TYÖTÄ KULTTUURIN JA URHEILUN HYVÄKSI

1

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Pentti Vainikka TYÖTÄ KULTTUURIN JA URHEILUN HYVÄKSI Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö Perustettu 1950 2

PERINNEYHDISTYS Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry julkaisee Kymen Vartio -lehteä. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 1984. Vuoteen 2009 asti lehti ilmestyi itsenäisyyspäivänä 6.12., jonka jälkeen lehti ilmestyy vuosittain Itä-Suomen sotilasläänin vuosipäivänä 24.2. Perinneyhdistyksen tarkoituksena on maanpuolustushengen vaaliminen, Itä-Suomen sotilasläänin henkilöstön ja väestön toisiinsa lähentäminen, jäsentensä keskeisenä yhdyssiteenä toimiminen, Perinneyhdistyksen piiriin kuuluvien historiallisten periaatteiden ja yhteisten muistojen vaaliminen, Itä- Suomen sotilasläänissä palvelevan henkilöstön viihtyvyyden edistäminen sekä sotiemme veteraanien tukeminen. Perinneyhdistyksen jäseneksi voi päästä Itä-Suomen sotilasläänin alueella asuva tai asunut hyvämaineinen Suomen kansalainen. Lehteä on saatavilla Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan asiakaspalvelusta. NUMERO 29/24.2.2013 Päätoimittaja: Pekka Tynkkynen Toimituksen osoite: PL 1077, 45101 Kouvola Puh. 0299 430 800, fax 0299 430 914 Toimittajan ja layoutin tekijän e-mail: Kirjapaino: ScanWeb Oy, Kouvola ISSN 0782-1131 Seuraava Kymen Vartio -lehti ilmestyy 24.2.2014. Aineistopäivä 22.1.2014. Pääkirjoitus, Pekka Tynkkynen: Puheenjohtajan ajatuksia... 5 Sotilasläänin tehtävät siirtyvät uusille organisaatioille vuoden 2015 alussa, Veli-Pekka Parkatti... 6 Curriculum Vitae Veli-Pekka Parkatti... 8 Antti Lehtisalo, uusi ISSLE:n esikuntapäällikkö... 9 Johtamiskokemuksia viideltä vuosikymmeneltä... 10 Itä-Suomen huoltorykmentistä 1.Logistiikkarykmentiksi... 12 Etelä-Karjalan aluetoimisto... 16 Aluejärjestelmä - mukana muutoksissa... 18 Karjalan prikaati - kehittyvä valmiusyhtymä... 20 Itä-Suomen sotilasläänissä tapahtunutta... 24 Oltermannin hiihto... 30 Henkilöstötapahtumia ISSL:ssä... 32 Perinneyhdistyksen kuulumisia... 34 Kannen kuva: Itsenäisyyspäivän 2012 valtakunnallinen paraati järjestettiin Kouvolassa. Katselmuksen pesäpallostadionilla suoritti ja ohimarssin Kymen Lukolla vastaanotti Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko. Paraatia komensi Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Juha-Pekka Parkatti. Edellisen kerran itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestettiin Kouvolassa vuonna 1976-36 vuotta sitten. Kokouskutsu Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys r.y:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.3.2013 kello 18.00 Kouvolan Haanojan palvelukeskuksessa Myllypuronkuja 2. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen :ssä 10 mainitut asiat. 3

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 4

Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, eversti Pekka Tynkkynen PERINNEYHDISTYS Puheenjohtajan ajatuksia E nsimmäinen vuosi perinneyhdistyksen puheenjohtajana on kohta vierähtänyt ja vuosirutiinit yhdistyksen toiminnassa alkavat pikkuhiljaa selkiytyä. Kiitokset kaikille saamastani tuesta ja kannustavista sanoista. Erityiskiitokset ex puheenjohtaja Paavo Mikkoselle, yhdistyksen sihteeri Anne Viirulle ja taloudenhoitajalle sekä Kymen Vartio lehden taittaja ja kokoaja Pentti Vainikalle. Hyvät tukijoukot ovat välttämättömät. Vuoden vaihteessa tapahtui merkittäviä henkilöstövaihdoksia perinneyhdistyksen tukijoukoissa. Itä-Suomen sotilasläänin komentaja ja esikunnan esikuntapäällikkö vaihtuivat ja myös Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö vaihtui. Tässä lehdessä sotilasläänin uudet johtohenkilöt esittäytyvät. Reserviin siirtynyt sotilasläänin entinen komentaja kirjoittaa myös omasta urastaan. Uskon, että artikkelit herättävät kiinnostusta. Edellisessä lehdessä käsiteltiin vuoden 2015 alussa voimaan astuvan puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallia kaakonkulman osalta. Tässä lehdessä jatketaan uudistuksen esittelyä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aluetoimistojen, Karjalan prikaatin sekä Itä-Suomen huoltorykmentin osalta. Perinneyhdistyksen osalta uudistuksen merkittävin seuraus on se, että isäntäjoukko-osastomme vai pitäisikö sanoa johtoportaamme vaihtuu. Lakkautettavan Itä- Suomen sotilasläänin tehtävistä merkittävä osa siirtyy Karjalan prikaatille sekä prikaatiin organisaatioon perustettavalle Kaakkois-Suomen aluetoimistolle. Aluetoimiston toimipaikka tulee olemaan Kouvolan Kasarminmäellä sotilasläänin esikunnan tiloissa. Uskon, että yhdistyksen saama ensiarvoinen tärkeä tuki säilyy myös uudistuksen jälkeen. Edellisessä lehdessä arvelin vaihtuuko puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallissa nimenä esitetty Kymenlaakson aluetoimisto paremmin toiminta-aluetta Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kuvaavaksi. Nimi vaihtui, mutta valitettavasti kunniakas ja perinteinen nimi sotilaslääni jää tässä uudistuksessa historiaan. Sotilaslääni on ollut puolustusvoimien alueorganisaation nimenä vuodesta 1932 alkaen. Lieneekö nimen poistamiselle perusteena se, että myös lähes 400 vuotta käytössä olleet siviililäänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä. Edellä mainitun perusteella perinneyhdistyksellä on jatkossa tärkeä rooli säilyttää yhdistyksen nimessä sotilaslääni ja vaalia sen kunniakkaita perinteitä. Omalta osaltanikin vuoden vaihteessa tapahtui merkittävä muutos siirtyessäni reserviin. Sotilasurani alkoi sotilaspassin mukaan 12.6.1980, jolloin astuin alokkaana palvelukseen Karjalan Tykistörykmenttiin. Siitä lähtien intin harmaat ovat olleet yllä, mutta nyt solmion väri vaihtui. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, mutta ennen kaikkea kiitos kuuluu Teille kaikille yhteistyöstä ja tuesta, jota olen saanut osakseni palvelusurani eri vaiheissa. Työ Isänmaan ja maanpuolustuksen eteen jatkuu nyt reservissä. Toivotan kaikille Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen jäsenille ja Kymen Vartio -lehden lukijoille mitä parhainta ja menestyksekästä vuotta 2013 sekä mukavaa alkavaa kevättä ja kesän odotusta. 5

