RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

Samankaltaiset tiedostot
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Ikäihmisen ravitsemus

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Elintavat raskaus- ja imetysaikana. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille

Energiajuomaprojekti 2012

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

perustettu vuonna 1927

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAVITSEMUSVINKKEJÄ SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAPSEN ARKEEN. TYKS Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualue

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

Ravinto jalkapallossa

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

MIKÄ ON LISÄAINE JA MIKÄ EI?

Imettävän äidin ruokavalio

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Kalansyöntisuositukset Telebus, vkot / 2006

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Elivo Ravintolisät. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Helpoin tapa syödä hyvin

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat Raija Kara

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Kotitehtävän tarkastus

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Kalaa kahdesti viikossa

Proteiini ravitsemuksessa

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et?

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Ruokaa Sydänystävälle!

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Ruokavalio raskauden aikana

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ YLEISIÄ OHJEITA

Leikki-ikäisen ruokavalio

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

TILT vastuullisempi energiajuoma. Mediainfo

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Ruokailu ja ravitsemus ikääntyessä. Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla.

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Raskausdiabeteksen. ravitsemushoito

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Terveelliset elämäntavat

Ekokokki-kurssi

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Sydäntä keventävää asiaa

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Transkriptio:

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä raskauden ja imetyksen aikana. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettaman työryhmän selvityksen (2010) mukaan raskaana olevien naisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti ei yllä suositellulle tasolle ellei D-vitamiinivalmisteita käytetä. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset päivitettiin vuoden 2011 alussa. Raskaana olevien ja imettävien äitien D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus muuttui ympärivuotiseksi, suositeltava D-vitamiinivalmisteen annos on 10 µg /vrk. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys, 2011 VRN:n tiedote uusista suosituksista: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/tiedotteet_ja_kannanotot/ Ruoka-aineiden käyttöä koskevat rajoitukset 1. Maksan ja maksaruokien käyttö raskauden aikana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Kansanterveyslaitoksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus 1 Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää raskauden aikana enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g. Jos maksamakkaran tai maksapasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä. Tämä vastaa käytännössä noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa Maksa on monipuolinen ruoka-aine, joka sisältää ravintoaineita, joiden tarve raskauden aikana kasvaa. Näitä ovat mm. foolihappo, A-vitamiini ja rauta. Maksan käyttöön raskauden aikana liittyy kuitenkin riskejä, jonka vuoksi maksaruokien käyttöä on syytä rajoittaa koko raskauden ajan. Maksa sisältää runsaasti A-vitamiinia ns. retinoidi-muodossa, joka suurina annoksina voi lisätä sikiövaurioiden ja keskenmenon riskiä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio turvaa hyvän ravitsemuksen raskauden aikana. Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö riittää turvaamaan A-vitamiinin ja foolihapon saannin myös raskauden aikana. Kasvikunnan tuotteissa A-vitamiini esiintyy karotenoideina, jotka ovat haitattomia runsainakin marja-, hedelmä- ja kasvisannoksina.

Liiallisen A-vitamiinin saannin ehkäisemiseksi on raskauden aikana syytä välttää myös A-vitamiinivalmisteita, kuten kalanmaksaöljyä ja A-vitamiinia sisältäviä monivitamiinivalmisteita. 1 Tämä suositus perustuu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarviointiraporttiin Hedelmällisessä iässä olevien naisten altistuminen A-vitamiinille, kadmiumille ja lyijylle maksaruokien välityksellä kvantitatiivinen riskinarviointi. (Eviran tutkimuksia 2/2007) 2. Lakritsi ja salmiakki Raskaana oleville naisille ei suositella säännöllistä lakritsin tai salmiakin käyttöä ja kerta-annokset kannattaa pitää kohtuullisena (alle 50 g päivässä) korkean glykyrritsiinipitoisuuden vuoksi. Glykyrritsiini voi aiheuttaa mm. turvotusta ja verenpaineen nousua. Lisäksi on saatu viitteitä siitä, että äidin runsas lakritsin käyttö voi olla yhteydessä lapsen ennenaikaiseen syntymään. 3. Makeutusaineiden käyttösuositukset Makeutusaineita sisältävien elintarvikkeiden yleiset käyttösuositukset Elintarviketurvallisuusvirasto ei ole antanut lisäaineellisia makeutusaineita sisältävien elintarvikkeiden käyttöä koskevia suosituksia tai käytön rajoituksia millekään erityisryhmälle. Jos oman erityisen fysiologisen tilan kuten raskauden tai sairauden vuoksi haluaa tietoa mahdollisista käytön rajoituksista, pyydetään kysymään asiaa omasta terveydenhuollosta, sanotaan tiedotteessa. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan asetuksessa todetaan, että aspartaamia sisältävissä tuotteissa on oltava varoitusmerkintä sisältää fenyylialaniinin lähteen fenyyliketonuriaa sairastavia henkilöitä varten. Lähde: www. evira.fi (Elintarviketurvallisuusvirasto). Muita kannanottoja makeutusaineiden käytöstä raskauden aikana: Energiattomat makeutusaineet Aspartaami ja asesulfaami ovat tavallisimmin käytettyjä energiattomia makeutusvaihtoehtoja. Aspartaami on kahden ravinnossa luonnostaan olevan aminohapon seos, joka hajoaa ruuansulatuksessa kuten proteiinit. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei tavanomaisessa ruokavaliossa ylity. Asesulfaamin käytölle ei ole asetettu erityisrajoituksia. Sakariinin ja syklamaatin enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti aspartaamia pienempiä. Syklamaatin ylin sallittu käyttömäärä on 7 mg/painokilo/vrk. Syklamaatin ja sakariinia käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana. Uusia energiattomia makeuttajia ovat mm. taumatiini, neohesperitiini DC, sukraloosi ja asesulfaamiaspartaamisuola.

