Biohiili ja ravinteet



Samankaltaiset tiedostot
Biohiili maanparannusaineena

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kipsi vähentää peltomaan

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan käyttö nurmelle

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Pellon kunnostus ja maanhoito

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Nurmien fosforilannoitus

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Karjanlannan hyödyntäminen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Lannan typpi

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Rikinpuute AK

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Transkriptio:

Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014

Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta

Miten biohiili voi vaikuttaa pellon ravinnetalouteen? *biohiili voi nostaa maan ph:ta *biohiili lisää kationienvaihtokapasiteettia *biohiili pidättää ravinteita maahan *biohiilestä irtoaa ravinteita maaperään *biohiili edistää eloperäisen aineksen hajotusta

Maastokoe - MTT, Maaninka - kuusesta valmistettua biohiiltä ja/tai naudan lietelantaa levitettiin nurmelle syksyllä 2011 *kustakin käsittelystä (tn/ha) neljä toistoa: Liete 0 + Biohiili 0 Liete 40 Liete 40 + Biohiili 10 Liete 40 + Biohiili 20 Liete 40 + Biohiili 40 Biohiili 20

Mitä seurattiin? * nurmilaatat kerätty syksyisin, lumensulamiskokeet (15 kg) tehty kevättalvella 2012, 2013 ja 2014 -ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, DOC, Ca, K, Mg, liuk. P, kok. P, NH 4 -N, NO 3 -N ja kok. N *maanäytteet 0-2 cm ja 2-5 cm syvyydestä syksyisin -P, Ca, K, Mg, S, ph, johtoluku, tilavuuspaino, C, N, NH 4 -N, NO 3 -N, liukoinen kok. N *kasvinäytteet 2. sadon jälkeisestä syysodelmasta -massa, N%, Ca, Mg, P, S, K, Na

Biohiili nosti maan ph:ta. 8 0-2 cm syvyydessä 6 ph 4 2 ph 0 8 Liete 0, biohiili 0 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha 6 Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha 4 2 2011 2012 2013 Vuosi

Biohiili lisäsi maan kaliumpitoisuutta. 500 0-2 cm syvyydessä 400 mg K kg -1 300 200 100 mg K kg -1 0 500 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40, biohiili 10 tn/ha 400 Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha 300 Biohiili 20 tn/ha 200 100 0 2011 2012 2013 Vuosi

Biohiili lisäsi maan fosforipitoisuutta. 40 0-2 cm syvyydessä 30 mg P kg -1 20 10 mg P kg -1 0 40 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40, biohiili 10 tn/ha 30 Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha 20 10 0 2011 2012 2013 Vuosi

Biohiili lisäsi maan typpipitoisuutta. 50 40 0-2 cm syvyydessä mg N kg -1 30 20 10 mg N kg -1 0 50 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä 40 Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha 30 Biohiili 20 tn/ha 20 10 2011 2012 2013 19.11.2014 Vuosi Biohiili ja ravinteet

Liete lisäsi nurmen kaliumpitoisuutta. 25 20 g K kg -1 15 10 5 0 2011 2012 2013 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Liete lisäsi nurmen fosforipitoisuutta. 4 3 g P kg -1 2 1 0 2011 2012 2013 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Liete lisäsi nurmen typpipitoisuutta. 3,0 2,5 2,0 N % 1,5 1,0 0,5 0,0 2011 2012 2013 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Biohiili nosti lumen sulamisveden ph:ta. 8 ( * ) * ( * ) * 7 ph 6 5 4 2012 2013 2014 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Biohiili pyrki nostamaan lumen sulamisveden kaliumpitoisuutta. 20 mg K l -1 15 10 5 0 ( * ) 2012 2013 2014 * Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Biohiili pyrki lisäämään liukoisen fosforin määrää lumen sulamisvedessä. mg liukoista P l -1 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 * * * 2012 2013 2014 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Biohiili ei vaikuttanut ammoniumtypen määrään lumen sulamisvedessä. 2,0 mg NH 4 -N l -1 1,5 1,0 0,5 0,0 2012 2013 2014 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Biohiili vähensi nitraattitypen määrää lumen sulamisvedessä. 1,4 1,2 mg NO 3 -N l -1 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 ( * )( * ) 2012 2013 2014 Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

Viljavuus paranee? *biohiili nosti koepellon ph:n tyydyttävästä hyvään (korkeaan) *maan P-luku nousi myös tyydyttävästä hyvään *maan K-luku nousi huononlaisesta tyydyttävään *maan typpipitoisuus lisääntyi

Nurmikasvusto ennallaan? *biohiili saattaa edistää lannoituksessa lisättyjen ravinteiden siirtymistä kasveihin *nurmisadossa ei muutoksia?

