Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Towards Value Networks in Construction

Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Towards Value Networks in Construction Tapio Koivu, Hans Björnsson Teknologiakatsaus/Technology Review 137/2003

Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Linjaukset rakennusklusterin teknologiaohjelman kansainvälistymiselle Towards Value Networks in Construction Outlining Internationalisation for the Building Cluster Technology Program Tapio Koivu VTT Silicon Valley Hans Björnsson Stanford University

Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Linjaukset rakennusklusterin teknologiaohjelman kansainvälistymiselle Tapio Koivu VTT Silicon Valley Hans Björnsson Stanford University Teknologiakatsaus 137/2003 Helsinki 2003

Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN 1239-758X ISBN 952-457-105-6 Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

Esipuhe Tekes järjesti 18 19. syyskuuta 2002 kutsuseminaarin, jonka tavoitteena oli hahmotella päälinjat suomalaisen rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuden kansainvälistymiselle. Seminaarissa koottiin niin suur- kuin pk-teollisuuden kokemuksia kansainvälistymisestä ja linjattiin keinoja, millä kansainvälistä kilpailukykyä kehitetään Rakennusklusteriohjelman nimellä valmisteltavassa teknologiaohjelmassa. Seminaarin alustajiksi oli pyydetty professori Hans Björnsson, University of Stanford; professori Brian Atkin, University of Reading; professori David Gann, SPRU; professori Amy Shuen; University of Berkeley sekä TkT Tapio Koivu; VTT/Silicon Valley. Seminaarin osallistujia olivat Kim Hagström, Halton Oy; Henrik von Hedenberg, Tekla Oyj; Kaj Hedvall, Senaatti-kiinteistöt; Veli-Matti Kullas, Skanska Oyj; Raimo Lehtinen, Teräspeikko Oy; Erkki KM Leppävuori, VTT; Matti Mantere, Rakennus Oy Lemminkäinen; Lauri Palojärvi, Finnforest Oyj; Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT ry; Lauri Ratia, Oy Lohja Rudus Ab; Ilpo Relander, Nunnalahden Uuni Oy; Seppo Ruotsalainen, Tekla Oyj; Juho Saarimaa, VTT; Pekka Sairanen, Metsäpuu Oy; Antti Suonranta, UPM-Kymmene Oyj sekä Markku Vesa, Eurodevo Oy. Tekesistä seminaariin ottivat osaa Ari Ahonen; Mika Lautanala; Olli-Pekka Nordlund ja Tom Warras. Tekes kiittää julkaisun tekijöitä sekä kaikkia seminaariin osallistuneita sekä seminaarin alustajia heidän panoksestaan tämän julkaisun syntymiseen ja toivoo, että kirja on ahkerassa käytössä pohdittaessa, kuinka rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuutemme kansainvälistyy. Helsingissä helmikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

Tiivistelmä Tämä raportti on tulos selvitystyöstä, jonka Teknologian kehittämiskeskus, Tekes, käynnisti syksyllä 2002. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kansainvälistymisstrategia kansalliselle, käynnistyvälle rakennusklusterin teknologiaohjelmalle. Voidaan perustellusti väittää, että suomalaisen kiinteistöja rakennusklusterin kansainvälinen toiminta on rakennustuote- materiaaliteollisuuden vientiaktiviteettien ja sektorin suomalaisomistuksessa ulkomailla olevien yritysten varassa. Paineita kansainvälisen toiminnan uudelleensuuntaamiseen ja korostamiseen aiheuttaa omistajuudessa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös se, että Suomen kansallisvarallisuudesta 70 % on rakennetussa ympäristössä infrastruktuurissa ja rakennuksissa. Asiakastarpeiden hallinta, uudet materiaalit ja järjestelmät ja tiedonhallinta prosesseissa muodostavat keskeiset sisältökokonaisuudet rakennusklusterin teknologiaohjelmalle. Em. painopisteet ohjaavat voimakkaasti myös sitä, miten teknologiaohjelma voi tukea kansainvälistymistä. Ratkaisevaa teknologiaohjelman kannalta on se, mitä kansainvälistymistä koskevia kriteerejä ohjelman projekteille asetetaan ja miten ne ohjaavat resurssien rahan allokointia. Selvityksessä esitetään, että kriteerit ohjaisivat projekteja vahvasti valittujen, sellaisten 1 3 teknologia-alueen tutkimus- ja kehitystyöhön, joiden pohjalta voidaan olettaa suomalaisen erikoisosaamisen ja teknologian nousevan kansainväliselle huipputasolle. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehitystyön rajaamista sellaisille markkinalähtöisille aihealueille, joissa voidaan erilaistua tai sopivalla tavalla täydentää muualla maailmassa tehtyä työtä. Myös tutkijoiden ja kehittämistoiminnassaan aktiivisten yritysten verkottuminen parhaiden osaajien kanssa nousee tärkeään asemaan. Kriittisen massan aikaansaaminen kansainväliselle huipulle nostettavan osaamisen ja teknologian taakse on teknologiaohjelman johtamista ajatellen haasteellisin ongelma. Jotta suomalainen kiinteistö- ja rakennusala voi saada aikaan t&k:n avulla halutun vaikuttavuuden, on saatava aikaan positiivinen kierre: Tutkimuksen on oltava niin kovatasoista, että se houkuttelee rahoitusta globaaleista yrityksistä. Kovatasoisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyön tulisi parantaa kilpailukykyä, synnyttää uusia innovaatioita ja tuotteita. Näin saavutetun vaikuttavuuden tulisi ruokkia entisestään osaamisen kasvattamista ja etumatkan säilyttämistä. Tässä raportissa esitettävä strategia ehdottaa, että klusteriohjelma fokusoi kansainväliselle huipputasolle tähtäävän tutkimus- ja kehitystyön arvoverkkojen kehittämiseen. Arvoverkoilla tarkoitetaan laajennusta arvoketjuajatteluun; sen sijaan, että yritykset toimisivat lineaarisessa, rooleiltaan tarkkaan määritellyissä arvoketjussa, ne voivat toimia joustavammin ja vapaammin eri rooleissa. Arvon tuotto voi tapahtua hyvin erilaisissa muodoissa ja tällaiset yritysten yhteenliittymät arvoverkot voivat konfiguroitua projekti- tai asiakaskohtaisesti. Arvoverkkojen kehittämisen tuloksena voi syntyä esimerkiksi kansainvälisesti kilpailukykyinen, uudella tavalla toimiva uuden sukupolven rakennusliike. Arvoverkkojen kehittäminen kansainväliselle huipputasolle vaatii osaamisen integrointia prosessien hallinnan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian alueilta loppuasiakkaiden näkökulmasta. Menetelmien, työkalujen, prosessien ja johtamisen kehittämisen lisäksi on kyettävä toteuttamaan kv. tason arvoverkkoja, kyettävä luomaan niille menestymisen olosuhteet ja verkostot asiakaslähtöiseen kehitystoimintaan ja kansainväliseen liiketoimintaan. Tutkimus- ja kehitystyön tukemiseksi suositellaan lisäksi toimintoja, joilla yrityksille tuotetaan entistä tehokkaammin tietoa markkinoista ja mahdollisuuksista mielenkiintoisissa kohdemaissa ja -markkinoissa. Jatkotoimenpiteinä strategian jalkauttaminen vaatii teollisuuden ja avainorganisaatioiden sitoutumisen strategian ja tavoitteiden taakse. Tässä yhteydessä raportissa esitettyjä alustavia tutkimusaiheita ja teemoja voidaan todennäköisesti tarkentaa. Tasapaino jaettaessa resursseja eri teemoille ja asetettaessa kriteerejä projekteille on otettava huomioon kansainvälistymisen tavoitteet ja haluttu vaikuttavuus. Teknologiaohjelman valmistelussa ja johtamisessa olisi tehostettava kansainvälisten verkostojen rakentaminen siten, että varmistetaan innovaatioketjun katkeamattomuus ja yhteistyön jatkuminen tutkimuksellisten vaiheiden jälkeenkin. Tukitoimintoja näiden verkostojen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi on syytä lisätä. Myös benchmarking-toimintaa suositellaan parhaiden partnerien ja käytäntöjen löytämiseksi.

