VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan
KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän syönnin tae ja kustannustehokkaan ruokinnan alku. Hyvä säilörehu tuottaa hyvän tuotoksen kohtuullisilla väkirehumäärillä ja lehmien pötsit toimivat täydellä teholla. Sulavuuden ohella säilörehun on oltava hyvin säilöttyä. Onnistunut säilöntä varmistaa rehun maittavuuden ja hyvän syönnin, vähentää säilöntätappiota sekä estää maidon makuvirheet. Lypsylehmien tavoite säilörehu: D-arvo > 680 g/kg ka Raakavalkuaista > 120 g/kg ka NDF > 500 g/kg ka Sokeria < 120 g/kg ka Syönti-indeksi > 100 Tuotosvaiheet huomioiva ruokinta kannattaa Lehmän ravintoaineiden tarpeet muuttuvat voimakkaasti eri tuotosvaiheissa ja tuotostason mukaan. Haastavinta on ruokinta poikimisen jälkeen, jolloin myös tuotostaso on korkeimmillaan. Useimmiten ruokinnan erityttäminen eri tuotosvaiheissa tuo kustannustehokkuutta eläinten parantuneen terveyden ja hedelmällisyyden kautta. Kriittisten ruokintavaiheiden ulkopuolella lypsylehmien ruokinta kannattaa aina optimoida niin, että ruokinta tuottaa parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen (maitotuotto vs. rehukustannus) sekä seos- että erillisruokinnassa. Käytännössä ruokinnalla saatuun tuotosvasteeseen vaikuttaa eniten rehun syönti, sitten ruokinnan energia- ja valkuaistaso. Monipuolistamalla ruokintaa voidaan parantaa kuiva-aineen syöntiä. Täten korkeatuottoisille lehmille maittaa paremmin useasta viljasta ja niiden sivujakeista tehty rehuseos kuin esimerkiksi puhdas kaura. Vastaavasti apila-nurmisäilörehuseosta lehmät syövät enemmän kuin puhdasta nurmisäilörehua. Valkuaisrehuista tehokkain on tutkimusten valossa rypsi. Valkuaisrehujen osalta kuumennuskäsittely hidastaa hieman valkuaisen pötsihajoavuutta ja siten isompi osa siirtyy lehmälle suoraan laadukkaaksi ohitusvalkuaiseksi maidontuotantoon. KIVENNÄISAINEET TASAPAINOON Lypsylehmille tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium, magnesium ja natrium. Kalsiumia erittyy maidon mukana suuria määriä, lisäksi kalsiumia tarvitaan kasvuun sekä luuston ja lihasten normaaliin toimintaan. Kalsium vaikuttaa myös sorkkakudoksen vahvuuteen ja lehmän vastustuskykyyn. Magnesiumia tarvitaan tärkeän D-vitamiinin ja kalsiumin imeytymiseen, luuston ja lihasten normaalitoimintaan sekä aineenvaihdunnan säätelyyn. Magnesiumin tarve kasvaa tuotoksen mukana. Lisäksi tarve on korkea ummessaolevilla lehmillä. Natriumia lehmä tarvitsee erityisesti syljen tuotantoon, ravinteiden imeytymiseen sekä happo-emäs- ja nestetasapainon säätelyyn. Natriumin tarve kasvaa tuotoksen ja ympäristön lämpötilan noustessa. Natriumin vaje näkyy nopeasti alentuneena syöntinä. Korkeatuottoisilla lehmillä oikein annostellut kivennäisrehut turvaavat kalsiumin, natriumin ja magnesiumin saannin yleensä varmasti. Täysrehu- ja puolitiivisteruokinnassa tulee huomioida täydennysrehujen kivennäispitoisuudet, jotta tärkeimpien kivennäisten saanti pysyy oikealla tasolla. Fosforin tarve lypsävillä lehmillä täyttyy yleensä helposti, sillä valkuaisrehuista ja viljoista saadaan riittävästi fosforia. Fosforin