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti Sotilasläänin tehtävät siirtyvät uusille organisaatioille vuoden 2015 alussa 6 Sotilasläänin voima on sen osaavassa henkilökunnassa ja maanpuolustustahtoisessa reservissä sekä yhteistoimintaosapuolissa. Sotilasläänin komentajan ja esikunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että nämä voimavarat pelaavat yhdessä samaa päämäärää kohti. Sotilasläänin perustehtävien lisäksi tulee kahta seuraavaa vuotta leimaamaan puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin läpivienti Itä- Suomen sotilasläänin alueella. Sotilasläänin tehtävät rauhan ja sodanajan toiminnan osalta on siirrettävä hallitusti uusille vuonna 2015 perustettaville organisaatioille. Karjalan prikaati ja Utin jääkärirykmentti tulevat uudistuksen myötä vahvistumaan. Maasotakoulu ja Reserviupseerikoulu yhdistetään hallinnollisesti, mutta Reserviupseerikoulu toimii Haminassa muutoksen jälkeen kuten ennenkin. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan jo vuoden 2013 lopussa. Asevelvollisuusasioita ja alueen puolustusvalmisteluja Pohjois-Karjalaan jää hoitamaan vahva aluetoimisto. Etelä- Karjalan aluetoimiston lakkauttamisen jälkeen alueen asevelvollisuusasiat hoidetaan Kouvolaan siirtyvästä aluetoimistosta. Etelä-Savon aluetoimisto ja Pohjois-Savon aluetoimisto jatkavat vakiintunutta toimintaansa. Sotilasläänin lakkauttamisen jälkeen Etelä-Savon aluetoimisto ja Pohjois-Savon aluetoimisto siirtyvät Kainuun Prikaatin johtoon. Kouvolaan siirtyvä Kaakkois-Suomen aluetoimisto on Karjalan prikaatin johdossa. Muutoksen mallikkaaseen toteutukseen kuuluu, että ihmisistä huolehditaan yksilöinä hyvän työnantajan periaatteita noudattaen. Uudet tehtävät ja toimintatapamallit on koulutettava henkilöstölle. Reservi ja yhteistoimintaosapuolet pitää perehdyttää puolustusvoimauudistuksen jälkeisten puolustusvoimien toimintaan ja tarvittavat sopimukset on laadittava eri viranomaisten välillä. Valmiuden on säilyttävä riittävänä koko muutosprosessin ajan. Sotilaslääni johtaa maavoimien uuden rakenteen mukaisen valmiussuunnittelun alueellaan. Mittavan suun-

nittelu-urakan aikana sotilaslääni kantaa vastuun alueensa puolustuksesta, asevelvollisuusasioista, virka-avusta ja viranomaisyhteistoiminnasta sekä maanpuolustusjärjestöjen työn tukemisesta vuoden 2014 loppuun saakka. Suomessa ei kenelläkään viranomaisella ole varaa ylläpitää ja kehittää suorituskykyjä vain omiin tarpeisiinsa. Hyvällä viranomaisyhteistoiminnalla mahdollistetaan se, että kaikkien viranomaisten resurssit ja myös viranomaistyötä tukeva vapaaehtoistoiminta saadaan suunnattua tehokkaasti kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Erityinen huomio kohdistuu maavoimien uudistetun taistelutavan toimeenpanoon. Taistelutavan uudistusta on suunniteltu Maavoimien esikunnassa lähes viisi vuotta ja nyt sen toteutus on siirtymässä joukkojen vastuulle. Itä-Suomen sotilaslääni on kulkenut taistelutavan kehittämisessä ja käyttöön otossa maavoimien kärjessä. Maanpuolustusjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys maanpuolustustahdon ylläpidossa ja lujittamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Erityisen tärkeää on, että sotilasläänin reservin aktiivisuus saadaan kanavoitua palvelemaan puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutettavaa joukkorakenteen ja taistelutavan uudistusta. Tavoitteena on, että jokaiselle sopivalle reserviläiselle, joka haluaa sitoutua esimerkiksi paikallisjoukkojen toimintaan, löytyisi tehtävä myös vuoden 2015 puolustusvoimissa. Sotilasläänin alueella vallitseva korkea maanpuolustustahto, eri järjestöjen vapaaehtoinen maanpuolustustyö, joukko-osastojen ja aluetoimistojen laadukas toiminta ja viranomaisyhteistoiminnan korkea taso antavat hyvät lähtökohdat muutoksen toteutukselle. 7

