reuna-alueen luiskakaltevuus on vähintään 1:3. Ottamisalueen ympärille jätetään noin 30 metrin levyinen suoja-alue naapurikiinteistön rajaan. Osalla alueesta on puustoa. Louhosalueen tulevaksi vedenkorkeudeksi on arvioitu N 60 +39,5 40,0 m. Louhoksen seinämän korkeus tulee olemaan enimmillään noin 20 m. 5 Alueen viimeistely ja jälkihoito Maisemointi- ja jälkihoitotyöt tehdään vaiheittain, kun otto osa-alueella on päättynyt. Nykyisen ottoalueen pohjois- ja itäsivut on jo suurelta osin viimeistelty. Selvästi suuntautuneilla kivilajeilla, kuten liuskeilla, vinosti kiven liuskeisuutta leikkaavat seinämät jäävät usein epästabiileiksi ja louhintajälki on rikkonainen. Karungin louhoksella kaade on lähes pystyasentoinen, joten tätä ongelmaa louhoksella ei ole. Louhoksen alueelle läjitetyt pintamaat muotoillaan jouhevasti ympäristöön sopeutuvaksi. Ylisuuret kivet haudataan luiskaamisen yhteydessä tai poistetaan alueelta. Luiskiin ei jätetä irtonaisia kiviä tai muita mahdollisia vaaratekijöitä. Luiskien viimeistelyn jälkeen turvallinen jalankulku lammen reunaalueilla on mahdollista. Varsinainen louhoskuoppa muotoillaan vasta toiminnan päättymisen jälkeen. Pintamaiden muotoilu tehdään siten, että luiskakaltevuus on louhoksen reunalla 1:3 tai loivempi. Kallioseinämä luiskataan pohjan tasoon saakka vähintään kaltevuuteen 1:1. Olemassa olevan louhoksen eteläosan veden alle jäävästä reunasta osa muotoillaan loivaksi (1:10), jotta lampea voidaan käyttää turvallisena uimapaikkana myös lapsille. Muotoilutoimenpiteiden jälkeen vedenpinnan yläpuolelle jääville alueille levitetään pintarakennemateriaali ja alueet kasvitetaan. Eteläosaan kaavaillun uimarannan alueelle voidaan levittää hiekkaa. Pintarakennemateriaalina käytetään kaivualueilta kuorittuja pintamaita. Pintamateriaalia ei kuitenkaan levitetä pohjavedenpinnan alapuolelle. Vihertöistä laaditaan erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään Tornion kaupungilla. Tarkkailu ja vedenlaatu Louhoksesta pois johdettavien kuivatusvesien laatua ja määrää on tarkkailtu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston, Lapin ympäristökeskuksen ja rajajokikomission määräämällä tavalla. Vesinäytteet on edellytetty otettavan kerran toimintakauden aikana. Näytteet on kuitenkin otettu seurantaohjelman edellyttämän yhden näytekerran sijaan kahdesti vuodessa ennen tyhjennyspumppausta ja sen aikana. Näytteistä on analysoitu sameus,

sähkönjohtokyky, alkaliteetti, ph, väri, typpi, fosfori, kloridi, rauta, mangaani, kokonaiskovuus, sulfaatti ja kiintoaines. Vuonna 1999 rajajokikomission antamassa päätöksessä on edellytetty, että tarkkailua laajennetaan louhoksesta pumpattavan veden purkukohdan ylä- ja alapuolelle Tornionjoella. Tornionjoen vedenlaadun tarkkailua on toteutettu vuodesta 2000 alkaen. Tornionjoen näytepisteiden lisäksi louhoksesta lähtevän veden laatua on tarkkailtu purkuojasta (P1) heti pumppauskohdan alapuolelta sekä purkuojasta (P2) ennen ojan yhtymistä Tornionjokeen. Läheisten kaivojen vedenpinnan korkeutta on seurattu kahdesta louhoksen lähistöllä sijaitsevasta kaivosta (K1 ja K2). Vedenkorkeus on mitattu neljästi vuodessa näytteenottojen yhteydessä, kivenajon loppuvaiheessa sekä syksyllä altaan ollessa täyttymässä. Louhokselta tyhjennetyn veden laatu on ollut useina vuosina parempilaatuista verrattuna sekä purkuojassa virtaavaan että Tornionjoen vedenlaatuun. Aikaisemmin louhoksen vesi on ollut varsin hapanta. Vuoden 2004 jälkeen louhoksen veden happamuus on kuitenkin vuosittain tasaisesti vähentynyt ja veden ph oli vuonna 2011 noussut jo tavanomaisen vesistöveden tasoon. Ravinteista ainoastaan typpeä päätyy louhoksen veteen hieman louhinnasta käytetyistä räjähdysaineista. Typpipitoisuus louhoksen vedessä on kuitenkin ollut selkeästi pienempi kuin purkuojassa ennen pumppauksen aloittamista. Samoin rautapitoisuus on ollut alhaisempi louhoksen vedessä. Fosforia louhokseen kertyvässä vedessä on ollut hyvin vähän, vuosittain havainnot ovat olleet käytetyn määritystarkkuuden alapuolella. Sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet ovat louhoksen vedessä olleet vuosittain suurempia kuin purkuojassa tai Tornionjoessa, mutta pitoisuudet ovat kuitenkin olleet laskusuunnassa. Vuonna 2010 louhoksesta poispumpattu vesi oli hapanta, kirkasta sekä mangaani- ja sulfaattipitoista. Poispumpatun veden laatu oli vuonna 2010 parempi kuin vuonna 2009. Vedenlaatu oli ainepitoisuuksiltaan selvästi parempaa kuin tulvivan Tornionjoen vedenlaatu. Veden ph nousi tarkkailun aikana. Vuonna 2010 poispumpatun veden ph oli 6,4. Ennen pumppauksen aloittamista purkuojan pisteestä P2 mitattu veden ph oli 5,1. Tarkkailussa analysoidut ainepitoisuudet (N, Fe, Mn, SO 3 ) olivat pienentyneet aikaisempien vuosien tasosta. Ravinnepitoisuudet (typpi- ja fosforiyhdisteet) olivat pääosin alhaisia. Louhoksesta poisjohdetun veden laatu (P1) täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (STM 461/2000) lukuun ottamatta ph-arvoa sekä raudan ja mangaanin lievästi kohonneita arvoja. Louhosalueen vesien johtamisella ei ole tarkkailutulosten perusteella ollut vaikutuksia Tornionjoen vedenlaatuun. Koska tyhjennyspumppauksessa poistettava vesimäärä on keväisiin tulvavesiin nähden pieni, jäävät louhokselta tulevien kokonaisainemäärien osuudet varsin pieniksi Tornionjoessa. Louhoksen vesien vaikutusta Tornionjoen tilaan on näytteenotoin mahdotonta havaita. Vesistötarkkailuraporttien tarkkailutulosten perusteella louhoksen tyhjennys, kuivanapito ja veden kertyminen louhokseen syksyllä louhintajakson päätyttyä eivät ole vaikuttaneet seurantakaivojen vedenpinnan tasoihin, vaan vesipinnat seuraavat alueen luontaisia vesipinnan vaihteluita (vertailukohteena Könölän pohjavesiasema). 6