riittävyys kannattaa kuitenkin tarkistaa, jos lehmien väkirehumäärät ovat erittäin pieniä. Täsmällisyyttä hivenaineruokintaan Hivenaineiden päivittäinen tarve lehmillä on suhteellisen pieni, mutta tärkeä. Hivenaineiden riittävä saanti vaikuttaa mm. hedelmällisyyteen, sorkkaterveyteen, vastustuskykyyn ja nivelten kuntoon. Suomessa naudoille on rehustukseen lisättävä (esim. kivennäisen muodossa) lähes poikkeuksetta seleeniä, jodia, kuparia, sinkkiä ja mangaania. Näitä hivenaineita ei lehmien kotoisissa rehuissa ole riittävästi. Pienet hivenaineiden puutostilat laskevat helposti eläimen yleistä vastustuskykyä ja tuotosta. Vajeen jatkuessa pitkään, tavataan myös tyypillisiä puutosoireita, kuten seleenin puutteessa lihasrappeumaa tai sinkin puutteessa häntäkutkaa. Kivennäisrehujen välillä on runsaasti eroja hivenainepitoisuuksissa. Esimerkiksi Special Mira on kaikkien hivenaineiden osalta väkevä tuote ja soveltuu hyvin korkeatuottoisille lypsylehmille. Sen sijaan esimerkiksi Ape Mira soveltuu paremmin lihanaudoille pienempien hivenainepitoisuuksien vuoksi. Ongelmatilanteissa, esimerkiksi seleenin puutostilanteessa, on huomioitava myös lisärehun hivenaineiden lähde. Orgaaniset hivenaineet (kelaatit) ovat aminohappoihin sidottuja hivenaineita. Niiden imeytyminen ja hyväksikäyttö ovat merkittävästi epäorgaanisia suoloja paremmat. Yksittäisten hivenaineiden erillisannostelu ei kuitenkaan ole kannattavaa, sillä hivenaineiden keskinäisten suhteet vaikuttavat paljon niiden hyväksikäyttöön. Esimerkiksi Hiveplex- tuotteessa on tasapainoinen paketti seleeniä, sinkkiä, kuparia ja mangaania orgaanisessa muodossa. Hiveplexillä korjataan helposti hivenaineruokinta kuntoon ja turvataan lehmän terveys. 30-40 kg tuottavan lehmän ruokinnan tavoitearvot: Kuiva-ainesyönti > 22 kg ka Energiaa > 11,5 MJ/kg ka OIV > 96 g/kg ka Karkearehua > 50 % MELICA MELASSOITU RYPSI Maittavaa melassia sisältävä rakeinen rypsitiiviste Raakavalkuaista 34 %/kg ka OIV 153 g/kg ka Käyttömäärä tuotoksen mukaan 1,0-3,5 kg/ HYVIÄ TAVOITTEITA KORKEATUOTTOISEN LYPSYLEHMÄN RUOKINTAAN: Kalsiumia > 6,5 g/kg ka Magnesiumia > 2,0 g/kg ka Natriumia > 1,5 g/kg ka Sinkkiä > 60 mg/kg ka Seleeniä > 0,3 mg/kg ka E-vitamiinia > 25 mg/kg ka 2 3
MELICA-KIVENNÄISET LYPSÄVILLE LEHMILLE Lempi Rakeinen ja monipuolinen korkeatuottoisten kivennäinen Käyttömäärä 250-500 g/ Special Mira Korkeatuottoisten vahva kivennäinen Reilusti biotiinia ja orgaanista seleeniä Käyttömäärä 200-400 g/ Nurmi Mira Runsaasti magnesiumia sisältävä lypsävien kivennäinen laidun- ja sisäruokintaan Käyttömäärä 200-400 g/ Mahti Mira Orgaanista seleeniä sisältävä kalsiumrikas lypsävien kivennäinen Käyttömäärä 180-400 g/ HUOLEHDI RASVALIUKOISISTA VITAMIINEISTA Vesiliukoisia vitamiineja syntyy lehmän pötsissä normaalitilanteessa reilusti yli lehmän tarpeen. Vesiliukoisista vitamiineista biotiinilisällä on pystytty osoittamaan positiivinen vaikutus paitsi lehmän sorkkien ja karvan kuntoon, myös tuotokseen. Pötsisuojatulla koliinilla on todettu olevan maksan toimintaa tehostava vaikutus. Koliiniia sisältävän vitamiinivalmisteen käyttö on suositeltavaa