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Curriculum Vitae Veli-Pekka Parkatti 8 I tä-suomen sotilasläänin komentajana sen perustamisesta alkaen lähes viisi vuotta toiminut kenraalimajuri Jukka Pennanen siirtyi reserviin 1.11.2012. Häneltä tehtävät otti vastaan prikaatikenraali Veli- Pekka Parkatti. Veli-Pekka Parkatti on syntynyt Karstulassa vuonna 1956. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Vantaan yhteiskoulun iltalinjalta vuonna 1976. Varusmiespalveluksen hän suoritti Porin prikaatissa ja Kaartin pataljoonassa 1976 77. Kadettikoulu alkoi syksyllä 1977 ja upseerin tutkinnon hän suoritti Kadettikoulun jalkaväkilinjalta vuonna 1980. Viisi ensimmäistä palvelusvuotta kuluivat Uudenmaan jääkäripataljoonassa Santahaminassa jalkaväki- ja panssarintorjuntakouluttajana sekä yksikön varapäällikkönä. Erityisen mieluisaa oli kouluttaa vanhemmista jääkäreistä raskassinkojoukkueita. Siinä todella oppi äksiisikoulutuksen ja joukon motivoinnin merkityksen. Parkatin kouluttamat joukkueet voittivat useita kertoja Etelä-Suomen sotilasläänin koulutushaarataitokilpailun. Kaksi vuotta Kadettikoulussa upseerien kouluttajana oli myös hienoa aikaa. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen syksyllä 1989 Parkatti määrättiin Viestikoululle operaatiotaidon ja taktiikan opettajaksi. Kolmen opettajavuoden jälkeen Parkatti määrättiin toimistoupseeriksi Pääesikunnan yleisesikunnan operatiivisen osaston operatiiviseen toimistoon, jota tuolloin johti everstiluutnantti Olavi Jäppilä. Toimisto- ja osastoesiupseerin tehtävissä puolustussuunnittelun ytimessä kului reilut neljä vuotta, jonka jälkeen Parkatti hakeutui rauhanturvaajaksi. Parkatti palveli vuoden 1997 Makedoniassa Pohjoismaisen pataljoonan pataljoonaupseerina. Vuosi sattui olemaan operaation tapahtumarikkain. Alkuaikaa varjosti Suomen rauhanturvahistorian pahin onnettomuus, jossa partiolennolla olleen helikopterin putoamisessa kuoli kolme suomalaista rauhanturvaajaa ja kanadalainen lentäjä. Keväällä Albaniassa alkoivat sisäiset levottomuudet, jotka johtivat täyteen anarkiaan ja valtion rakenteiden romahtamiseen. Tämä heijastui rajalle ryhmitetyn pataljoonan toimintaan lukuisina ampumavälikohtauksina ja rauhattomuutena Makedonian albaanialueilla. Rauhanturvapalvelun jälkeen Parkatti palveli vajaan vuoden Hämeen sotilasläänin henkilöstö- ja järjestelyosaston päällikkönä. Lyhyt aika oli kuitenkin sikäli hyödyksi, että hän oppi tietämään, mitä sotilasläänissä tehdään ja samalla tuntemaan läänin henkilöstön, josta monet olivat vielä palveluksessa, kun hän palasi komentajaksi vuonna 2005. Hämeen sotilasläänin esikunnasta hän siirtyi syksyllä 1998 puolustusministeriön puolustuspoliittiselle osastolle rauhanturvaamistoiminnan vastuualueelle ja edelleen vuonna 2001 kansallisen puolustuspolitiikan yksikköön. Varsinkin alkuaika ministeriössä oli kiireistä, sillä Suomella oli tuolloin rauhanturvatehtävissä lähes 2000 rauhanturvaajaa. Erityisen kiireinen oli vuosi 1999, jolloin aloitettiin Kosovon rauhanturvaoperaatio. Parkatti vastasi ministeriössä operaation käynnistyksen suunnittelusta ja tiedusteluosaston siirtämisestä alueelle. Neljän puolustusministeriövuoden jälkeen Parkatti palasi everstiksi ylennettynä puolustusvoimiin ja takaisin Pääesikunnan operatiiviselle osastolle maavoimista vastaavaksi apulaisosastopäälliköksi, jossa tehtävässä kuluivat vuodet 2003 ja 2004. Tuona aikana hän johti mm. nykyistä johtamis- ja hallintojärjestelmää valmistellutta työryhmää, pääesikunnan rakennetta suunnitellutta työryhmää sekä pääesikunnan jalkaväkimiinatyöryhmää. Parkatin alaisena osastolla palveli majuri Antti Lehtisalo. Kahden kiireisen vuoden jälkeen Parkatti määrättiin Hämeen sotilasläänin komentajaksi vuosiksi 2005-07. Paluu tuttuun esikuntaan oli mieluisa. Työmatkakin kotoa Riihimäeltä Hämeenlinnaan kesti vain 25 minuuttia, kun se Helsinkiin oli yli kymmenen vuoden ajan vienyt yhteensä noin kolme tuntia päivässä. Sotilaslääni muodostui kolmesta maakunnasta, joiden alueella asui noin 850 000 ihmistä. Kutsunnan alaisia oli 5 000 ja erilaisia maanpuolustusjärjestöjä satoja. Sotilasläänin lakkauttamisen jälkeen Parkatti määrättiin maavoimien suunnittelupäälliköksi vasta perustettuun maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi 4.6.2009 ja määrättiin maavoimien operaatiopäälliköksi, josta tehtävästä hän nyt siirtyi Itä-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Maavoimien suunnittelupäällikkönä ja operaatiopäällikkönä hän johti mm. maavoimien kehittämissuunnitelman laatimisen ja taistelutavan uudistamisen suunnittelun. Parkatti on opiskellut ulkomailla Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Antti Lehtisalo, uusi ISSLE:n esikuntapäällikkö V uoden vaihteessa siirtyi reserviin Itä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Teppo Lahti ja häneltä tehtävät otti vastaan eversti Antti Lehtisalo. Eversti Antti Lehtisalo on syntynyt Mäntyharjussa vuonna 1964. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Mäntyharjun Lukiosta vuonna 1984. Varusmiespalveluksen hän suoritti Savon prikaatissa ja Karjalan prikaatissa 1984-85. Kadettikoulu alkoi syksyllä 1985 kolmen siviilipäivän jälkeen. Upseerin tutkinnon Lehtisalo suoritti Kadettikoulun jalkaväkilinjalta ja ylennettiin luutnaniksi vuonna 1988. Ensimmäinen palveluspaikka oli Karjalan prikaati, jossa Lehtisalo toimi joukkueenjohtajana ja komppanian päällikkönä kranaatinheitintehtävissä vuosina 1988-92. Tämän jälkeen hän siirtyi kranaatinheitinopettajaksi Kadettikouluun. Mielenkiintoinen kouluttaja- ja opettajavaihe päättyi vuoden 1995 syksyllä, jolloin alkoi yleisesikuntaupseerikurssi Maanpuolustuskorkeakoulussa. Nuorena yleisesikuntaupseerina Lehtisalon ensimmäinen palveluspaikka oli vuonna 1997 Kymen sotilasläänin esikunta Kouvolassa. Kurssin oppeja hän pääsi hyödyntämään kokeneiden operaattoreiden ohjauksessa. Tuolloin sotilasläänin johtotehtävissä toimivat Kari Hietanen, Paavo Aho, Pauli Lähde, Jari Kalmi, Pentti Muona ja monet muut. Tuolta ajalta on jäänyt mieleen monia operatiivisia ja johtamistaidollisia periaatteita, joita on voinut soveltaa koko palvelusuran ajan. Sotilasläänin kolmeen vuoteen sisältyy Bosnian SFOR-operaation suomalaisen jääkäripataljoonan operaatiopäällikön tehtävä vuonna 1998 Pohjoismais-Puolalaisessa prikaatissa. Tuolloin pataljoonan komentajana toimi kenraaliluutnantti Juhani Kääriäinen, joka palveli myöhemmin Kouvolassa sotilasläänin komentajana. Eversti Lehtisalo siirtyi vuonna 2000 Reserviupseerikouluun operaatiopäälliköksi, josta tie vei Pääesikunnan operatiiviselle osastolle vuoden kuluttua. Neljä vuotta operatiivisella osastolla olivat palvelusuran kiireisintä, mutta samalla ammatillisesti palkitsevinta aikaa. Eversti Veli- Pekka Parkatti toimi osastolla apulaisosastopäällikkönä. Vajaan kymmenen vuoden operatiivisen alan tehtävien jälkeen Lehtisalo siirtyi koulutusalan tehtäviin. Hän otti vastaan Haminassa Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssin johtajan tehtävät vuonna 2005. Tätä seurasi Maasotakoulun koulutuspäällikön tehtävä kahta vuotta myöhemmin. Molemmilla kouluilla on valtakunnallinen koulutustehtävä henkilökunnan ja reservinupseerien koulutuksessa. Molemmissa sotakouluissa on erittäin motivoitunut henkilökunta ja koulutustulokset ovat vähintäänkin hyvät. Viimeiset kaksi vuotta ennen nykyistä tehtävää eversti Lehtisalo toimi Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolla strategisen suunnittelusektorin ja apulaisosastopäällikön tehtävissä. Päätehtävä hänellä oli puolustusvoimauudistuksen suunnittelu maavoimissa operaatiopäällikkö prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatin ohjauksessa. Välttämättömässä puolustusvoimauudistuksessa on siirrytty suunnitteluvaiheesta toimeenpanovaiheeseen. Sotilasläänin esikunnan tärkein tehtävä on hoitaa laadukkaasti nykyiset tehtävät vuoden 2014 loppuun saakka. Toinen merkittävä tehtävä on siirtää ihmisten mukana vuosikymmenien osaaminen jäljelle jääviin organisaatioihin, joista merkittävin tällä alueella on Karjalan prikaati. Lehtisalo harrastaa kuntoliikuntaa, metsästystä ja ravihevosten kasvatusta. Lehtisalon perheeseen kuuluu vaimo Anu ja kolme lasta. Lasten monipuoliset harrastukset ovat myös iso osa isän vapaa-aikaa. Metsästykseen on hyvät puitteet perikunnan tilalla Mäntyharjulla. Ravihevosvarsoja syntyy 2-4 vuodessa ja Lehtisalo kuuluu Kouvolan raviradan hallitukseen. 9

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Johtamiskokemuksia viideltä vuosikymmeneltä M inulta on kysytty monesti viimeisen vuoden aikana kokemuksia urastani ja erityisesti johtamisesta. Urani moninaiset vaiheet ovat liian pitkä kertomus pariin sivuun kirjattavaksi ja johtamisen pohtiminenkin on yllättävän vaikeaa. Näin siitäkin huolimatta, että minulla on asiasta runsaasti käytännön kokemusta niin joukkojen kanssa kuin suunnittelupöydillä. En ole kuitenkaan urani eri vaiheissa systemaattisesti analysoinut johtamisessa tapahtuneita muutoksia. Siksi kirjoitukseni on pitkälti vain henkilökohtaisia ajatuksia asiasta. PUOLUSTUSVOIMAT TYÖYMPÄRISTÖNÄ Sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvien vaativien tehtäviensä johdosta puolustusvoimat on poikkeuksellinen palvelus- ja työpaikka myös johtamiskulttuurin ja -ympäristön osalta. Rauhan- ja sodanajan johtamistarpeet sekä keinovalikoima erottuvat ja varmasti osin sekoittuvatkin päivittäisessä toiminnassa. Esikunnissa ja joukoissa ei jokapäiväinen toiminnan ja henkilöstön johtaminen juurikaan eroa siviilimaailmasta, mutta taisteluharjoituksessa ovat keinot ymmärrettävästi toiset. Koulutukseen sisältyy voimakkaasti kasvattavia elementtejä ja opetukseen usein fyysistä harjoittamista. Merkittävää on lisäksi se, että puolustusvoimat kouluttaa johtamisen osalta omat työntekijänsä, arvomerkit ovat näkyvästi esillä ja naisia on tavanomaista 10 vähemmän johdettavina ja johtajina. Johtamisen periaatteet ovat kuitenkin samanlaisia kaikissa organisaatioissa eivätkä nämä keskeiset tekijät ole juurikaan mielestäni muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä. TIETOTEKNIIKKA MUUTTAA JOHTAMISTA Teksti: kenraalimajuri Jukka Pennanen. Hän siirtyi reserviin 1.11.2012 Itä-Suomen sotilasläänin komentajan virasta. Kuva: kirjoittajan kokoelma. Vaikka ihminen on säilynyt hyvin samanlaisena läpi vuosikymmenet, on teknisesti johtaminen muuttunut valtavasti. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet tietotekniikan hyväksikäytössä ja sitä kautta systemaattisemman prosessiohjauksen ja -johtamisen piirissä. Tietotekniikka on mahdollistanut ohjeistetun ja reaaliaikaisen johtamisen ulottamisen joka taholle. Tietotekniikan ohella systemaattinen syväjohtamisen koulutus on yhtenäistänyt toimintakeinoja. Samalla on kuitenkin toiminnan vapaus jonkin verran supistunut. Erilaisuutta ei nykyään hyväksytä entiseen malliin tai ainakin sitä helposti kritisoidaan. Tämä tarkoittaa puolustusvoimissa sitä, että toimintaa ohjataan pitkälti kaikkialle ulottuvilla normeilla, perusyksiköt ympäri maata ovat melko samanlaisia ja johtajan malli on yhtenäistynyt. Värikkäät persoonat ovat osin tästä johtuen kadonneet eikä persoonallisuus hyvässä ja pahassa rehota entiseen tapaan. Vastaavasti toiminta on nykyään tasaisen laadukasta kaikilla tasoilla. Kehitys on ollutkin kokonaisuudessa ehdottoman positiivista. Erityisen myönteistä on ollut johtamistaitojen kehittyminen sekä huonojen ja sopimattomien johtajien ja johtamiskeinojen väheneminen. MUUTTUUKO IHMINEN? Ihmisten johtamisessa pätevät mielestäni samat hyvät menetelmät kuin aikaisemmin. Nuoremman sukupolven edustajien odotukset johtajien suuntaan eivät myöskään ole oleellisesti muuttuneet. Keräämäni kokemuksen ja tekemieni kyselyjen perusteella pätee johtamisessa samat arvot ja sama hyvän ihmisjohtamisen keinovalikoima kuten ennenkin. Koska sanktioita ei vastahankaisille tänään juurikaan löydy, korostuvat innostuneen johtajan kannustava ja empaattinen ote vielä aikaisempaakin enemmän. Keskeinen kysymys onkin kaikilla johtamisen tasoilla johtamisen perusteiden hallitsemisen lisäksi esimiehen läsnäolo ja innostus asiaan. Koko ajan itsestään muistuttavat normit, työn tehokkuuden aiheuttama jatkuva kiire, kiristyvät työaikamääräykset ja erilaiset hallinnolliset tietojärjestelmät tekevät valitettavasti mahdolliseksi, tai jopa pakottavat komppanian päälliköistä lähtien eri tason johtajat ja komentajat kuvaruudun ääreen ja etäjohtamiseen. Joudutaan johtamaan asioita ja tilastoja, ei