Vesistöjen kannalta hyvää ja huonoa? Typen huuhtoutuminen vähenee + - Fosforin huuhtoutuminen saattaa lisääntyä

Yhteenvetoa... *Tämä koe kertoo vain yhdenlaisen biohiilen vaikutuksista, tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia biohiiliä! *Nurmen pinnalle levitetty kuusihakkeesta valmistettu biohiili näytti pidättävän lietelannan ravinteita maahan ja nostavan maan ph:ta. *Kyseinen biohiili ei näyttäisi estävän kasvien ravinteidenottoa. *Kyseinen biohiili pidätti selvästi lumen sulamisveden mukana huuhtoutuvaa nitraattia. *Fosfaatin huuhtoutumisen ehkäisemiseen tarvittaisiin suurempia biohiiliannoksia tai toisenlaista biohiiltä tai? *Biohiilelläon myösmuutakäyttöämaataloudessa: KHK-ja hajupäästöjen vähentäminen, sadon lisäys heikoilla mailla

Maa, biohiili ja lietelanta *hietamaa: ph 6,0 0,07 g K kg -1 (67 mg/l) 0,01 g P kg -1 (12 mg/l) 1,3 g N kg -1 *biohiili: ph 9,6 0,6 g K kg -1 (116 mg/l) 0,1 g P kg -1 (3 mg /l) 1,6 g N kg -1 *lietelanta: ph 7,4 73 g K kg -1 8,0 g P kg -1 19.11.2014 64,5 g N kg -1 Biohiili ja ravinteet

Biohiilen määrän vaikutus veden ja ravinteiden pidättymiseen 0 tn/ha 10 tn/ha 50 tn/ha 100 tn/ha 200 tn/ha n= 40

Tutkitut suureet edeltävä kosteus, % läpi valunut vesimäärä, % Biohiili-käsittelyt 0 tn/ha 10 tn/ha 50 tn/ha 100 tn/ha 200 tn/ha 22,8 ± 1,4a 21,5 ± 0,8a 23,5 ± 0,4a 22,9 ± 2,0a 34,1 ± 1,6b 80 ± 1a 76 ± 1a 68 ± 2b 67 ± 1b 56 ± 1c ph 5,97 ± 0,05a 6,14 ± 0,07a 6,65 ± 0,06b 6,81 ± 0,04b 7,17 ± 0,08c Ca, mg 55,7 ± 0,7a 51,0 ± 0,6b 33,2 ± 1,6c 23,5 ± 0,8d 27,5 ± 0,7c Na, mg 4,1 ± 0,0a 4,1 ± 0,0a 3,9 ± 0,2a 3,8 ± 0,1a 4,9 ± 0,1b K, mg 25,6 ± 0,2a 26,2 ± 0,2a 27,8 ± 1,2a 28,4 ± 0,8a 40,7 ± 1,6b Mg, mg 7,2 ± 0,1a 6,7 ± 0,1b 4,4 ± 0,2c 3,1 ± 0,1d 3,8 ± 0,1c PO4-P, µg 170,7 ± 5,4a 189,1 ± 4,0a 185,4 ± 6,8a 223,3 ± 7,3b 121,1 ± 2,4c P, µg 232,1 ± 5,1a 262,6 ± 4,9ab 247,4 ± 8,8ab 274,8 ± 9,2b 147,8 ± 4,6c NH4-N, µg 19,0 ± 1,8ab 22,6 ± 5,0ab 27,5 ± 4,8a 15,9 ± 2,9ab 7,8 ± 2,5b NO2-N, µg 23,4 ± 1,6a 29,6 ± 1,1ab 36,2 ± 2,7b 22,6 ± 1,6a 6,9 ± 1,9c NO3-N, mg 42,1 ± 0,9a 38,2 ± 0,4b 19,2 ± 1,3c 5,6 ± 0,4d 1,9 ± 0,1e N, mg 46,6 ± 1,0a 43,1 ± 0,7a 22,0 ± 1,3b 7,2 ± 0,5c 2,4 ± 0,2d

Terra Preta = intiaanien muinaiset viljelysmaat Amazonin alueella ovat muuta ympäristöä huomattavasti hedelmällisempiä viljelysmaita -paksu hiilipitoinen pintakerros -maaperän eloperäinen aines -ravinteidenpidätyskyky -N, P, Ca, K -ph -vedenpidätyskyky