herumiskauden aikana ja hyvä aloittaa jo ummessaolokaudella. Myös niasiinia suositellaan lypsykauden alussa tehostamaan rasva-aineenvaihduntaa. Muiden vesiliukoisten vitamiinien tarpeen tiedetään nousevan eläimen stressitilanteissa, mutta puutosoireita tai tuotosvasteita vitamiinien tason vaihtelulla harvoin saadaan. Rasvaliukoista vitamiineista A-, D- ja E-vitamiinia saadaan merkittävä määrä kotoisista rehuista. Määrä vaihtelee kuitenkin runsaasti säilönnän onnistumisen ja korjuun mukaan. Nautojen kivennäisrehut sisältävät myös yleensä vitamiinilisän. Vitamiineja on tehokkainta käyttää kohdennetusti eri tuotosvaiheiden ja kotoisten rehujen laadun mukaan. A-vitamiinin tarve on korkeimmillaan lopputalvella, säilörehun oltua pitkään varastossa, ja heikosti säilöttyä säilörehua ruokittaessa. Korkeatuottoiselle lehmälle tärkeimpiä vitamiineja ovat kuitenkin D- ja E-vitamiini. D-vitamiinilla on suurin rooli kalsiumaineenvaihdunnan säätelyssä, mutta se säätelee myös lisääntymissekä vastustuskykyä. E-vitamiini on tärkein elimistön antioksidantti. Se suojelee jokaista eläimen solua sen tuottamien vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta ja siten vaikuttaa olennaisesti eläimen vastustuskykyyn. Säilörehujen E-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat paljon. Korkeimmat pitoisuudet ovat laidunnurmessa. Viljaan E-vitamiini kypsyy kuivauksen jälkeisessä varastoinnissa. Tuoresäilötty vilja tarvitsee E-vitamiinitäydennyksen aina. E-vitamiinilisästä on useimmiten hyötyä myös eläimen stressitilanteissa, kuten poikimisen, korkean tuotoksen ja ummessaolokauden aikana. E-seleeni 7000 plex Rakeinen monipuolinen E-vitamiinivalmiste Korkea E-vitamiini- ja seleenipitoisuus Sisältää vastustuskyvyn tueksi myös C-vitamiinia, sinkkiä ja orgaanista seleeniä Pieni käyttömäärä 35-60 g/ LEHMIEN MAITOTUOTOS JA ENERGIATASE LUO NORMIT RUOKINTAAN ERI LYPSYKAUDEN VAIHEISSA 1. RUOKINTA UMMESSAOLO- KAUDELLA E-seleeni TMR Plex Vahva E-vitamiinivalmiste seosruokintaan E-vitamiinia 11000 mg/kg! Erinomainen tuoreviljan täydentäjä Reilusti seleeniä, josta osa orgaanista Käyttömäärä 20-60 g/kg 2. Ummessaolokaudella lehmä valmentautuu 3. tulevaan tuotoskauteen. Um- messaoleva lehmä ei onnistuneen 5 umpeenpanon jälkeen kaipaa jatkuvaa huoltoa, vaan sen sijaan lepoa. 1. 1. Ruokinnan osalta pienillä asioilla on Poikiminen Lehmä umpeen vaikutusta kuitenkin pitkälle lypsykauteen. Oikea ruokinta tukee vasikan terveyttä, poikimisen onnistumista, sen jälkeistä terveyttä ja hedelmällisyyttä. Ummessaoleville lehmille ihanteelliset olosuhteet ovat paksu kuivikepohja, rauhallinen karsina ja vapaa karkearehuruokinta. Vapaa ruokinta karkearehulla, jossa saattaa olla heikohko sulavuus, pitää lehmän pötsin täynnä ja pötsimikrobien kuidun sulatuksen käynnissä tulevalle lypsykaudelle. Karkearehun lisäksi ummessaolevat hyötyvät pienestä valkuaislisästä ja niille suunnitellusta tasapainoisesta kivennäisestä. Ummessaoloakaudella lehmän kuntoluokka muuttuu erittäin vähän, mutta energiapitoinen väkirehu kannattaa säästää aloitettavaksi vähitellen vasta tunnutuskaudella. Sen sijaan elävä