ihmisiä. Kuitenkin tutkimusten mukaan tämän päivän työntekijät ja myös nykynuoret odottavat aikaisempien sukupolvien tavoin esimiehen aitoa läsnäoloa ja tämän konkreettista, keskeltä tai tarvittaessa edestä tapahtuvaa esimerkillä johtamista. Johtopäätöksenä tästä kehityksestä voidaan vastaavasti todeta, että johtamistehtäviin ei millään tasolla pidä valita pelkästään asiansa osaavia prosessijohtajia, vaan ihmisten johtajia. VARUSMIESJOHTAJIEN KES- KEINEN ROOLI JA SYVÄJOH- TAMINEN Puolustusvoimissa varusmiesjohtajien rooli on aivan keskeinen. He ovat, päinvastoin kuin kantahenkilökunta, 24/7 läsnä omien alaistensa ja vertaistensa seurassa. Heidän vaikuttavuutensa on ratkaisevaa erityisesti alokkaiden suhteen. Nuoremmat varusmiehet imevät varusmiesjohtajista voimaa ja esimerkkiä ja tällöin hyvä esimerkki kantaa pitkään, mutta toisaalta johtaja voi pilata yhteyden alaisiinsa yhdellä huonolla johtamissuorituksella, väärällä sanalla tai eleellä. Puolustusvoimien tulee jatkossa entistä enemmän panostaa varusmiesjohtajien kouluttamiseen ja harjoittamiseen. Heidät on samalla mahdollisimman laajasti otettava mukaan perusyksikön suunnitteluun sekä päällikön-, varapäällikön ja vääpelin käskynantoihin. Näin johtajat samaistavat joukon tavoitteet, heille voidaan antaa sopivalla tavalla vastuuta toiminnan läpiviennistä ja heitä voidaan kannustaa. Näin tehden myös reservissämme on motivoituneita sekä osaavia johtajia ja samalla joukkotuotettujen joukkojen ryhmäkiinteys on hyvä ja rasitusta kestävä. Puolustusvoimien 90-luvun lopusta asti antama syväjohtamisen opetus ja harjoittelu on jatkossakin edelleen kehitettynä ja ajanmukaistettuna erinomainen työkalu johtamiskoulutuksessa ja motivoituneiden sotilaiden opettamisessa. Samalla saamme siitä huomattavasti lisäarvoa jälkikäteen, koska se palvelee mainiosti myös muuta yhteiskuntaa. LOPUKSI Omana kokemuksenani olen lukemattomat kerrat todennut, että motivointi ja kannustaminen ovat keskeisimpiä keinoja johtamisessa. Molempiin näihin liittyy toki tarvittaessa opastaminen oikeaan ja parempaan suoritukseen. Tässä suhteessa nuoret, reserviläiset, vanhempi oma väki tai siviilityöntekijät eivät erotu juuri millään lailla. Kannustus kelpaa kaikille. Toki haukun ja torun paikkakin on välillä, mutta sitä ennen on johtajan ansaittava kannuksensa myönteisillä keinoilla. On usein helppo sanoa, että ennen asiat olivat paremmin. Tämä ei päde todellisuudessa juuri mihinkään eikä ainakaan puolustusvoimien johtamiskoulutukseen, niin paljon ovat mitattavat tulokset ja palaute viime vuosikymmenien aikana parantuneet. Samalla, kun kannustava toiminta on lisääntynyt, ovat myös kouluttajat ja johtajat lähentyneet alaisiaan. Hyvä näin, vaikka se vaatiikin johtajalta aikaisempaa enemmän. Tutkitusti tehdään yhdessä - kaveria ei jätetä on myös nuorten arvoperuste onnistuneelle tekemiselle ja hyvälle hengelle. Johtamisen välineet muuttuvat, mutta keinot säilyvät. Ihminen ratkaisee tekemisen tason tänään, aivan kuten ennen. On hyvä muistaa, että nuoret rakentavat maamme tulevaisuuden niin johtajina kuin alaisina. Meidän velvollisuutemme vanhempina on kannustaa nuoria, luottaa heihin ja heidän tekemiseensä. Panssarivaunupataljoonan vaunukomppanian päällikkö, yliluutnantti Jukka Pennanen pataljoonan valatilaisuudessa Parolassa heinäkuussa 1982. 11