Alkusanat Suomi on menestyksellisesti kyennyt tuottamaan globaaleja, maailmanluokan yrityksiä viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Luonnollisesti telekommunikaatioala ja Nokia ovat olleet tämän kehityksen kärjessä. Myös kiinteistö- ja rakennusala voi listata kansainvälisiä menestyjiä, kuten Uponor, Rautaruukki, Sanitec, Finnforest, UPM ja klusteriin luettava Kone. Voidaan myös sanoa, että potentiaalinen kysyntä suomalaiselle alan osaamiselle, esimerkiksi rakentamisen tietotekniikan alueella, on konkretisoitumassa. Kansainvälistymispaineita lisää myös se, että kiinteistöt ja rakennettu ympäristö edustaa 70 %:ia Suomen kansallisvarallisuudesta. Tämän varallisuuden tehokas ja kilpailukykyinen käyttö edellyttää tiedon hankkimista maamme ulkopuolelta parhaista mahdollisista lähteistä. Kirjoittajat haluavat kiittää vielä prosessissa osallisena olleita kansainvälisiä asiantuntijoita, prof. David Gannia, prof. Amy Shuenia ja prof. Brian Atkinia antoisista ja ajatuksia herättävistä esitelmistään selvitystyön yhteydessä pidetyssä seminaarissa. Heidän pitämien esitysten taso edusti maailman kärkeä rakennusalan innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen alueella. Tämä hanke ja raportti on tehty yhteistyössä Innovaatio- ja teknologiajohtamisen instituutin (IMIT) kanssa. Sen Piilaakson toiminta edustaa yhteispohjoismaista palvelutoimintaa, joka on synnytetty VTT:n ja IMIT:in Ruotsin organisaation tuella ja kirjoittajien toimesta. Lämmin kiitos myös IMIT:in puolesta Tekesille että osallistuneille tahoille! Aloite tämän tutkimuksen tekemiseen on lähtenyt muutamalta edistykselliseltä ja eteenpäin katsovalta alan edustajalta. Erityisesti on syytä kiittää Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin Ari Ahosta ja Olli-Pekka Nordlundia tutkimuksen nopeasta saattamisesta liikkeelle. Lisäksi kirjoittajat haluavat kiittää kaikkia niitä asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana tuottamassa ideoita, toimenpide-ehdotuksia ja tuoneet esiin ongelmia. Asiantuntijat ovat edustaneet alan kärkiyrityksiä ja heidän kanssaan työskentely on ollut hedelmällistä ja miellyttävää. Palo Alto, 4. 1. 2003 Tapio Koivu Hans Björnsson

Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Alkusanat 1 Johdanto............................................................ 1 1.1 Globaali kiinteistö- ja rakennusala............................................ 1 1.2 Tutkimuksen tavoite....................................................... 1 1.3 Toteutus................................................................ 2 2 Yritysten globaali toimintaympäristö..................................... 3 2.1 Nykyisiä ja nousevia markkinoiden piirteitä..................................... 3 2.2 Innovaatioiden rooli globalisoitumisessa....................................... 4 3 Case-esimerkkejä kansainvälisistä ohjelmista............................. 7 3.1 Visio 2020 Ruotsalainen näkökulma......................................... 7 3.1.1 Trendejä ja fokusalueita....7 3.2 Erinomaisuuden saavuttaminen esimerkki Kanadasta........................... 8 3.2.1 Kanadan rakennusalan haasteet...8 3.2.2 Kanadalaisten toimintasuunnitelma...9 3.3 Brittien rakentamisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan uudelleenorganisointi.......... 9 3.3.1 Katsaus Yhdistyneiden kuningaskuntien t&k-politiikkaan...9 4 Uusia, nousevia teknologioita.......................................... 11 4.1 Ideoita tutkimusaiheiksi................................................... 12 5 Strategiset linjaukset................................................. 15 5.1 Teknologiaohjelman sisältö................................................ 15 5.2 Vaihtoehtoja projektisalkun muodostamiseksi.................................. 15 5.3 Kansainvälistymisen avaintoimenpiteet: tunnustelu, mobilisointi ja ulkomaantoimintojen johtaminen............................................ 17 6. Visio, tavoitteet ja toimenpiteet........................................ 19 6.1 Arvoverkottumisella tuotteiden viennistä tietämyksen vientiin...................... 19 6.2 Tavoitteet ja avaintehtävät................................................. 20 7. Johtopäätökset..................................................... 21 7.1 Opittuja asioita.......................................................... 21 7.2 Jatkotoimenpiteet........................................................ 21 Lähteitä............................................................... 23 Liite A Seminaarin osallistujalista........................................... 25 Tekesin teknologiakatsauksia

1 Johdanto 1.1 Globaali kiinteistö- ja rakennusala Rakennustoiminnan volyymin arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 3,4 3,9 triljoonaa US dollaria vuodessa. Arvioita kiinteistöalan volyymeista on hankalasti saatavilla, mutta varovaisestikin arvioiden edellisen summan voi kertoa kahdella, jos halutaan antaa sivistynyt arvaus maailmanlaajuisen klusterin volyymeista. Suurin osa varsinkin rakennustoiminnassa liikkuvasta rahasta vaihtaa omistajaa kansallisesti. Rakentaminen on projektitoimintaa ja siinä operoidaan paikallisesti. Esimerkiksi Euroopassa on arvioitu yli rajojen tehtävän rakennustoiminnan osuudeksi noin 2 % kokonaisvolyymeista. Sen sijaan paikallisesti toimivat rakennusliikkeet ovat tyypillisesti isojen, monikansallisten konsernien omistuksessa, mm. Skanskan USA:ssa omistamat rakennusliikkeet ovat koko maanlaajuisesti neljän suurimman rakennusliikkeen joukossa. Suomalaisten rakennusalan yritysten kansainvälinen toiminta jaetaan yritysten ja niiden tytäryhtiöiden tai hallitsemien yritysten paikalliseen toimintaan sekä projektien, palveluiden, tuotteiden ja rakennusmateriaalien vientiin. Vuoden 2001 tilaston [RT, 2001] mukaan tuotteiden ja materiaalien viennin arvo oli 4,1 mrd.. 47% tästä tulee metallituotteiden viennistä, 25 % sahatavarasta ja 17 % muista puutuotteista. Ulkomailla toimivien suomalaisten alan yritysten hallinnassa olevien yritysten liikevaihdoksi arvioitiin 1997 4,2 mrd.. Uusimman, VTT:n vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan tämä luku on noussut 7,1 mrd. :oon. Suomalaisten rakennusliikkeiden ulkomaan projektitoiminnan laskutus oli vuonna 2001 790 milj.. Kohdemaista Ruotsi ja Venäjä olivat tärkeimmät. Suunnittelutoiminnan vienti on volyymiltaan hyvin vaatimatonta verrattuna edellisiin lukemiin. Luvut vaihtelevat 10 ja. 20 miljoonan euron välillä 1990-luvun ajalta [VTT, 1998]. Yritysten ulkomaalaisomistusta koskeva lainsäädäntö muuttui dramaattisesti 1990-luvulle tultaessa. Muutos näkyi nopeasti myös rakennusalalla. VTT:n 1990-luvun lopulla tekemän selvityksen mukaan ulkomaisten yritysten osuus Suomen rakentamisen volyymistä oli noin 20 %. Yhteenvetona voi todeta, että rakennusalan kansainvälisyys nojaa eniten rakennustuoteteollisuuden vientiin ja suomalaisten rakennustuoteteollisuuden yritysten omistamien yritysten liikevaihtoon ulkomailla. Näistä tuotteista puupohjaisten tuotteiden ja metalliteollisuuden tuotteiden, erityisesti hissien osuus on merkittävä. Viennin ja kansainvälisen toiminnan riippuvuus rakennusalalle perinteisestä tai ominaisesta teknologisesta osaamisesta näyttää tilastojen perusteella olevan kohtalaisen heikkoa. Kansainvälisyys ei eritoten näytä olevan tekemisissä niiden osaamisien ja teknologioitten kanssa, joihin mm. kansalliset teknologiaohjelmat ovat kohdentuneet viime vuosien aikana. 1.2 Tutkimuksen tavoite Aloite tämän selvityksen tekemiselle on syntynyt Teknologian kehittämiskeskuksessa, Tekesissä. Tekes on investoinut rakennusalan teknologian kehittämiseen merkittäviä summia. Näiden investointien tuloksena alalle on syntynyt uutta osaamista, kilpailukykyisempiä tuotteita ja innovaatioita. Kuitenkin todellisten globaalien uusien, teknologiaan pohjautuvien tuotteiden syntyminen on vielä antanut odottaa itseään. Myös suomalainen alan tuottavuus on rankattu keskikastiin verrattuna muihin teollisuusmaihin eikä rakennusten laatu lopputuotteena ole vielä kaikin osin halutulla tasolla. Monet näistä ilmiöistä ovat tyypillisiä alalle eikä Suomi ole tehnyt poikkeusta yleisestä kehityksestä ainakaan vielä. Teknologian kehityksen ja innovatiivisuuden rooli kuitenkin korostuu tulevaisuudessa ja tarpeen tarkastella teknologian kehittämistä ja kansainvälistymistä. Tämän tutkimuksen tavoite on määritellä kansainvälistymisen merkitys suomalaisen rakennusklusterin teknologian kehittämisen näkökulmasta. Rinnan tämän selvityksen kanssa Tekes on määritellyt sisältöä klusterin uudelle teknologiaohjelmalle ja sen fokusalueille. Tavoitteena on synnyttää teknologiaohjelman sisältöä tukeva kansainvälistymisstrategia em. määritelmän lisäksi. Avainkysymykset, johon tässä tutkimuksessa haetaan vastauksia, ovat mm. Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa teknologiaohjelmalle ja rakennusklusterin innovaatiotoiminnalle, etenkin kun otetaan huomioon yritysten omistusrakenteen kansainvälistyminen 2? 2 Tässä yhteydessä oletetaan, että globaali yrityksen omistus ei välitä siitä, mistä maasta yritykselle paras mahdollinen osaaminen tai teknologia tulee kunhan se palvelee yrityksen päämääriä. 1