hiiva lisää luonnollisesti lehmän energian saantia, koska se pitää pötsimikrobit vireessä läpi ummessaoloajan. Vältä kalsiumia ummessaoloaikana Ummessaoloajan kivennäisruokinnassa matala kalsiumpitoisuus ja korkea magnesiumpitoisuus ennalta ehkäisevät poikimahalvausta. Tällöin lehmä joutuu tehostamaan kalsiumaineenvaihduntaa jo ennen suurta tarvetta: kalsiumin irrotus luustosta käynnistyy jo ennen poikimista. Kivennäisrehun kalsiumin ohella kannattaa tarkistaa etteivät umpilehmät saa karkearehua, joka sisältää runsaasti kaliumia tai kalsiumia. Ummessaolevien ruokinnassa ei myöskään kannata säästellä E-vitamiinin tai hivenaineiden osalta. Tulevan vasikan elinvoimaisuus riippuu pitkälti ummessaoloajan ruokinnasta. Esimerkiksi orgaaninen seleeni imeytyy tehokkaasti istukan kautta vasikalle. E-vitamiinin tarve ummessaoleville on yli 1000 mg/päivä. Se auttaa sekä vasikkaa että tukee lehmän vastustuskykyä esim. utaretulehdusbakteereja vastaan. 4. 0 4 5
1. UMPILEHMILLE SOPIVA KIVENNÄISREHU KOKO UMMESSAOLOKAUDEN AJAN 2. TUNNISTA RUOKINNAN ONGELMAKOHDAT AJOISSA Vilolix Umpi Tasapainoinen kivennäis- ja hivenaine- sekä vitamiinivalmiste ummessaoloajalle Hyvä maittavuus ja eläinkohtaisesti säätyvä annos -> Riittää ainoaksi kivennäiseksi ummessaoloaikana Nuolux Tunnutus Sopii vapaaseen ruokintaan ummessaoleville. Ca:P-suhde 1:1. Korkea seleeni- ja E-vitamiinipitoisuus Rakeinen Melica Tarmo Toimii automaatti- ja käsiruokinnassa Annostus 200 g/ Voidaan tarvittaessa annostella myös karkearehun päälle Fosforipitoinen, erittäin matala kalsiumpitoisuus Jauheinen Ape Mira Premium Sopii hyvin seosruokintaan 100 g/ Tarvittaessa hivenainelisä Helposti ja varmasti oikea annos jokaiselle Drymax+Lactamax bolus Annostellaan molempia boluksia 1 kpl umpeenlaiton yhteydessä. Boluksilla aikaan saadaan tasainen hivenainelisä koko ummessaolokauden ja lypsykauden alun ajan 2. RUOKINTA POIKIMISEN YHTEYDESSÄ Lehmän aineenvaihdunta muuttuu rajusti poikimahetkellä. Sen kalsiumin ja energian tarve kasvaa hurjasti. Lisäksi poikimi nen on itsessään henkisesti ja fyysisesti rankka kokemus. Lehmän nopea palautuminen antaa voimia keskittyä tärkeimpiin: turvata maitoa vasikalle sekä syödä ja juoda riittävästi. Pian poikimisen jälkeen kannattaa tarjota lehmälle ainakin hyvä kalsiumin ja energian lähde. Vanha neuvo lämpimästä vedestä on myös tarpeen muistaa. Poikimisen ensihoidon jälkeen lehmän tiheä tarkkailu kannattaa vähintään vuorokauden ajan. Aineenvaihdunnallisten sairauksien hoito on tehokkainta, kun hoito aloitetaan heti ensioireista. Poikimisen yhteydessä kasvaneeseen kalsiumtarpeeseen vastataan siirtymällä kalsiumpitoiseen kivennäisruokintaan. Väkirehuruokinta on suositeltavaa aloittaa asteittain nostaen, mutta kivennäisten määrä kannattaa nostaa heti riittävälle tasolle. Useamman kerran poikineilla lehmille on lähes poikkeuksetta etua myös suun kautta annosteltavista kalsiumlisistä, vaikka näkyvää poikimahalvausta ei olisikaan. Näkyvän poikimahalvauksen lisäksi korkeatuottoisilla nykylehmillä on todettu erittäin paljon piilevää kalsiumvajetta. Tällöin lehmän veren kalsiumpitoisuus on