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Itä-Suomen huoltorykmentistä 1. Logistiikkarykmentiksi Itä-Suomen huoltorykmentti - tulen ja liikkeen ylläpitäjä kaikissa valmiustiloissa. 12 I Itä-Suomen huoltorykmentin juuret juontuvat vuoteen 1918. Vapaussodan päätyttyä maassamme ei ollut ainuttakaan asevarikkoa, mutta sotajoukkojen materiaalia sekä sotasaalismateriaalia sen sijaan oli runsaasti. Ensimmäisiä asevarikkoja perustettiin Kuopioon, Viipuriin ja Helsinkiin. Varikkotoimintaa kehitettiin ja organisoitiin jo vuonna 1921, mistä lähtien löytyvät kaikki kolme rykmentin sukupuun pääjuurta Kuopiosta, Viipurista ja Ilmajoelta. Itä-Suomen huoltorykmentti perustettiin edelliseen suureen rakennemuutokseen liittyen vuonna 2008, itsenäiset varikot ja sotilasläänien varastot yhdistettiin siihen hallinnollisesti. Ja siitä lähtien lähes jokaisena vuonna rykmenttiä on kehitetty ja sen organisointia on tarkistettu. Vuonna 2009 Lievestuoreen varikko liitettiin Millog OY:n, vuonna 2010 Savo-Karjalan varasto-osasto (Kuopion Asevarikko) lakkautettiin. Viimeisimpänä vuoden 2013 alusta Ähtärin varasto ja vartiosto liitettiin rykmentin johtoon. Kouvolassa olevan rykmentin esikunnan lisäksi rykmentin henkilöstö sijoittuu yhdeksälle eri paikkakunnalle. Henkilökuntaa rykmentissä on noin 220 henkeä. Itä-Suomen huoltorykmentin tehtävät: tukee kaikkia ISSL:n alueella toimivia puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä. Rykmentillä on ylläpitovastuu ammusilma-torjuntaasejärjestelmistä jalkaväen ammusasejärjestelmistä, panssarintorjuntaohjusjärjestelmistä, kevyistä ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä, optroniikkamateriaalista, suojelu- ja pelastusjärjestelmistä sekä kenttätykistöasejärjestelmistä. Tuottaa jatko- ja henkilösijoittamalla perustamisvastuullaan olevia, maavoimien joukkotuotantosuunnitelman mukaisia joukkoja. HUOLTORYKMENTTI TOIMII Huoltorykmentti on konseptina ollut menestyksekäs ja toimivaksi todistettu. Toimintamallit on hiottu viiden toimintavuoden kuluessa kuntoon ja lastentaudit on poistettu. Huoltorykmentit ovat lunastaneet paikkansa nykyisessä järjestelmässä ja hankkineet asiakkaidensa luottamuksen. Rykmentit ovat muodostaneet palveluverkoston rungon ja vastanneet pitkälti asiakasrajapinnan toimivuudesta tuettaviin joukkoihin ja asiakkaiden suuntaan. Joukko-osastojen ja yhteistoimintatahojen palaute on ollut erittäin hyvä. Tämän myös tulevan logistiikkalaitoksen perustamisessa on haluttu kehittää rykmenttikonseptia yhä edelleen. Nykyiset hyvät käytännöt siirretään uusiutuviin rykmentteihin. Huoltorykmenttien rooli ja vastuu alueensa poikkeusolojen huollon ja joukkojen tukemisen suunnittelusta ja valmiudesta on merkittävä. Perusta uudistukselle ja tuleville muutoksille on hyvä. LOGISTIIKAN UUDISTUS 2015 Puolustusvoimauudistuksen yksi merkittävimmistä osa-alueista on logistiikan uudistus. Puolustusvoimallisen logistiikkalaitoksen perustaminen, prosessien ja toimintamallien uudistaminen koskettaa kaikkia puolustushaaroja eritoten nykyisten puolustushaarojen materiaalilaitosten yksiköitä ja niiden lähes kolmea tuhatta työntekijää sekä välillisesti kaikkia Puolustusvoimien hallintoyksiköitä.

Logistiikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kehittää valmiuden ja poikkeusolojen toimintakyvyn varmistava ja kustannustehokas puolustusvoimien yhteinen logistiikkajärjestelmä, joka mahdollistaa ydintoiminnan toteuttamisen. Muutoksen lähtökohtia ovat logistiikkajärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen, toiminnan tehostamien ja logistiikan kokonaishenkilöstömäärän vähentäminen. Puolustushaarojen huolto siirretään pääosin puolustusvoimien yhteisen logistiikan johtoon ja puolustushaaroihin jää vain välittömästi taistelujärjestelmää tukeva huolto. Puolustusvoimien logistiikkalaitos toteuttaa valtakunnallisesti logistiikan järjestelyt ja tuottaa logistiikan palvelut. Se muodostaa alaisillaan logistiikkarykmenteillä ja erillisyksiköillään logistiikkajärjestelmän ja sen palveluverkoston rungon. Logistiikkalaitos vastaa materiaalihankintojen ja muun hankintatoiminnan kokonaisuuden johtamisesta ja toteutuksesta puolustusvoimissa. Laitos toteuttaa puolustusvoimien kaikki kehittämisohjelmien sekä toimintasuunnitelman mukaisten ylläpitotehtävien edellyttämät puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat sekä toteuttaa puolustusvoimien kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintalain mukaiset siviilihankinnat. Logistiikkalaitos vastaa keskitetysti materiaalisen suorituskyvyn ylläpidosta ja elinjaksohallinnasta puolustusvoimissa sekä toimii Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien teknisenä asiantuntijana. Se omistaa kaiken puolustusvoimien materiaalin ja myös vastaa sen elinkaaren hallinnasta. Logistiikkalaitos liittää puolustusvoimat sopimuksilla osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää. LOGISTIIKAN PALVELU- VERKKO JA LOGISTIIKKA- RYKMENTIT Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä vuonna 2015: hankkii, tuottaa, modernisoi, varastoi, jakaa, pitää kunnossa ja poistaa käytöstä materiaalia hoitaa henkilö- ja joukkokohtaista terveyttä, antaa ensiapukoulutusta, järjestää ensihoidon, sairaankuljetuksen ja sairaanhoidon, järjestää terveysasemien ja lääkintäjoukkojen tukeutumisen sairaanhoitopiireihin sairaanhoidossa ja lääkintämateriaalin ml. lääkkeet täydentämisessä sekä tarjoaa ja järjestää työterveyshuollon palvelut varustaa puolustusvoimien sodan ajan joukot tukee joukkojen perustamista järjestää sekä rakentaa turval- 13

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 liset ja tarkoituksenmukaiset alueet ja tilat valmistautuu kansainvälisen avun vastaanottoon ja isäntämaatuen järjestämiseen ja - tuottaa logistiikan osaamisen. Puolustusvoimien logistiikkalaitos toteuttaa tehtävänsä Pääesikunnan ja puolustushaarojen antamien vaatimusten ja tilausten mukaisesti käyttöön annettujen resurssien puitteissa. Se tukee puolustushaaroja kaikkia logistiikan alatoimialoja koskevissa asioissa strategisten kumppaneiden ja kumppaneiden sekä yhteiskunnan, että kansainvälisten logististen toimijoiden tuottamia palveluja hyödyntäen. Logistiikkarykmentit toimivat logistiikan palvelukeskuksina tuettavien joukkojen suuntaan. Logistiikkarykmentit muodostavat logistiikkajärjestelmän ja palveluverkoston rungon, johon käyttäjät tukeutuvat. Ne toimivat asiakasrajapintana tilaajan suuntaan tuottaen tehtäviensä mukaisia palveluita omilla tai muilla PVLOGL:n toimijoiden resursseilla taikka kumppaneiden ja muun elinkeinoelämän toteuttamana. Logistiikkarykmentin tehtävänä on toteuttaa ja järjestää joukkojen tarvitseman logistiikan tuki ja palvelut keskitetysti ja tukea joukkoja huollon järjestelyissä. Lisäksi ne varastoivat ja hajauttavat sotavarustuksen. TULEN JA LIIKKEEN YLLÄPITOA 2015 Itä-Suomen huoltorykmentti lakkautetaan ja sen tehtävät ja perinteet siirtyvät uudelle 1.1.2015 perustettavalle 1.Logistiikkarykmentille. Uuden rykmentin esikunta jatkaa tutuisssa tiloissaan Kouvolan Kasarminmäellä. Esikunnan kokoonpanoa tarkistetaan ja sen henkilöstöstä noin 30% vaihtuu muutokseen liittyen, vaikka lukumääräisesti henkilöstömäärä Kouvolassa säilyy noin nykytasolla. Varasto-osaston nykyisillä toimipisteillä muutoksen ovat pienempiä. Uudistuksessa muutoksen alla olevia henkilöitä, joille ei ole vielä selviytymispolkua, on yhteensä 17. Uudistuksen toimeenpano on jo osittain meneillään, sillä vuoden 2013 alusta toteutetut räjähdealan uudelleen organisoinnin ELKAKOP -muutokset vievät järjestelyjä jo tulevan mallin suuntaan. Rykmentin johtoon siirtyi Ähtärin materiaalitoiminnot, varastot ja vartiosto sekä niiden myötä 43 työntekijää. Samalla kaikki vartiostot organisoitiin tulevan mallin mukaisesti yhteen johtoon turvallisuusyksiköksi. Samalla koulutusampumatarvikkeiden jaossa sekä koko räjähdealalla siirryttiin uuteen toimintamalliin. Itä-Suomen huoltorykmentin tehtävät periytyvät pitkälti sellaisenaan uudelle joukolle. Ohessa eräitä muutoksia: - varastojen ja varastoissa olevan materiaalin määrä kasvaa Etelä-Suomen sekä Länsi-Suomen huoltorykmenteiltä siirtyvien varastojen myötä - asiakkaiden ja tuettavien joukkojen lisääntyy - poikkeusolojen tehtävät ja vastuut korostuvat ja kasvavat entisestään - tuettavien johtoportaiden määrä kasvaa sotilasläänien esikuntien poistuessa - esikunnan henkilömäärä vähenee ja 14

