Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Rakennusteollisuus RT ry Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto esityksestä valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2015. Rakennusteollisuus RT ry on suomalaisen rakennusteollisuuden edunvalvontajärjestö. RT itse toimii keskusliittona, ja siihen kuuluu viisi toimialaa. Viiden toimialan yhteensä yli 2 600 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 15 miljardia euroa. Edistämme jäsenyritystemme kannattavaa ja pitkäjänteistä liiketoimintaa elinkeino- ja työmarkkinapoliittisella edunvalvonnalla sekä jäsenpalveluilla. Parannamme rakennetun ympäristön toimivuutta ja laatua ottamalla huomioon yhteiskunnan tarpeet ja edistämällä kestävää rakentamista. Yleistä Kevään 2014 kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä on tehty useita hyviä ja kannatettavia asuntopoliittisia linjauksia. Olisi tärkeää, että kaikki tehdyt päätökset myös pannaan täytäntöön. Valitettavasti osa hyvistä päätöksistä on jäänyt toteuttamatta ja tai niiden toteutuminen on epävarmaa. Talouskehitys Suomessa on epävarmaa ja talouskasvua on myös heikentänyt alentunut yksityinen kulutus. Rakentamisen määrässä on saavutettu pohjakosketus. Työllisyys ja investoinnit laskevat edelleen ensi vuonna. Asuntotuotanto laskee edelleen ja näkymät ensi vuodelle ovat heikot. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii heikosta kuluttajakysynnästä. Rakennusteollisuuden syksyn suhdanne-ennusteessa on ARA-asuntojen ensi vuoden aloitusten määrää alennettu verrattuna keväisen ennusteen. Omakotitalojen aloitukset ovat sukeltaneet, kun niiden tuotanto on laskenut kolmen vuoden ajan ja lasku jatkuu myös kuluvana vuonna. Asuntojen korjausrakentaminen kasvaa edelleen ja ylittänyt uudisrakentamisen määrällisesti. Infrarakentamisen näkymät ovat heikot ja valtion budjetissa on väyläverkoston kunnossapidon määrärahoja leikattu. Myös heikko uudisrakentaminen vähentää talonrakentamisen pohjatöitä. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi www.rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki
2 (3) Panostukset rakentamiseen tukevat talouskasvua Rakennusalalle suunnattu elvytys lisää maamme kokonaistuotantoa ja parantaa työllisyyttä. Koska rakentaminen on tällä hetkellä matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana, josta syystä rakennushankkeiden toteuttamisessa on huonoa suhdannetta järkevää hyödyntää. Kannatamme panostuksia asuinrakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen kohdennettuja avustuksia, jotka mahdollistavat investointeja ja tukevat työllisyyttä. Asuntotuotannon lisääminen Jäsenkuntaamme kuuluvat urakoitsijat toimivat suurimmassa osassa vuokra-asuntokohteissa kuin myös rajoitusten alaisissa kohteena olevissa kohteissa urakoitsijoina. Lähtökohtaisesti jäsenyritystemme toimintaan ei kuulu esimerkiksi vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Kannatamme kaikkia toimia, joilla vuokra-asuntotuotantoa vauhditetaan. Pidämme tärkeänä, että vuokra-asuntotuotannon määrä Suomessa taataan kysyntään nähden ja siten myös vuokrataso pysyy kurissa. Panostus vuokra-asuntotuotantoon lisää työllisyyttä ja verotuloja. Asunnon hinnasta on VTT:n selvityksen mukaan 40 prosenttia erilaisia veroja. Rakentamisesta saatavat verotulot ovatkin niin merkittävät, että rakentamisesta saatava taloudellinen hyöty ylittää käytännössä aina ne kustannukset, jotka valtiolle sen tukemisesta aiheutuvat. Näkemyksemme mukaan talousarviossa esitetty valtion tukeman tuotannon määrä ei välttämättä määrällisesti toteudu. Uuden ns. 20-vuotisen korkotukilainamuodon luomisesta on päätetty ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, tänä vuonna esitystä on muutettu ja osin edellistä parempiehtoinen malli ei ole vieläkään valmis. Viimeisin lausunnolla ollut malli on sekin useiden toimijoiden mukaan sellainen, ettei vuokra-asuntotarjontaa saada lisättyä eivätkä ehdot riitä aktivoimaan rakennuttajia. Lisäksi esityksen mukainen lainansaajan alhaisempi korkotuen perusomavastuu koskee vain 2015 aloitettuja hankkeita. Pula vuokra-asunnoista johtuu osin siitä, että vuokra-asuntojen rakentamiseen ja omistamiseen halukkaita tahoja ei juuri nykyisillä ehdoilla ole. Valtion tukeman uudistuotannon toteuttaminen on jäänyt viime vuosina lähinnä kuntien vastuulle. Vuokra-asuntojen määrä riippuu niitä omistavien tahojen, kuten kuntien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rakennuttajaorganisaatioiden toiminnasta ja kiinnostuksesta. Tilanteen parantamiseksi tulisi edellisen taantuman aikana käytössä olevaa ns. välimallia jatkojalostaa, jotta vuokra-asuntotuotantoon saataisiin mukaan myös edellä mainittuja tahoja. Pidämme erittäin hyvänä valtioneuvoston päätöstä purkaa vuokra-asuntojen ja ASO-asuntojen välinen määrällinen kytkös. Asumisoikeusasuminen koetaan kansalaisten keskuudessa yleisesti kohtuuhintaiseksi asumiseksi ja mahdollinen useimmille asunnontarvitsijoille turvallisena ratkaisuna asumisoikeusmaksusta huolimatta. ASO-asuntojen määrän kasvu vapauttaa vuokra-asuntoja uusien asukkaiden käyttöön ja helpottaa asuntopulaa kasvukeskuksissa. Pidämme hyvänä Helsingin seudulle kohdennettuja käynnistysavustuksia sekä erityisryhmille kohdennettuja avustuksia.