Miten teollisuus ja käynnistyvä teknologiaohjelma ottavat kansainvälistymisen huomioon ja miten teknologiaohjelma parhaiten hyödyntää teollisuutta tässä suhteessa? Mitä vaatimuksia kansainvälistyminen asettaa teknologiaohjelman projekteille ja projektisalkulle kokonaisuutena? Tämän raportin lukijoita ovat tyypillisesti päätöksentekijät yrityksistä, julkishallinnossa ja tutkimusorganisaatioissa. Raportti pyrkii antamaan lukijalle paremman käsityksen siitä, mihin kansainvälistymisellä pyritään ja millaisia asioita tutkimuksessa voidaan tehdä kansainvälisen kanssakäymisen parantamiseksi. 1.3 Toteutus Tämä raportti on syntynyt tiiviissä yhteistyössä teollisuuden edustajien kanssa. Strategiaprosessi käynnistettiin kahden päivän seminaarilla, jonka osallistujat käsittelivät kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia. Seminaarin osallistujalista on liitteessä A. Seminaarin tuloksia täydennettiin haastatteluilla. Tämän raportin luonnosta kierrätettiin lisäksi kommentoitavana seminaarin osallistujilla. Strategia perustuukin hyvin pitkälti seminaarissa pidettyihin esiintyjien alustuksiin, käytyihin keskusteluihin ja ryhmätöihin sekä seminaarin jälkeen haastatteluissa tehtyihin tarkennuksiin. Taulukossa 1 on esitetty seminaarin ohjelma. Tämä raportti rakentuu sekä haastattelujen ja seminaarin tuloksien että kirjoittajien vetämien johtopäätösten varaan. Taulukko 1. Strategiaseminaarin ohjelma. Aika Aihe Vastuu Päivä 1 9:00 Johdanto, esittelyt, odotukset seminaarilta Björnsson, Koivu 9:30 Motiivi rakennusklusteriohjelman kansainvälistymisstrategian laatimiselle Ari Ahonen/O-P. Nordlund, Tekes 9:45 Teema A: Teknologia- ja innovaatiostrategioiden laatimisen keinot Keinot kansainvälisen tason innovaatio- ja teknologiastrategian laatimiselle pienen talouden kannalta. Mitä globalisoituminen tässä suhteessa merkitsee rakennusklusterille ja mitä asioita strategiassa on otettava huomioon? Mitä muualla on tehty? Amy Shuen, UC Berkeley, Haas Graduate School of Business 11:30 Lounas 12:30 RYHMÄTYÖ 1: Missä rakennusklusterissa ollaan nyt? TULOS: Polttavimpien ongelmien tunnistaminen Shuen Björnsson 14:30 Ryhmätyön tulosten esittely Koivu, osallistujat 15:30 Teema B: Teknologiatrendit ja teollisuuden uudet tavat ajatella Nousevat teknologiat ja trendit: Informaatio- ja kommunikaatioteknologiat, miniatyyritasolta Brian Atkin, Univ. of Reading verkottuneisiin toimintamalleihin, näkemyksiä uusista mahdollisuuksista. Esimerkkeinä älykäs pöly ja laboratorio piilastulla -tutkimukset. 17:30 Illallinen 19:00 RYHMÄTYÖ 2: Ideointi uusien tutkimusaiheiden, tuotteiden, toimintamallien, prosessien, liikeideoiden ja tarpeiden tunnistaminen Björnsson/Koivu Päivä 2 8:45 Teema C: Kasvu globaaliksi yritykseksi Shuen Esimerkkejä muualta, miten reagoida markkinaimuun, miten muut ovat tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin, miten muut partneroituvat, jne.. 10:00 RYHMÄTYÖ 3: Shuen, Björnsson Strategian painopisteet 11:00 Ryhmätyön tulosten esittely 11:30 Lounas 12:30 Teema D: Innovaatiotoiminnan johtaminen globaalissa verkostossa Case-esimerkkejä, lähestymistapoja, menestymisiä ja epäonnistumisia Prof. David Gann, SPRU, Sussex 13:15 RYHMÄTYÖ 4: Toimenpiteet, miten rakennusklusteri voi hyötyä tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä? Björnsson, Gann, Koivu 14:30 Ryhmätyön tulosten esittely Björnsson 15:00 Yhteenveto, seminaarin päättäminen 2

2 Yritysten globaali toimintaympäristö 2.1 Nykyisiä ja nousevia markkinoiden piirteitä Strategiaa tekevä ryhmä otti lähtökohdaksi sen, että yritysten toimintaympäristö rakennusalallakin on tulossa entistä epävakaammaksi ja alttiimmaksi muutoksille. Vaikka muutosten nopeus ei ole verrattavissa esimerkiksi telekommunikaatioalaan, muutokset ovat näkyviä sekä markkinoilla että teknologian osalta. Jo se, että yritysten omistus on tulossa jatkuvasti kansainvälisemmäksi, muodostaa selvän lähtökohdan myös tälle selvitykselle. Muita merkillepantavia tekijöitä ovat myös kiinteistönomistajien muuttava rooli, yhä useamman teollisen tuotannon muuttuminen yhä nopeammin kulutushyödykkeiden tuottamisesta muistuttavaksi hintakilpailuun perustuvaksi liiketoiminnaksi sekä radikaaleja muutoksia mahdollistavien teknologioitten kehittyminen. Nykyisten ja nousevien trendien ja strategialle merkittävien tekijöiden tunnistamiseksi selvityksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa osallistujat keskittyivät kolmeen aiheeseen: Aihe 1: Yritysten kansainvälistymiselle 3 5 haastavimman, tärkeimmän ja läpileikkaavien liiketoiminnan tämänhetkisten ongelmien tunnistaminen. Aihe 2: Millainen olisi vaikutus yrityksenne tuottoihin, kustannuksiin ja markkinaosuuteen, jos olisi mahdollista toimia tehokkaammin vasteaikojen, tuottavuuden, varojen käytön suhteen sekä asiakkaita tai kumppaneita koskevan informaation ja palveluiden tuottamiseksi. Aihe 3: Millaisia innovaatioita, teknologiaa, prosesseja tai toimintatapoja tulisi kehittää, jotta yrityksenne voisi toimia halutulla tasolla? Vaikeimpia ongelmia koskevat vastaukset kattoivat asiakkuuden hallintaa, asiakkaan tarpeiden parempaa ja aikaisempaa ymmärtämistä, tuotannon ja toimitusketjun parempaa ja vientiin tehokkaammin sopivaa ohjausta, elinkaariasioita ja hintakilpailua, tiedonhallintaa sekä kulttuurieroja. Asiakkaiden liiketoiminnan ja prosessien ymmärtäminen nähtiin avaintekijänä minkä tahansa kansainvälisen toiminnan onnistumiseen. Paljon voidaan saavuttaa, mikäli asiakas saadaan ymmärtämään hänelle tuotettu arvo yksinkertaisemmin. Tätä varten on kuitenkin ymmärrettävä syvällisesti koko arvoketju ja ostopäätösten tekeminen. Erityisen haastavaa tämä on muussa kuin kotimarkkinassa ja mikäli halutaan reagoida nousevien markkinoiden tarpeisiin. Asiakassuhteiden hallintaa ja markkinointia ja ei voi ylikorostaa, etenkin kun kyse on kiinteistö- ja rakennusalasta. Paikallisten eritysvaatimusten, olosuhteiden ja standardien ottaminen huomioon asettaa haasteita suunnittelulle ja vaatimusten tehokkaalle hallinnalle. Arvoketjujen tai arvoverkkojen muodostaminen tai muokkaaminen uudelleen nousi esiin keskusteluissa. Esimerkiksi tehokkaasti toimivan verkoston muodostaminen avaimet käteen toimituksella tehtävälle tuotantolaitokselle Kaukoidässä on kova haaste projektia johtavalle yritykselle. Asiakasorganisaatiot eivät aina tiedä miten sopimuksia olisi laadittava tai millaisia resursseja tai osaamista projektin johtaminen vaatii. Toisinaan tuotannon skaalaaminen suurta markkinaa varten on valtava kynnys kotimarkkinoilla toimineelle yritykselle. Ylläpidon ja käytön aikaisten lisäarvoa tuottavien palveluiden markkina on myöskin suuri tuntematon alalle. Erityisen haastavaa on asiantuntijapalveluiden tai tietosisällön liittäminen perinteiseen tarjontaan. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on luonnollisesti erilaista ja tiukempaa kuin kotimaassa. Kysynnän ja kustannusten vaihtelut ovat tuntuvampia. Esimerkkeinä mainittiin työvoimakustannukset, jotka voivat olla vaikkapa Baltian maissa huomattavasti alhaisempia. Japanissa taas mahdollisuudet lisäarvoa tuottaviin ratkaisuihin ovat paremmat, mutta vastaavasti vaatimustasot myös kovempia. Toimiminen Suomen ulkopuolella vaatii notkeutta, nopeutta ja kulttuurierojen ymmärtämistä tavoilla, joihin perinteinen kotimainen koulutustausta antaa harvoin valmiuksia. Tästä huolimatta seminaarin osallistujat eivät nähneet polttavimpana ongelmana koulutetun henkilöstön saatavuutta, siitäkään huolimatta, että alalla muutoin on koettu suurten ikäpolvien eläköitymisen muodostavan ongelman. Kysymys mahdollisten parannusten vaikuttavuudesta tuotti paljon yrityskohtaisia vastauksia. Esimerkiksi projektijohtourakointia harjoittava yritys totesi, että parannuksilla parannetaan asiakkaan kannattavuutta lyhennetään rakennusaikaa parannetaan asiakkaan markkina-asemaa parannetaan tätä kautta myös omaa liiketoimintaa ja kannattavuutta. 3

