Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Transkriptio

1 Julkaisuvapaa kello Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Olemme tänään kokoontuneet yhdistyksenne 80-vuotisjuhlaan. Savonlinnan Reserviläiset on yksi niistä harvoista liiton jäsenyhdistyksistä, jotka perustettiin jo ennen talvisotaa ja, joiden toiminta yhä jatkuu. Aivan 1940-luvun lopulla ennen sotia toimineita yhdistyksiä alkoi pikkuhiljaa heräillä henkiin sodanjälkeisten vaikeiden vuosien jälkeen ja Savonlinna oli yksi näistä. Niiden vanavedessä perustettiin uusia reservinaliupseeriyhdistyksiä eri puolelle maata luvun puoliväliä lähestyttäessä paikallisia yhdistyksiä oli jo yli 50 ja ne päättivät perustaa keskusjärjestön, Reservin Aliupseerien Liiton. Tämä tapahtui huhtikuussa 1955 Helsingissä. Nykyisin Reservin Aliupseerien Liitto tunnetaan nimellä Reserviläisliitto ja sen jäsenyys on avoin kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille. Jokainen liittoon kuuluva jäsenyhdistys, joita meillä on tällä hetkellä 342, on itse saanut linjata, edellyttääkö se jäseniltään armeijan käymistä vai ei. Täällä Savonlinnassa suoritettu palvelus on jäsenyyden edellytyksenä, mutta myös nuorisojäsenyys on mahdollinen. Parikymmentä vuotta sitten tehty linjantarkistus on nostanut kokonaisjäsenmääräämme noin kolmanneksen. Jäsenkasvun myötä Reserviläisliitosta on tullut Suomen selkeästi suurin maanpuolustusjärjestö. Kasvu jatkuu yhä ja viime vuonna ylitimme ensimmäistä

2 kertaa jäsenen rajapyykin. Vahva jäsenkasvu on muuttanut jäsenistömme rakennetta, mikä näkyy erityisesti miehistön suurena määränä. Miehistö muodostaakin jo lähes kolmanneksen ja sen osuus jäsenistöstämme kasvaa vuosittain. Aliupseerien suhteellinen määrä on samassa tahdissa laskenut ja on tällä hetkellä vajaat 60 prosenttia. Naisia jäseninä on viitisen prosenttia ja heistä valtaosa ei ole suorittanut vapaaehtoista asepalvelusta. Sama kehityssuunta näkyy myös täällä Savonlinnassa, josta haluan teitä onnitella. Vuoden 2015 jälkeen jäsenmääränne on noussut noin 16 prosenttia. Miehistöarvoja kantavat reserviläiset muodostavat jäsenistänne nyt lähes 33 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin liitossa keskimäärin. Reserviläisliiton ja sen jäsenyhdistysten sääntömääräisenä tehtävänä on edistää reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja suomalaisten maanpuolustustahtoa. On selvää, että kykenemme toteuttamaan näitä tarkoitusperiä sen paremmin ja tehokkaammin, mitä suurempi määrä suomalaisia on toiminnassamme mukana. Pidetään tämä aina mielessä. Hyvät ystävät, Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan siinä. Asevelvollisuuslaissa käytännön velvollisuudet on säädetty koskemaan miespuolista väestönosaa niin, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta. Asevelvollisuus loppuu sen vuoden lopussa, jolloin henkilö täyttää 60 vuotta. Naispuolisella väestönosalla ei vastaavaa velvollisuutta ole, mutta vuotiailla naisilla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Muutama sata naista palveluksen vuosittain suorittaakin ja 2/3 tästä joukosta saa tänä aikana johtamiskoulutuksen joko

