Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Esiselvitys 2016 GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 1
JOHDANTO 2
SELVITYKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tässä työssä tehtävänä on ollut selvittää, millaisia asemanseutujen kehittämiskonsepteja on käytössä ja millaisia investointimalleja on käytössä/käytetty Suomessa ja maailmalla. Työssä muodostetaan ensiaskeleet kansallisen asemanseutujen kehittämisen osalta. Työhön valittiin kuusi suomalaista case-asemanseutua sekä viisi ulkomaista asemanseutua tarkasteltavaksi. Valitut case-kohteet haluttiin edustavan erilaisia konsepteja. Valitut asemanseudut ovat myös kehittämisprosessin eri vaiheissa Selvitys tulokset perustuvat haastatteluihin, joita toteutettiin hankkeen aikana 24 valittujen asemanseutujen kehittäjille sekä myös mm. muille kiinteistökehittäjille. Arvokasta aineistoa saatiin myös ohjausryhmäkeskusteluista sekä MAL-verkoston järjestämän asemanseutu- seminaarin tuloksista (Helsinki 28.1.2016) Työ on laadittu Ympäristöministeriön, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Helsingin seudun liikenteen (HSL), Uudenmaan liiton toimeksiannosta marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Työstä ovat vastanneet Sweco Ympäristössä projektipäälliköt Susanna Harvio ja Veera Lehto sekä prof. Ari Hynynen, tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen, Kaupunkitutkimus TA:sta kaupunkitutkija Seppo Laakso ja Sweco PM:stä Jenni Matikka. 3
KOHDEALUEET Asemaseudut Suomessa: Tikkurila (hub lentoasemalle ja muualla, vaihtoasema, aseman rooli Tikkurilan rakenteessa hyvin keskeinen) Pasila (kehittyvä hub, vaihtoasema, kantakaupungin pohjoinen keskus/kehittyvän kaupunginosan keskus, uusi rooli) Leppävaara (nykyinen aluekeskus, rooli vahvistuu: kaukoliikenne, Raide-Jokeri) Kerava (kehittyvä asema, työpaikka/asumiskeskittymä osana kaupunkikeskustaa, liityntäpysäköinti, Helsingin kehysalueen asemanseutu) Seinäjoki (Smart station konsepti, maakuntakeskus, uusi kaupunginosa, vahva rooli kaupunkirakenteen kehittämisessä) Oulu (maakuntakeskus, Northern capital, kehittyvä asema) Asemanseudut muualla Euroopassa: Malmö, Station Triangeln (kantakaupungin metroasema, vaihtopaikka, maanalainen asema, ei palveluita), Ruotsi (ks. haastattelut) Göteborg, Ruotsi, Station Centralen, pääteasema (vrt. hki asema) Utrecht, Hollanti - Sustainable redevelopment station-esimerkki, liityntäpysäköinnin onnistuneet käytännöt, pyöräilyn palvelukonseptit Ørestad, Köpenhamn Metron ja sen asemien rahoitusmallina maanarvon nousu Bremen, Pohjois-Saksa (Asema kaupungin käyntikorttina, kaukoliikenteen vaihtoasema) 4
ASEMANSEUTU- KEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 5
ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA Osaamisvetoisen kaupunkikehittämisen kolmas aalto. 6
ASEMANSEUDUT MIKSI JUURI NYT? Potentiaali ja vetovoima Muutosajurit ja työntövoimatekijät Laukaisevat tekijät Asemanseutujen kehittämisen lähtökohtia 7
Muutosajureita ja työntövoimatekijöitä asemanseutujen kehittämisessä Asemanseudut kaupunkikehittämisen nousevana elementtinä (ytimessä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka) Asemanseutujen kehittämisedellytykset suhteessa aluerakenteeseen ja liikenneverkkoon (solmu-paikka dynamiikka), Asemat matkaketjujen ja liikennepalveluiden noodeina Verkostomaisen aluerakenteen kehittyminen: asemat alue- ja paikalliskeskusten ytiminä Työssäkäyntialueiden toimivuus ja tehokkuus Kaupunkikeskustojen tiivistämis- ja kehittämistrendi Muutokset maankäytössä > logistiikalta vapautuvat ratapihat Taloudelliset edellytykset ja vaatimukset Eri liikennemuotojen ja operaattoreiden välinen kilpailu Liikkuminen palveluna Vähähiilisyys Liikenteen ruuhkautuminen: siirtymä raideliikenteeseen tuo vaatimuksia asemille 8
ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA SOLMU-PAIKKA -MALLI 9
ASEMANSEUTUKEHITTÄMISEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA TALOUDELLINEN POTENTIAALI Asemaseudun taloudellinen potentiaali riippuu Sijainnista yhdyskuntarakenteessa Väestö ja työpaikat lähietäisyydellä, esim. 1 km säteellä Roolista paikallisena solmukohtana, esim. bussi- ja raitiotieyhteydet Asemasta liikenneverkossa seudullisesti ja valtakunnallisesti Paikan toiminnallisista rajoituksista Paikan saavutettavuus suhteessa taloudellisen toiminnan keskittymiin vaikuttaa maan arvoon Paikallinen saavutettavuus Seudullinen saavutettavuus Valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus Riittävä taloudellinen potentiaali on välttämätön edellytys asemaseudun kehittämiselle Liike- ja toimitilojen & asuntojen kysyntä Hinta- ja vuokrataso Rakennusoikeuden hinta 10
