Lahden Golf 11.08.2014 Selvitys Lahden Ympäristöpalveluille 1. Yleistä - Golfkentän ympäristövaikutukset On yleisesti tiedossa, että golfkenttä tarjoaa ympäristön asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia, ja että golfin pelaajan elinikä pidentyy liikunnan terveysvaikutusten ansiosta viidellä vuodella. Golfkenttä tuottaa ympäristölleen muitakin hyötyjä. Yhteyttämistä varten kasvit sitovat ilmasta hiilidioksidia. Yhteyttämisen sivutuotteena syntyy happea: yhden ihmisen tarvitseman hapen tuottamiseen riittää 63 neliömetriä nurmikkoa. Golfkentän kokoisen viheralueen hapentuotto riittää 4000-7000 ihmiselle. Hiilidioksidia sitoessaan nurmikko toimii hiilinieluna. Neliömetri hoidettua nurmikkoa sitoo kilon hiiltä vuodessa. Muutamat nurmiheinät pystyvät myös sitomaan itseensä ilmasta hiilimonoksidia muiden ilmansaasteiden lisäksi. Nurmikon vaikutusta ilman lämpötilaan on myös tutkittu, ja todettu, että kasvipeite viilentää ilmaa 5-7 asteella. Nurmikolla on ääniä vaimentava ominaisuus: se voi vaimentaa kovia, epämiellyttäviä ääniä 20-30%. Häikäisyn vähentämiseen nurmipinnat ovat myös sopivia, eikä liene sattumaa, että monet ulkomaiset golfkentät sijaitsevat aivan lentokenttien naapureina. Entinen maankaatopaikka Hepolammintiellä, nyt osa Lahden golfkenttää Golfkenttiä on rakennettu maisemointitarkoituksessa mm. kaatopaikka-, maantäyttöja kaivosalueille: Outokumpu, Vuosaari, Tapiola, Kouvola ja Lahti. Valtakunnallisesti arvokkaan Vanajavesilaakson kulttuurimaiseman avoimena säilyttämiseen on hyödynnetty golfkenttiä: Aulanko Golf ja Lepaa Golf ovat suojellun maiseman alueella, mikä velvoittaa niitä mm. olemaan istuttamatta maisemaa sulkevaa puustoa. Tawast Golfin kenttäalueella on muinaismuistoja, joiden säilyttämiseen kenttäyhtiö osallistuu. Nurmiviljelyä käytetään maataloudessa tehokkaana maanparannuskeinona. Samoin nurmikon avulla voidaan säilyttää ja parantaa maan viljelykelpoisuutta. Aulangon kenttä on historiansa aikana kynnetty välillä perunamaaksi. Kasvit suojaavat ja sitovat maanpintaa estäen eroosiota. Savimaalta voi poistua maaainesta 1-2 tonnia hehtaarilta vuodessa vesi- ja tuulieroosion vaikutuksesta, jos kasvipeitettä ei ole. Fosfori on vesistöjä rehevöittävä ravinne, jota kulkeutuu maahiukkasiin sitoutuneena. Kulkeutumista voidaan estää käyttämällä vesistöjen ja viljelysmaiden välissä nurmikkoa suojakaistana. Kasvava nurmikko on tehokas suodatin. Kasvit ja kuolleiden kasvinosien muodostama kuitukerros maassa sitovat itseensä saasteita. Sateen mukana tulee ilmasta mm. typpeä ja rikkiä, joita nurmikkokasvit sitovat ja käyttävät ravinnokseen. Nurmikon ekosysteemissä elää pieneliöitä - sieniä ja bakteereja - jotka pystyvät tehokkaasti hajottamaan orgaanisia kemikaaleja. Hoidetuilla nurmikentillä on tätä pieneliöstöä enemmän kuin pelto- tai metsämaissa, koska leikkuujäte ja sadetus parantavat pieneliöiden oloja. Lahden Golf 1