Hakemussuunnitelman liitteenä 5 on Ekomac Oy:n 30.9.2011 laatima ehdotus Karungin fylliittilouhoksen tulevaksi vesistötarkkailuohjelmaksi. Uudesta tarkkailuohjelmaehdotuksesta on jätetty pois kaksi tarkkailupistettä, jotka sijaitsevat Tornionjoessa louhosvesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Tähän mennessä toteutetun tarkkailun perusteella louhosvesillä ei ole ollut vaikutusta Tornionjoen vedenlaatuun, minkä vuoksi tarkkailupisteiden poistaminen tarkkailuohjelmasta on perusteltua. Analyysivalikoimasta on jätetty pois fosfori, koska sen pitoisuudet ovat louhoksen vedessä olleet koko tarkkailun ajan hyvin pieniä, useasti alle määritysrajojen. 7 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Louhosalue sijaitsee Tornion kaupungin Karungin kylässä, noin 25 km Tornion keskustasta pohjoiseen. Suunniteltu louhinta-alue on nykyisin lähinnä tavanomaista mäntyvaltaista taimikkoa. Myös alueen lähiympäristö on pääasiassa metsää. Lähin asutus sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä hankealueelta lounaaseen. Etäisyys valtatiehen on noin 250 metriä ja Tornionjokeen noin 800 metriä. Louhittava kiviaines on fylliittiä. Fylliitti on heikosti metamorfonoitunut hienorakenteinen liuskeinen kivilaji, joka koostuu pääosin kiilteistä (biotiitti) ja kvartsista. Fylliitille on ominaista hyvin kehittynyt liuskeisuus, jonka seurauksena lohkeavuusominaisuus on etevä etenkin liuskeisuuden suunnassa. Liuskeisuuden kulku louhosalueella on luode kaakkoissuuntainen ja kaade lähes pystyasentoinen. Louhos sijoittuu moreenipeitteisen mäen harjanteelle. Suunnitellulla laajennusalueella tehtyjen tutkimusten mukaan maapeitteen paksuus kallion päällä on keskimäärin 2,8 metriä. Ilmeisesti louhosalueella ja sen lähiympäristössä maaperässä ei ole pohjavesikerrosta kallion päällä tai se on ohut. Pohjaveden todennäköinen virtaussuunta on karttatarkastelun perusteella lounaaseen. Maanpinnan taso on alueen länsiosassa noin N 60 +40,0 m ja itäosassa maanpinnan taso vaihtelee korkeudella noin N 60 +39,0 47,0 m. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Louhinta-alueen läheisyydessä on kaksi kaivoa, mutta ne eivät ole käytössä. Alueen taloudet ovat liittyneet kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Louhosalueen luonnontilainen pohjavedenkorkeus on keskimäärin N 60 +39,5 40,0 m. Lähin vesistö on Tornionjoki, joka sijaitsee noin 800 metriä louhosalueelta lounaaseen. Ottamistoiminnan jälkeen alue jää virkistyskäyttöön. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Nykyinen louhosalue laajenee itään päin noin 1,9 ha. Laajennusalue on alueelle tyypillistä maastoa ja metsää/taimikkoa. Laajennuksen vaikutukset luonnonolosuhteisiin ovat vähäiset. Ottamisalue jää suurimmaksi osaksi pohjavedenpinnan alapuolelle. Ottoalue tulee näkymään maisemassa lampena. Vedenpinnan yläpuolelle jäävät alueet metsitetään. Louhosalueen ympäristö on metsämaata. Alueen