normaalia matalampi, vaikka lehmä ei halvaannu. Veren matala kalsiumpitoisuus vähentää tuotosta, lehmän syöntiä ja lihasten toimintaa (myös pötsin seinämän lihakset sekä vedinkanavan sulkijalihas). Kaikentasoinen kalsiumvaje altistaa siten muille poikimisen seudulla havaittaville sairauksille, kuten juoksutusmahasiirtymälle, ketoosille ja utaretulehduksille. Vilomixin tehokkaat kalsiumvalmisteet Energian tarve Nopeasti vapautuvat kalsiumlisät annetaan heti pientenkin kalsiumvajeoireiden näkyessä ennen halvaantumista. Kalsiumlisä vanhemmille lehmille aina heti poikimisen jälkeen ja tarvittaessa jopa vuorokausi ennen poikimista. CALCImax Bolus Ca tarve Tehokas nopeasti kalsiumia vapauttava bolus. 2 bolusta annostellaan annostimella suoraan suuhun poikimisen yhteydessä. Toiset 2 bolusta voidaan tarvittaessa annostella 6-12 h poikimisen jälkeen Palauta lehmä ripeästi täydennysrehun avulla FinnEnergy Juomajauhe, jossa nestetasapainoa palauttavia elektrolyyttejä, pötsiä aktivoivaa elävää hiivaa sekä sokereista energiaa 500 g 10 litraan vettä kerta juottona Minergel Limakalvoille hellävarainen kalsiumasetaattia sisältävä kalsiumlisä. Annostellaan suoraan pullosta lehmän suuhun. Ensimmäinen pullo (450 ml) voidaan antaa jo vuorokausi ennen oletettua poikimista. Pullojen käyttöä voidaan jatkaa tukihoitona vielä vuorokausi poikimisen jälkeen. Calprox Nopeasti imeytyvää kalsiumia sekä reilusti propyleeniglykolia. Energiaa ja kalsiumia poikimisesta palautumiseen pienellä annosmäärällä (2 x 200 ml) Kalsiumpasta Pasta tyyppinen vahva kalsiumlisä. 1 tuubi annostellaan pistoolin avulla suoraan suuhun joko ennalta ehkäisemään halvausta poikimahalvaushoidon tukena. 6 7
2. ELIMISTÖ EI PYSY KOVAN TUOTOKSEN VAUHDISSA Nopeasti maidontuotannon myötä kasvava energian tarve on poikineille lehmille yhä iso ongelma. Lehmän syöntikyky ei kasva samassa tahdissa energian kulutuksen kanssa. Kaikki lehmät joutuvat mobilisoimaan rasva- ja lihaskudoksesta energiaa poikimisen jälkeen. Ruokinnalla voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa energiavajeen kestoon. Hyviä mittareita energiavajeesta ovat lehmän laskeva kuntoluokka, sekä korkea maidon rasva/valkuaissuhde. Pahimmillaan kova energiavaje lisää ketoaineiden määrää verenkierrossa reilusti ja johtaa lehmän ketoositilaan. Ketoosissa lehmän syönti laskee rajusti ja eläin tuottaa lähes kaiken energian kudoksistaan. Ketoosin piilevä muoto, subkliininen ketoosi, on nykytiloilla kuitenkin merkittävästi isompi ongelma. Tällöin lehmän verensokeritaso on hieman normaalia matalampi, mikä näkyy ensin huonompana syöntinä ja tuotoksena. Samanaikaisesti lehmän rasvojen käyttö on suurta ja verenkierrossa on suuria määriä vapaita rasvahappoja. Tilan jatkuessa pitkään lehmä sairastuu rasvamaksaan. Sitä ennen on kuitenkin jo menetetty lehmän paras lypsykauden vaihe tuottaa tehokkaasti maitoa. Energiavajeen pitkittyminen on myös suorassa yhteydessä heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Paras tapa ennaltaehkäistä ketoosia sekä subkliinistä ketoosia on pitää lehmän verensokeritaso normaalina. Tällöin syöntikyky säilyy myös