Suomessa on 30 golfkenttää kokonaan tai osittain pohjavesialueella, ja ainakin kolmen tällaisen kentän vieressä on kunnan vedenottamo. Tämä tarkoittaa myös säännöllistä veden laadun tarkkailua. Golfkenttien ei ole tarvinnut ryhtyä mihinkään erityistoimiin näiden vesinäytehavaintojen perusteella. Useilla kentillä on vesianalyysein todettu, että kenttäalueen läpi kulkiessaan pintavesi puhdistuu. Rankkasateet aiheuttavat tulvia läpäisemättömillä alueilla; vesi virtaa pois päällystetyiltä pinnoilta, mutta nurmikon läpi suodattuva sade lataa pohjavesivarantoa. Nurmikko ja sen kuitukerros myös pidättävät vettä itseensä vähentäen eroosiota aiheuttavaa pintaveden virtausta. Useat golfkentät joko rajoittuvat luonnonsuojelualueeseen tai kenttäalueen sisällä on suojelualueita. Noin 70% kentästä on karheikkoa, vapaasti kasvavaa niittyä, metsäsaarekkaita tai muita aluetta, jolla ei pelata. Nämä vähän tai ei lainkaan hoidetut alueet muodostuvat helposti turvapaikoiksi kasveille ja eläimille. Muun muassa kangasvuokko, saukko, suokukko, mustakurkku-uikku, ja liito-orava ovat suomalaisilla golfkentillä viihtyviä suojeltuja lajeja. Teeret ovat tavallisia vierailijoita golfkentillä soitimensa aikana, sorsalajit pesivät vuosittain runsaslukuisina kenttien tekolammissa. Ihmisten läsnäolo pitää lintuja uhkaavat pedot loitolla. Linnunpönttöjä on asennettu useimmille suomalaiskentille, usein yhteistyössä paikallisten lintuharrastajien kanssa. Golfkenttien reuna-alueita hoidetaan samantapaisesti, kuin karja aikoinaan käsitteli laidunmaita ja karjanhoitajat niittyjä. Heinikot niitetään muutamia kertoja vuodessa, ja vesakoita raivataan parin - kolmen vuoden välein. Sorkanpainallusten sijaan maanpintaa rikkovat satunnaiset mailansivallukset. Karheikkojen lannoitustaso on matala tai olematon - liian rehevä kasvusto haittaisi pelaamista. Kenttien reuna-alueilla on elintilaa maassamme harvinaistuville keto- ja niittykasveille sekä niitä ravinnokseen tarvitseville hyönteisille. Muutamilla kentillä kasvillisuuden hoitoon käytetään lampaita. Golfkenttien kasvillisuus ja vesielementit ovat monipuolisia elinympäristöjä linnuille ja villieläimille. Rekolanojan ympäristöselvityksessä todetaan esimerkiksi Hiekkaharjun golfkentän tekolampi myös "kasvistollisesti mielenkiintoiseksi." Keimolan kenttäalueella tehdyssä luontoselvityksessä alueelta löydettiin 14 nisäkäslajia, 88 lintulajia ja 39 päiväperhoslajia. Pääkaupunkiseudun golfkentillä eläviä lintu-, sammakkoeläin- ja maakiitäjäislajeja inventoitiin vuonna 2010. Paloheinä golfin vesiesteet todettiin merkittäviksi sammakoiden ja vesiliskojen lisääntymispaikoiksi. Kenttien tekolammissa ei ole kaloja, jotka söisivät sammakkoeläinten poikasia. Maakiitäjäinen on ns. indikaattorilaji, joka osoittaa ympäristön tilaa. Toisessa tutkimuksessa kolmelta pääkaupunkiseudun kentältä löydettiin 71 eri maakiitäjäislajia, ja löydösten perusteella todettiin, että maankäytön muutos pellosta golfkentäksi on rikastuttanut alueen maakiitäjäislajistoa ja lisännyt yksilömääriä. Vertailun vuoksi: luomulaitumelta löytyi 64 ja mansikkapellolta 42 maakiitäjäislajia. Golfkenttäalueilla on tehty luonto- ja maisemaselvityksiä ainakin 46 kappaletta. Golfliitto edellyttää, että uusilla, jäsenyyttä hakevilla kentillä on tehty selvitys ennen kentän rakentamista. Selvityksen avulla pystytään suunnittelussa ja hoidossa huomioimaan luontoarvot ja säilyttämään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Lahden Golf 2