3 aliupseerikouluissa tai reserviupseerikouluissa. Tämä kertoo hyvin palvelukseen hakeutuvien naisten korkeasta palvelusmotivaatiosta ja osaamisesta. Nykymallinen yleinen asevelvollisuus nauttii kansalaistemme suuren enemmistön vahvaa kannatusta. Nuoret suomalaiset käyvät kuitenkin säännöllisesti keskusteluja siitä, miten vain miespuolista väestönosaa koskeva asevelvollisuus sopii yhteen nykypäivän tasaarvokäsityksen kanssa. Norjassa onkin tämän johdosta päädytty sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen ja myös läntinen naapurimaamme Ruotsi todennäköisesti tekee samansuuntaisen ratkaisun palauttaessaan voimaan asevelvollisuuden, joka siellä muutama vuosi sitten lakkautettiin. Norjan ja Ruotsin mallia ei voi kuitenkaan suoraan verrata Suomeen, sillä niillä on käytössä valikoiva asevelvollisuus, jossa läheskään koko ikäluokkaa ei kutsuta palvelukseen. Suomessa taas noin kolme neljäsosaa miespuolisesta ikäluokasta kutsutaan palvelukseen ja valtaosa heistä myös suorittaa sen. Palveluksen jälkeen heidät sijoitetaan hengen suuruisiin sodan ajan joukkoihimme, joiden vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Valtaosa on miehiä, mutta mukana on myös naisia. Naisten lakisääteisen asepalvelus toisi tärkeää johtamiskokemusta, verkostoitumista muihin ikäluokan edustajiin ja lisäisi naisten tietoja Puolustusvoimista ja koko puolustusjärjestelmästämme. Maanpuolustusasioiden hatara tunteminen naisilla näkyy monissa tilastoissa, joista Reserviläisliiton tunnettuus on yksi. Alkuvuonna tehdyn puhelingallupin mukaan yli puolet suomaisista naisista ei tunne Suomen suurin maanpuolustusjärjestöä edes nimeltä. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että naispuolisen väestönosan maanpuolustustahto on nykyisen palvelusmallin johdosta miespuolista alhaisempi. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viimeisessä mielipidemittauksessa naisten maanpuolustustahto on

4 laskennallisesti 11 prosenttia miespuolista väestönosaa alhaisemmalla tasolla. Uskallan väittää, että tämä naisten puolustustahtovaje johtuu ensisijaisesti puutteellisista tiedoista. Naisilla ei ole riittäviä tietoja Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme. Suurin osa naisista ei ole riittävän tietoinen siitä, että Suomella on monesta muusta Euroopan maasta poiketen edelleen itsenäinen ja uskottava kyky puolustaa koko valtakunnan aluetta. Mielestäni jokaisen suomalaisen sukupuoleen katsomatta on hyvä tietää, että meillä on eurooppalaisittain suurehkot, pääosin reserviläisistä koostuvat, hengen vahvuiset sodan ajan joukot, joiden lisäksi sijoittamatonta reserviä on yli henkeä. Kuten Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö pari viikkoa sitten Santahaminassa muistutti, Suomessa on enemmän tarvittaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä kuin Saksalla, jossa on asukkaita 16 kertaa enemmän kuin Suomessa. Saksalaiset kutsuvieraamme kuuntelivat presidentin puhetta naama vakavana. Asevelvollisuuslakia tulisikin muuttaa. Esitän, että lakiin lisätään naisia koskeva velvollisuus osallistua kutsuntoihin ja siellä tapahtuvaan palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Jälkimmäisen läpäisevät voisivat sitten vapaasti päättää hakeutuvatko naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen vai eivät. Tästä lakimuutoksesta seuraisi monia hyviä asioita. Naispuolinen väestönosa saisi kutsunnoissa enemmän tietoa Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme, mikä todennäköisesti kasvattaisi naisten maanpuolustustahtoa. Puolustusvoimat puolestaan saisi palvelukseen lisää osaavia ja motivoituneita naisia. Arvoisat reserviläisveljet ja sisaret Reserviläisliiton puolesta haluan kiittää kutsusta tähän tapahtumaan ja samalla onnitella

5 tasavuosijuhlaansa viettävää Savonlinnan paikallisyhdistystämme. Olette jo kahdeksan vuosikymmenen ajan tehneet merkittävää työtä puolustuksemme hyväksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön saralla. Toiminnallanne on ollut aina merkitystä ja se on edelleen tärkeää. Toivotan teille paljon onnea sekä voimia jatkaa arvokasta työtänne itsenäisen isänmaamme hyväksi myös tulevaisuudessa. Muistoksi näistä sanoista ja tästä tilaisuudesta luovutan yhdistykselle liiton standaarin. Pyydän yhdistyksen puheenjohtajaa vastaanottamaan huomionosoituksen. Kiitos!