Rakennustuotevalmistajat odottavat tuotantoteknologian parannusten asiakaslähtöisemmän suunnittelun saavan aikaan suuremmat volyymit ja nostavan tuotteesta saatavaa hintaa. Valmistajille oleellista on saada paremmin tietoa asiakastarpeista, joiden perusteella voidaan saada aikaan taloudellisempia ratkaisuja ja parempaa palvelua. Paremman tuottavuuden pitäisi hyödyntää sekä asiakasta että alihankkijoita. Hyödyn aikaansaaminen kaikille osapuolille tulisi johtaa pidempiaikaisiin asiakassuhteisiin ja sitoutumiseen toimimaan tiiviimmin yhteistyössä. Tämä puolestaan johtaa pääomakustannusten pienenemiseen. Ohjelmistotuottajalle puolestaan sisäisen tuotekehitysprosessin tuottavuus tuntuu muodostuvan kynnystekijäksi. Kysymys siitä, millaisia innovaatioita tulisi kehittää herätti keskustelua erityisesti informaatioteknologiasta ja sen merkityksestä. Erityisesti tuotiin esiin suunnitteluprosessi ja suunnittelun työkalut, joita olisi yksinkertaistettava. Niiden tulisi kattaa arvoketjuja nykyistä laajemmin ja niiden tulisi hallita tehokkaammin suunnittelun alkuvaiheet ja asiakkaan kanssa käytävä vuoropuhelu. Myös elinkaarikustannusten laskenta tulisi tapahtua reaaliajassa, ts. kun suunnitelmamuutoksia tehdään, kustannusvaikutusta voidaan arvioida kattavasti heti. Tarvetta uusille innovaatioille on laajemminkin ympäristöja elinkaarikysymysten parissa, tavoissa tehdä yhteistyötä erilaisissa verkostoissa, liiketoiminta prosesseissa ja toimintatavoissa. Esimerkkinä tuotiin esiin menetelmien ja työkalujen tuottaminen prosessien ohjaamiseksi niin, että kustannuksia sitovia päätöksiä voidaan tehdä myöhemmässä vaiheessa on yksi monimutkaisimmista ratkaistavista asioista. 2.2 Innovaatioiden rooli globalisoitumisessa Strategiaseminaarissa David Gann [Gann, 2002] painotti, että viimeisimmät tutkimukset painottavat innovaatiotoiminnan olevan tärkein modernien talouksien kasvun ajava voima, kilpailua tehostava tekijä ja elämän laadun parannusten tuottaja. Innovaatioiden rooli kansainvälistymisen suhteen ei tästä lähtökohdasta ole yksiselitteinen asia eikä ratkaistavissa pienellä selvityksellä. Tässä raportissa on rajauduttu siihen, mikä on teknologiaohjelman kansainvälistymisstrategian kannalta innovaatiotoiminnassa oleellisia. Tätä on myös täydennetty käsittelemällä esimerkkiyritystä, meksikolaista Cemexiä. Innovaatio on usein määritelty onnistuneeksi uuden idean hyödyntämiseksi. Ensimmäinen askel kohti menestyksekästä hyödyntämistä on keksintö vaikkapa ratkaisu ongelmaan, uusi tuoteidea tai tapa tehdä asioita uudella tavalla. Keksintöjen aikaansaaminen ei useinkaan onnistu ilman erilaisista lähteistä saatavia syötteitä tai virikkeitä. Usein ne syntyvät tutkimusta tehdessä, erilaisten ongelmien tai epäjatkuvuuksien havaitsemisesta. Nykyisin tunnistetaan se, että innovaatiotoiminta on hyvin harvoin lineaarinen prosessi. On yhä useammin mahdotonta osoittaa suora syy-seurausyhteys tutkimuksen tuottaman tiedon, uuden asiakastarpeita vastaavan tuotteen suunnittelun ja onnistuneen markkinoilletulon välillä. Innovaatioita voi syntyä markkinatarpeesta, teknologiatyöntöisesti tai ketju keksimisestä menestyksekkääseen hyödyntämiseen voi olla jotain siltä väliltä. Usein tunnistetaan myös erityyppisiä innovaatioita, esimerkiksi tuoteinnovaatioita (mitä uutta tarjotaan), prosessi-innovaatioita (miten uusi tuote tai palvelu saadaan aikaan ja toimitetaan). Innovaatioita voidaan jaotella myös sen radikaaliuden mukaan: innovaatio voi olla pieni parannus tai se voi muuttaa täysin koko yrityksen prosessit ja liiketoiminnan. Innovaation tuottamisessa voidaan tunnistaa seuraavat vaiheet: Sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön tarkastelu ja havainnointi (erityisen oleellista kansainvälistymisessä on uusien markkinoiden ja mahdollisuuksien löytäminen) Uusien mahdollisuuksien suodattaminen (vaiheessa korostuu erityisesti globaalin toiminnan kriteerit ja kansainvälinen yhteistyö) Resurssien hankkiminen tekniset, rahoitus, organisatoriset (globaalissa toiminnassa resursoinnin suhteuttaminen riskeihin ja potentiaaliseen hyötyyn on selvästi vaikeampaa) Toteutus ja/tai kaupallistaminen Seuranta ja oppiminen. Innovaatiotoiminnan johtaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä on haaste yrityksille. Todella kansainvälinen ohjelma joutuu hallitsemaan yhteistyötä ja kilpailua resurssien välillä eri maissa ja kulttuureissa. Resurssien hallinta laajenee omien sisäisten ryhmien hallinnasta usein myös partneriverkon hallintaan. Yhteydenpito ja sen varmistaminen, että resurssit kohdentuvat oikealla tavalla oikeisiin fokusalueisiin muodostuu mielenkiintoiseksi, kun ottaa huomioon innovaatiotoiminnan epälineaarisuuden. Seuraava case-esimerkki kuvaa meksikolaisen valmisbetoniyrityksen, Cemexin, tietä pienestä paikallisesta yrityksestä aidosti globaaliksi toimijaksi. 4