2. Lahden Golf - hulevesien hallinta Lahden Golfin hulevesien hallinnan lähtökohtana on minimoida hulevesien muodostuminen ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa (ravinteet, kiintoaines) sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulku mahdollisimman luonnollisena. Tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä seuraavasti: I. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö sadetukseen > maahan imeytyminen) II. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (heinäpaalit, imeytys alavaan kenttäalueeseen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastus- ja viivytysalueiden kautta ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen alueen kymmenessä laskeutusaltaassa) IV. Kiintoaineksen kemiallinen poisto hulevesistä (laskeutusallas 3. Pax xl 100) V. Veden kierrätys (laskeutusaltaasta no.9 pumpataan vettä takaisin kiertoon) Valuma-alueet ja virtausreitit Valuma-alue Lahden Golfin valuma-alueen pinta-ala on laajennus mukaan lukien 78 ha. Kokonaisvaluma-alue, jossa on huomioitu myös ne golfkentän ulkopuoliset valumaalueet, joiden pintavalunta virtaa golfkenttäalueen läpi, on selvästi laajempi. Alasenjärven valuma-alue kokonaisuudessaan on noin 1.500 ha, josta golfkenttä muodostaa 5%. Päävirtausreitti Pesäkallio/Honkala> Takkula/Takkula>Hepolamminoja>Alasenjärvi Laskeutusaltaat Kentän alueella on kymmenen laskeutusallasta joiden kautta vesi kulkeutuu kampakosteikon kautta Alasenjärveen. Vesien ravinneseurannan mukaan laskeutusaltaat toimivat hyvin ja vähentävät merkittävästi rakennustöiden alueella tilapäisesti kohonnutta veden fosforipitoisuutta. Golfkentän viimeisessä mittauspisteessä fosforipitoisuus oli 2013 syksyllä ja 2014 keväällä pitkän aikajakson tasolla, vaikka se rakennusalueella oli kohonnut selvästi. Lahden Golf 3
Altaat no. 1-7 ennen laajennusta olemassa olleet laskeutusaltaat Altaat no. 8-10 laajennuksen yhteydessä tehdyt uudet laskeutusaltaat Allas no. 1 veden siirtopumppu, siirto altaaseen no.7 Allas no. 7 sadetusvesivarasto, veden siirto lammesta no.1, tarvittaessa Alasenjärvestä. Allas no. 8 virtauksensäätökaivo Kenttäalueen ulkopuoliset pintavalunta-alueet A - Pesäkallio, Sydämensuo B - Pesäkallio, Luonnonsuojelualue C - Honkalan asuinalue D - Pesärinteen asuinalue E - Takkulan ratsastustallit Purkuoja P - purkuoja kampakosteikon kautta Alasenjärveen. Kiintoaineksen suodatus ja saostus Rakennusaikaisina lisätoimenpiteinä ojiin on asennettu ruokohelpi-paaleja kiintoaineksen suodattamiseksi ja veden virtauksen hidastamiseksi. Rakennusalueen laskeutusaltaasta tehtiin imeytyspumppausta metsäalueille. Lisäksi Sydämensuon ja golfkentän välisen ojarummun päässä on veden kiintoaineksen saostukseen käytössä annostin Pax xl 100. Tarvittaessa Pax xl 100 lisätään ruiskuttamalla myös no.8 lasketusaltaaseen. Virtauksen säätö Laajennusalueen viimeisessä altaassa no.8 on virtauksensäätökaivo. Virtausta säädellään 20 cm korkein säätölevyin. Kaivossa on jatkuva pieni ohivirtaus, jolloin vedenpinnan ja säätölevyjen yläpinnan välinen ero pysyy riittävänä sadejaksojen lisääntyvän vesimäärän hallintaan. Veden korkeutta voidaan altaassa säädellä noin 1,5 metriä, jolla vähennetään huippuvirtaamia. Lahden Golf 4