hyvänä, eikä energiavaje syvene entisestään. Lehmän verensokeritasoa voidaan nostaa propyleeniglykolilla sekä väliaikaisesti glyserolilla. Molemmat maittavat parhaiten muun rehun tai melassin seassa annettuna. SYÖNTI JA ENERGIATASE KUNTOON Kuuriluontoisesti Naprox Sisältää kolmea eri glykogeenistä ainetta sekä maksan toimintaa tehostavaa koliinia ja niasiinia 0,5 l/lehmä päivässä rehun sekaan 5 päivän ajan Robotilta Hivetona-liuos Sisältää propyleeniglykolia, maittavaa melassia sekä sokerialkoholeja (nostavat tehokkaasti verensokeria) Annostelu esim. robotilta 3 dl päivässä kahdesti jaettuna Automaatilta Hivetona-leike Rakeinen rehu, jossa reilusti propyleeniglykolia ja maittavaa melassileikettä Annetaan 0,5-1 kg/ muun väkirehun seassa annosteltuna Seosrehuun Propyleeni 80 Vahva propyleeniglykoli liuos Annetaan 1-2 dl/lehmä/ päivä väkirehun/seosrehun seassa 3. RUOKINTA ALKULYPSYKAUDELLA Lehmän tuotospotentiaali ja ravintoaineiden hyväksikäyttö on korkeimmillaan alkulypsykaudella. Alkulypsykaudella lisärehuilla saadut tuotosvasteet ovat hyvät ja ruokintaan panostaminen tuo tulosta. Vastaavasti alkulypsykaudella menetettyä tuotosta on mahdoton kiriä myöhemmin takaisin. Lisävalkuaisen syötön yhteydessä on varmistettava myös lehmän riittävä energian saanti. Valkuaisrehulla saadaan lisätuotosta, mutta maitoon tarvittava energia ei saisi lähteä kudoksista. Voimakkaasti kudoksistaan lypsävällä lehmällä kannattaa jopa rajoittaa valkuaisen saantia maidontuotannon ja siten energian tarpeen hillitsemiseksi. Heruta tasaisen nopeasti Suhteellisen nopea herutus poikimisen jälkeen on nykyisin suositeltavinta. Maksimaalinen väkirehutaso tulee saavuttaa 2 viikkoa poikimisesta, jotta lehmällä on mahdollisuus tuottaa ja pysyä terveenä. Väkirehua ei kuitenkaan tulisi nostaa kerralla enempää kuin 1 kg/päivä. Seosruokinnassa herutusta ei yleensä ole, mutta vahva ja maittava seos takaa tällöin syönnin riittävän lisääntymisen. Automaattilypsyssä maksimi 6-8 kilon väkirehutasoa kannattaa tavoitella jo viikon kuluttua poikimisesta. Mikäli mahdollista, parhaiten sulava säilörehu kannattaa kohdentaa juuri poikineille ensikoille. Lehmän kestävyys ratkaistaan alkulypsykaudella Useimmat lehmien poiston syyt (utaretulehdukset, hedelmättömyys, sorkkasairaudet) juontavat juurensa alkulypsykaudelle. Vastustuskykyä tulehduksia vastaan voidaan tukea stressaavassa korkeantuotannon vaiheessa esimerkiksi lisäämällä ruokintaan E-vitamiinia tai muita antioksidantteja. Hedelmättömyyden yleisin syy on poikimisen jälkeinen matala verensokeripitoisuus, mikä heikentää kypsyvien munasolujen laatua. Yhtälailla korkea veren rasvahappojen määrä ja pitkittynyt energiavaje vaikeuttavat tiinehtymistä ja pidentävät poikimaväliä. Energialisien, kuten Hivetona-leikkeen, käyttöä onkin suositeltavaa jatkaa ainakin 100 pv poikimisesta asti hedelmällisyyden tukemiseksi. Hedelmällisyyteen voidaan ruokinnallisesti vaikuttaa riittävällä kivennäisten, vitamiinien ja hivenaineiden saannilla. Alkulypsykaudella ainakin seleenin, sinkin, kuparin ja mangaanin saanti pitää olla riittävällä tasolla. Hivenaineet ovat tärkeässä