kasvillisuus säilytetään alueella niin hyvin kuin se on teknisesti mahdollista. Maisemointitöiden ja metsittämisen jälkeen maisemallinen haitta ajan oloon poistuu kokonaan. Merkittävimpiä louhimoiden melu-, pöly- ja tärinälähteitä ovat räjäytykset, poraaminen, sahaaminen, lastaaminen ja kuljetukset. Kiviaineksen louhinta tapahtuu kesä elokuussa. Siten louhintaan liittyvät ympäristövaikutukset, kuten melu, pöly ja liikenne rajoittuvat tiettyyn ajanjaksoon. Kivipölyä voi levitä ympäristöön räjäytyksissä, porauksissa, kuljetuksissa, lastauksissa ja kiven läjityksessä. Pölyä muodostuu lähinnä porauksen yhteydessä. Porauskalusto on varustettu asianmukaisin pölynkeräimin. Alueella ei ole eikä sinne ole tulossa murskauslaitosta. Aiemmissa louhosten ympäristötutkimuksissa on havaittu, että pölyn leviäminen rajoittuu topografian ja metsäisyyden mukaan 100 300 metrin etäisyydelle keskeisestä toiminta-alueesta. Jos louhintajaksolla louhitaan noin 10 000 m³, aiheutuu siitä liikennettä Tervolaan noin 40 50 kuorma-autoa/vrk. Pölyämisen estämiseksi ajoväylät suolataan. Louhinnan aiheuttamaa tärinää mitataan vuosittain. Keskimäärin räjäytyksiä tehdään neljä kertaa vuodessa. Myös vuonna 2011 tehtiin neljä räjäytystä, joista kahdessa tärinä alitti mittarin reagointikynnyksen. Suurimmat tärinähavainnot olivat: Muurame Talot, halli 2,54 mm/s ja koulukiinteistön laajennusosa 3,43 mm/s. Louhinnan vuosittaisen lyhyen keston vuoksi meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Louhinnassa käytetään normaaleja kaupallisia avolouhinnassa käytettäviä räjähdysaineita. Räjähteistä voi jäädä kiveen jääminä nitraattia. Louhintaurakoitsija vastaa räjähteiden kuljetuksiin, käsittelyyn ja käyttöön liittyvistä luvista ja ilmoituksista. Työkoneista ja autoista ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle, koska voimassa olevien lupamääräysten mukaan alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljytuotteiden varastointia ilman suojarakenteita. Kevyen polttoöljyn säiliöt sijoitetaan lujiin ja tiiviisiin suojaaltaisiin, joiden tilavuus on 1,3 kertaa polttoainesäiliön tilavuus. Altaat varustetaan katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Altaisiin kertynyt vesi poistetaan säännöllisesti. Mahdollisesti likaantunut vesi käsitellään kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla poiston yhteydessä. Alueelle on rakennettu vuonna 2011 koneiden säilytys- /tankkauspaikka, joka on varustettu Tornion kaupungin määräysten mukaisesti geokalvolla. Säiliön ja koneiden tankkausalueen alle on asennettu yhtenäinen luja muovikelmu. Louhokselta pumpattavan veden ainepitoisuudet ovat olleet pääosin selkeästi pienempiä kuin avo-ojasta ennen pumppaamisen aloittamista otettujen näytteiden ainepitoisuudet. Ainoastaan sulfaatin ja kloridin pitoisuudet louhokselta pumpattavassa vedessä ovat olleet avo-ojassa havaittuja pitoisuuksia suurempia ja mangaanipitoisuudet samaa tasoa. Louhoksen tyhjennys ajoittuu Tornionjoen ylivirtaamakauteen touko kesäkuussa. Louhintajakson (5 6 viikkoa) ajaksi tyhjäksi pumpattu louhos täyttyy myöhemmin vedellä ja pohjavedenkorkeus asettuu luonnontilaiselle tasolleen. Todennäköisesti allas ei ehdi joka kerta täyttyä louhintajaksojen välillä. Lammen lopullinen vesisyvyys tulee olemaan enimmillään noin 20 8

metriä. Syvässä lammessa pohjavedenlaatu säilyy parempilaatuisena kuin matalammassa lammessa. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu haittaa tai vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle. 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 23.2.2012 asianosaistiedoilla, tyhjennysojan mitoitustiedoilla, ojaan pumpattavien vesimäärien tiedoilla ja vedenjohtamisjärjestelyjä koskevilla tiedoilla, 2.3.2012 asianosaistiedoilla sekä 3.4.2012 purkuojan sijoittumista koskevilla tiedoilla ja pohjakarttaotteella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Tornion kaupungissa 16.3. 16.4.2012 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja muille asianosaisille. Lisäksi Tornion kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausuntoa hakemuksen johdosta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Tornion yleiskaavassa 2021 alue on osoitettu maa-ainestenottoalueeksi (EO) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kaavassa louhosalueen reunaan on merkitty suojeltava muinaisjäännöspaikka (sm) historiallisen ajan kuoppajäänteitä II. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kohde (sm) sijaitsee noin 10 metrin päässä vanhan ottoalueen pohjoisreunasta ja nykyisen louhoksen yläreunasta noin 50 metrin päässä. ELY-keskus on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta ja on puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Hankkeen vaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevaa vesistötarkkailuohjelmaa noudattaen. Nykyisillä louhosvesien tyhjennyspumppausmäärillä (150 m 3 /t) ei ole aiheutunut tiedossa olevia merkittäviä haittoja purkuojassa eikä vesistössä. Mikäli louhosvesien tyhjennyspumppausmäärää on tarpeen nostaa, tulee siitä ilmoittaa ELY-keskukselle ja kaupungin valvontaviranomaiselle. 2. Tornion kaupunki, kaupunkirakenne Kaavoitusviranomainen on todennut, että nykyinen fylliittikaivos sijaitsee Tornion yleiskaavan mukaiselle maa-ainesten ottoalueella (EO). Ottoaluetta on tarkoitus laajentaa itään päin yleiskaavaan merkitylle laajahkolle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamis-