3 (3) Tonttipula on edelleen pahin pullonkaula asuntotuotannolle Rakentamiskelpoisten, kohtuuhintaisten tonttien saaminen asuntotuotantoon erityisesti pääkaupunkiseudulla on niin vuokra-asuntotuotannossa kuin vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa merkittävin asuntotuotannon käynnistymistä haittaava tekijä. Tonttien tarjonnan lisääminen lisää kilpailua ja hillitsee asuntojen hintojen nousua. Pidämme hyvänä valtion päätöksiä osallistua Länsimetron jatkon rakentamiseen Kivenlahden päätepisteeseen, Pisararadan tukemiseen ja päätöstä valtion osallistumisesta Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin ja edellä mainittujen hankkeiden kytkemistä kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Näkemyksemme mukaan metropolihallinnon perustaminen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella on kannatettavaa, vaikka sen käytännön vaikutukset toteutuvat vasta vuosien päästä. Kaavoituspuolelle suureksi ongelmaksi ovat muodostuneet erityisesti Helsingin alueella liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, jotka nostavat tarpeettomasti rakennuskustannuksia. Myös asumisen sääntelyn jatkuva kiristyminen lisää rakennuskustannuksia. Huolestuttavana voidaan pitää asumisen kustannusten huomattavaa jatkuvaa nousua ja valtion talouden sopeuttamista veronkorotuksilla, joka rajoittaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Tilannetta pahentaa luonnollisesti talousarvion mukainen asuntolainojen korkovähennysoikeuden leikkaaminen, joka leikkaus on 10 prosenttia aiemmin kaavaillun 5 prosentin sijaan. Rakennusteollisuus ry Anu Kärkkäinen elinkeinopoliittinen johtaja Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennusteollisuus ry Liite Rakentamisen suhdanteet, elokuu 2014
Sami Pakarinen 20.8.2014 Rakentamisen suhdanteet, välitarkistus elokuu 2014 Oheinen katsausteksti sekä keskeiset suhdannekuvaajat - ja asuntotuotantotaulukko tarkentuvat lokakuussa julkaistavassa RT:n suhdanne-ennusteessa. Talousnäkymät tummentuneet uudestaan Vielä keväällä maailmantalouden positiivinen kehitys näytti vahvistuvan, mutta kesän aikana näkymät ovat heikentyneet. Yhdysvaltain talous kasvaa, mutta Euroopan orastava kasvu näyttää hiipuvan. Lisäongelmia eurotaloudelle asettaa EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat pakotteet. Suomen talous supistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Toisen neljänneksen ennakkotietojen mukaan talous supistui enää 0,1 prosenttia edellisvuodesta ja kasvoi 0,1 edellisestä neljänneksestä. Keväällä virinnyt toive talouden kasvusta on kesän aikana hiipunut. Kokonaistuotannon kasvuennusteita on tälle vuodelle laskettu ja Suomen talouden ennakoidaan supistuvan myös vuonna 2014. Vuoden 2015 näkymätkin ovat tulleet hivenen alaspäin. EK:n heinäkuussä keräämän suhdannetiedustelun mukaan yritysten odotukset ovat edelleen vaisut. Kevään aikana virinneet odotukset ovat notkahtaneet ja kasvun odotetaan olevan korkeintaan heiveröistä. Rakentamisen suhdanne ei ole kirkastunut Rakentaminen supistuu kolmatta vuotta peräkkäin vuonna 2014. Alkuvuoden kehityksen perusteella rakentaminen vähenee enemmän kuin keväällä arvioitiin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennusinvestoinnit supistuivat 4,6 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakennusinvestoinnit supistuivat 5,0 prosenttia ja investoinnit maa- ja vesirakennuksiin 2,8 prosenttia. Talonrakennustöiden aloitukset vähenivät vastaavalla ajanjaksolla yhden prosentin. Vielä maaliskuussa talonrakentamiseen myönnettyjen lupien määrä oli neljän prosentin kasvussa. Toukokuussa luvat kuitenkin vähentyivät 14 prosenttia ja koko alkuvuoden osalta luvat kääntyivät prosentin laskuun. Odotettavissa on, että heikko lupakehitys näkyy myös toisen neljänneksen aloituksissa. Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi on vähentynyt tammi-toukokuussa keskimäärin 5 prosenttia edellisvuodesta. Asuinrakentamisen volyymi supistui 13 prosenttia kun taas muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi 2 prosenttia. EK:n Suhdannebarometrin mukaan rakennusteollisuuden suhdannetilanne on pysynyt edelleen vaisuna ja suhdannenäkymät ovat huonontuneet keväästä. Tilauskanta on yhä normaalitason alapuolella ja suurin tuotantoa rajoittava tekijä on edelleen kysynnän puute. Rakennustuoteteollisuudessa suhdannetilanne on sen sijaan laskenut keväästä, mutta suhdannenäkymät ovat nousseet elokuussa verrattuna toukokuuhun. Asuntotuotannon näkymät edelleen heikot Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii edelleen heikosta kuluttajakysynnästä. Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän yhteensä 11 500, joka on 1 400 asuntoa viime vuotta vähemmän. Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta kerrostalojen aloitukset ovat verraten korkealla tasolla asuntorahastojen aktiivisuuden jatkumisen ansiosta. Asuntolainojen korot tulevat pysymään pitkään matalalla tasolla Euroopan keskuspankin löysentäessä rahapolitiikkaansa entisestään. Valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut aavistuksen vuoden alusta. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ennakoidaan yltävän 7 000 asuntoon tänä vuonna. Suurin muutos on tapahtumassa tuotannon rakenteessa. Normaalien vuokra-asuntojen sijaan tuotanto painottuu asumisoikeusasuntoihin, kun valtioneuvosto päätti purkaa tuotantoa rajoittaneen kytkennän. Poliittisista linjauksista huolimatta suurta muutosta
2 tuettuun vuokra-asuntojen tuotantoon ei kokonaisuutena ole odotettavissa. Omakotitalojen aloitukset sukeltavat Vuonna 2013 aloitettiin noin 8 000 pientalon rakentaminen, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Omakotitalojen tuotanto on laskenut kolmen vuoden ajan ja lasku jatkuu myös kuluvana vuonna. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain 7 000 pientalon rakentaminen. Heikosta taloussuhdanteesta huolimatta viime vuonna aloitettiin yhteensä 27 900 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 26 000, joka on 500 asuntoa kevään ennustetta vähemmän. Lasku on seurausta pientalojen ja muun vapaarahoitteisen tuotannon edelleen heikentyneestä tilanteesta. Ensi vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyvän 27 000. Epävarma investointiympäristö näkyy muun talonrakentamisen aloituksissa Muun kuin asuinrakentamisen tilanne on hieman asuntotuotantoa helpompi, vaikka ennustetta on tältäkin osin laskettu keväästä. Tuotannon volyymi on kokonaisuutena kasvanut vuodentakaisesta, mutta kasvua selittää yksinomaan vertailuvuoden todella matala taso. Luvat ovat sen sijaan laskeneet tammi-toukokuussa 10 prosenttia edellisvuodesta. Liike- ja toimistorakennuksissa positiivinen lupakehitys ei ole näkynyt aloituksissa, koska epävarma taloustilanne heikentää investointihaluja. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihdon määrä on kasvanut tammi-toukokuussa keskimäärin 1,6 prosenttia. Kasvu on kuitenkin hidastumaan päin. Maaja vesirakentamisen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna ja kääntyvän ensi vuonna pieneen kasvuun. Rakentamisen määrä supistunee tänä vuonna yhteensä 1,5 prosenttia ja kasvanee ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Arvio on laskenut tämän vuoden osalta puoli prosenttiyksikköä ja ensi vuoden osalta 1,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuoden kasvulukema, vaikkakin varovainen, perustuu oletukseen, että tehdyt poliittiset päätökset koskien rakennusalaa saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle. Ilman päätösten määrätietoista toimeenpanoa edessä on neljäs perättäinen vuosi, kun rakentaminen supistuu. Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä aloitetaan tänä vuonna 30 miljoonan kuutiometrin edestä. Ensi vuonna aloitusten ennakoidaan yltävän 31 miljoonaan kuutiometriin. Talonrakentamisen heikkoa tilannetta kannattelee edelleen korjausrakentaminen. Korjausrakentamisen kasvua heikossa suhdannetilanteessa selittää ikääntyvä rakennuskanta, joka on läpikäymässä remonttivaihetta. Työllisten määrä laskee tuotannon supistumisen myötä Rakentamisen työllisten määrä säilyi viime vuonna suhdannetilanteeseen nähden korkealla tasolla, mutta tämän vuoden aikana työllisten määrä on kääntynyt selvään laskuun. Tämän vuoden lopussa ennakoidaan työllisten määrän jäävän 171 000 henkilöön. Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta rakentamisen konkurssit kääntyivät kesäkuussa laskuun. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna konkurssin tehneitä yrityksiä oli 45 (-12 %) vähemmän. Myös konkurssien piirissä olleiden henkilöiden määrä kääntyi kesäkuussa laskuun. Rakennuskustannukset ovat kuluvan vuoden aikana jatkaneet maltillista nousuaan. Vuoden alusta nousua on kertynyt vajaa prosentti. Heinäkuussa rakennuskustannukset nousivat 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Asuntojen hintakehitys on tasaantunut kuluvan vuoden aikana. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat koko maassa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana keskimäärin prosentin, pääkaupunkiseudulla vastaavasti 2 prosenttia. Rivitaloissa laskua on koko maan tasolla tullut alkuvuoden aikana lähes 2 prosenttia. Omakotitaloissa laskua kertyi ensimmäisen neljänneksen aikana reilut 3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liitetaulukot
Rakentamisen suhdanteet, Elokuu 2014 Keskeiset suhdannekuvaajat 2011 2012 2013 2014 2015 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 2,6-1,5-1,2-0,5 1,0 Euribor, 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,2 0,4 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,7 3,2 2,2 1,3 1,3 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 3,3 2,4 1,0 1,0 1,5 Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 6,1 5,3 0,8 1,0 1,5 Rakentaminen 1, määrän muutos, % 1,2-4,7-2,3-1,5 0,5 Korjausrakentaminen 2,3 2,5 2,5 3,0 2,0 Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % 5,1-6,2-3,6-1,5 0,5 Talonrakennukset 6,4-6,3-4,8-1,4 0,3 Maa- ja vesirakennukset -1,0-5,8 3,1-2,0 1,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m 3 38,0 33,0 30,9 30,0 31,0 Asuinrakennukset 12,9 11,6 10,6 9,7 10,2 Vapaa-ajan rakennukset 1,0 0,8 0,8 0,8 0,8 Liike- ja toimistorakennukset 6,9 5,8 4,1 4,7 4,5 Julkiset palvelurakennukset 2,6 2,6 3,0 3,0 3,3 Teollisuus- ja varastorakennukset 8,9 6,9 6,4 6,0 6,2 Maatalousrakennukset 3,1 2,9 3,8 3,6 3,6 Muut rakennukset 2,6 2,4 2,2 2,1 2,3 Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 31 500 28 800 27 900 26 000 27 000 Vapaarahoitteiset 23 000 22 600 21 500 19 000 19 500 Valtion tukemat asunnot 8 500 6 200 6 400 7 000 7 500 Työllinen työvoima, henkilöä 176 250 175 250 175 500 171 000 173 000 Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. 3,7 4,0 3,8 4,0 Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 4,7 5,2 5,0 Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 10,7 9,6 9,5 1 Kiinteähintainen arvonlisäys. Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.
ASUNTOTUOTANTO TALOTYYPIN JA RAHOITUSMUODON MUKAAN ALOITUKSET ASUNTOJA (kpl) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ennuste 2015 ennuste RIVI- JA KERROSTALOT 13 500 20 700 20 100 19 100 19 300 18 500 19 000 vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot 3 500 10 000 9 500 11 200 11 600 8 500 12 900 6 200 12 900 6 400 11 500 7 000 11 500 7 500 OMAKOTITALOT 8 900 12 100 11 000 9 200 8 000 7 000 7 500 vapaarahoitteiset asunnot 8 900 12 100 11 000 9 200 8 000 7 000 7 500 MUUT RAKENNUKSET 700 900 400 500 600 500 500 YHTEENSÄ 23 100 33 700 31 500 28 800 27 900 26 000 27 000 vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot 13 100 10 000 22 500 11 200 23 000 8 500 22 600 6 200 21 500 6 400 19 000 7 000 19 500 7 500 ARA-asunnot sisälsivät myös välimallin asunnot 2009-2011. Lähde: TK, ARA, ennuste RT.