Case-esimerkki: Valmisbetonituotannon transformaatio Vuonna 1984 Cemex oli paikallinen 6 autonomisen yksikön valmisbetonifirma Meksikossa. Sääolosuhteet, liikenne ja työvoimaongelmat johtivat siihen, että noin puolet asiakkaista vaihtoi toimituksen sisältöä, yleisimmin aikataulua. Normaali käytäntö oli antaa kolmen tunnin aikaikkuna. Vaikeudet ennustaa kysyntää aiheuttivat tehottomuutta ja asiakastyytymättömyyttä. Cemex päätti vertailla toimintaansa alan parhaisiin ja etsiä sitä kautta ideoita ja ratkaisuja ongelmiinsa. Esimerkkinä tästä, Cemex vertasi toimintaansa FedEx in maailmanlaajuiseen toimitusjärjestelmään, joka kykenee vastaamaan kysyntävaihteluun. Samoin Exxonin seuranta, aikataulutus ja reititys toimi esimerkkinä tehokkaasta tavasta johtaa toimituksia, tässä tapauksessa tankkereita, vaikeissa sääoloissa. Houstonin hätänumerojärjestelmä toimi esimerkkinä kyvystä lähettää ajoneuvo matkaan epätarkan ja täydentyvän informaation perusteella. Esimerkkien pohjalta toteutetut investoinnit olivat Cemexissä laajuudeltaan 200 milj. $ 10 vuoden ajalle. 1989 kehitettiin Cemexnet, satelliittipohjainen kommunikaatiojärjestelmä, joka yhdisti tuotantolaitokset. Cemex avasi keskuskonttorin, joka ohjasi laitoksia, automatisoi ja virtaviivaisti talousseurannan. 1990-luvulla Cemex installoi logistiikkajärjestelmän, johon kuului betoniautoihin installoidut tietokoneet ja GPS-laitteet. Cemex yhdisti myöhemmin järjestelmän elementit maailmanlaajuiseen, satelliittiyhteyksiä ja internetiä hyödyntävään järjestelmään. Tänään Cemexin asiakkaat näkevät toimituksensa statuksen asiakasportaalin kautta, yritys toimittaa betonia tilauksesta 20 minuutin aikaikkunaan 98 % varmuudella. Yritys on tuottanut näyttöä 100 milj. $ vuosisäästöistä polttoaineissa, ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa ja käyttää 35 % vähemmän autoja. 1992 Cemex osti Espanjan kaksi johtavaa alan yritystä. Se osti myös toistakymmentä yritystä Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa sekä 2,9 mrd. $ arvoisen Houstonilaisyrityksen. Cemex omistaa kaksi rakennusmateriaalien web-pohjaista kauppapaikkaa. Sen perustama tietotekniikkayritys, Neoris, saa 40 % tuloistaan Cemexin ulkopuolelta. Cemex on palkittu sen ympäristöohjelmasta (2002 World Environmental Center Gold Medal for International Environmental Achievement). Optimoimalla tuotantoketjuaan, selkeyttämällä tietojärjestelmiään, uudelleensuunnittelemalla prosessejaan ja hallitsemalla paremmin riskejä ja kysyntää, meksikolainen perheyritys muuntautui globaaliksi maailmanluokan jättiläiseksi. Yritys on listautunut New Yorkin pörssiin ja on kolmen johtavan valmisbetonivalmistajan joukossa. Cemex kehitti kolmea tärkeää vahvuutta itselleen: 1. Presenssiä markkinoilla, tietämystä ja kykyä hallita rakentamisen logistiikkaa 2. Vahvaa teknologiapohjaa 3. Ostovoimaa. Analyytikot arvioivat Cemexin olevan tällä hetkellä matalan teknologian alalla toimiva korkean teknologian yritys. Kansainvälistettäessä Cemexin toimintaa, erityisesti kehitysmaissa, oli oleellista ottaa käyttöön kehittyneitä johtamisjärjestelmiä. Usein vastaavissa tilanteissa yritykset unohtavat investoinneista panostukset yhteisten toimintatapojen ja prosessien luomiseksi johdolle. Cemexin yritysostoissa nämä tekijät otettiin huomioon ajossa. Yksinkertaisin syy Cemexin tarpeelle kansainvälistyä oli pelko jäädä paikalliseksi ja yritysvaltausten uhka. Cemex ymmärsi, että yritysten sulautuminen oli alalla selvästi edessä ja johdolla oli vahva tahto pysyä itsenäisenä. Cemexin tietotekninen osaaminen, logistiikka ja yritysostojen jälkeinen kyky integroida toimintaa antoi sille etumatkaa kilpailijoihinsa, Holcimiin tai Lafargeen nähden. Näille on ollut huomattavasti työläämpää voittaa sulauttamisesta aiheutuvat ongelmat ja integroida järjestelmiään. 5

Yritysten kansainvälistyvä omistuspohja on tekijä, jolla on tuntuva vaikutus teknologiaohjelman strategiaankin. Seminaarissa ja sen jälkeen käydyissä haastatteluissa tuotiin esiin se, että etsiessään ongelmiinsa ratkaisuja, globaalisti toimivat yritykset etsivät parasta mahdollista osaamista ympäri maailmaa. On todennäköistä, että tietyn kehittämisen resurssit myös kohdennetaan silloin sinne, missä osaamisen kehittämisen yhteistyökin tapahtuu. Yrityksissä, joissa omistus on siirtynyt Suomen ulkopuolelle, on oletettavaa, että osa tutkimus- ja kehitystyöstäkin siirtyy Suomen ulkopuolelle jo resurssien optimaalisen käytönkin takia. Toisaalta nämä yritykset tarjoavat suomalaiselle osaamiselle valmiit hyödyntämis- ja kaupallistamiskanavat. Tällöin tietysti eteen tulee kysymyksiä aineettomista oikeuksista innovaatioihin, mutta alalla perinteisesti on ollut hyödyllisempää saavuttaa laaja markkina nopeasti kuin innovaatioiden tiukka suojaaminen. Tutkimusorganisaatiolle tämä muodostaa kaksi tärkeää haastetta, koska paine tehdä aidosti maailman luokan tutkimusta kasvaa, jotta globaaleja yrityksiä voidaan ylipäätään houkutella asiakkaiksi. Jotta tähän päästään, on kyettävä aktiiviseen kansainväliseen tutkijavaihtoon ja verkottumaan jo tiedonhaunkin takia. Toinen haaste on kyky löytää tutkimukselle oikea fokus. Maailmanluokan tason saavuttaminen edellyttää erikoistumista siten, että oma tutkimusalue osuu yritysten pitkän tähtäimen tarpeiden kanssa yksiin. Fokusointi edellyttää puolestaan tiivistä kanssakäymistä yritysten kanssa, näkemyksellisyyttä ja riskinottokykyä. Erityisen vaativaa tämä on pienelle valtiolle, jonka resurssit ovat rajattuja. 6

3 Case-esimerkkejä kansainvälisistä ohjelmista 3.1 Visio 2020 Ruotsalainen näkökulma Ruotsissa saatiin valmiiksi vastikään Visio 2020 -hanke [Flanagan, 2002]. Projektin tavoitteena oli tunnistaa ja tutkia teknologioita, jotka todennäköisimmin vaikuttaisivat rakentamiseen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kaksivuotisen projektin toteutti Chalmersin yliopisto, Readingin yliopisto ja ruotsalainen teollisuus. Tutkimuksen yhteenvedossa todettiin, että monet rakennusalan perustana toimivista tulevaisuuden teknologioista syntyvät uusien innovaatioiden myötä. Huolimatta siitä, miten nopeasti teknologiat kehittyvät muualla, muutokset tapahtuvat rakentamisessa pienin askelin. Muutosten tulee olla tasapainossa toiminnan jatkuvuuden kanssa. On tavallista, että erehdytään uskomaan teknologioiden samanaikaiseen hyödyntämiseen. Kokemus on osoittanut, että pysähdyttävä miettimään, miten teknologian hyödyntäminen rajataan ja mikä on käyttöönottavan organisaation suunta ja tavoite. Globaali talous on entistä enemmän ristiinkytköksissä niin yksilö-, yritys- kuin kansallisellakin tasolla lähes kaikkeen mahdolliseen. Pörssinotkahdus yhtäällä saattaa lähettää hyvin nopean shokkiaallon toiselle puolelle maapalloa. Monikansalliset yritykset siirtävät toimintojaan myös maapallon toiselle nurkalle ollakseen kustannustehokkaita. Projekteissa voidaan nykyään tehdä töitä maailman ja kellon ympäri. Negatiiviset ilmiöt, kuten saastuminen tai ilmastomuutokset eivät myöskään tunne rajoja. Kaikki kansakunnat saavat osansa globaaleista muutoksista, kuten väestön ikääntymisestä tai tietämyksen roolin korostumisessa kilpailukykytekijänä, ja niiden on oltava valmiita reagoimaan niihin entistä paremmin. Ruotsin rakennusala ei paljoa poikkea muiden teollistuneiden maiden aloista. Ruotsalaisista yrityksistä vain muutama toimii globaaleilla markkinoilla ja suurin osa on hyvin paikallisia. Pohjoismainen rakennusala edustaa yhteensä noin 30 % ja Ruotsin noin 7 % Euroopan markkinoista. Ruotsalaista rakentamista luonnehditaan Panoskustannuksiltaan korkeaksi kalliin työvoiman takia Tuotoskustannuksiltaan alhaisiksi, mikä indikoi korkeaa tuottavuutta Laadultaan hyväksi Työvoimaltaan koulutetuksi Omaavan osaamista rakentamisesta vaikeisiin olosuhteisiin ja maan alle Johtajaksi ympäristörakentamisessa Yhteistyökykyiseksi työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kesken Riippuvaiseksi julkishallinnosta työvoiman kehittämisen osalta Turvalliseksi työmaa- ja työpaikkajärjestelyiden osalta. 3.1.1 Trendejä ja fokusalueita Projekti tunnisti lukuisia alaa muuttavia trendejä. Nämä koskevat niin projektien rahoittamista, rakennuttamiskäytäntöjä kuin työmaatekniikoitakin. Yksityiset rahoitusjärjestelyt ovat tulleet infra-alalle jäädäkseen ja ovat tulossa entistä tärkeämmäksi myös kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkaat tulevat jatkuvasti tietoisemmiksi ja vaativammiksi, mikä johtaa entistä kovempiin kustannustehokkuusvaatimuksiin. Tuotteita ja palveluita on saatavilla paremmin yli rajojen ja kilpailu sitäkin kautta kiristyy. Elinkaaritaloudellisuuden ja kestävän kehityksen tekijöihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Kiinteistöjohtamisen näkökulma on nousemassa esiin entistä vahvemmin suhteessa rakennukseen pelkkänä lopputuotteena. Visio 2020 olettaa, että teknologia on suuri haaste tulevaisuudessa rakennusalalle. Uudet teknologiat vaikuttavat eniten kilpailukykyyn ja tuotantokustannusten pienenemiseen. Visio tunnistaa myös sen, että inhimilliset tekijät ovat vähintään yhtä suuri haaste. Työvoiman jatkuvaa oppimista, koulutusta ja valmennusta ilman ei synny osaamispääomaa, joka mahdollista teknologioiden hyödyntämisen. Teknologioita ja aihealueita, joita Visio 2020 pitää tärkeimpinä, ovat: Uuden ja älykkäät materiaalit Biomimetiikka (luonnon ilmiöiden ja rakenteiden jäljittely) Nanoteknologia Sulautetut järjestelmät Sähköinen liiketoiminta Inhimillinen pääoma kompetenssivallankumous. Seuraavan kymmenen vuoden aikana, 50 % tämän päivän teknologiasta tulee korvattua uudella. Esimerkiksi tietotekniikka korvautuu väkisinkin nopeammalla ja suorituskykyisemmällä useaan otteeseen. 7