tarvetta (MU). Louhoksen ja suunnitellun laajennuksen pohjoispuolella sijaitsee valaistu kuntorata. Suunniteltu laajennus ei koske nykyistä kuntorata-aluetta, eikä hanke muutoinkaan aiheuta huomattavaa haittaa yleiskaavan toteuttamiselle. Hakemuksessa esitetty suunnitelmakartta tyhjennysvesien johtamisesta Tornionjokeen on vanhentunut. Ranta-alueelle on tullut voimaan vuonna 2009 asemakaava, jonka toteuttamisen yhteydessä vanhaa ojalinjausta on muutettu ja osa ojasta on korvattu putkella (450 mm). Suunnitelma tulee päivittää pohjakartan ja ojalinjauksen osalta. Koska louhosalue ympäristöineen tulee louhostoiminnan loputtua palvelemaan todennäköisesti virkistysalueena, on alueen jälkihoito toteutettava turvallisuus ja maisemallisuus huomioon ottaen. Vihertöihin liittyvät istutusja muut suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupungin rakennusvalvonnassa. 10 Muistutukset 3. AA (Tilojen 3:3 4 satamapaikka 851-433-878-42 ja Mäki 851-431-33-7) Muistuttaja on todennut, että tilan Mäki rantapalsta sijaitsee noin 300 metriä purkuojan suusta etelään. Muistuttaja on vaatinut, että louhosalueelta johdettavien vesien aiheuttama rannan ja purkuojan syöpyminen tulee korjata vuosittain alkuperäisen mukaiseksi ja tarvittavien suojaustoimenpiteiden (kiveys) tulee olla maanomistajan hyväksymät. Mahdollisista syöpymishaitoista tulee maksaa haitan mukainen korvaus. Muistuttaja on lisäksi vaatinut, että huomattavasti lisääntyneestä veden virtauksesta johtuva lietteen kulkeutuminen tilan Mäki ranta-alueelle sekä veden samentuma tulee korvata vuosittain 2 500 euron suuruisella korvauksella. Rantapalstalla on vapaa-ajan asunto ja muistuttajan mukaan liettyminen sekä samentuma haittaa uimista, maton pesua, laiturin pitoa, aiheuttaa kasteluveden ottopumpun liettymistä, veneiden likaantumista ja rantakivikon limoittumista sekä alentaa kiinteistön arvoa. Muistuttaja on todennut, että vedessä oleva liete kertyy ruoppauskohtaan täyttäen sen. Muistuttaja on ruopannut rantaansa rajajokikomission luvalla vuonna 2008 ja vaatinut, että hakija korjaa ruoppauksen nopean maatumisen korjausruoppauksella vuosina 2015, 2020 ja 2025 sekä toiminnan loputtua vuonna 2027 jälkeen. Muista mahdollisista haitoista muistuttaja on todennut esittävänsä vaatimuksen, mikäli korvattavaa vahinkoa syntyy. 4. BB ja CC (Joentörmä 851-431-29-4) Muistuttajat ovat katsoneet, että hanke vaarantaa heidän talousveden saannin ja ovat vaatineet, että mikäli lupa myönnetään ja vedensaanti vaikeutuu, tulee luvan saajan turvata heille talousveden saanti. Muistuttajat ovat tehneet porakaivon 13 vuotta sitten eikä vesi ole loppunut ennen kuin vuoden 2011 syyskesällä. Veden tulo oli poikki useana päivänä ja joinakin päivinä kaivo tulvi yli. Louhoksen räjäytykset tuntuivat erityisen voimakkaasti vuonna 2011. Muistuttajat ovat epäilleet, että räjäytykset ovat aiheuttaneet peruskallioon halkeamia, jolloin veden virtaussuunnat ovat muuttuneet.

11 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on aluehallintovirastoon 16.5.2012 ja 4.6.2012 toimittamissaan selityksissä esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on huomauttanut, että Tornion yleiskaavassa 2021 louhosalueen reunaan on merkitty suojeltava muinaisjäännöspaikka. Selityksen liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty ilmakuvassa muinaisjäännöspaikan (0 m) sijainti suhteutettuna louhoksen sijaintiin. Muinaisjäännöspaikka sijaitsee ainakin osittain tilan Palonperä (851-431-12-14) alueella. Hakija ei ole tehnyt vuokrasopimusta kyseisen tilan alueesta. Hakijan hallinnoimalla vuokra-alueella louhoksen yläreuna jää muinaisjäännöksen eteläpuolelle noin 40 metrin etäisyydelle eikä otto etene sitä lähemmäksi muinaisjäännöskohdetta. Kiviaineksen otto louhoksella ei vaaranna muinaisjäännöksen säilymistä. 2. Tornion kaupunki, kaupunkirakenne Tyhjennysojan linjaus on muuttunut aiemmasta linjauksesta vuonna 2009 asemakaavamuutoksen seurauksena. Tornionjokeen laskevan ojan loppupää on korvattu putkella, joka sijoittuu tilan Saharanta (851-431-16-6) alueelle eikä tilojen 3:3 4 Satamapaikka (851-433-878-42) alueelle, kuten vanhemmissa kartoissa, tosin linjaus on hyvin lähellä rajaa. Selityksen liitteenä 1 on Tornion kaupungin mittausosastolta saatu kartta, jossa on esitetty päivitetty tilanne ojan loppupään sijainnista. 3. AA Muistuttaja on yhteisen alueen (851-433-878-42) osaomistajana vaatinut, että louhokselta johdettavan veden aiheuttama rannan ja purkuojan syöpyminen tulee korjata vuosittain ja syöpymishaitoista maksaa haitanmukainen korvaus. Louhokselta tyhjennettävä vesimäärä on ollut enintään 56 000 m 3 vuonna 2010. Keskimääräinen vuosittainen tyhjennysvesimäärä on 15 vuoden aikana ollut kuitenkin paljon pienempi, noin 35 000 m 3. Vuonna 2010 louhokselta pumpattiin purkuojaan vettä kolmen viikon tyhjennyspumppauksen aikana keskimäärin 110 m 3 /t, kun taas 15 vuoden aikana keskimäärin kolmen viikon aikana pumpattava vesimäärä on ollut 70 m 3 /t. Vesi virtaa avo-ojassa Tornionjokeen ja virtausmatka on noin kilometrin pituinen. Virtausmatkan aikana osa vedestä imeytyy maaperään. Matkalla oja yhtyy Tornion kaupungin hulevesijärjestelmään, joka kerää samaan laskuojaan hulevesiä myös purkupisteen pohjoispuolella olevalta asuinalueelta. Purkupiste on Tornion kaupungilta saatujen uusimpien tietojen mukaan tilan R:No 16:6 alueella eikä tilan RN:o 878:42 alueella. Hakija on katsonut, että kiveyksien syöpymistilanne tulisi ensin todentaa. Koska purkuojaan valuu hulevesiä laajalta alueelta, syy-yhteys louhosvesien johtamisen vaikutuksesta kiveyksien mahdolliseen syöpymiseen on täysin osoittamatta. Tilan Mäki (851-431-33-7) liettymishaittoja koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut, että louhokselta on mitattu virtaamaa 30.5.2011 pumppauksen ollessa käynnissä ja tuolloin virtaama oli 30 l/s tarkkailupisteessä P1. Samaan aikaan Tornionjoen virtaama oli noin 1 000 m 3 /s, eli louhok-