CASE- ASEMANSEUDUT 11
Oulu Perustiedot Liikenteellinen asema: kaukoliikenteen keskus, pohjoisen Suomen aluekeskus, rautatieasema + linja-autoasema Sijainti: Sijaitsee kävelyetäisyydellä Oulun kaupallisesta ytimestä lähellä Raksilan kauppakeskus-aluetta. Tavoitteena, että tulevaisuudessa kytkeytyy vielä vahvemmin Hallituskatua pitkin keskustan palveluihin. Koko: Asemakeskus alue n. 8ha Maaomistajia: Senaatti, VR ja Liikennevirasto Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin 2500 Kaukoliikenne noin 52 600 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 14 800, työpaikat: 16 500 Prosessi Mitä on tehty: Vuosikymmeniä on ollut erilaisia suunnitelmia 1970-luvulta lähtien, 2014 tehty taustaselvityksiä ja niiden pohjalta määriteltiin toiminnallinen konsepti, kehittämisen tavoitteet on nyt selvillä, asemanseudun kehittäminen on huomioitu kaupunkistrategiassa Seuraavaksi: Arkkitehtuuri- ja asiantuntijakilpailu asemakeskus alueesta v. 2016 (alkuvuosi) Aloitus: Oulun kaupungin toimesta kutsuttiin maanomistajat koolle (2014), strategisen asiakirjan laadinta Organisoituminen: maaomistajat koottu yhteen, projektiryhmä ja ohjausryhmä. Esisuunnitteluvaiheesta vastaa Oulun kaupunki, VR:n, Liikenneviraston ja Senaatin kanssa LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Sidosryhmät: Oulun kaupunki, Senaatti, VR, Liikennevirasto + myös paikalla toimivia yrittäjiä haastateltu ja asukkaita kuultu käyttäjäselvityksen avulla, seuraavassa vaiheessa mm. luottamushenkilöt ja yrittäjät mukaan vahvemmin Kehittämistä koskevat sopimukset ja vastuut: ei vielä sovittu Rahoitus: ei vielä sovittu
Oulu Tavoite alueelle monipuolinen liikenteen, työpaikkojen, palvelujen ja asumisen keskus. Liikenteellisesti aluetta kehitetään valtakunnalliseksi matkakeskukseksi matkustajien palvelutason parantamiseksi sekä alueen roolia Oulun julkisen liikenteen keskeisenä solmukohtana vahvistetaan. Tavoitteena on myös maankäytön merkittävä tehostaminen. Palvelut ja toiminnot Tavoitteena, että palvelut suunnitellaan kokonaisuutena; liikennepalveluiden lisäksi mm. pieni kongressikeskus Kaupunki voi olla vuokralaisena alueella Nyt asemarakennus, linja-autoasema, laajat parkkialueet ja kevyenliikenteen yhteydet Kaupunki Onnistumisia Yhteinen tahto tila, pöydässä oikeat ihmiset Toiminnallinen konsepti laadittu heti, selvitykset hyvänä tukena. Selvityksiin meni noin vuosi ja rinnalla laadittiin toiminnallista konseptia Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Nykyisellään vähän asumista Konseptin ja tavoitteiden lähtökohtana useat taustaselvitykset; mm. kaupallinen selvitys, jossa selvitettiin kaupallisten palvelujen tilaa myös muilla asemanseuduilla Tavoitteena erilaisia toimintoja/palveluja Kevyen liikenteen valtaväylät alueella Huomioidaan ettei vie kaupallista imua liian paljon keskustasta tai Raksilasta VR Liikennevirasto Senaatti
Seinäjoki Perustiedot Liikenteellinen asema: kaukoliikenteen keskus, sijaitsee viiden radan risteyskohdassa, rautatieasema + linja-autoasema (matkahuolto) Sijainti: sijaitsee kaupunkirakenteessa, keskustapalveluiden välittömässä läheisyydessä Koko: 18ha Maanomistajina: VR, Senaatti, Liikennevirasto, kaupunki, Posti (myös muuta yksityistä) Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin 1800 Kaukoliikenne noin 55 400 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 5800; työpaikat: 7100 Prosessi Eteneminen: 2013 kaupunkistrategiassa, Smart Station hanke, jatkona Respa-hanke, kv-arkkitehtiryhmän esisuunnittelua, Arkkitehtuurikilpailu 2015 (ratkennut), Seuraavaksi: MasterPlan-vaihe, yleiskaava, odotetaan päätöstä Liikennevirastosta Aloitus: Seinäjoen kaupunki Organisoituminen: hankkeiden kautta Sidosryhmät: Yritykset, asukkaat, luottamusmiehet, ELY, maakunnan liitto, VR, Senaatti, Livi, rakennusliikkeet ja kiinteistökehittäjät Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kasvusopimus tehty, hankerahoitus (mm. maakunnan liitto), pohdintaa on käyty LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN KULTTUURI
Seinäjoki Tavoite Mahdollisimman paljon ja mahdollisimman sekoitetusti erilaisia palveluja Helppo saavutettavuus; yrityselämää, tutkimusta palvelevaa toimintaa, asumista Asema tukee keskustatoimintoja, kevyen liikenteen yhteys Pohjan puolelle, yhdistää Pohjaa keskustatoimintoihin Palvelut ja toiminnot Tavoitteena monipuolisesti erilaisia palveluita Nyt Matkakeskus (rautatieliikenne ja linja-autoliikenne), laajat parkkialueet ja ratapiha-alueet. Matkakeskuksessa kahvila ja kioski Kaupunki Onnistumisia Osallistava konseptin luonti, edetty johdonmukaisesti Yritysarkkitehtuurikilpailu ja muiden arkkitehtiryhmien käyttö Avoimuus, viestintä Kehittämistarpeita Useita maanomistajia Maanomistusta varten tehtävät avainpäätökset puuttuvat: raiteiden tarpeen arviointi Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Asukkaiden, liikkujien sekä yritysten vahva osallistaminen, luotu paljon odotusarvoa Käyttämätöntä maata keskellä kaupunkia Kansainvälistä yhteistyötä VR Yritykset, asukkaat Liikennevirasto Senaatti