roolissa myös sorkkien kestävyyden osalta. Esimerkiksi sinkki vaikuttaa sorkan haavojen parantumiseen sekä sorkan elastisuuteen. Kupari vaikuttaa puolestaan sorkan ja sitä yhdistävän kudoksen kestävyyteen. Tärkeä sorkan suoja on myös sen pohjan juostava rasvakerros, mikä energiavajeen jatkuessa helposti ohenee. Tällöin sorkkarakenteisiin kohdistuva paine ja sairauksien riski kasvaa. Rakeinen Kiimanni tiinehtymisongelmien ehkäisyyn Käyttö 100 g/päivä/ lehmä ummessaolokauden loppuvaiheesta tiinehtymiseen Sisältää hedelmällisyyttä edistävää betakaroteenia Mukana pötsin toimintaa tehostavaa elävää hiivaa sekä maksan toimintaa edistäviä koliinia ja niasiinia-> parantaa lehmän energian saantia ja vähentää rasvavarastojen hajottamista energiaksi Hiveplex tehopakkaus tärkeimpiä hivenaineita Sisältää tehokkaasti imeytyvää orgaanista kuparia, sinkkiä, seleeniä ja mangaania tasapainoisessa suhteessa Käyttömäärä muun rehun seassa vain 15 g/ 8 9
4. RUOKINTA KESKI- JA LOPPULYPSYKAUDELLA Alkulypsykauden haasteiden jälkeen lehmän tuottava ruokinta on yleensä helppo järjestää. Väkirehutaso kannattaa pitää suhteellisen samana ensimmäiset 4 kuukautta tai laskea vasta, kun tuotos merkittävästi laskee. Tuotoksen laskiessa ensimmäisenä on syytä tinkiä ruokinnan energiaväkevyydestä. Jos seostilalla on useamman seoksen mahdollisuus, niin 4 kk poikimisen jälkeen lehmät kannattaa siirtää loppulypsykauden laimeampaan seokseen. Loppulypsykausi on ainoa oikea vaihe korjata kuntoluokka! Ruokinnan riittävä valkuaistaso turvaa tuotosta riittävää energiatasoa paremmin. Riittävä valkuaisruokinta estää myös lehmien lihomista loppulypsykaudella. Vastaavasti laiha lehmä kannattaa tässä vaiheessa kuntouttaa ja pitää energiapitoisella ruokinnalla pidempään. Lihavuus voimistaa poikimisen seudulla havaittavaa insuliiniresistenssiä. Ennen poikimista lehmän rasva- ja lihaskudosten insuliiniherkkyys laskee, jotta energia voidaan kohdentaa maidontuotantoon ja sikiölle (insuliiniresistenssi). Tämä mekanismi toimii lihavilla lehmillä (kuntoluokka yli 3,5) voimakkaammin. Sen seurauksena kudosrasvojen hajotus ja siitä seuraavat ongelmat ovat lihavilla lehmillä suurempia kuin normaalin kuntoluokan (2,5-3,5) omaavilla lehmillä. SC Gold TMR Tehoa karkearehun sulatukseen joka tuotosvaiheessa LEHMÄN RUOKINTA LAIDUNKAUDELLA Laitumen voidaan sanoa olevan lehmän luonnollisinta ja edullisinta rehua. Laiduntamalla säästyy rehun korjuulta ja lisäksi hyvin hoidettu laidunnus edistää lehmien hyvinvointia mm. sorkkaterveyden kautta. Paras hyöty laitumesta saadaan, kun laidunala on riittävä, lohkoja vaihdetaan tiheästi ja lannoitetaan täsmällisesti sekä tarvittaessa puhdistus niitetään. Kun laitumen sulavuus pysyy hyvällä hoidolla korkeana läpi kesän, voidaan merkittävästi säästää myös väkirehun käyttöä. Sulavan alkukesän laitumen täydentämiseen riittää maksimissaan 10 kilon väkirehuannos. Loppukesää kohti väkirehujen määrä tulee tarkistaa laitumen kunnon mukaan. Estä laidunhalvaus Laidunruokinnassa haasteellisin vaihe on laitumelle siirtyminen. Tuoreen ruohon valkuais- ja kaliumpitoisuus on korkea, mikä heikentää