sen vesimäärä oli vain 0,003 % Tornionjoen virtaamasta. Louhokselta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut 0,6 4,3 mg/l. Vertailun vuoksi Tornionjoen kiintoainepitoisuudet vuonna 2011 olivat louhoksen purkupisteen yläpuolella 23 mg/l. Louhokselta johdettava vesi on kiintoaineen osalta parempilaatuista kuin Tornionjoen vesi eikä se siten voi olla syynä tilan Mäki rantaveden samentumiseen. Louhokselta johdettavalla vedellä on vähäinen vaikutus Tornionjoen virtaamaan ja louhoksen vesi ennemminkin vähentää kuin lisää Tornionjoen keskimääräistä kiintoainepitoisuutta. Näin ollen liettymishaittoja koskeville vaatimuksille ei ole perusteita. 4. BB ja CC Muistuttajien tila Joentörmä (851-431-29-4) sijaitsee yli 600 metrin päässä louhosalueelta koilliseen. Louhoksella tehtiin vuonna 2011 neljä räjäytystä. Tehtyjen tärinämittausten mukaan tärinäarvot ovat olleet alle sallittujen enimmäisarvojen eikä ylityksiä ole todettu. Räjäytyksiä on tehty louhoksella vuosittain ja koko 13 vuoden ajan, kun muistuttajien omistamalla tilalla on ollut porakaivo. Tärinätasot eivät vuonna 2011 poikenneet mitenkään aiempina vuosina mitatuista tasoista. Louhoksen vaikutusta pohjavedenkorkeuksiin on tarkkailtu louhoksen länsi eteläpuolella sijaitsevista tarkkailukaivoista K1 ja K2. Tarkkailukaivon K1 etäisyys louhosalueesta on noin 250 metriä ja tarkkailukaivon K2 noin 320 metriä. Louhoksen kuivanapidon vaikutusta pohjavedenkorkeuteen on tarkkailtu vuosittain sekä ennen että jälkeen louhoksen tyhjennyspumppausta. Vaikka seurantakaivojen vedenkorkeudet ovat vuosittain jonkin verran vaihdelleet, selvää Könölän pohjavesien seuranta-aseman tuloksista poikkeavaa muutosta ei ole kummassakaan kaivossa ilmennyt. Hakija on pitänyt erittäin epätodennäköisenä, että louhoksella harjoitettu toiminta olisi vaikuttanut muistuttajien tilalla olevan porakaivon vedenkorkeuden alenemiseen, koska merkittäviä pohjavedenkorkeuden muutoksia ei ole louhoksen lähikaivoissakaan havaittu. Mikäli kuitenkin pidemmän seurannan aikana syy seuraussuhde louhoksen toiminnan ja tilan Joentörmä pohjavedenkorkeuden välillä voidaan osoittaa, on hakija valmis lisäneuvotteluihin. 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Oikeus maa-ainesten ottoalueelta pumpattavan veden johtamiseen toisten maalla olevaan ojaan ratkaistaan tämän hakemusasian yhteydessä. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Saint-Gobain Weber Oy Ab:lle määräaikaisen vesilain mukaisen luvan pohjavedenpinnan alentamiseen ja maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta Tornion kaupungissa sijaitsevilla tiloilla Angeria (851-431-16-3), Kuusikangas (851-431-29-12) ja Koulumaa