Rakennekuva virtauksensäätökaivosta Veden kierrätys Altaasta No.1 kierrätetään vettä pumpulla, jolla vettä nostetaan takaisin altaaseen No. 7. Allasta käytetään myös kentän kastelualtaana. Kentän laajennusalueen pintavalunta Lahden golfin golfkentän 15 ha laajennusalue on suurimmalta osin entistä maankaatopaikkaa. Alueella oli vain vähäistä maanpeitekasvillisuutta. Kaatopaikan rinteet olivat jonkin verran vesoittuneet. Noin 15 % alueesta käsitti vanhaa kuusimetsää. Peliväylät laajennusalueella Lahden Golf 5
Golfkentän laajennusalueen valmistuttua, ei alueen pintavesivalunnan määrä oleellisesti muutu, verrattaessa sitä ennen rakentamista olevaan tilanteeseen. Entisillä metsäalueilla pintavalunta (hulevesien määrä) hieman lisääntyy, mutta vastaavasti vanhan maankaatopaikka alueen osalta pintavalunta vähenee, kun alueen peittää nurmikko ja niittyalueet. Laajennusalue jakautuu siten, että sen pinta-alasta noin 50% on nurmikkoa ja 50% niittyaluetta. Koko kenttäalueen pintavesien hallittavuutta on laajennuksen yhteydessä tehostettu rakentamalla alueelle kolme uutta laskeutusallasta. Kasvillisuuden lisääntyessä altaiden vedenvirtausta hidastava ja ravinteita sitova vaikutus paranee. Valumakertoimet ja pinta-alat: Pinta Valumakerroin Pinta-alat soratie 0,35 2 ha nurmikko O,4 32 ha niitty 0,2 19 ha metsä 0,125 20 ha Imeytysaltaat ja uomat Muut: P- ja huoltoalueet, piha-alueet, kiinteistöt 2 ha 3 ha 3. Lahden Golf - Ravinnekuormitus Lahden Golfin hallinnoimalle 78 ha alueelle lisätään lannoitefosforia keskimäärin 3kg/ha vuodessa, josta liukoisen fosforin osuus on 2 kg/ha. Nurmipintaisille alueille laskettuna, joita on noin puolet kokonaispinta-alasta, tämä on 6 kg/ha vuodessa, josta liukoisen fosforin osuus on 4 kg/ha. Lannoitetyppeä kenttäalueelle lisätään vuodessa keskimäärin 11 kg/ha. Nurmipintaisille alueille laskettuna se on 21 kg/ha. Kuormituksen hallinta Golfkenttää lannoitetaan vain kasvussa olevaa nurmikkoa. Kertalannoitusmäärät ovat pieniä jolloin nurmikon kasvu saadaan pysymään hillittynä ja vältetään ravinteiden huuhtoumariski. Laskeutusaltaiden ja vesiuomien läheisyydessä heinä on joko pitkää karheikkoa tai vapaasti kasvavaa niittyä, joita ei lannoiteta. Niitty/suoja-alueiden leveys ennen lannoitettavia väyliä vaihtelee paikasta riippuen neljästä metristä kahteenkymmeneen metriin. Lannoitustarve ja vedenlaadun tarkkailuohjelma Ravinnetarvetta seurataan säännöllisin maanäyttein ja tarpeen mukaan myös lehtianalyysein. Käytettyjen ravinteiden määrästä on pidetty kirjaa jo toistakymmentä vuotta. Valumavesien ravinnepitoisuuksia on seurattu vuodesta 1996 lähtien. Vesinäytteitä otetaan kymmeneltä eri näytepisteeltä: Kolmelta golfkentän alueelle tulevasta vedestä ja viideltä kentän alueella virtaavasta vedestä sekä kahden purkuojan päästä. Näytteitä otetaan kahdesti vuodessa suurimpien virtaamien aikana kerran keväällä ja kerran syksyllä. Näytteillä seurataan veden typpi- ja fosforipitoisuuksia. Lahden Golf 6