merkittävästi magnesiumin imeytymistä ja lisää laidunhalvausriskiä. Laidunhalvausten ennaltaehkäisy tulee aloittaa jo kaksi viikkoa ennen lehmien laitumelle siirtymistä käyttämällä runsaasti magnesiumia sisältäviä kivennäisrehuja ja magnesiumlisiä. Vilolix Magnesium Vähentää pötsin happamoitumista korkealla väkirehuruokinnalla Tehostaa pötsimikrobien toimintaa, edistää kuidun sulatusta Nostaa tutkitusti maitotuotosta, sopii jatkuvaan käyttöön 25 g/ Magneprox Magnimax bolus APUA PÖTSIN HÄIRIÖTILANTEISSA Pötsin tasapainoista toimintaa tukee parhaiten hyvälaatuinen ja runsas karkearehuruokinta. Useimmiten pötsin häiriöt johtuvat korkeasta väkirehuannoksesta (pötsin happamoituminen/pötsiasidoosi) sekä siitä johtuvasta syömättömyydestä. Lievä pötsiasidoosi hidastaa kuidun sekä karkearehun sulatusta sekä siten laskee syöntiä, tuotosta ja maidon rasvapitoisuutta. Ruokinnan korkea sokeripitoisuus itsessään aiheuttaa helposti pötsihäiriöitä ja ripulia. Pötsihäiriöiden taustalla voi myös olla pilaantunut tai jäätynyt rehuerä. Biorumin ennaltaehkäisee pötsiasidoosia Sisältää elävää hiivaa sekä natriumbikarbonaattia, jotka nostavat pötsin ph:ta. Jauhemainen kuuriluontaiseen käyttöön tarkoitettu täydennysrehu Annostellaan muun rehun sekaan 110 g/ 3-7 päivän ajan Pötsin ph-pasta Suuhun annosteltava pasta joka neutraloi pötsiä akuutissa happamoitumisessa 1 tuubi/pv/lehmä 3-4 päivän ajan Laidunkauden magnesiumpitoinen nuolukivi vapaaseen syöttöön Sopii myös ympärivuotisesti magnesium- ja hivenainelisäksi Annostelupistoolilla tarjottava vahva geelivalmiste. Annostellaan 5 dl kahdesti päivässä kuurina laitumelle siirtymisen yhteydessä Tasaisesti magnesiumia vapauttava bolus. Annostellaan omalla annostimella Yli 400 kg lehmille 2 bolusta keväällä ennen laidunkauden alkua ja tarvittaessa kuukauden päästä 1 bolus Pötsin ACT-pasta Suuhun annosteltava pasta akuuttien suolistohäiriöiden ja ripulin hoitoon Sisältää energiaa propyleeniglykolin muodossa sekä suolistoa tasapainottavaa kasvihiiltä Annostellaan 1 tuubi kahdesti päivässä 2-4 päivän ajan 10 11
KYSY LISÄÄ TUOTTEISTA ALUE-EDUSTAJALTASI! Aarikka Anssi Ulvila 0400 566 884 Heikkinen Jari Oulu 050 586 5826 Hollo Martti Pirkanmaa-Häme 050 550 6270 Härkin Petri Nurmes-Lieksa 040 593 6001 Kivilahti Hannu Pohjois-Suomi 0400 321 601 Korpi Kauko Etelä-Pohjanmaa 045 162 7555 Koskenmäki Petri Alajärvi-Jyväskylä 045 110 7597 Lappi Paavo Kiuruvesi 0400 176 321 Loukkola Juhani Kouvola-Lappeenr. 050 344 2624 Pakkala Jukka Punkalaidun 0500 231 583 Pakkala Veli-Matti Alastaro 0500 331 268 Pekkarinen Erkki Perhojoki-Lestijoki 050 344 2518 Piipari Pentti Tampere-Alavus 0400 016 619 Puurula Markus Ylivieska-Nivala 044 532 4416 Rimpiläinen Heikki Sotkamo 040 545 6183 Seilonen Kari Juva 040 561 5257 Ström Carl-Johan Vaasa 0500 662 650 Suppi Merja Lahti-Kouvola 0400 358 015 Söderström Ville Tornio 040 069 0307 Turunen Antti Rääkkylä 044 051 1220 Turunen Veli Nilsiä 040 569 2613 Uutela Jarkko Somero 0400 535 107 Ylitalo Tero Lahti-Helsinki 0400 775 152 Yrjänen Touko Rauma-Turku 0500 121 848 WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi