Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, julkaisuseminaari 23.4

Kuntien tietotekniikka 2013

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus

Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Avoimen datan mahdollisuudet kunnissa. Elisa Kettunen, Suomen Kuntaliitto Pori

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa. Oskari verkostopäivä Tommi Karttaavi

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

LIITE 1. Kyselyn tulokset KAIKKI VASTAAJAT

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? Sinikka Ripatti

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Valtioneuvoston yleisistunto Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

Helsinki Niko Vartiainen Projektitutkija UEF, oikeustieteiden laitos. TOMU -hanke Kuntaliitos ja sähköinen hallinto

Tulevaisuuden kunnan digitalisointi projekti. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

Aikakauslehtien mainonta 2009

Koululaisten oma yhteiskunta

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Tulokset kunnista kokoluokittain LIITE 2

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Tiedon hyödyntäminen: Tietovarannot ja rekisterit Tietoarkkitehtuuri ja sisältömääritykset

Valmisteilla: Kunteko 2020

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Kunnallishallinnon tietotekniikka

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Mitä miettii Medici? Yliopistollisten sairaaloiden atk-yhtiön tavoitteet ja suunnitelmat tietotekniikassa

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku Ellen Vogt, erityisasiantuntija

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Porilainen tapa toimia

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014

Antti Ekonoja

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani

Liite 6: SÄÄSTÖLASKELMAT

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

50 vuotta JUHTAA ja VAHTIA -juhlaseminaari

Kuntatalouden tilannekatsaus

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2018 IHMINEN KESKIÖSSÄ. Minna Wentus / Osasto: B.78

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Miten valmistaudun tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin?

SOTE uudistus - talkoilla maakunnat viheriöimään

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Liiketoimintasuunnitelma Giganteum. Giganteum 1/11

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015

Transkriptio:

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Lisäksi samaan aikaan toteutettiin ensimmäistä kertaa Koulujen tietotekniikkakartoitus, koskien sekä peruskoulua, että lukiota ja sähköisiä yo-kirjoituksia.

Kuntakoko Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä Kuntia kyselyssä Asukkaita kyselyssä % Kunnista % Väestöstä 0-1999 44 56597 7 9925 15,9 % 17,5 % 2000-5999 119 451306 25 104952 21,0 % 23,3 % 6000-9999 54 430947 12 94648 22,2 % 22,0 % 10 000-19 999 47 666839 16 241561 34,0 % 36,2 % 20 000-39 999 31 860099 11 282970 35,5 % 32,9 % 40 000-99 999 16 964655 8 513262 50,0 % 53,2 % 100 000-9 1996231 7 1710870 77,8 % 85,7 % Koko maa 320 5426674 86 2958188 26,9 % 54,5 % Sairaanhoitopiiri 5 Koulutuskuntayhtymä 10 Maakuntien liitto 6 Muut sote 6 Kunnista parhaiten edustettuna suuret kaupungit. Vastaajat kuntien tietohallinnosta vastaavia tai jos heitä ei ollut, hallintoja kunnanjohtajia.

Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Tietotekniikkamenot 2013, tuhansina euroina Miten tietotekniikkamenot muuttuivat 2013-2014? Päätoimisen tietotekniikkahenkilöstön määrä 2012 ja 2013 Työasemien lukumäärä (ml. Älypuhelimet, tabletit) Organisaation tietotekniikan ylläpito/järjestäminen

Kuntasektorin tietotekniikkamenot vuoden 2013 rahan arvossa, miljoonaa euroa

Tietotekniikkamenot kunnissa ja kuntayhtymissä 2013, miljoonaa euroa

Miten tietotekniikkamenot muuttuvat 2013-2014? Kutakuinkin samanlainen jakauma 2010 kyselyssä.

Organisaation tietotekniikan ylläpito/perustietotekniikka on järjestetty pääosin? Tätä vaihtoehtoa ei ollut 2010. 2010: 10 % 2010: 28 % 2010: 62 %

Henkilöstö Tietotekniikan ammateissa kuntasektorilla työskentelee n. 4000 henkilöä (vähentynyt vuodesta 2010 noin tuhannella) siirtymää etenkin kuntien omistamiin IT-yhtiöihin. Yleisin nimike järjestelmäasiantuntija, eniten viime vuosina tullut lisää sovellussuunnittelijoita, joiden palkat ovat myös nousseet samaan aikaan. Erilaisten ICT-asiantuntijoiden palkat ovat nousseet, päälliköiden palkat pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet.

Työasemat Kaikkiaan ilmoitettujen laitteiden määrä oli 216 441 laitetta, joista 75 % työntekijöiden käytössä. 25 000 laitetta enemmän, kuin ed. kyselyssä johtuu siitä, että kysymykseen otettiin mukaan älypuhelimet, tablet-tietokoneet ja luottamushenkilöille ostettavat laitteet. Koulujen osuus työasemien määrästä tullee kasvamaan. Esim. jos oppivelvollisuusikää jatketaan, tuleeko kuntien hankkia myös lukiolaisten tietokoneet? Sähköiset yo-kirjoitukset ja sähköisten oppimateriaalien käyttö vaikuttaa. Opettajille hankitaan tulevaisuudessa useammin henkilökohtaisia koneita.

Tietotekniikka on investointi Onko kuntasektorin tietotekniikkamenojen lasku hyvä vai huono uutinen? Teemmekö asioita huonommin vai paremmin, kun Suomessa kuntasektori käyttää tietotekniikkaan 152 euroa kuntalaista kohden, mutta Ruotsissa kunnat ja maakäräjät tarvitsevat vastaaviin palveluihin 274 euroa/asukas? Ollakseen kannattava investointi, tekniikan täytyy tuottaa enemmän tehostamishyötyjä sekä kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden paranemista kuin mitä siihen euroja kuluu. Ilman panostuksia tietotekniikkaan olisi palveluiden tuottaminen monin verroin tehottomampaa.

Toiminnan kehittäminen ja haasteet Ollakseen kannattava investointi, sen täytyy tuottaa enemmän tehostamishyötyjä sekä kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden paranemista kuin mitä siihen euroja kuluu. (Tyk-kartoituksen s. 21)

Sähköiset palvelualustat Vaikuttaa, että kunnissa käytetään rinnakkain sekä toimialakohtaisia että koko organisaatiolle yhteisiä alustoja, johtuen toimialakirjosta. Esim. toimialakohtainen koulun asiointijärjestelmä, mutta myös koko kunnan toimialariippumaton asiointi/palautejärjestelmä. Hyvin vähäistä vaihtelua esim. kuntakoon mukaan. Selittävää tekijää haettava esim. laadullisin menetelmin.

Toiminnan ja prosessien kehittäminen Rekrytointi Laskutus Työn tekemisen organisointi Asiakaspalveluun liittyvät prosessit Kehittäminen, laadun seuranta

Sähköiset rekrytointiprosessit kunnissa ovat yleistyneet Vuoden 2010 kartoituksen perusteella kasvu oli ennakoitua, sillä Tuolloin 40 prosenttia vastaajista aikoi kehittää sähköistä rekrytointia. Tämä on toteutunut.

Sähköinen laskutus on pitkällä

Kokouskäytännöt ja asiankäsittely Luottamustoimiin liittyvät prosessit Työntekijöihin liittyvät prosessit Asiankäsittelyyn liittyvät prosessit

Kuntien arvio toimialojen palvelujen sähköistämisestä ja hyödyntämättömästä potentiaalista Kolme parasta Eniten hajontaa Vaikeimmat arvioida

Kunnan/kuntayhtymän tietohallinnon kehittymistä tällä hetkellä hidastavat seikat liittyvät eniten (valitse yksi).

Avoin data ja avoin lähdekoodi

Organisaatiossa käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Avoimen lähdekoodin käyttö vakiintunut kuntiin. Lisääntyy tasaisesti, mutta ei aggressiivisesti. 76 % käyttää vähintään yhtä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. 60 % kahta tai useampaa. Suurin kasvu on ollut sovelluspalvelimien ja koulujen opetuskäytössä hyödynnettävien ohjelmistojen käytössä.

Avoimen datan määritelmä kyselylomakkeella Avoimella datalla tarkoitetaan tiedon avaamista kenen tahansa hyödynnettäväksi organisaation ulkopuolelle. Avoimen datan tulee olla maksutonta ja teknisesti saavutettavissa (helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla). Avoimen datan käyttöehdot sallivat sen uudelleenkäytön, aineisto on helposti löydettävissä ja tietoaineiston sisältö ja rakenne on kuvattu selkeästi. Esimerkkinä voi mainita mm. kunnan talousdatan, josta näkee mistä kunnan tulot ja menot muodostuvat.

Datan avaaminen. Valitse kyllä/ei. 6 % uusia organisaatioita suunnitteli datan avaamista 2014 Myytävä data lähinnä paikkatietoa. Kuntayhtymistä Maakuntien liitot erottuivat datan avaajina joukosta.

Suunnitellaanko datan avaamista 2014? Meillä ei ole sen laatuista dataa, jota voisi avata Ei meidän tiedot ole kiinnostavia 19 % kaikista organisaatioista oli avannut dataa. Datan avaamista 2014 suunnitteli noin 21 % vastaajista.

Millaisia esteitä tiedon avaamiselle näette omassa organisaatiossanne? Valitse 3 tärkeintä. Millaiset hyödyt voisivat saada organisaationne avaamaan tietojaan? 3 tärkeintä. Esteistä 3 tärkeintä: ajanpuute, rahanpuute, ei pidetä tärkeänä. Kannustavat tekijät jakautuvat tasaisesti. Viestintä/demokratianäkökulma tärkein, mutta myös tiedon tehokkaampi hyödyntäminen ja elinkeinonäkökulma tärkeitä.

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Onko kunnassanne tehty Tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä (JHKA)? Kyllä/ei.

Millaista KA-työtä on tehty?

Millä KA:n osa-alueilla organisaatiossanne on koulutustarvetta?

Organisaatiossanne KA:n suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen osallistuvat?

Millaisia haasteita KA:n hyödyntämiseen liittyy organisaatiossanne?

Keskeiset muutokset 2010-2013 Kuntien yhdistymiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon sisäiset tehtävämuutokset näkyvät tietotekniikkamenojen jakautumisessa Tietotekniikkaa siirtynyt kuntaorganisaatioista niiden yhteisesti omistamiin yrityksiin ICT-henkilöstöä operoinnista asiantuntijatehtäviin Hallinnon prosessien automatisointi edennyt hyvin (esimerkiksi laskutus, rekrytointi, liikkuva työ, luottamushenkilöt) Sähköiset palvelut lisääntyneet jonkin verran Kehittämiseen edelleenkin niukasti resursseja

Raportti ja esityksiä aiheesta: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/kunnat/ti etotekniikkakartoitus/sivut/default.aspx Löytyy myös polkua: www.kunnat.net asiantuntijapalvelut tietoyhteiskunta kunnat ja tietoyhteiskunta tietotekniikkakartoitus