Pasila Perustiedot Liikenteellinen asema: kauko- ja lähiliikenteen keskus, kehittyvä matkakeskus Sijainti Helsingin toinen keskus Maaomistajia: Liikennevirasto ja Senaatti, Kaupunki (lähiasemaseutu) Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne lähes 70 000 Kaukoliikenne lähes 38 900 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 12 700; työpaikat: 13 400 Prosessi Eteneminen: 2002 aiesopimus (kaupunki+valtio), kaupunkistrategiassa, asemakaavaprosessi, suunnittelukilpailu ja YIT:n valinta 2013, asemakaava 2015 Seuraavaksi: Rakentaminen Aloitus: Vuosaaren sataman toteuttaminen, Hki kaupunki Organisoituminen: Keski-Pasilan kehittämisen yhteistyöryhmä Sidosryhmät: Hki kaupunki, Livi, VVM, Senaatti, YIT, investoritahot, HSL, HKL, asukkaat, yritykset, kiinteistöjen omistajat, tapahtumakeskukset VR (ei enää) LIIKENNE Sopimus, rahoitus ja vastuut: Aiesopimus kehittämisestä 2002 kaupungin ja valtion kesken, sopimukset palveluista (toteutussopimus, määrittelyt vastuista). Rahoitus maanarvon nousulla. Rahoituksesta on sovittu sopimuksin neuvotteluiden kautta. PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT
Pasila Tavoite Pasilan keskus Tripla yhdistää Itä- ja Länsi Pasilan toisiinsa, samoin kuin uuden asuinalueen sen pohjoispuolella ja suunnitteilla olevat korkeat tornitalot sen eteläpuolella. Uudesta Pasilasta kehittyy Triplan myötä valtakunnallisesti ainutlaatuinen kaupunkikeskus. Vuonna 2040 Keski-Pasilassa on 5 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa. Pasilan uudistuminen alkaa monipuolisen ja vetovoimaisen keskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille. Pasilan keskus muodostuu kolmesta asemakaava-alueesta: keskustakortteli, tornialue ja ratapiha-alue. Palvelut ja toiminnot Kaupunki Tavoitteena monipuolisten palveluiden kauppakeskus Nyt rautatieasema, kioski, kauppa, ravintoloita ja erikoistavaraliikkeitä, pieni parkkialue ja pyörien liityntäpysäköintimahdollisuus. YIT HKL Liikennevirasto Senaatti Yritykset, asukkaat Onnistumisia Toimintaprosessi ollut hyvä: projektiryhmä, alaryhmät Joukkoliikenteen osien toteuttamisesta sovittu toimijoiden kesken Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä - Useiden näkökulmien yhteensovittaminen - Pasilan aseman siirto valtion toimijalta toiselle (tapahtui kilpailun aikana) Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Pyörien liityntäpysäköintiin panostettu - Keski-Pasilan suunnittelulle laadittiin ekologiset kriteerit - Sidosryhmälistaus tehtiin projektin alkuvaiheessa (viestintäsuunnitelma) - Tornialue: korkean rakentamisen rakentamistapaohje laadittu - Laajojen hankkeiden ennakkoneuvotteluprosessia noudatettu Triplassa
Tikkurila Perustiedot Liikenteellinen asema: kauko- ja lähiliikenteen keskus, suora junayhteys lentoasemalle Pinta-ala: Dixin lopullinen koko: Noin 35 000 kem2 Maaomistajia: kaupunki, VR ja Liikennevirasto. Dixin omistus yksityinen (NREP). Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne noin 21 000 Kaukoliikenne noin 31 000 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 11 300; työpaikat: 5500 Prosessi Käynnistävä tekijä Kehäradan aiesopimus 2008, liikenne käynnistyi 2015 Seuraavaksi: Dixin 2. vaihe rakenteilla, Dixin 3. vaihe (hotelli ja toimistotorni) suunnitteilla, asumista Jokinemeen Aloitus: Kehäradan aiesopimus Sidosryhmät: Vantaan kaupunki, Liikennevirasto, YIT, VR, Kehäradan sidosryhmätahot Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kolmikantamalli (Vantaa, VR, YIT) LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT
Tikkurila Tavoite Tikkurilan asemanseudun kehittäminen on laajentanut, kohentanut ja tehnyt Vantaan pääkeskustaa vetovoimaisemmaksi. Tikkurilasta tehtiin korkeatasoinen vaihtopiste lähi- ja kaukojuniin. Tikkurilasta on 8 minuutin junamatka lentoasemalle. Vuoteen 2030 mennessä Tikkurilaan muuttaa 5000-6000 uutta asukasta. Tikkurilassa on nykyisin noin 5000 asukasta. Onnistumisia Lämpimät odotustilat ja kulku laiturille Siltasuunnittelun periaatteet Bussiterminaalin sovittaminen ahtaalle tontille Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä - Useiden näkökulmien yhteensovittaminen - Aikataulujen yhteensovitus Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Pyörien liityntäpysäköinti ja liityntäpysäköinnistä sopiminen muutenkin - Osana Suomen pisintä asemakaavaa - Tikkurilassa on haluttu kehittää samalla lähipalveluita asukkaille, poikkeaa siinä mielessä esim. Pasilasta - 3D-kiinteistöjaotus YIT HSL Kaupunki Liikennevirasto Yritykset, asukkaat
Kerava Perustiedot Liikenteellinen asema: lähiliikenteen asema, liityntäliikenteen asema (erityisesti matkustajia Tuusulasta ja Sipoosta) Sijainti: Ydinkeskustan itäpuolella osana kaupunkirakennetta, vanha asema-alue ei yhdisty suoraan keskustaan Pinta-ala Maaomistajia: Kaupunki ja VR omistaa alueet, joita nyt kehitetään, myös lähiympäristössä yksityisten maaomistajien alueita Matkustajamäärä päivässä Lähiliikenne lähes 15 000 Kaukoliikenne noin 3300 (1/2016) Asukkaat: 12 100; työpaikat 2200 Prosessi Eteneminen: Tekeillä Keravan yleiskaava (valmistuu 2016, seuraavaksi: Asemakaava, liikenteen suunnittelu, liityntäpysäköinnin suunnittelu. Asemaseudun kehittämistä on ollut jo aikaisemmin Aloitus: Keskustan kehittämistyöryhmän toiminnan myötä 2015, huomioitu kaupunkistrategiassa. Organisoituminen: kaupunki, konsultti, rakennusliike ja VR Sidosryhmät: Kaupunki, rakennusliike, HSL, VR, Liikennevirasto, muut hankkeet, lähialueen yrityksiä Sopimus, rahoitus ja vastuut: Kehittäminen ei vielä siinä vaiheessa. Liityntäpysäköinnin osalta sopimuksia ei tehty vielä. Kaupunki ja VR myyvät maat rakennusliikkeelle LIITYNTÄLIIKENNE PALVELUT ASUMINEN KULTTUURI
Kerava Tavoite: Kulttuuritoimintaa, asutusta ja palveluja: Keskustan eheyttäminen Radan länsipuolelle uutta rakentamista, joka yhdistää Areenan ja Volmarin. Mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen, jotka hyötyvät junaradasta ja hyvästä tavoitettavuudesta. Ajoneuvoliikenne asemaaukiolta pois, aseman pysäköintialueille. Asema-aukiosta vapaa-ajan ja viihteen keskittymä YIT Kaupunki Liikennevirasto Senaatti Palvelut ja toiminnot Tavoitteena monipuolisesti erilaisia palveluita, Palvelut palvelevat etenkin juna- ja syöttöliikennettä, liityntäpysäköinti, Päivittäistavarakauppa ja erikoistavarakauppaa, myös vapaa-ajan ja viihteen palveluja. Palveluita on mietitty jo nyt luonnosvaiheessa. Luonnosvaiheessa on ollut mukana lähialueen yrityksiä ja VR Onnistumisia ja merkittäviä lähtökohtia Tärkeää, että kehittämisellä jo aluksi merkittävä poliittiinen tahtotila ja ajantasalla pitäminen on tärkeää Keskustan kehittämistyöryhmän toiminta saanut hyvää palautetta, asiat ovat lähtenee etenemään Osallistaminen on tuonut lisäarvoa, yrityksiä haastateltu Kuultu mm. sopimuksellisista toimivista käytännöistä muita alueita Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio - Lähtenyt liikkeelle keskustan kehittämistyöryhmän toiminnan kautta - Palveluita on mm. mietitty luonnosvaiheessa Yritykset, asukkaat - Liityntäpysäköinnillä erityisen vahva rooli asemanseudun kehittämisessä, vastuujako ei vielä selvää. Kerava on mukana liityntäpysäköinnin pilottihankkeessa (HSL) - Jatkokehittämisessä tärkeitä ratkaistavia asioita juuri syöttöliikenteen lisääntyminen (huomiota kiinnitettävä erityisesti liityntäpysäköintiin, joukkoliikenteen, kävely ja pyöräily-yhteyksiin ja pysäköintiin) - Aleksanterin torin kehittäminen tärkeää myös asemaseudun kannalta, toivotaan että myös muut alueet kehittyvät samassa imussa kun Aleksanterin torin aluetta kehitetään (toimijana SRV) VR
Leppävaara Perustiedot Liikenteellinen asema: lähiliikenteen asema, liikenteellinen asema vahvistuu raidejokerin myötä Maanomistajat; Asemaseudun kehittämisen alkaessa (1988) Helsinki, Espoo, valtio (tielaitos ja ratahallinto), Elanto, myös yksityisten maata etelä-osassa. Matkustajamäärä päivässä Prosessi Lähiliikenne noin 22 600 Kaukoliikenne noin 5900 (1/2016) Asukkaat 1 km säteellä: 5000; työpaikat: 9900 1988 lähti kehittäminen liikkeelle Helsingin ja Espoon välisen kaavoittamista koskevan sopimuksen myötä, arkkitehtuurikilpailu 1989, Etelä-Leppävaaran yleiskaava 1995 Kauppakeskuksen rakentaminen; aluksi hankekehittäjävetoisesti, sittemmin perustetun Leppävaaran liikekeskus Oy (sijoittajat+ kauppakeskusliikkeet) myötä Meneillään: Pohjoisen ja eteläisen keskuksen yhdistäminen, alueen yhdistäminen myös itä-suuntaisesti, esitetty radan ylittävää katettua siltaa Seuraavaksi: Raidejokerin suunnittelu (rahoituksen myötä uutta puhtia, suunnittelua jo -90 luvulla) Aloitus: Espoon ja Helsingin välinen sopimus kaupunkien maiden kaavoituksesta Leppävaarassa, Kehäradan rakentaminen myös merkittävä lähtökohta KAUPALLINEN KESKUS ASUMINEN + VIRKITYS PALVELUT LIIKENNE Organisoituminen: kehittäminen edennyt kaupunkivetoisesti, kauppakeskushanketta veti aluksi hankekehittäjät, 2000-luvulla perustettiin Leppävaaran liikekeskus Oy, jossa sijoittajia.
Leppävaara Tavoite urbaania, toiminnoiltaan sekoittunutta (asumista, työpakkoja, palveluita), erityyppistä rakennuskantaa Keskitetyn luolapysäkäinnin avulla pyrittiin siihen että parkkikentät eivät hallitse kaupunkikuvaa, isot virkistysalueet vieressä;, myös historiallisia rakennuksia, historiallisia kerrostumia, katuverkko muodostaa oikeasti verkoston /kantakaupunkimainen ratkaisu poikkeaa lähiömäisestä rakennustavasta Palvelut ja toiminnot Toiminnoiltaan sekoittunut asemanseutu; palveluita, asumista ja työpaikkoja Erittäin laaja palveluvalikoima (kauppakeskus Sello, julkisia palveluita) Liityntäpysäköintiä radan vieressä ja kauppakeskus Sellossa Sidosryhmät: Kaupunki, grynderit, HLS, Liikennevirasto Investoinnit: isot investoinnit tehty etukenossa Rahoitusmalli: Maanarvon nousulla rahoitettu alueen kehittäminen, kauppakeskushankkeen osalta hanketta veti Leppävaaran liikekeskus Oy, jossa mukana sijoittajat Sopimukset: Kehittämisen lähtökohtana Helsingin ja Espoon välinen sopimus Espoon maiden kaavoituksesta Onnistumisia ja hyviä käytäntöjä Vuorovaikutteinen suunnittelu asuntokortteleiden suunnittelussa Hyvä ja riittävä projektin johto; riittävän korkealla tasolla vastuutettu kaikki Hyvä että maaomistus koottu yksiin käsiin (sopimus Helsingin ja Espoon välillä) Käytännöt sovittiin etukäteen ja noudatettiin johdonmukaisesti Keskustamaisuuden tavoitetta ylläpidettiin myös liikenneratkaisuissa Kehittämistarpeita/ kynnyskysymyksiä Vuorovaikutteinen suunnittelu asukkaiden kanssa liikekeskuksen osalta; kaikkia tavoitteita ja tarpeita ei voitu huomioida, tulisi kertoa tarkemmin kehittämisen reunaehdot Tavoite täysin sekoittuneesta kaupunkirakenteellisesta haasteellinen; Toimistotontit eivät menneet kaupaksi asutuksen keskeltä Joukkoliikenneyhteydet tärkeitä yritysten sijoittumisen kannalta, suunnitteluun lisää muutosjoustavuutta (esim. Nokian konttorit)
Utrecht Perustiedot Liikenteellinen asema: junaliikenteen pääsolmupiste Alankomaissa (lisäksi vaihto busseihin ja raitiovaunuun, suuri pyöräparkki 27 000 pyörälle). Yhteydessä kauppakeskus (rakennettu 1970, uudistaminen ja laajennus 2000 sekä kongressi- ja messukeskus Maanomistajat: Kaupunki, rautatieyhtiö, kauppakeskus ja kongressi- ja messukeskus Matkustajamäärä päivässä noin 285 000 matkustajaa Asukkaita kilometrin säteellä noin Prosessi Open dialog Tapahtunutta: ensin yritettiin Public Private Partnership mallia, mutta se ei toiminut koska rahoituksen päämäärät eivät olleet osapuolten välillä yhtenäiset. Vuonna 2000 oivallettiin, että Utrechtin kaupungin täytyy ottaa suurempi rooli kehittämisessä. Refendum eli kansanäänestys, jossa asukkaiden näkemykset suunnitelmavaihtoehdoista kerättiin vahvaksi osaksi prosessia = Open planning & dialog. Kaupunki lähti viemään suunnittelua maanomistajien (kiinnostus pitkäaikaiseen kehittämiseen), ei developperien kanssa. Aluksi luotiin suunnitteluperiaatteet (tähän meni 5 vuotta).
Utrecht Prosessi Asemanseudun prosessi osana laajempaa kehittämistä (vuodesta 2000 lähtien), tosin kehittäminen käynnistyi keskustelun tasolla jo 1980-luvulla Samalla modernisoitiin aseman yhteydessä ollut 1970-luvulla rakennettu kauppakeskus ja kansallinen messukeskus Väestön kasvu on vauhdittanut kehittämistä Aloitus: 2000 Organisoituminen: 4 pääkehittäjää: kaupunki, rautatieyhtiö, kauppakeskus ja messukeskus Kaupungilla vahva rooli Investointimalli: Aluksi kokeiltiin Public-Private-Partnership mallia, mutta se ei toiminut Open Planning malli käytössä nykyisin Investoinnit: 3 miljardin käynnistyskustannukset Sopimuskäytännöt: 3 sopimusmallia: The Intentional Contract, The Development Contract and the Project Contract Utrechtin asemanseudun kehittäminen on osa laajempaa kansallista Wereldstations-projektia. Utrecht on Alankomaiden rautatieliikenteen suurin ja ruuhkaisin juna-asema (yhteydet raitiovaunuihin ja busseihin). Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Onnistumisia Hankkeen osana 27 000 pyöräpys.paikkaa, katolla aurinkopaneeleita = omavaraisuus Refendum kansanäänestys kahdesta suunnitelmavaihtoehdosta Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Kesti 5 vuotta laatia yhteinen strategia ja visio jokainen kehittäjä allekirjoitti suunnittelu- ja toteutusperiaatteista sopimuksen pitkäkestoinen kehittäminen: jos henkilöt vaihtuu, strategiset arvot ja periaatteet säilyvät. It takes time as a process, but in the end you win!
Göteborg Perustiedot Liikenteellinen asema: Päätepiste, päärautatieasema: pitkän matkan junat, bussit, raitiovaunut, uusi junatunneli tulossa: 3 uutta asemaa, jotka rakennetaan samalla Tunneli rakenteilla (2017/2018) paikallis- ja kaukojunille, tulossa 3 uutta asemaa (Göteborgs central, Haga ja Körsvägen), liikennöinti ja matkustajahalli käytössä vuonna 2026, kaupunkia tulossa moottoritien päälle Rakennuksen pinta-ala: 34 000 m² Maanomistajat: kaupunki ja Jernhusen Matkustajamäärä päivässä noin 67 000 Prosessi Strateginen käynnistävä tekijä: alueen väestönkasvu, junaliikenteen kapasiteettikysymykset. Aluksi vaikutusten arviointia, yhteisneuvottelu ja suunnitelmien esittely. Alussa mielipiteet jakaantuivat 50-50 hankkeen puolesta ja vastaan.
Göteborg Prosessi Osa Västlänkenia (Göteborgin Pisararataa ) Projektissa on viisi osakokonaisuutta Aloitus: Hallituksen Västlänken-päätös 2014, Rakentaminen alkaa 2017, maanalainen osa päärautatieasemaa on valmis 2024/2025, tunneli avataan 2026 Avainkehittäjät: kaupunki ja Jernhusen, kauppakeskusinvestorit, (Trafikverket) Esikuva: Malmön asema, toisaalta myös kilpailija Investointimalli: Yhteisrahoitus (valtio 50 % + kaupunki, seutu ja ruuhkamaksut 50 %) Rahoitus: osin käytössä EU-rahoitusta Investoinnit: 20 miljardia kruunua (vuoden 2009 hinnoittelulla) Kehittämiskonsepti: Station samhället (koti-työpendelöinti max 1 h päivässä) Haasteet: teknisiä maaperähaasteita, kallis tunnelikoneinvestointi jota ei lopulta tarvittu Göteborgin asemanseudun kehittäminen on osa Västsvenskapaketenin toteutusta, yhteisrahoitus (myös ruuhkamaksut osin rahoittamassa hanketta). Asemanseutu hankkeeseen kytkeytyy myös uusien asuinalueiden kehittämistä (Gullbergsvass, Ringön ja Frihamnen). Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Onnistumisia ja kehittämistarpeita - Jatkossa hankkeiden hyödyt pitää voida tuoda paremmin esiin heti alussa Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Västlänkenin kolmen uuden aseman myötä 230 000 asukkaalla on mahdollisuus asua ja työskennellä kävely- ja pyörämatkan päässä juna-asemista.
Malmö centralstation Perustiedot Liikenteellinen asema: maakuntakeskus, läpikulkuasema Skånen ja Öresundsbron välillä Yhteydessä busseihin Pinta-ala: Maanomistajat: Jernhusen, kaupunki, yksityiset kiinteistönomistajat Matkustajamäärä päivässä noin 33 000 Prosessi Osana Citytunnel-infrahanketta rakennettiin myös 2 uutta asemaa: Triangel (kauppakeskus) ja Hyllie (yritysympäristö ja asuntoja), citytunnel valmistui vuonna 2010, tarkoituksena saattaa yhteen kauko- ja lähijunat
Malmö centralstation Prosessi Asemanseudun prosessi osana Öresundsförbindelseniä, josta vuonna 1991 sopimus Aloitus: Malmö centralstationin rakentamisen aloitus 2005, valmistui 2010 Investoinnit: 9,5 miljardia kruunua (2001) Citytunnelin sopimus: Ruotsin valtio, Trafikverket, Malmön kaupunki, SJ ja Region Skåne Rahoitus: Myös EU-tukea käytössä Roolimallit: Hollanti, Tanska Vuorovaikutus: useita visiotyöpajoja, joiden avulla päästy yhteiseen visioon Matkustajien profilointi Jernhusenin mukaan: traditionalistit, individualistit, materialistit ja kosmopoliitit Tärkeä tekijä laadun korostaminen Haasteita: lasirakennuksen Kaupallistaminen (funktio vrs. arkkitehtuuri), byrokratian ja lupien hitaus Rahoitus: Jernhusen aseman sisäänkäynti, Trafikverket tunneli, kaupunki oli mukana Hyllien ja Triangelin rahoituksessa Hyllie on ensimmäinen/viimeinen asema Öresundsyhteydessä Ruotsin puolella. Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Konsepti1: Snabba flödet, jonka perusajatuksena on se, että matkustajat viipyvät asemalla lyhyesti ja tarvitsevat take away-tyylisiä ruoka- ja ostosmahdollisuuksia. Konsepti2: Den Stationsnära staden: matkustajalähtöisyys,urbaanit kohtaamispaikat, sekoitetut toiminnot, täydennysrakentaminen, miljösmart
Ørestad Perustiedot Liikenteellinen asema: Ørestad station on metron solmupiste, josta liikennöi kauko- ja lähjunia. Junalla pääsee 6 minuutissa Kööpenhaminan lentokentälle Yhteydessä suuri kauppakeskus, alueella kongressikeskus ja yliopisto Pinta-ala: 3.1 km 2 Maanomistajat: By og Havn (suurin omistaja) Matkustajamäärä päivässä noin 149 000 (Kööpenhaminan metro) Asukkaita kilometrin säteellä noin: 8500 (2013), 10 000 työpaikkaa Prosessi Tapahtunutta: Kehittäminen alkoi vuonna 1992 luonnontilaiselle alueelle. Ensin tuli metro ja sitten asuminen. Tällä hetkellä ollaan hankkeen puolivälissä. Alkuun käytiin liikennemuodosta keskustelua, pitäisikö rakentaa metro, pikaratikka vai raitiovaunu. Metro oli valmis vuonna 2002 ja ensimmäiset asuinalueet vuonna 2005. Suuri kauppakeskus avattiin vuonna 2003. Sidosryhmät: By og Havn, kaupunki ja metroyhtiö Rahoitus: By og Havn (valtion omistama yhtiö), valton lainaa
Ørestad Prosessi Aluekehitysprosessi osana uuden metrolinjan rakentamista, metrolinjan varteen syntyi 6 uutta asemaa. Aloitus: Kehittäminen alkoi vuonna 1992 Koko: 3.1 km 2 Organisoituminen: By og Havn (valtion omistama), Kööpanhamninan kaupunki ja metroyhtiö Investointimalli: valton laina Investoinnit: Kestää useita vuosia ennen kuin investoinnit maksavat itsensä takaisin Suunnittelun apuna toteutettiin arkkitehtuurikilpailu Konsepti: Ny By Ørestad on kehitteillä oleva kaupunkialue, joka sijaitsee Amagerin saarella Kööpenhaminassa. Käytössä on ollut toimintoja sekoittava (mixed useperiaate). Taustalla on ollut kasvava tarve asuinalueille, ei niinkään toimistorakennuksille. Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat LIIKENNE ASUMINEN PALVELUT TYÖPAIKAT Onnistumisia Metron rakentamiskustannuksista osa on voitu rahoittaa maanarvon hinnan nousulla. Asukkaat käyttävät paljon metroa, koska alueen pysäköintiä on rajoitettu. Erityispiirteitä ja Tulevaisuusorientaatio Tavoitteena on, että 20 000 asukasta asuisi Ørestadissa ja 80 000 tekisi töitä siellä. Toistaiseksi alue ei ole onnistunut houkuttelemaan kyseisiä tavoitteita. Yleiskaavan rakennemalli ja visio tehtiin jokaisen kaupunkorttelin osalta. Mukaan yritettiin saada aikaakestäviä (robust) elementtejä ja eläviä asuinalueita.
Bremen Perustiedot Liikenteellinen asema: Bremen on merkittävä solmupiste pitkämatkaisen liikenteen ja alueellisen/paikallisen liikenteen välillä Yhteydessä 24/7 auki olevia kauppoja, kahviloita, kirjakauppoja, leipomoita ja ravintoloita sekä hotelli ja toimistotiloja Maanomistajat: juna-asema, Deutsche Bahn (German Rail) yleiset alueet aseman edessä ja takana, Bremenin kaupunki hotellin ja toimistotilojen alueet, yksityiset maanomistajat Matkustajamäärä päivässä noin 100 000 Prosessi Juna-asema on eräänlainen kaupungin käyntikortti, erityisesti ulkomailta saapuville matkustajille. Asemalla ja sitä ympäröivillä alueilla oli ennen huono maine. Asialle oli tehtävä jotain rikosten kasvun välttämiseksi. Alueen kehittäminen nähtiin myös asiana, joka yhdistää keskustan ja uudet bisnesalueet toisiinsa. Aseman alueen suunnittelu aloitettiin vuonna 2000, kun rahoitus saatiin kuntoon ja EXPO 2000 pidettiin Hannoverissa, josta on vain tunnin junamatka Bremeniin. Kaupat, ravintolat ja kahvilat tuovat asemalle olemiseen uudenlaista laatua. Lisäksi, hotellin ja toimitilojen myötä alueella on alkanut käymään enemmän ihmisiä.
Bremen Organisoituminen ja sidosryhmät: Deutsche Bahn (German Rail), Bremenin kaupunki ja yksityiset sijoittajat Investointimalli: Julkinen/yksityinen, koska Deutsce Bahn on yksityinen laitos, jonka omistaa valtio. Lisäksi muut julkinen-yksityinen investointikumppanuudet ympäröiville alueille. Konsepti: In the centre of Bremen, you'll find one of the most modern stations in Germany... Onnistumisia Kaupunki Mesukeskus Kauppakeskus Rautatatieyhtiö Yritykset, asukkaat Alueen kehittäminen on yleisesti onnistunut hanke, mikä voidaan nähdä esimerkiksi siitä, että asemaa vastapäätä rakennetaan parhaillaan toista liikerakennusta. LIIKENNE PALVELUT ASUMINEN TYÖPAIKAT Erityispiirteitä ja Tulevaisuudenorientaatio Pitkämatkaisen ja seudullisen/paikallisen liikenteen solmupiste. Alueelle on tulossa uusi bussiterminaali. Bremin asema äänestettiin vuoden asemaksi vuonna 2012 Uusien toimitilojen, hotellien ja kauppojen myötä alueen kehittäminen jatkuu. Alueen potentiaalia ei ole kuitenkaan vielä täysin hyödynnetty.
PÄÄTELMIÄ: KONSEPTIN RAKENTUMINEN GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 34
KONSEPTIEN RAKENTUMINEN Haastattelut osoittavat, että konsepteja rakennetaan eri tavoin ja eri suunnitteluvaiheissa mm.: Konseptin tai vision ensimmäiset lausumat yhteisessä strategiassa, aiesopimuksessa, (kehittämisen ensimmäinen vaihe, mm. Pasila) Strategia vahvana ohjenuorana koko prosessin ajan (mm. Utrecht, laatiminen kesti 5 vuotta) Konseptin rakentaminen yhdessä sidosryhmien kanssa (mm. visiotyöpajat jne.) (Seinäjoki) Suunnittelu/arkkitehtuurikilpailun kautta (Pasila, Seinäjoki, Tikkurila, Ørestad) Konseptin rakentuminen pala palalta koko prosessin ajan Itseohjautuvasti GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 35
ERILAISIA ALULLE PANEVIA VOIMIA Kehittämisen lähtökohtina Alueidenkäytön muutokset, vapautuvat maa-alueet, maaomistusmuutokset, paine kehittämiselle, volyymien kasvu, Alulle panevat voimat Vahva poliittiinen tahto (tietty henkilö tai esim. kaupunkistrategian toteuttaminen) Kaupalliset toimijat Kaupungin maankäyttöpuoli GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 36
PROSESSEISSA YHTÄLÄISYYKSIÄ Prosessissa keskeisiä toimijoita Kaupunki, seututoimija Suomessa Liikennevirasto, Ruotsissa Trafikverket Suomessa VR, Ruotsissa Sveriges Järnväg (SJ), Saksassa DB Rakennuttajayritys/kiinteistökehitys, kiinteistöjen omistajat Ruotsissa Jernhusen, Alankomaissa NS Stations Valtio, Valtion omistamat organisaatiot (kuten Tanskassa By og Havn) Voivat muuttua kehittämishankkeen aikana Osallistaminen ja avoin suunnitteluprosessi Tavoitevaiheessa asukkaiden ja yritysten, maaomistajien kanssa Käyttäjäkyselyt, haastattelut, työpajat Poliittinen tuki nähdään tärkeänä Toimijoiden osallistaminen jo ensivaiheessa tärkeää 37
KESKEISIMPIÄ PALVELUITA JA TOIMINTOJA Yleisimpiä konseptien mukaisia palveluita ovat case-alueilla liikennepalvelut (mm. raideliikenne, linja-autoliikenne, liityntäpysäköinti), kauppakeskuspalvelut (mm. Leppävaara ja Pasila: kauppakeskus, Oulu: kaupallisia palveluita, Kerava: kaupallisia palveluita, Utrecht uutisoitu kauppakeskus, Bremen, Ørestad, Götebog ja Malmö) ravintolapalvelut ja muu vapaa-ajan toiminta (mm. Oulu: ajatuksena mm. pieni kongressikeskus, Leppävaara: useita ravintoloita, Finnkino, Utrechtissa ja Ørestadissa toimii jo nykyisellään kongressikeskus asemanseutujen yhteydessä Myös julkisia palveluita (mm. Leppävaarassa vuokralla kirjasto), Ørestadissa metroaseman yhteydessä yliopisto Yhdistäen kaupallisia ja julkisia palveluita liikennepalveluiden äärelle 38
RAHOITUS- JA TOTEUTUSMALLIEN LÄHTÖKOHTIA Asemaseutujen taloudellisen potentiaalin realisointi Liikenteellisen ja kaupallisen roolin roolin yhdistäminen Taloudellinen markkina-arvo ja arvon nousu rahoitus julkisille investoinneille Taloudellisen potentiaalin elementtejä Aseman liikkujavirrat mahdollinenn asiakasvirta kaupallisille palveluille Lähialueen kehittäminen asuin- ja työpaikka-alueena paikallinen asiakaspohja kaupallisille ja julkisille palveluille Hyvä saavutettavuus vetovoima toimistovaltaisille työpaikoille Hyvällä suunnittelulla ja eri toimintojen keskinäisen synergian taitavalla hyödyntämisellä voidaan tuottaa merkittävästi taloudellista lisäarvoa sekä paikan houkuttelevuudelle että markkina-arvolle saavutettavuusedun lisäksi. GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 39
RAHOITUS- JA TOTEUTUSMALLIT Erillisen kehittämisen malli Maanomistajien ja muiden toimijoiden yhteistyö kukin toimija vastaa oman kehittämisosansa rakennuttamisesta, Esim. Keravan keskustan kehittäminen Integroidun kehittämisen malli Hankkeen rakennusoikeus myydään toteuttajalle tontit maksuvälineenä. Detaljisuunnittelu tilaajien ja toteuttajan yhteistyönä Tilaajat määrittelevät toiminnalliset ja taloudelliset vaatimukset ja ehtot Toteuttajalla velvoite rakentaa yleisiä tiloja ja alueita, kuten asemarakennus, katuja ja yleisiä alueita, pysäköintitiloja, pyöräparkkeja ym. Toteuttaja hankkii rahoituksen sijoittajilta ja rahoitusmarkkinoilta. Hankkeen valmistuttua toteuttaja voi myydä hallinnassaan olevat osat kiinteistösijoittajille. esim. Pasilan keskus Toteutusmalli on väline eikä itsetarkoitus GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 40
YHTEENVETO KEHITTÄMISKONSEPTIEN RAKENTUMISESTA Liityntä muuhun kaupunkikehittämiseen Asemanseudun sisällölliset ratkaisut Markkinointi ja viestintä Suunnittelu- ja kehittämisprosessi Toteuttamis- ja investointikonseptit Asemanseudun kehittämiskonseptin ulottuvuuksia. 41
JOHTOPÄÄTÖKSET: SUOSITUKSET JA LISÄSELVITYSTARPEET 42
SUOSITUKSET Liityntä muuhun kaupunkikehitykseen Lähtökohdat selväksi Realistisen potentiaalin tunnistaminen Vahva poliittinen sitouttaminen ja sitoutuminen hankkeeseen Yhteistyötä konseptin laatimisessa Suunnittelu- ja kehittämisprosessi Kehittämispolku ja riskien tunnistaminen Oikeat avainhenkilöt Konsepti paikallisille ja paikallisten kanssa Oikea tapa organisoitumiseen? GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 43
SUOSITUKSET Asemanseudun sisällölliset ratkaisut Paikallinen konsepti Konseptin tarkentaminen vaihe vaiheelta Palvelumuotoilun rooli kasvaa Tarvitaan visionäärisyyttä, tulevaisuuteen katsoen Muuntojoustavuutta Toteuttamis- ja investointikonseptit Taloudellisen potentiaalin tunnistaminen Vastuiden ja velvollisuuksien määrittely tarkkaan Tavoitteiden asettaminen ja niistä kiinni pitäminen Matkaketjuajattelulle arvoa Markkinointi ja viestintä Yhtenäinen sanoma GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 44
LISÄSELVITYSTARPEET Asemanseutujen yhteistyön edistäminen Solmu-paikka dynamikka ja aseman seutujen palvelut ja toiminnot Asemanseutujen tietopooli Kansallinen asemanseutujen verkko, potentiaali, ja kehittämistarpeet Lisää hyviä käytäntöjä ja benchmarking: Lisää tietoa erilaisista kehittämiskonsepteista ja rahoitusmalleista: Laajempi kansallinen tarkastelu Uudeltamaalta ja muualta Suomesta Maas asemanseuduilla Vähähiilisyys asemanseuduilla Muuntojoustavuus? GENDIATUR, QUE REIUNT EXPLABO. UT ASINCTIIS DE VOLLACCAB ISUNT ET EOS QUATIANDANDI DELLECU LLUPTIIST 45
46