Energiattomien makeutusaineiden käytöstä GDM-suosituksessa (2008): Juomat: Juomiksi suositellaan vettä, vähäsuolaisia kivennäisvesiä ja sokeroimatonta teetä. Täysmehuja ja sokerillisia virvoitusjuomia ei suositella, koska ne nostavat nopeasti verensokeria ja sisältävät paljon energiaa. Täysmehut tai marjamehut laimennetaan vedellä ja virvoitusjuomista valitaan aspartaamilla, asesulfaamilla tai sukraloosilla makeutettuja light-juomia. Sokerit, siirapit ja hunaja kohottavat nopeasti verensokeria, mutta niitä voi silti käyttää ruokavalion osana pieninä määrinä. Mitään muita makeutusaineita ei välttämättä tarvita. Ksylitolipurukumit ja -pastillit sopivat pieninä määrinä päivittäiseen käyttöön. Aspartaamia tai asesulfaamia sisältävät makeutusainepuristeet ja -jauheet sopivat juomien makeutusaineeksi. Sakariinia ja syklamaattia ei suositella raskausaikana. 4. Kahvi ja muut kofeiinia sisältävät juomat Raskaana olevien on hyvä rajoittaa kofeiininsaantia 300 mg:aan päivässä.tämä vastaa noin kolmea kupillista (1,5 dl) kahvia. Kofeiiniherkille, raskaana oleville ja lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina mm. sydämentykytystä ja vapinaa. Kahvi aiheuttaa myös usein närästystä. Monet äidit tuntevat vastenmielisyyttä kahviin raskauden aikana, mikä luonnostaan vähentää kahvin juontia.. Raskaana oleville ja lapsille ei suositella ollenkaan energiajuomia niiden sisältämän kofeiinin vuoksi. Myös kolajuomat sisältävät kofeiinia, joten niiden käyttöä on myös raskauden aikana syytä rajoittaa. VRN raportti 2008 ; Juomat ravitsemuksessa. 5. Listeriabakteeri Listeria on ympäristössä esiintyvä bakteeri, jota voi esiintyä myös käsittelemättömissä elintarvikkeissa kuten raa assa lihassa, pastöroimattomassa maidossa ja tuoreissa kasviksissa sekä näistä valmistetuissa tuotteissa, silloin kun valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Raskauden ja imetysajan ravitsemussuositus kehottaa raskaana olevia välttämään riskielintarvikkeita: Tyhjiöpakattujen graavisuolattujen ja kylmäsavustettujen kalavalmisteidensekä mädin, pateiden, pastöroimattoman maidon ja siitä valmistettujenjuustojen sekä pehmeiden juustojen (esim. home- ja tuorejuustot) käyttöä kuumentamattomana ei suositella listeriavaaran vuoksi. Raakana syötävät vihannekset kannattaa pestä ja kuoria huolella ennen käyttöä. Pakastevihannekset ja valmisruoat kuumennetaan ennen syömistä. Liha kypsennetään huolellisesti ennen syöntiä (kauttaaltaan >70 astetta). Miten välttää listeriaa? Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut seuraavat yleiset ja riskiryhmiä koskevat ohjeet listeriavaaran välttämiseksi: Elintarvikkeiden hyvällä käsittelyhygienialla voidaan vähentää elintarvikkeiden listeriariskiä. Ruokien kuumennus kiehuvan kuumaksi tuhoaa listeria-bakteerin.