Tutkimuksen mielenkiintoinen päätelmä on, että omistaminen tulee jatkossakin entistä enemmän keskittymään. Yrityskauppoja tullaan jatkossakin tekemään, kunnes uusi tasapaino löytyy. Tämä tulee vaatimaan joustoa työvoimalta, halukkuutta muuttaa työn ja uuden omistuksen perässä. Uusien liiketoimintamallien oletetaan olevan paljon asiakaslähtöisempiä kuin aikaisemmin. 3.2 Erinomaisuuden saavuttaminen esimerkki Kanadasta Kanadan kansallinen innovaatiostrategia on otsikoitu nimellä Erinomaisuuden saavuttaminen: Investoiminen ihmisiin, tietämyksiin ja mahdollisuuksiin [Van Vliet, 2002]. Strategiaprosessi käynnistettiin helmikuussa 2002. Sen tavoitteena on nostaa Kanada yhdeksi maailman innovatiivisimmista valtioista. Rakennusalan kontribuutio tähän strategiaan julkistettiin Kesäkuussa 2002, otsikolla Erinomaisuuden saavuttaminen rakentamisessa. Raportti käsittelee yleisiä ongelmia ja keinoja, joita tarvitaan alan uudelleenorganisoimiseksi, koulutuksen linjaamiseksi ja rahoitusjärjestelyiden muuttamiseksi ennemminkin kuin teknologioita. Suomen näkökulmasta raportti on jotain teknologisen ohjelman ja rakennuspoliittisen linjauksen väliltä tai näiden yhdistelmä. Tavoitteenasetanta on pyritty tekemään haastavaksi, mutta mitattavaksi. Tavoitteiden saavuttaminen nähdään vaikeaksi yksittäisille toimijoille tai organisaatioille, ja siksi yhteistyö ja verkottuminen korostuvat. Yritykset, jotka kykenevät ottamaan käyttöön parhaimman saatavilla olevan teknologia, kykenevät myöskin tuomaan innovatiivisimmat tuotteet markkinoille. Yksityinen sektori on tässä suhteessa hyvinvoinnin luomisen keskipiste. Julkishallinto ja akateemiset instituutiot voivat tukea rahoittamalla ja suorittamalla tutkimus- ja kehitystyötä, houkuttelemalla ja kehittämällä parasta mahdollista työvoimaa, oikeilla insentiiveillä ja varmistamalla, että kansalliset vahvuudet tunnistetaan myös kansainvälisesti. Strategian mukaan alan yrityksillä on paineta : Nostaa t&k-investointien tasoa Nostaa innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden markkinaosuuksia Luomalla uusia tuotanto-, liiketoimintaprosessi-, johtamis-, markkinointi- ja rahoitusjärjestelyjä Kehittää uusia Kanadalaisia, maailmanmarkkinoille tarkoitettuja tuotteita ja palveluita Nostaa Kanadan riskipääomasijoitusten volyymeja Tunnistaa kriittiset osaamistarpeet Investoida oppimiseen ja oppiviin organisaatioihin Houkutella parhaat ihmiset ympäri maailmaa Luoda Kanadasta ulkomailla brandi maailman innovatiivisimpana maana maailmassa Verkottua yliopistojen, oppilaitosten, julkishallinnon ja muiden alojen yritysten kanssa uusien klusterirakenteiden luomiseksi. Yhä enemmän tarvitaan sellaisia osaajia, jotka kehittyvät, kouluttautuvat ja oppivat koko uransa ajan. Julkiset perustutkimuksen investointien tason on noustava. Yliopistot vaativat paikallishallinnon tukea opetustoiminnalleen. Kanada on riippuvainen yliopistoistaan ja ammattikorkeakouluistaan ammattitaitoisen työvoiman ja tutkimuspalvelujen suhteen. Erityisesti tutkijakoulutuksen (perustason ylittävä koulutus, Kanadassa Master of Science ja Doctor of Philosophy -tasot) saaneiden kysyntä tulee kasvamaan. 3.2.1 Kanadan rakennusalan haasteet Suurin Kanadan rakennusalaa kohtaava haaste on saada tunnustus koko teollisen klusterin panoksesta valtakunnan talouden näkökulmasta. Tämä tunnistus on oleellista, jotta voidaan perustella alan kehittämisen panostuksen lisääminen ja tavoitteiden saavuttaminen kansakuntana. Julkisten tutkimus- ja kehitystoiminnan nostaminen on yksi päähaasteista. Tällä hetkellä Kanada investoi alalla vähemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin muut OECDmaat. Lisäksi Kanadan julkiset t&k-investoinnit eivät kohdennu rakennusalaan, vaan joitain poikkeuksia lukuun ottamatta korkean teknologian aloihin. Mikäli tämä politiikka ei muutu, on mahdotonta saavuttaa julkisesti asetettuja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteita jatkossakaan. Pienet yritykset muodostavat Kanadan talouden moottorin. Noin 90 % yrityksistä on kooltaan pieniä tai keskisuuria. Tämä aiheuttaa sen, että on lähes mahdotonta luoda ja viedä läpi hyvin fokusoitua mutta silti kaikkia tahoja palvelevaa tutkimus- ja innovaatiostrategiaa. On lähes mahdotonta yksittäisille yrityksille ratkaista alaa koskevia, yhteisiä ongelmia yksin. Suurienkaan yritysten panos ei riitä ratkaisemaan liittovaltiotason asettamia tavoitteita. Innovatiivisten ratkaisujen etsiminen ja kehittäminen on painettu organisatorisesti liian lähelle projekteja ja yksinoikeudella innovaatioita hyödyntäviä organisaatioyksiköitä systemaattisen koko teollisuutta palvelevan lähestymistavan sijaan. Tämän informaation panttaamisen tai vähintäänkin liiallisen suojaamisen takia hyödyntämisprosessit ovat hitaita eivätkä palvele alaa halutulla tavalla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kanadalaiset osallistuvat hyvin vähän kansainväliseen suunnittelu- tai rakennustoimintaan. Kanadan vienti on raaka-aineiden varassa sen sijaan, että vietäisiin suunnittelua tai rakentamiseen liittyvää osaamista, esivalmistettuja järjestelmiä tai rakennusosia. Ala on toiminut suojatuilla kotimarkkinoilla, joilla rakentaminen koetaan kilpailukykyiseksi. 8