(851-431-32-2). Maa-ainesta saadaan ottaa noin 3,8 hehtaarin alueelta noin 100 000 m 3 ja enintään tasoon N 60 + 20,0 m saakka. Pohjaveden alentamistarkoituksessa luvan saajalle myönnetään oikeus johtaa kuivatusvesiä tilojen Angeria (851-431-16-3), Yleinen tie (851-895- 2-2), Tontti 1 (851-30-2-1), Yleinen katualue (851-30-2-1) ja Saharanta (851-431-16-6) alueilla olevien ojien kautta Tornionjokeen. Aluehallintovirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Ennalta arvioiden hankkeesta ei lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toteutettuna aiheudu vesilain mukaista korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan ohjaus. 13 LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen, pohjavedenpinnan alentaminen ja veden johtaminen pois alueelta 1. Maa-ainesten otto on toteutettava hakemussuunnitelman ja sen liitteenä olevien piirustusten "Louhintasuunnitelma. Karunki, Tornio. Nykytilanne. Leikkaukset A-A D-D. 16WWE1306 2. 6.10.2011" MK 1:1 000, "Louhintasuunnitelma. Karunki, Tornio. Nykytilanne. Leikkaukset A-A ja B-B. 16WWE1306 3.1. 6.10.2011" MK 1:2 000/1:200, "Louhintasuunnitelma. Karunki, Tornio. Nykytilanne. Leikkaukset C-C ja D-D. 16WWE1306 3.2. 6.10.2011" MK 1:2 000/1:200, Karungin louhosalueen laajaennus. Louhintasuunnitelma. Yleiskartta, lopullinen tilanne. 16WWE1306 4. 6.10.2011 MK 1:2 000 ja Karungin louhosalueen laajaennus. Louhintasuunnitelma. Laajennusalue, lopullinen tilanne. Leikkaukset A-A, B-B. 16WWE1306 5. 6.10.2011 MK 1:1 000 mukaisesti. Tässä päätöksessä mainitut korkeudet on esitetty N 60 -korkeusjärjestelmässä. 2. Maa-ainesten ottoalueella pohjavedenkorkeutta saa alentaa louhintasyvyyteen saakka. 3. Louhoksesta vedet on pumpattava aluehallintovirastoon 23.2.2012 saapuneen hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevasta piirustuksesta Kartta purkuojan kulkureitistä ilmenevästi laskuojan (louhosvesien laskuoja 2) kautta Tornionjokeen, kuitenkin siten muutettuna, että ennen laskua Tornionjokeen laskuoja kulkee hakemuksen täydennyksenä 3.4.2012 toimitetusta pohjakarttaotteesta ilmenevästi tilan Saharanta (851-431-16-6) alueella, jossa avo-oja on osin korvattu putkirakenteella. Veden johtaminen on ajoitettava siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alapuolisen alueen kuivatukselle. Veden johtaminen on suoritettava mahdollisimman luonnonmukaisesti ja se on tarvittaessa keskeytettävä. Vettä ei saa johtaa ojaan aikana, jolloin on olemassa riski paannejään muodostumisesta. Tyhjennyspumppauksen aikana poisjohdettava vesimäärä saa olla enintään 150 m 3 /t. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei kuivatusvesien johtamisesta aiheudu vahinkoa maa-alueilla, joiden kautta vedet johtuvat laskuojassa eikä alapuolisessa vesistössä.

14 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt 4. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia öljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiiviisiin, katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Työn suorittamisesta aiheutuva välittömästi ilmenevä edunmenetys on luvan saajan viipymättä korvattava edunmenetyksen kärsijälle. 5. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä Lapin pelastuslaitokselle. 6. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei saa poistaa puustoa tarpeettomasti. Alue on tasoitettava ja siistittävä työn edistymisen mukaan. Ottoalueella ei saa olla ottoaikanakaan tarpeettomasti luiskaamattomia jyrkänteitä. Vedenpinnan yläpuolelle jäävät luiskat on loivennettava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Veden alle jäävä osa tasolta N 60 + 39,50 m alaspäin on loivennettava noin 5 metrin etäisyydelle rantaviivasta samalla luiskakaltevuudella, mistä alaspäin kaltevuuden on oltava pohjan tasolle saakka noin 1:1. Osa veden alle jäävästä osasta lammen länsireunalla on muotoiltava suunnilleen kaltevuuteen 1:10, jotta lampea voidaan käyttää turvallisena uimapaikkana. Maa-ainesten ottamisen loputtua ottoalueen reunat ympäristöineen on siistittävä sekä muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopeutuviksi ja alueella liikkuville turvallisiksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa on käytettävä puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun siten, että humusta ei pääse huuhtoutumaan pohjaveteen. Viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Vahinkojen estämiseksi maa-ainesten ottoalue on aidattava ja merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla.

15 Kunnossapitomääräykset Töiden aloittaminen ja valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset 7. Luvan saajan on vuosittain tarkastettava ottoalueen vesien johtamiseen käytettävän ojan ja putkirakenteen kunto sekä osallistuttava niiden sekä ojan Tornionjokeen laskukohdan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu ottoalueen vesien johtamisesta. 8. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten oton lopettamisesta sekä maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sopivamittakaavainen kartta pohjavesilammikosta syvyystietoineen. 9. Ottoalueelle on sijoitettava riittävästi korkeusmerkkejä, joista ottotaso voidaan aina tarvittaessa tarkistaa. 10. Luvan saajan on tarkkailtava louhokselta poisjohdettavan veden määrää ja laatua, vesien johtamiseen käytettävien ojien vedenjohtokykyä, pohjavedenpinnan alentamisen ympäristövaikutuksia sekä pohjavesioloja hakemuksen liitteenä 5 olevan Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Karungin fylliittilouhoksen vesistötarkkailuohjelman (ohjelmaehdotus 30.9.2011) mukaisesti. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi viipymättä tarkkailutulosten valmistuttua Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ja muuhun tarkkailuun liittyvät tarkkailulaitteet asianmukaisessa kunnossa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN EDUNMENETYSTEN VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuu sellainen edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toiminnasta on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen joltakin alueelta, luvan saajan on, ellei asiasta toisin sovita, viipymättä korvattava aiheuttamansa edunmenetys tai korvaukseen oikeutetun vaatimuksesta rahalla korvaamisen sijasta tehtävä tarpeelliset toimenpiteet vedensaannin turvaamiseksi.