Yleiset suositukset Kypsennä kaikki liha huolellisesti Pese kaikki tuoreet vihannekset ja pese sekä kuori juurekset huolellisesti ennen syömistä Säilytä kypsentämätön liha ja kala erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruuista ja valmisruuista Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllä mainittuja kypsentämättömiä elintarvikkeita Säädä jääkaapin lämpötila riittävän kylmäksi. Useimmille elintarvikkeille sopiva lämpötila on alle 6 C. Kalatuotteille turvallinen lämpötila on kuitenkin enintään 3 C Älä käytä viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita Lisäksi suositukset riskiryhmille (mm. raskaana olevat naiset) Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden on hyvä välttää alla mainittuja elintarvikkeita ja kuumentaa kaikki ruoka huolellisesti ennen syömistä. Älä syö tyhjiö- ja suojakaasupakattuja, graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita tai mätiä Älä juo pastöroimatonta maitoa tai syö siitä valmistettuja tuotteita. Vältä myös pastöroidusta maidosta tehtyjä home- ja kittijuustoja, esimerkiksi brie, gorgonzola, chèvre, vacherol ja taleggio. Ruoanlaitossa kuplivan kuumaksi kuumennetut juustot ovat turvallisia. Kovissa juustoissa listeria ei pysty lisääntymään. Kuumenna pakastevihannekset ennen käyttöä Kuumenna höyryävän kuumaksi kertaalleen jäähdytetyt, uudelleen kuumennettavat ruuat Kuumenna myös valmisruoat kiehuvan kuumaksi ennen syömistä Lähde: Evira http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden_kayton_rajoi tukset/listeriabakteeri/ http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia_ aiheuttavia_bakteereja/listeriabakteeri/ 6. Rohdosvalmisteet Erilaisten rohdosvalmisteiden (poissulkien lääkkeiksi rekisteröidyt vitamiini- jakivennäisainevalmisteet) koostumuksesta, vaikutuksista ja turvallisuudesta eiole riittävästi tietoa. Tuotteiden vaikutuksia sikiöön ja raskauden kulkuun ontutkittu erittäin vähän. Siksi niiden käyttöä on syytä välttää kokonaan raskaudenaikana. 7. Kalan syöntisuositukset Kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D- vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.

Poikkeukset syöntisuosituksiin [1] Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa pyydettyä lohta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Näistä syistä lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville annetaan seuraavat erityissuositukset: Iso silakka ja pyydetty lohi Isoa silakkaa, perkaamattomana yli 17 sentin mittaista silakkaa, voi syödä 1-2 kertaa kuussa tai isolle silakalle vaihtoehtona Itämerestä pyydettyä lohta voi syödä 1-2 kertaa kuussa. Hauki ja sisävesien petokalat Merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa. Edellä olevien suositusten lisäksi Sisävesialueiden kalaa lähes päivittäin syöville suositellaan myös seuraavien elohopeaa keräävien petokalojen käytön vähentämistä ravinnossa: isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella hauen syömistä elohopean takia Muuta kalan vierasaineista ja käyttörajoituksista Näiden suositusten tarkoituksena on mahdollistaa kalan turvallinen käyttö. Suosituksia laadittaessa on otettu huomioon kalojen dioksiinit, PCB-yhdisteet, elohopea ja cesium-137. Turvallisuuden arvioinnissa on kalan annoskokona käytetty 100 grammaa. Jos syö vähemmän kerralla, voi vastaavasti nauttia useampia aterioita. Silakkaa ja Itämerestä pyydettyä lohta ja sisävesien petokalaa voi syödä ajoittain, esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan. Osan (jopa kolmasosan) rasvaan kertyneistä dioksiineista ja PCB:istä voi poistaa nylkemällä kalasta nahka ennen ruoanvalmistusta. Poikkeukset syöntisuosituksiin eivät koske pientä silakkaa, joka on perkaamattomana alle 17 cm. Fileoitu silakka on yleensä isoa, yli 17 cm. Sisävesikalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat vähäisiä, ja muiden järvikalojen elohopeapitoisuudet pienempiä kuin hauen. Kalan elohopea- ja cesium-137-pitoisuudet vaihtelevat eri järvissä. Kasvatettu kala sisältää vain vähän dioksiineja ja PCB:tä, koska kalarehun laatua valvotaan. [1] Elintarviketurvallisuusviraston antama suositus vierasainepitoisuuksien perusteella Lähde: Evira http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden_kayton_rajoitukset/kalan _syontisuositukset/ 27.5.2008/K-S Shp koonnut AL Ohjeet päivitetty 1.3.2011/K-S Shp/ MO ja AL