NÄYTEPISTEET: Näytepiste/kentälle tulevat vedet No: Golf Pesäkallio/Sydämensuo 6.0 uusi Golf Honkalan asuinalue 5.1 708 Takkulan ratsastustallin oja 1920 Golf Ratsastustalli/allas no.3 5.2 710 Näytepiste/vedet kentällä No: Golf laskeutusallas no:8 6.1 713 Golf laskeutusallas no:4 5.15 709 Golf laskeutusallas no:4 6.2 714 (poistuva ja siirretään paikalle 6.0) Golf ojauoma väylä 18 5.3 711 Ratsastajat ojauoma 5.4 712 (siirretään Ratsastajien mittauksiin) Näytepiste/ Purkuojat No: Hepolamminoja 720 Ahosenoja 702 PIENJÄRVIEN KUORMITUSTARKKAILU LSYP/Alasenjärvi/Lahden Golf Laajennusalueen valmistuttua seurantapisteet pysyvät ennallaan, paitsi piste No: 6.2 poistetaan, koska samasta laskeutusaltaasta otetaan myös seurantanäyte 5.15/709. Näytteenottopaikka siirretään Pesäkallio/Sydämensuon kentälle johtuvien vesien mittaukseen. Lisäksi piste No: 5.4 siirretään Ratsastajien mittauksiin, koska se mittaa hevoslaitumelta tulevaa valumaa. Virtaamat näytteenottohetkellä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan astiamittauksella. Lahden Golf 7
Alla on kymmenen vuoden mittaustulokset valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudesta. Golfkenttä ei lisää valumavesien typpipitoisuutta ja typpipitoisuudet ovat hieman laskeneet seurantajakson aikana. Rakennusvaiheessa fosforipitoisuus laajennusalueella on noussut, mutta normaalivirtaamalla Alasenjärven purkuojassa pitoisuudet eivät ole muuttuneet. Rakennusvaiheessa huippuvirtaamilla pitoisuudet nousivat suodatusvaikutuksesta huolimatta. Huippuvirtaamilla kentälle tulevat vedet vaikeuttavat kuormituksen hallintaa. Sadetus ja veden kierrätys Kentällä on kattava sadetusjärjestelmä, joka käyttää ensisijaisesti valuma-alueella syntyvää vettä. Pesäkallion valuma-alueelta muodostuvaa vettä kerätään Laskeutusaltaaseen/sadetusvesilampeen(no.7). Kenttäalueen alimmasta lammesta nostetaan kenttäalueen läpi virtaavia pintavesiä takaisin kyseiseen sadetusvesilampeen (no.7) (sisäinen kierto). Lahden Golf 8
Pumppausjaksojen kirjanpidosta on todennettavissa kierrätetty vesimäärä. Sadettimista tuleva pienipisarainen sadetusvesi imeytyy kasvualustaan ja pohjamaahan joka osaltaan vähentää pintavaluntaa. Koska merkittävä määrä hulevesistä syntyy kenttäalueen ulkopuolella, on kaikkien vesien kierrättäminen tai imeyttäminen mahdotonta, eikä se vesien luonnollisen kiertokulun takia olisi edes tarkoituksenmukaista. Alasenjärvestä nostetaan vettä sadetuskäyttöön vain pitkien poutajaksojen aikana. Sadetusjärjestelmä toimii automaattisesti ja se on optimoitu kentän eri alueille siten, ettei pintavaluntaa missään tilanteessa synny. 