Muiden OECD-maiden suhteellisen hyvin organisoidut lähestymistavat kansainvälistyä muodostavat kanadalaisille hyvän esimerkin. Tämän lisäksi ne toimivat varoittavana signaalina siitä, että Kanadan on huolehdittava rakennusalansa kilpailukyvystä. 3.2.2 Kanadalaisten toimintasuunnitelma Erinomaisuuden saavuttaminen rakennusalalla linjaa useita kansallisia innovaatiotavoitteita. Yhteenvetona näistä voidaan listata: Tietämyksen suoritustason parantaminen Lisää alan professuureja ja tutkijavirkoja Yleinen saatavuus laajakaistaisiin, nopeisiin internetpohjaisiin oppimisjärjestelmiin Rakennusalan rahoituksen lisääminen korkeakouluille. Taidot Kohdennettu lähestymistapa uuden rakennusalan teknologian ja johtamisen käytäntöjen opettamiseen ja valmentamiseen korkeakouluissa ja oppilaitoksissa Parhaiden toimintatapojen saatavuuden parantaminen. Innovaatioympäristö Uusien innovaatiotoimintaa tukevien rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöjen lanseeraaminen, projektijohtoja partnerointimenettelyjen kehittäminen Paremman tasapainon kehittäminen soveltavan ja tieteellisen tutkimuksen välille Yleisempien, innovatiivisempien ratkaisujen vieminen rakennusmääräyksiin, säännöksiin ja standardeihin, mukaan lukien julkisen ja yleisen vaihtoehtoisten ratkaisujen kirjastojen kehittäminen Yhteistyön lisääminen eri julkishallinnon toimijoiden välillä. Innovaatiotoiminnan tukeminen paikallisesti Kanadan rakennusala on fragmentoitunut ja maantieteellisesti levällään. Kanadassa on muutama keskeinen tutkimuslaitos, monet niistä tuottavat korkeatasoisia palveluita ja niillä on näyttöä alan innovaatiotoiminnan tehokkaasta tukemisesta. Teollisuus on viime aikoina tunnistanut tarpeen hajautetummalle tutkimustoiminnalle, jotta palvelu olisi entistä tehokkaampaa ja paremmin saatavilla. Alueellisten tarpeiden tyydyttäminen Alueellisten tutkimusyhteenliittymien pystyttäminen avainasemassa olevien laitosten saatavilla olevien vahvuuksien pohjalle Vero- tai muiden insentiivijärjestelyiden luominen luovien ja innovatiivisten paikallisten kykyjen tukemiseksi Tapahtumien ja seminaarien tukeminen innovatiivisten, parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi. 3.3 Brittien rakentamisen tutkimusja innovaatiotoiminnan uudelleenorganisointi 3.3.1 Katsaus Yhdistyneiden kuningaskuntien t&k-politiikkaan Rakennusalan uudelleenorganisointi ( Re-thinking construction ), eli ns. Egan Report [Egan, 2002] on viimeisin sarjassa koko alaa koskevia raportteja. Se keskittyy alan toimintatapoihin ja hallintomuotoihin innovatiivisuuden tukemiseksi eri teknologioiden tarkastelun sijaan. Rakennusalan ei katsota Brittein saarilla tekevän poikkeusta muusta teollisuudesta: sekin pohjaa kilpailukykynsä innovaatioihin, joiden kannalta tutkimus- ja kehitystoiminta on merkittävin ajuri. Kuten muuallakin, alaa ei kuitenkaan priorisoida tehtäessä päätöksiä t&k-rahoituksen suhteen. Ala organisoituu projektien ympärille, joissa sinänsä saadaan aikaan uusia innovaatioita. Kuitenkaan organisaatioissa on harvoin kykyä ottaa nämä innovaatiot seuraavissa projekteissa tai muutoin laajamittaisesti käyttöön. Raportissa 2 nostetaan esiin tarve rakentamisen suorituskyvyn parantamiseksi. Paineita kannattavuuden parantamiseksi ja arvon lisäämiseksi on useasta suunnasta. Teollisuuden vastikään itsensä perustama strategiafoorumi, joka tähtää keinojen löytämiseen Eganin raportissa esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi. Perusta Eganin esittämille tavoitteille esitettiin jo v. 1994 julkaistussa Sir Michael Lathamin raportissa Building the Team. Radikaalein siinä esitetty uusi ajatus oli, että rakentamista ja rakentamiseen liittyvien palvelujen hankintaa tulisi tarkastella arvon tuoton perusteella. Tämä oli ensimmäisiä linjauksia, joissa kansallisen strategian tasolla esitettiin mitattavaa arvon tuottoa kriteerinä halvimman hinnan sijaan. Egan korostaa partneroitumisen käsitteen ajamista läpi rakentamisessa tuottavuuden parantamiseksi. Partneroitumisen hän määrittelee ostajien ja tarjoajien koko toimitusketjun kattava yhteistyö. Yhteistyön tavoite on saavuttaa tietyt tavoitteet maksimoimalla jokaisen osallistujan resurssien käyttö. Yhteistyö perustuu yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, sovittuun menettelyyn ongelmien ratkaisemiseksi ja jatkuvien mitattavien parannusten aikaansaamiseksi. Eganin suositukset tavoitteiksi sisältävät mm.: Tarvemäärittelyn kustannusten pienentäminen 10 % Rakennusajan lyhentäminen 10 % Virheiden vähentäminen 20 % Tapaturmien vähentäminen 20 % Ennustettavuuden parantaminen 20 % Tuottavuuden parantaminen 10 %. 2 Ks. mm. www.rethinkingconstruction.org.uk 9

Tavoitteet ovat saavutettavissa: Toistamalla ja integroimalla prosesseja Ottamalla eri tahot huomioon koko projektin elinkaaren ajan Kohdentamalla huomio lopputuotteeseen niin, että kaikki projektin jäsenet tuntevat tekevänsä töitä saman tavoitteen eteen Tekemällä projektien jälkiseurantaa ja arvioimalla uutta ja opittua siten, että se on hyödynnettävissä seuraavissa projekteissa ja koko verkoston yhteistyön näkökulmasta. Egan ehdottaa, että oppiminen ja taitojen kehittäminen voi tapahtua tehokkaammin, jos samat toimittajat ja urakoitsijat toteuttavat useampia projekteja yhteistyössä. Halvimman urakoitsijan valinta ei tue oppimista. Egan ei käsitellyt raportissaan varsinaisesti t&k:n merkitystä ja roolia, mutta on ilmeistä, että fokusoitu tutkimusohjelma on strategiafoorumin työn alla.. Raportin mukaan sektorilla on merkittävä vaikutus elämisen laatuun sekä kotona että työpaikoilla. Tarve näyttää positiivinen kehitys laajasti on ilmeinen. Kestävän kehityksen periaatteita korostetaan myös Brittein saarilla. Avainasemassa ovat tässä suhteessa omistajat ja rakennuttajat, joiden on tarkasteltava taloudellisuutta koko elinkaaren ajalta. T&k:lla on avainrooli, mutta kestävän kehityksen periaatteiden implementoinnissa on tarkkaan harkittava julkisen hallinnon insentiivien ja määräysten tasapaino. T&k-strategia ja sen toteutus tulisi olla teollisuusvetoinen. Jotta eri organisaatiot voidaan saada alkuvaiheessa riittävällä laajuudella toteutukseen mukaan, on taattava sopiva perusrahoitus strategisten linjausten tekemiseksi. Raportin johtopäätökset ovat tiivistettynä seuraavia: Tutkimuksen ja kehityksen rahoitus Tämänhetkisen rakennusalan julkisen t&k-rahoituksen taso tulisi säilyttää Seuraaviin teknologia-alueisiin olisi erityisesti lisättävä t&k-panostusta: tuottavuus arvon lisääminen julkisen sektorin rakennuttajille strategiset kysymykset, uusien visioiden etsiminen Rakentamisen vaikuttavuus elämän laadun kannalta tulisi tunnistaa ja nostaa esiin Teollisuuden oman strategisen näkemyksen muodostamista on tuettava T&k:n priorisoinnin tulisi perustua alalla tehtyyn strategiseen analyysiin. Muutosmekanismit Strategianfoorumin roolia ja vipuvaikutusta on korostettava On kehitettävä uusia menettelyjä t&k:n suuntaamiseksi Tietämystä on suodatettava Yhdistyneiden Kuningaskuntien ulkopuolelta ja myöskin rakennusalan ulkopuolelta. Tutkimuksen ja kehityksen käynnistäminen Tutkimusohjelmien määrittelyn tulee pohjata pitkän tähtäimen ongelma-analyysiin Yhteistyöhön on rohkaistava, on varmistettava tutkimuksen liittyminen teollisuuden tarpeisiin ja on luotava vahvat tutkimuksen laadunvarmistamisen mekanismit Tutkimuksen tulosten käyttöönottoa on parannettava, arvioitava vaikuttavuutta ja takaisinmaksua julkisen investoinnin näkökulmasta Rohkaistava yksiköitä ja verkostoja pyrkimään erinomaisuuteen Markkinoitava tutkijoille ohjelmia, jotka koskevat elämän laadun parantamista ja kestävää kehitystä Vaadittava monialaisia tutkimustiimejä, enemmän vuorovaikutusta ja tutkijavaihtoa teollisuuden kanssa Tuettava parhaita innovaattoreita. 10