- järjestelmävastuisiin liittyvät tehtävät ja hankinnat keskitetään laitoksen esikuntaan. Edellä mainittuja muutoksia tukevat perustettavan logistiikkalaitoksen uusittavat prosessit ja toimintamallit. Uudistuksen tavoitteena on ollut muuttaa toimintamalleja, jotta haluttuihin resurssisäästöihin päästään. Suurin muutos koskee kunnossapidon järjestelyjen ohjaussuhteen muutosta, jossa rykmentin rooli pienenee. Suunnittelua tehdään paraikaa ja perusteet tarkentuvat tulevien vuosien myötä. Nykyiset hyvät käytännöt varmistetaan uudessa organisaatiossa. Maavoimien uudistettu taistelutapa asettaa uusia vaatimuksia logistiikalle. Nykyisiä huoltorykmenttejä on kehitetty siihen suuntaan viimevuosina useilla kymmenillä miljoonilla, mikä konkreettisesti huoltojoukkojen sotavarustuksen parantumisena. Hankkeiden myötä on painopisteisesti kehitetty logistiikan johtamisvälineistöä tuettavien joukkojen tasolle sekä täydennys- ja kuljetuskykyä. Meneillään olevana LOGALJO -hankkeen kautta tulevien vuosien kulussa kehittämistä jatketaan edelleen. Kehitys näkyy tulevien logistiikkarykmenttien suorituskyvyssä, mikä on edellytys sille, että joukkojen operaatiot ja toiminta niin poikkeus- kuin normaalioloissa on mahdollisia. Logistiikka - operaatioiden mahdollistaja. LOPUKSI Puolustusvoimauudistus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää edelleen jo hyvällä mallilla olevaa logistiikkajärjestelmää ja sen rungon muodostavia rykmenttejä. Vahvuuksista ja toimivista kokonaisuuksia kiinni pitäen, toimintoja suoraviivaisten ja selkeyttäen sekä toimintaa keskittämällä kyetään tehtävät täyttämään jatkossa nykyistä tehokkaammin. Logistiikkatoimialan muutoksessa päällekkäiset toiminnot vähenevät. Puolustushaarojen esikunnissa aikaisemmin tehtyjä asioita keskitetään Logistiikkalaitoksen esikuntaan ja Järjestelmäkeskukseen. Logistiikarykmenttien rooli kasvaa ja selkeytyy. Tulen ja liikkeen ylläpito on turvattu Itä-Suomen alueella edelleenkin. Perintö, perinne ja vastuut siirtyvät 1. Logistiikkarykmentille. Vahvuutemme on se, että pääosa rykmentin henkilöstöstä jatkaa uudessa organisaatiossa ja pystyy osallistumaan suunnitteluun ja uudistuksen toimeenpanoon. Tavoitteena on, että seuraavan kahden vuoden aikana siirrymme joustavasti kohti uutta rykmenttiä ja uuden laitoksen toimintamalleja. RYKMENTTI TOIMII JA TUKEE! 15

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Etelä-Karjalan aluetoimisto E telä-karjalan aluetoimiston toiminta alkoi vuonna 2008 ja sen toimitilat ovat Lappeenrannassa Rakuunamäellä, Maasotakoulun esikuntarakennuksessa. Aluetoimistossa työskentelee kuusi henkilöä, heistä kaksi on siviiliviranhaltijoita. Aluetoimistoa johtaa tällä hetkellä everstiluutnantti Hans Forsman, ensimmäisenä päällikkönä vuosina 2008 2009 oli everstiluutnantti Kimmo Lindberg. Aluetoimiston keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet: Asevelvollisuuteen liittyvät hallinnolliset päätökset mm. palveluksen aloittamismääräykset kutsunnoissa ja kertausharjoituskäskyt sekä niihin liittyvät vapautuspäätökset. Sodan ajan henkilösijoitusten ja -varausten käsittely. Reserviläisten ylentämiseen liittyvät valmistelut. Maasotakoulun operatiiviseen osastoon kuuluva aluetoimisto järjestää täysi-iän saavuttaville ja siten asevelvollisiksi tuleville miehille kutsunnat, viimeksi kutsuntoihin ovat osallistuneet 1994 syntyneet miehet. Valtakunnallisessa vertailussa Etelä- Karjala on ollut aina kärkipäässä kun vertaillaan palvelukseen määräämisprosenttia. Viimeksi suoritettujen kutsuntojen osalta saavutettu 82,82% oli koko maan paras, valtakunnallinen keskiarvo oli 76,30%. Etelä-Karjalan miehet on määrätty suorittamaan varusmiespalveluksensa pääosin Karjalan prikaatiin, Maasotakouluun, Reserviupseerikouluun tai vuonna 2013 lakkautettavaan Pohjois- Karjalan prikaatiin. Joitakin miehiä suorittaa palveluksensa Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Erikoisrajajääkärikomppaniaan Immolaan varusmiehet hakeutuvat erillisellä haulla, kutsunnoissa ei määrätä ketään puolustusvoimien erikoisjoukkoihin. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakee vuosittain Etelä-Karjalassa 15-25 naista. Naisille järjestetään keväisin vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuus jossa heidän osaltaan palvelukseen määrääminen tapahtuu. Aluetoimisto hoitaa aluehallintoviranomaisena varusmiespalveluksensa jo suorittaneiden reserviläisten asevelvollisuusasioita kuten kertausharjoituskäskyjen lähettämisen heille ja näihin käskyihin mahdollisesti liittyvien vapautushakemusten käsittelyn. Etelä-Karjalan aluetoimiston asiakaspalvelupisteessä palvellaan sellaisia henkilöitä jotka haluavat hoitaa asiansa henkilökohtaisesti, asiointi onnistuu myös kirjallisesti sekä sähköpostilla. 16 Kutsunnat järjestetään 15.8-15.12 välisenä aikana kutsunnanalaisten kotikunnissa

Etelä-Karjalan aluetoimiston asiakaspalvelu on avoinna päivittäin klo 09.00 11.00 ja klo 12.00 15.00. muodostavat terveydenhoitoalan ammattilaiset. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen eri osa-alueilla aluetoimisto on tukenut kouluttajilla, koulutustiloilla ja koulutusmateriaalilla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikköä ja pitänyt yhteyttä maakunnan maanpuolustusjärjestöihin, mukaan lukien veteraanijärjestöt. TOIMISTON PALVELUT SIIRTYVÄT KOUVOLAAN 2015 ALUETOIMISTO RATKAISEE ASEVELVOLLISTEN HENKI- LÖVARAUKSET (VAP) POIKKEUSOLOJA VARTEN. Aluetoimisto käsittelee yritysten, yhteisöjen tai muiden viranomaisten tekemät esitykset VAP henkilöiksi, tavoitteena on tarkistaa tiedot 3-4 vuoden välein. Siviiliviranomaisilla ja monilla yrityksillä on merkittäviä tarpeita ylläpitää perustoimintansa yllä myös poikkeusoloissa. VAP henkilöitä ei sijoiteta puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioon vaikka he ovat suorittaneet varusmiespalveluksen, he jäävät työnantajiensa käyttöön. Eräinä esimerkkeinä voidaan mainita kuntien avainhenkilöt, virkamiehistä poliisit, palomiehet, yksityissektorilta sähkölaitosten avainhenkilöt sekä suurten tehtaiden avainhenkilöt. Erittäin tärkeän VAP-henkilöryhmän Edellä esitetyt palvelut reserviläisille hoidetaan siis vuoden 2014 loppuun saakka Lappeenrannasta, sitten palvelut siirtyvät Kouvolaan Kaakkois-Suomen aluetoimiston hoidettaviksi. Tehtävien siirron suunnittelu on jo käynnistynyt jotta nykyinen hyvä palvelutaso saadaan säilytettyä ja muutokseen liittyvä tiedottaminen tullaan aloittamaan hyvissä ajoin. Maasotakoulu tukee omalta osaltaan jatkossakin vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja maanpuolustustyötä Lappeenrannassa ja Haminassa vuodesta 2015 eteenpäin. Reserviläisten ylennysesityksiä valmistellaan aluetoimistossa keväisin ja syksyisin siten, että tasavallan presidentti voi ylentää reservin upseerit ja Itä- Suomen sotilasläänin komentaja aliupseerit ja miehistön. 17