4. Laajennusalueen rakentaminen ja peruskorjaus Laajennusalue käsittää 15 ha alueen josta valtaosa on vanhaa maankaatopaikkaa. Ennen rakennustöiden aloittamista maankaatopaikalle tehtiin pohjavesitutkimus ja ympäristöriskianalyysi (12.3.2012), jonka mukaan estettä golfkentän rakentamiselle ei ole. Maankaatopaikka kapseloitiin kasvualustamateriaalilla ja maata sitomaan kylvettiin nurmikko. Alueella sekä vähennetään pintavaluntaa (nurmikko, niitty ja kasvualustakerros) että toisaalta läpäisevimmiltä kohdilta hidastetaan veden imeytymistä maahan (kasvualusta) ja vajoamista maakaatopaikan kerroksiin (kuivatus). Rakentaminen kuivista maamassoista on kustannustehokasta hyvään lopputulokseen pääsemisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Herkkien koheesiomaalajien häiriintymistä ja kiintoaineksen kulkeutumista pyrittiin rakentamisen aikana välttämään lopettamalla rakennustyöt sateiden aikana. Vielä rakennus- ja heinän idätysvaiheen aikana on mahdollista, että rajut sateet irrottavat kiintoainesta. Ongelma häviää kun maanpinnan peittää kattava nurmipeite. Kaikki laajennusalueet kylvetään elokuun 2014 alkuun mennessä. Muilta kuin laajennusalueen osalta peruskorjaus on pienten alueiden rakenteiden korjausta, mikä ei aiheuta kiintoaineksen irtautumisen riskiä ja valmistuttuaan parantaa pintavesien laatua ja vähentää niiden määrää. 5. Yhteenveto Lahden Golfin analyysien mukaan kentän laajennus ei lisää pintavesivalumaa. Laskeutusaltaat toimivat mittausten mukaan hyvin, uudelle alueelle tehtiin kolme laskeutusallasta lisää sekä yhteen lammista virtauksensäätökaivo. Pyydetyt lisätoimet rakennustöiden aikana kiintoaineksen aiheuttaman samentuman vähentämiseksi pintavedestä on tehty. Nurmikon ja niittyalueiden valmistumisen jälkeen poikkeavat kiintoaineksen aiheuttamat samentumat ja tilapäisesti kohonneet fosforipitoisuudet uuden alueen pintavedessä saadaan hallintaan. Lahden Golf käyttää suunnitelmallisesti lannoitteita ja golfkenttä ei lisää vesien ravinnepitoisuutta. Kasteluveden kierrätyksellä vähennetään myös ravinnekuormitusta. Golfkenttä voi toimia valumavesien ravinteita ja saasteita vähentävänä suodattimena. Lahden Golf 9
Lähteet: Muukka ja Pentinmikko: Rekolanoja eilen, tänään ja huomenna, 2006, Vantaan kaupunki Aarnio ja Koivisto: Keimola Golfin luontoselvitys 2006 Wiurila Golfin internet-sivut Tilastokeskus; Matilda-sivut Suomen Golfliitto: Golfkentän ympäristökäsikirja Golfkenttien luonto- ja maisemaselvitykset Saara Tähtinen, pro gradu, Helsingin Yliopisto 2012: Pellosta golfkentäksi kuinka maakiitäjäislajisto muuttuu? Perttu Hyöty, FCG, Viheralan hulevesipäivä 2011, Jarmo Saarikivi, Helsingin Yliopisto 2010: Golfkenttien biodiversiteetti Arto Huuskonen, MTT 2006: Lumolaidun Tuomo Tuominen ja Timo Tolonen, MTT 2000: Niveljalkaisten biodiversiteetti mansikkaviljelmillä Jaana Marttila, Helsingin Yliopisto 2005: Ravinnetaseet maatalouden vesistökuormituksen arviointikeinona Qian, Y. 2003: Can Turfgrass Sequester Atmospheric Carbon? Assessment Using Long-Term Soil Testing Data TPI Turf News, March/April 2003 Aura ym. MTT, 2006: Savimaiden eroosio FCG Finnish Conculting group Oy: Lahden Kaupunki Ranta-Kartanon kaava-alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Nina Siitonen: Porvoon Kaupunki Selvitys hulevesien määrästä ja johtamisesta Kevätlaakson asemakaava-alueella Lahden Golf 10