4 Uusia, nousevia teknologioita Teknologiaohjelman kansainvälistymisstrategian on tarpeellista käsitellä sitä, millaiset teknologiat ovat relevantteja rakennusalalle muutaman vuoden aikajänteellä. Nousevat teknologiat ovat niitä, joiden tutkimuksen osalta on nyt järkevää käynnistää kansainvälinen yhteistyö ja etsiä aihioita pidemmän aikajänteen kehittämiselle. Tämän selvityksen tavoitteena ei ole ollut tehdä kattavaa teknologiakatsausta, vaan pikemminkin punnita sitä, mitkä muualla käsitellyistä aihioista ja teemoista saattaisivat olla kansainvälistymisen kannalta merkityksellisimmät. Tietysti myös kansainvälinen kilpailu katsoo aivan samoja teknologiateemoja lähes samoista lähtökohdista, mutta suomalaisilla näyttäisi olevan joillain teknologia-alueilla selvä etumatka, kun tarkastellaan niiden soveltamista. Teemoja, joilla on haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mahdollisuus nousta maailman huipulle osaamistasonsa ja kehitystoiminnan tason puolesta, ovat esimerkiksi: Rakentamisen tietotekniikka, erityisesti verkottunut rakennusprosessi (VERA) teknologiaohjelmassa kehitetty tuotemallintamista koskeva teknologia ja osaaminen Sisäilman hallintaa koskeva osaaminen, erityisesti Terve talo ja talotekniikan teknologiaohjelmissa syntynyt tai syntyvä tietämys Rakentamisen prosesseja koskeva osaaminen, mm. kansainvälisen projektitoiminnan teknologiaohjelma, laatu verkostotaloudessa- ja kehittyvä rakennusprosessi -teknologiaohjelmat Ympäristöteknologia, kestävä kehitys ja erityisesti näiden liittyminen suunnitteluun ja tuotekehitykseen Betoniteknologia Elinkaarikysymykset, arvon tuottaminen investoreille ja omistajille. Edellä mainitut teknologiat ovat kypsyysasteeltaan hyvin eri vaiheissa. Esimerkiksi ympäristöteknologiaan ja tuotemallintamiseen liittyvien teknologioiden varsinainen laajamittainen kaupallistaminen ja hyödyntäminen on vasta aluillaan. Betoniteknologiaa yleisesti on menestyksellisesti sovellettu jo pitkään Suomessa ja se on synnyttänyt jo yhden teollisen sektorin. Kypsyysasteet eivät välttämättä kerro koko totuutta siitä, mikä saattaisi olla kansainvälisiä markkinoita silmällä pitäen relevanttia. Eri kypsyysasteella olevat teemat kuitenkin vaativat kansainvälistämistä varten erilaisia toimenpiteitä, kotimaassa jo koetellut asiat vaativat ennemminkin markkinoille tulon kanavia kuin tutkimusyhteistyötä. Oleellista teknologiaohjelman laatimisen kannalta on, että löydetään tasapaino kypsemmän ja koetellumman saattamiseksi kansainvälisille markkinoille ja toisaalta nousevien teknologioitten kehittämiseksi, jotta 5 8 vuoden kuluttua olisimme edelleen edellä muita. On kuitenkin teemoja, joita ei viimeaikaisissa rakennusalan teknologiaohjelmissa ole laajamittaisesti käsitelty tai joiden osalta potentiaalin arviointi on jäänyt väliin. Selvityksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin joitain näistä nousevista aiheista. Eräs eniten keskustelua herättäneistä aiheista oli teknologian kutistuminen. Mikrolastut ovat jo mikroskooppisen pieniä ja laskentakapasiteettia voidaan upottaa edullisesti erilaisiin, yhä pienempiin ja halvempiin osakokonaisuuksiin. Innovaatiot materiaali- ja bioteknologiassa tapahtuvat pienemmässä ja pienemmässä mittakaavassa jopa molekyylitason käyttäytymistä voidaan ohjata monimutkaisissa prosesseissa ja niiden osissa. Tälle tasolle meneminen mullistaa tutkimusta, tuotekehitystä, tuotantoa ja jopa ihmisten päivittäistä hyvinvointia. Useita tutkimusaiheita nousee esiin, kuten: Miltä nano-tuotanto ja sen toimintamallit tulevat näyttämään ja miten ne vaikuttavat rakennusalaan? Mitkä ovat nanoteknologian ensimmäiset sovellukset rakentamisessa ja kiinteistönhallinnassa? Miten uusi tuotanto istuu nykyiseen liiketoimintaan? Millainen vuorovaikutus kiinteistöjen käyttäjillä ja rakennushankkeiden työntekijöillä tulee olemaan näiden pienien teknologioiden kanssa? Miten älykkyyden ja tiedon upottaminen materiaaleihin, osiin ja prosesseihin tulee muuttamaan tiedonsiirtoa, tuotantoprosesseja ja lopulta myös arvoketjuja? Miten nämä työkalut auttavat meitä tietotulvan käsittelemisessä tai määrittelevät sen uudestaan. Eräs mielenkiintoisimmista pienten teknologioiden piirteistä rakentamisen kannalta on, että niiden avulla rakennukset voivat suorittaa aivan uuden tyyppisiä toimintoja. Esimerkiksi rakennus voi aktiivisemmin ja autonomisemmin suojata käyttäjiä rikoksia vastaan, ohjata materiaali- ja ihmisvirtoja. Villein visio on luoda käyttäjän ympärille mikroilmasto, joka seuraa rakennuksessa käyttäjäänsä sen sijaan, että ilmasto on tiettyyn tilaan sidoksissa. Erilaisten pienten sensoreiden ja lähettimien asentaminen tulee olemaan lastenleikkiä tulevaisuudessa. Niitä voi sirotella vaikkapa maalin sekaan, jolloin ne löytävät tiensä seinään. Näiden antureiden verkko voi viestiä käyttäjälle lämpötilasta, valosta, kosteudesta, hiilidioksidipitoisuudesta, tms. Tätä ohjaustietoa voidaan käyttää tehokkaasti säätä- 11

mään erilaisia järjestelmiä. Potentiaalinen energiansäästö on jo sitä luokkaa, että tutkimusohjelmien käynnistäminen näyttää erittäin kannattavalta investoinnilta. Uudet, älykkäät materiaalit ovat toinen mielenkiintoinen alue, jota kannattaa seurata. Esimerkiksi uudet, hyvin puhtaat keinotekoiset materiaalit, joita on tuotettu luonnon mineraalien pohjalta, voivat tulevaisuudessa korvata konventionaalisia aineita. Materiaalit, jotka voivat muuttaa esim. sähköenergian liike-energiaksi ja samalla muistaa oman alkuperäisen muotonsa saattavat olla hyvin mielenkiintoisia rakentamisen kannalta. Toinen toistaan mielenkiintoisempia teknologioita ja sovellusmahdollisuuksia löytyy varmasti lukemattomasti. Teknologiaohjelmaa käynnistettäessä ja suunniteltaessa painopisteitä, on harkittava eri teknologia-alueita, sijoitettavien resurssien ja projektisalkun tasapainoa. On päätettävä, mitkä tutkittavat aiheet ovat lähellä kansainvälistä markkinaa ja vaativatko ne osakseen todellista teknologiapanostusta vai tarvitaanko ennemminkin panostusta markkinoille tuloon ja kaupallistamiseen. Jos painopiste on liian lähellä markkinaa, pitkän aikavälin tavoitteista joudutaan tinkimään. Jos painopiste on liian lähellä perustutkimusta, jää kansainvälisiä, tuottopotentiaaliltaan hyviä innovaatioita hyödyntämättä ja niiden tuotot korjaa joku muu. Tällöin jää vastaavasti vähemmän resursseja investoida seuraaviin kiinnostaviin kohteisiin. Projektisalkun tasapainottaminen vielä niin, että tutkimus on kohdennettu niin, että kansainvälinen läpilyönti on ylipäätään mahdollinen ja resurssit tästä näkökulmasta riittävät, lisää salkun hallinnan haasteita ja korostaa riskienottokykyä. 4.1 Ideoita tutkimusaiheiksi Seminaarissa pidettyjen, uusia teknologioita ja niiden potentiaalia koskevien esitelmien perusteella ideoitiin mahdollisia uusia tutkimus- ja kehitysaiheita sekä ideoita klusterin kansainvälistämisen tehostamiseksi. Ideoita tuotettiin ilman karsintaa. Ideat on ryhmitelty taulukkoon 2. Ryhmittelyn otsikointi on tehty jälkikäteen. Taulukko 2. Uusia ideoita kansainvälistämisen tehostamiseksi tai kv. tutkimukseksi ja niiden ryhmittely. Uudet tuotteet ja palvelut Prosessi, logistiikka Ympäristö ja energia T&k ja henkilöstöhallinto Markkinatietämys Tietotekniikka Mukautuvien, älykkäiden tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen, itseoppivat systeemit, älykkäät materiaalit, ml. sensorit, hajautettu äly Oppiminen muilta (FedEx), lastauslavojen satelliittiseuranta, älykkään pölyn sovellukset (tunnisteet, jne.) toimitusketjussa Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus ja sosiaaliset innovaatiot, inhimilliset tekijät. Lopputuotteen tunnusteleminen, tunteminen ja sen kvantifiointi Ympäristövaikutusten arviointi ja siihen liittyvän osaamisen viennin tehostaminen Asiakkaan tarpeiden ennakointi, markkinan luominen reaktiivisuuden sijaan, systematiikka tarpeiden ymmärtämisen. Alihankkijoiden tehokkaampi ohjausjärjestelmä Älykkään pölyn käyttö lämpötilan hallitsemiseen betonin kovettumisessa, muottien valvonta. Älykkään pölyn ja kosteiden tilojen laastin yhdistelmä homeen tunnistukseen, sensorit arvioimaan jäljellä olevaa käyttöikää Tavat loppuasiakkaan itsekustomoinnille, lopputuotteen ominaisuuksien ja suorituskyvyn visualisointi etukäteen. Kulttuurieroista johtuvien ongelmien hallinta kv. projektiyhteistyön hallinnassa. Sentrifuugivoimalaitos korkeisiin rakennuksiin. Kaupallistamisen ja kansainvälistämisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Läpinäkyvyyden parantaminen omistajan ja loppukäyttäjän suuntaan. IT-pohjainen laadunvarmistus, joka mahdollistaa elinkaaritakuun. Luo kiinteistöpalveluista kilpailuetu. Lähetä lisää ihmisiä ulkomaille vaihtotutkijoiksi. Passiivinen rakennusten lämmitys ja jäähdytys. Säännöllisten ja systemaattisten asiakastarvekartoitusten tehokas hyödyntäminen. 12