16 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Vesilain 5 luvun 5 :n 1 momentin mukaan veden johtamista toisen maalla olevaan ojaan koskevan asian ratkaiseminen kuuluu ensisijaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Tässä hakemusasiassa on kuitenkin kysymys hankekokonaisuudesta, johon sisältyvät maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta, pohjavedenpinnan alentaminen pumppaamalla ja vesien johtaminen toisten maalla olevan ojaan. Maanomistajien suostumusta ei ole myöskään esitetty. Näin ollen tässä asiassa tulee ratkaista myös kysymys oikeudesta vesien johtamiseen toisten maalla olevaan ojaan. Tilan Angeria (851-431-16-3) omistajan kanssa on tehty vuokrasopimus ottoalueen osalta, mutta sopimuksessa ei ole mainintaa oikeudesta vesien johtamiseen vuokrasopimuksen ulkopuolisella tilan Angeria alueella. Näin ollen oikeus vesien johtamiseen on käsiteltävä myös tältä osin. Hakemusasiakirjoissa on esitetty Tie- ja vesirakennuslaitoksen Lapin piirin 10.3.1989 päivätty kirje koskien Karungin louhoksen vesien purkureittiä tiealueilla. Tilanteen vakiinnuttamiseksi aluehallintovirasto on myös tältä osin katsonut tarpeelliseksi käsitellä vesien johtamisen tiealueiden kautta. Pääasiaratkaisun perustelut Maa-ainesten ottaminen ja pohjavedenpinnan alentaminen Maa-ainesten ottoalue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta ei lupamääräyksissä määrätyllä tavalla toteutettuna aiheuta alueella pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivatusvedet on mahdollista johtaa ojastoon ja vesistöön aiheuttamatta edunmenetystä toisten alueilla. Hankkeesta saatava hyöty toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti on siitä johtuvaan edunmenetykseen verrattuna huomattava. Maa-ainesten ottamisesta pohjavedenpinnan alapuolelta ja pohjavedenpinnan alentaminen lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla eivät aiheuta yleiseltä kannalta katsottuna asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa. Luvan myöntämisedellytykset tältä osin täyttyvät. Kuivatusvesien johtaminen Vesilain 5 luvun 9 :n mukaan hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus johtaa vettä toisen ojaan, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 91/04/1 ei ole määrätty oikeudesta johtaa vesiä toisten maa-alueille. Luvassa ei ole myöskään määrätty purkuojaan johdettavien vesien sallituista enimmäismääristä. Louhokselta tyhjennettävä enimmäisvesimäärä on ollut 56 000 m 3 vuonna 2010. Keskimääräinen vuosittainen tyhjennysvesimäärä on 15 vuoden aikana ollut noin 35 000 m 3. Vuonna 2010 louhokselta pumpattiin purkuojaan

vettä kolmen viikon tyhjennyspumppauksen aikana keskimäärin 110 m 3 /t, kun taas 15 vuoden aikana keskimäärin kolmen viikon aikana pumpattava vesimäärä on ollut 70 m 3 /t. Kuivanapitopumppauksen tarve on 5 m 3 /t. Louhokseen kertyvien vesien pumppauksesta ei ole käytettävissä olevien selvitysten perusteella aiheutunut haittaa purkuojan varressa oleville tiloille. Ottaen huomioon aiempi tarkkailutieto laskuojaan johdetuista vesimääristä ja niiden vaikutuksista aluehallintovirasto on antanut lupamääräyksen laskuojaan pumpattavien vesien sallituista enimmäismääristä. Veden johtaminen maa-ainesten ottoalueelta ei ole mahdollista muutoin kuin olemassa olevaa laskuojaa pitkin. Ottoalueelta pumpattavien vesien johtaminen ojastoon ja sen kautta Tornionjokeen ei lupamääräyksissä määrätyllä tavalla toteutettuna aiheuta edunmenetystä toisten alueilla ja oikeus veden johtamiseen voidaan myöntää. 17 Lupamääräysten perustelut Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Pohjaveden pilaantumisvaaran minimoimiseksi työkoneiden hydrauliikkaöljynä velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan käyttämään biohajoavia öljyjä. Lisäksi ottoalueella voitelu- ja polttoaineet velvoitetaan varastoimaan niin, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Veden johtamista koskevan lupamääräyksen osalta viitataan pääasiaratkaisun perusteluihin. Tarkkailun perusteella voidaan havaita, mikäli toiminnasta aiheutuu haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesioloihin tai muuhun vesitalouteen. Kuluneen lupakauden tarkkailutukset huomioon ottaen aluehallintovirasto on katsonut, että Tornionjoen tarkkailupisteet voidaan luvan saajan esityksen mukaisesti jättää pois tarkkailusta. Valvontaviranomainen ei ole myöskään vaatinut niiden pysyttämistä. Muut lupamääräykset on annettu sen varmistamiseksi, että louhosalueelta johdettavat kuivatusvedet eivät aiheuta edunmenetystä toisten maaalueille tai niillä oleville ojituksille. Lisäksi lupamääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä tai hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on huomauttanut, että yleiskaavassa louhosalueen reunaan on merkitty muinaisjäännöspaikka. Paikka sijaitsee noin 10 metrin päässä vanhan ottoalueen pohjoisreunasta ja nykyisen louhoksen yläreunasta noin 50 metrin päässä. Tältä osin todetaan, että ottoalue ei laajene muinaisjäännöksen suuntaan eikä toiminnasta aiheudu jatkossakaan sellaisia vaikutuksia, että kyseessä olevan muinaismuistokohteen olemassaolo vaarantuisi. Laskuojaan pumpattavien vesien sallituista enimmäismääristä on annettu lupamääräys 3.