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Aluejärjestelmä mukana muutoksissa Seuraavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpano on käynnissä, ja vaikutukset näkyvät myös aluejärjestelmässä. Sotilasläänijaosta luovutaan ja sotilasläänien esikuntien tehtävät siirretään Maavoimien esikunnalle ja joukko-osastoille. Aluetoimistojen määrä vähenee 19:stä 12:een ja ne organisoidaan hallinnollisesti joukko-osastojen kokoonpanoihin. Uudistusta kohti mentäessä on välillä hyvä palauttaa mieleen, kuinka asiat ovat kehittyneet. Artikkelissa tarkastellaan aluejärjestelmän kehittymisestä kaakonkulmalla ja hieman kymenlaaksolaisittain painottaen. S uomen puolustusvoimien ja sen hallinnon kehittyminen alkoi itsenäistymisen jälkeen. Kymenlaakso kuului aluksi Viipurin läänin II kutsuntapiirin. Piiri käsitti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueet. Aluejärjestelmään, joka liittyi läheisesti suojeluskuntajärjestelmään, siirryttiin lopullisesti vuonna 1934. Maa oli tuolloin jaettu yhdeksään sotilaslääniin ja kaikkiaan 30 sotilaspiiriin. Sotilasläänien komentajat olivat suoraan sotaväen päällikön ja sotilaspiirien päälliköt läänin komentajan alaisia. Kutsunta-asioissa sotilaspiirien toimintaa johti puolustusministeriö. Sotilaspiirin tehtäviksi määrättiin liikekannallepanoasioiden lisäksi kutsuntaluetteloiden laadinta, kutsuntojen järjestäminen, lykkäysasioiden käsittely ja kertausharjoituksiin käskeminen. Kaiken kaikkiaan uusi aluejako siihen liittyvine määräyksineen merkitsi alueellisen liikekannallepanojärjestelmän käyttöönottoa. Sotilasläänit muodostivat yleensä divisioonan, jolloin jokainen sotilaspiiri perusti jalkaväkirykmentin. Rykmenttien pataljoonat perustettiin suojeluskunta-alueiden avulla. Suojeluskunnat huolehtivat aluejärjestelmässä monista perustamiseen liittyvistä tehtävistä. Aluejako tarkistettiin 12.3. 1937. Kymenlaakson alue kuu- Kirjoittaja, everstiluutnantti Esa Hyytiäinen toimii Kymenlaakson aluetoimiston päällikkönä. lui Salpausselän sotilaslääniin, jonka esikunta sijaitsi Lahdessa. Sieltä se siirtyi kesällä 1940 Kouvolaan. Muuton yhteydessä sen nimi muutettiin Kymenlaakson sotilaslääniksi. Haminan sotilaspiirin esikunta lakkautettiin sen käskytettyä ja perustettua kymenlaaksolaiset joukot talvisodan kynnyksellä. Sotilaspiirin sotilashenkilöstö sijoitettiin johtajiksi perustettuihin joukkoihin. Tuolloinen Haminan sotilaspiirin esikunta sijaitsi samassa rakennuksessa osoitteessa Kadettikoulunkatu 6, missä Kymenlaakson Aluetoimisto toimii nykyisin. Haminan sotilaspiirin esikunta sulautui Kouvolassa jo aikaisemmin toimineeseen Kymenlaakson suojeluskuntapiirin esikuntaan. Esikunta toimi Kymen Lukon rakennuksessa, joka oli tuolloin Kouvolan keskustan mahtavin rakennus. Jatkosodan jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin ja palattiin pääosin vuoden 1939 sotilaspiirijakoon. Asevelvollisuusasioiden hoito jatkui jaettuna Kotkan ja Kouvolan sotilaspiireille vuoteen 1951 saakka, jolloin Kotkan sotilaspiiri liitettiin Kouvolan sotilaspiiriin. SOTIEN JÄLKEISESTÄ AJASTA NYKYPÄIVÄÄN Puolustusvoimien uudelleenjärjestely toteutettiin jälleen 1952. Aluejärjestelmä - 7 sotilaslääniä ja 27 sotilaspiiriä - huoleh- 18

ti edelleen suoraan Pääesikunnan alaisena kutsunnoista, reserviläisten valvonnasta ja palvelukseen kutsumisesta sekä osaltaan myös alueellisista maanpuolustusvalmisteluista. Kymenlaakson alueen 17 kuntaa kuuluivat Kouvolan sotilaspiiriin. Nämä sotilaspiirien alueet säilyivätkin lähes muuttumattomina yli 40 vuotta. Kouvolan sotilaspiiri jatkoi toimintaansa vuoteen 1993 saakka 1980-luvun puolivälissä alkanut puolustusvoimien rakennemuutos muutti aluehallintoa siten, että silloiset sotilaspiirit ja -läänit lakkautettiin ja tilalle muodostettiin kolme maanpuolustusaluetta ja 12 uutta sotilaslääniä. Lakkautettujen Kouvolan ja Lappeenrannan sotilaspiirien tilalle perustettiin 1.1.1993 Kymen sotilaslääni, jonka esikunta sijoittui Kouvolaan. Toimintaalueena oli Kymen läänin kaksi maakuntaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Sotilasläänin esikunnalle tuli sotilaspiirien toimintojen lisäksi tehtäviä lakkautetulta Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnalta, jolloin organisaatiomuutoksen myötä tehtävät otti hoitaakseen vuoteen 2007 saakka Kymen Sotilasläänin Esikunta. Sotilasläänin komentajan johdossa oli alueensa poikkeusolojen suunnittelu, valmistelu ja johtaminen, johon kuului myös liikekannallepanovalmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen. Sotilasläänin esikunta oli suoraan Pääesikunnan alaisena hallinnollisena johtoportaana käsiteltäessä alueen asevelvollisuusasioita, huoltoa, tiedotusta ja yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa. Asevelvollisuusasioiden hoito ja viranomaisyhteistyö olivat perintöä entisten sotilaspiirien tehtävistä. Hieman yli neljä vuotta oli kulunut sotilasläänin uudessa organisaatiossa, kun valtioneuvoston selonteko 1997 käynnisti koko puolustusvoimia koskevan muutoksen. Sotilasläänien asemaa järjestelmässä tarkistettiin ja tehtäviä siirrettiin maanpuolustusalueelle. Kymen sotilasläänin esikunta pieneni puolella samalla, kun palattiin lähes juurille entisten sotilaspiirien tehtäviin. Kymen sotilasläänin esikunta vastasi vuodesta 2004 alkaen valtioneuvoston selonteon mukaisesti uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän suunnittelusta Itä-Suomen sotilasläänin osalta. Suunnittelutehtävän ohessa toteutettiin Kymen sotilasläänin tehtävät ja valmistauduttiin sotilasläänin lakkauttamiseen. Kymen sotilaslääni lakkautettiin vuoden 2007 lopussa, ja Itä-Suomen sotilaslääni aloitti toimintansa 1.1.2008. Samassa yhteydessä osa sotilasläänien tehtävistä siirtyi perustetuille aluetoimistoille. ALUETOIMISTOT KULMALLA KAAKON- Kymenlaakson aluetoimisto aloitti toimintansa Haminassa ja Etelä-Karjalan aluetoimisto Lappeenrannassa 1.1.2008. Näkyvimpiä aluetoimiston tehtäviä ovat asevelvollisuusasioiden hoito kutsuntoineen ja kertausharjoituskäskytyksineen, vastuu puolustusvoimien osalta viranomaisyhteistyön koordinoimisesta maakuntansa alueella, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ohjaus ja maanpuolustustyö. Tulevan uudistuksen jälkeen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella asevelvollisuusasioiden hoito keskitetään 1.1.2015 toimintansa aloittavaan Kaakkois-Suomen aluetoimistoon. Uusi aluetoimisto organisoidaan hallinnollisesti osaksi Karjalan prikaatia ja sen toimipiste sijoitetaan Kouvolaan nykyisiin Itä- Suomen sotilasläänin esikunnan tiloihin. 19