18 2. Tornion kaupunki, kaupunkirakenne Tarpeelliset määräykset maisemointi- ja viimeistelytöiden osalta on annettu lupamääräyksessä 6. Ojalinjauksen muuttumista koskevan huomautuksen osalta todetaan, että luvan saaja on toimittanut aluehallintovirastoon pohjakartan nykyisestä ojalinjauksesta. 3. AA Purkuojan ja rannan syöpymishaittoja koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että ennen laskua Tornionjokeen purkuoja on tilan Saharanta (851-431-16-6) alueella eikä yhteisellä alueella (851-433-878-42), jonka osaomistaja muistuttaja on. Purkuojaan louhosalueelta johdettavien vesien enimmäismääristä ja purkuojan kunnossapidosta on annettu lupamääräykset 3 ja 7. Ennalta arvioiden vesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa edunmenetystä purkuojan varrella olevien maa-alueiden omistajille. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta on annettu ohjaus. Muistuttaja on huomauttanut Tornionjokivarressa sijaitsevan tilan Mäki (851-431-33-7) rannan liettymis- ja samentumishaitoista ja vaatinut niiden korvaamista ja korjaamista ruoppaustoimenpiteillä. Luvan saaja on vaatimuksista antamassaan selityksessä todennut, että louhokselta on mitattu virtaamaa 30.5.2011 pumppauksen ollessa käynnissä ja tuolloin virtaama oli 30 l/s tarkkailupisteessä P1. Samaan aikaan Tornionjoen virtaama oli noin 1 000 m 3 /s, eli louhoksen vesimäärä oli vain 0,003 % Tornionjoen virtaamasta. Louhokselta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut 0,6 4,3 mg/l. Vertailun vuoksi Tornionjoen kiintoainepitoisuudet vuonna 2011 olivat louhoksen purkupisteen yläpuolella 23 mg/l. Louhokselta johdettava vesi on kiintoaineen osalta parempilaatuista kuin Tornionjoen vesi eikä se siten voi olla syynä tilan Mäki rantaveden samentumiseen. Pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi aluehallintovirasto on katsonut, että louhoksen vesien johtamisesta Tornionjokeen ei ole aiheutunut eikä jatkossakaan ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Toiminnasta ei katsota myöskään aiheutuvan muistuttajan ranta-alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia, joiden poistaminen toimenpitein olisi tarpeen. Näin ollen muistuttajan vaatimukset on hylättävä aiheettomina. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta on annettu ohjaus. 4. BB ja CC Muistuttajat ovat huomauttaneet louhoksella suoritettujen räjäytysten mahdollisista haittavaikutuksista ja vaatineet talousveden saannin turvaamista. Tässä asiassa on kysymys vesilain mukaisesta lupaharkinnasta. Räjäytysten vaikutuksia ei tutkita tämän lupa-asian yhteydessä, koska tässä pohjavedenpinnan alentamista koskevassa hakemusasiassa tutkitaan vain pohjavedenpinnan alentamisen ja veden johtamisen vaikutuksia. Räjäytysten vaikutusten osalta asia on ratkaistava ympäristölupa-asian yhteydessä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa, mikäli hankkeessa käsitellään kiviainesta vähintään 50 päivää vuodessa.

Pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet. Lupamääräysten mukaisesti harjoitettavasta toiminnasta ei ole katsottu aiheutuvan veden saannin estymistä. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesilain nojalla korvattavaa edunmenetystä. Talousveden saannin turvaamista koskevan vaatimuksen osalta todetaan lisäksi, että aluehallintovirasto on lupapäätöksessä antanut ohjauksen ennakoimattomien edunmenetysten varalta. Ohjauksessa sanotaan, että mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toiminnasta on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen joltakin alueelta, luvan saajan on, ellei asiasta toisin sovita, viipymättä korvattava aiheuttamansa edunmenetys tai korvaukseen oikeutetun vaatimuksesta rahalla korvaamisen sijasta tehtävä tarpeelliset toimenpiteet vedensaannin turvaamiseksi. 19 LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa kymmenen vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. AIKAISEMMAN LUVAN VOIMASSAOLO Mikäli tämä päätös saa lainvoiman ennen 30.11.2014, ympäristölupaviraston päätös nro 91/04/1 lakkaa olemasta voimassa nyt annetun päätöksen saatua lainvoiman. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaisiin töihin saadaan ryhtyä vasta päätöksen saatua lainvoiman edellyttäen, että luvan saajalla on toimintaan myös maaaineslain ja tarvittaessa ympäristönsuojelulain mukainen lainvoimainen lupa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (587/2011) 2 luku 7, 9 1 momentti, 3 luku 5, 6, 7, 8 1 momentti, 10 1 momentti, 11, 18, 5 luku 8 1 momentti, 9 1 momentti 1) kohta ja 2 momentti sekä 13 luku 15 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 7 1 momentti 7a) kohta KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 3 840 euroa.

20 Perustelut Alla mainitun asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-ainesten ottoa koskevan asian käsittelymaksu on 3 840 euroa, kun otettavien maa-ainesten määrä on yli 50 000 m 3 ktr. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Anna-Maria Juntunen Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 647 tai 0295 017 500. A-MJ/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Tornion kaupungin kaavoitusviranomainen Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio Museovirasto

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 26.11.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.