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Karjalan prikaati - kehittyvä valmiusyhtymä Karjalan prikaati on yksi maavoimien suurimmista joukkotuotantoyksiköistä. Prikaatissamme toimii tiiviissä yhteistyössä kaikki maavoimien aselajit joukkoyksikkö -tasolla, mikä on ainutlaatuista maassamme. Karjalan prikaati on iskukykyinen mekanisoitu valmiusyhtymä. Puolustusvoimauudistuksen ja maavoimien uuden taistelutavan myötä toimintamme muuttuu ja kehittyy lähivuosina oleellisesti. Puolustusvoimauudistuksen merkittävimmät vaikutukset Karjalan prikaatille ovat operatiivisten tehtävien laajeneminen, aluetoimistojen liittäminen prikaatiin sekä aselajitoimintojen toimintaedellytysten vahventaminen. Erityisesti prikaatimme pioneeriaselaji vahvistuu merkittävästi lähivuosina. Vuoden 2014 loppuun mennessä lakkautettavan Itä-Suomen sotilasläänin (ISSL) tehtävät jaetaan Maavoimien esikunnan, Karjalan 20 prikaatin ja Kainuun prikaatin kesken. Kainuun osalta kyseessä on lähinnä Joensuun aluetoimiston roolin ja tehtävien kehittämisestä. Pääosa ISSL:n tehtävistä ja henkilöistä siirtyy Karjalan prikaatiin. Keskeisintä on operatiivisten tehtävien ja vastuiden siirtyminen tänne Vekaranjärvelle. Vastuiden vaihtamisen valmistelutyö on jo käynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa rinnakkaista suunnittelua ja hyvää yhteistyötä operatiivisessa viitekehyksessä. Ajankohta yhteistyön aloittamiselle on erinomainen, onhan joukkotuotanto muuttumassa maavoimien uuden taistelutavan myötä. Vastuunsiirto ja operatiivinen yhteistyö tapahtuu maavoimien ohjaamana ISSL:n komentajan johdossa. Työ on alkanut hyvin. Puolustusvoimauudistus muuttaa Karjalan prikaatin organisaatiota. Aluetoimistojen liittäminen prikaatiin kasvattaa joukko-osastomme vaikuttavuutta alueellisesti. Prikaati toimii tulevaisuudessa Kirjoittaja, eversti Ahti Kurvinen on Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö. usealla eri paikkakunnalla, mikä asettaa haasteita johtamiselle. Kentällä tehtävän maanpuolustustyön määrä tulee lisääntymään. Ensi vuoteen asti tämä tärkeä työ tehdään sotilaslääneissä. Apulaiskomentajan tehtävän lisääminen organisaatioomme parantaa prikaatimme toimintaedellytyksiä ja johtamiskykyä myös maakunnissa.

Varusmiesten loppukyselyn mukaan armeija-aika Karjalan prikaatissa koettiin p Kevyen kranaatinheittimistön koulutusvolyymi kasvaa merkittävästi uudistetun taistelutavan myötä osi- Lakkautettavan Pioneerirykmentin joukkotuotantotehtävät tullaan toteuttamaan puolustusvoimien kolmessa valmiusyhtymässä. Karjalan prikaatista kehittyy raivaamisen osaamiskeskus, jossa joukkotuotantotehtävien lisäksi järjestetään myös kantahenkilökunnan raivaamiseen liittyvät kurssit ja koulutus. Raivaamisen kärkiosaaminen sisältää myös kouluttautumisen kansainvälisiin tehtäviin. Karjalan prikaati siirtyi Vekaranjärvelle vaiheittain 1968-1973. Pääosa nykyisestä rakennuskannasta rakennettiin vuosina 1964-1973. Nykymuotoiseksi kuuden joukkoyksikön prikaatiksi kasvoimme vasta vuonna 2003. Edellä kuvattu kehitys paljastaa tämän hetken suurimman haasteemme, joka on rakennuskantamme kehittäminen vastaamaan tulevia tarpeitamme. Pelkistetysti voidaan sanoa, että pääosa infrastruktuuristamme on alun perin rakennettu palvelemaan 1-2 pataljoonaa. Nyt joukkoyksiköitä on kuusi. On myös huomioitava, että kaluston kirjavuus ja teknistyminen sekä kaluston määrän kasvu asettavat suuret haasteet huoltojärjestelmämme toimivuudelle. Kunnossapidon kumppanuuden ratkaisut tulevat mahdollisesti lisäämään rakennuskannalle asetettavia vaatimuksia. Kevyen kranaatinheittimistön koulutusvolyymi kasvaa merkittävästi uudistetun taistelutavan myötä. 21

Kymen Vartio nro 29 / 24.2.2013 Karjalan prikaatin rakennuskantaa on kehitetty joukko-osaston laajentumisen rinnalla. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen ovat edenneet kehittämissuunnitelmien ja taloudellisten realiteettien ohjaamina. Tänä vuonna käynnistyvät urheilutalon ja yhden majoituskasarmin peruskorjaukset. Lisäksi ampumaratoja parannetaan vastaamaan koulutustarvetta ja tiukentuvia ympäristömääräyksiä. Raivaajakoulutuksen keskittäminen Vekaranjärvelle lisää uudisrakentamisen tarvetta erityisesti pioneeriaselajin toiminnoissa. Hankelistalla ovat raivaamiskoulutushalli ja -rata sekä kiitotie. Puolustusvoimauudistukseen liittyen laajennetaan myös prikaatin keskusvarastoa. Edellä mainittujen rakennettavien ja peruskorjattavien kohteiden lisäksi Karjalan prikaatissa on useita muita hankkeita, joiden eteneminen toteutettaviksi hankkeiksi on ensisijaisen tärkeää. Kriittisin kohde lienee muonituskeskus, jonka peruskorjaaminen 22 on suunniteltu vuodelle 2016. Karjalan prikaatin henkilöstökokoonpano kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 50 työntekijällä ollen tuolloin 595 henkeä. Ylimenokaudella vuosina 2015-2017 prikaatissa työskentelee parhaimmillaan liki 650 henkeä. Tämä johtuu puolustusvoimien joustavasta ja työtekijän tarpeet huomioivasta henkilöstöpolitiikasta. Seuraavien vuosien aikana prikaatiimme siirtyy siis yhteensä yli sata työntekijää 12 eri joukko-osastosta. Samaan aikaan osa nykyisistä työntekijöistämme eläköityy tai jatkaa uraansa jossain toisessa joukko-osastossa. Puolustusvoimauudistuksen kanssa yhdenaikaisesti toteutettava joukkotuotantotehtävien muutos lisää toimeliaisuutta joukkoosastossa. Maavoimien uudistettu taistelutapa lanseerattiin jo viime vuonna ja joukkotuotanto käynnistetään suunnitellusti tänä vuonna. Henkilöstön kouluttaminen alkoi jo hyvissä ajoin viime vuonna ja se jatkuu edelleen. Suunnitelmat ja osaaminen saadaan ajoissa Mekanisoitujen joukkojen koulutustaidon sekä taktiikan ja operaatiotaidon osaamista ylläpidetään myös tulevina vuosina. kuntoon. Koulutuskaluston saaminen ajoissa käyttöön aiheuttanee haasteita. Tämä on huomioitava suunnittelussa ja asetettaessa koulutustavoitteita ensimmäisille saapumiserille. Karjalan prikaati on ollut pitkään mekanisoitu valmiusyhtymä. Nyt joukkotuotantotehtävien siirtyessä hajautettujen pataljoonien kouluttamiseen vaunujen käyttö vähenee oleellisesti. Lähivuosina on huolehdittava myös siitä, että emme kadota vahvaa mekaanisten joukkojen käytön osaamistamme. Ammattitaito ja sen mukanaan tuomat ammuttamis- ja tarkastusoikeudet eivät synny nopeasti. Muutoksen johtaminen vaatii myös hallittua osaamisen johtamista. On varmistettava osaamisen siirtyminen myös tämän uudistuksen jälkeiseen uudistukseen.