INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA

INNOVAATIOJOHTAMINEN OSANA VIESTINTÄALAN STRATEGISIA LINJAUKSIA Työryhmä: Markku Antikainen, Oy Swot Consulting Finland Ltd Jouni Juuti, Oy Swot Consulting Finland Ltd

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 MÄÄRITELMÄT 6 4 SELVITYKSEN TOTEUTUS 7 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA 9 5.1 Tehdasteollisuuden rakenne 10 5.2 Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen 11 5.3 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä 13 5.4 Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla 15 5.5 Tilanne Ruotsissa 17 6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI 21 6.1 Innovaatio 21 6.2 Innovaatioprosessi 22 6.3 Innovoinnin tehokkuuden mittaaminen 26 6.4 Tilanne Ruotsissa 27 7 INNOVAATIOTYÖN JOHTAMINEN 28 7.1 Strategiavaihtoehdot 28 7.2 Viestinnän arvoverkko 29 7.3 Asiakkaan arvoverkko 31 7.4 Innovaatiojohtaminen 33 7.5 Tilanne Ruotsissa 34 8 INNOVAATIOTYÖ VIESTINTÄALALLA 37 8.1 Viestintäalan innovaatiotyön haasteet 38 8.2 Viestintäalan innovointikyky 39 8.3 Innovointi toimialan eri sektoreilla 41 8.4 Tilanne Ruotsissa 42 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 45 9.1 Johtopäätökset 45 9.2 Toimenpide-ehdotukset 46 10 KIRJALLISUUTTA 48 11 LIITTEET 50 2

1 JOHDANTO Viestintäalan strategiset linjaukset ovat valmistuneet vuonna 2005 ja erillinen selvitys suomalaisen painoalan kilpailukyvystä vuonna 2006. Strategiassa on linjattu tulevien vuosien perustavoitteet toimialalle. Merkittävässä asemassa viestintäalan tulevan kehityksen kannalta on alan kyky synnyttää innovaatioita eli uusia, menestyviä tuotteita, palveluita, menetelmiä, prosesseja jne. Toimialan yritysten on menestyäkseen kyettävä ottamaan innovaatioiden tuottaminen, innovointi huomioon omassa strategiatyössään, etsittävä toimintatapoja innovoinnin järjestelmälliseen toteuttamiseen ja opeteltava siirtämään muualla kehitettyjä innovaatioita omaan käyttöönsä nykyistä tehokkaammin. Viestintäalan tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä väittämiä ovat: Viestintätoimiala ei innovoi/kehitä uutta. Innovointia ei erikseen oteta toimialan yritysten strategiatyössä huomioon, innovointiin ei erikseen panosteta. Viestintätoimialan yritykset eivät tunnista tuotekehitystä tai innovointia erillisenä prosessina. Tässä selvityksessä pyritään osaltaan tutkimaan kyseisten väittämien paikkansapitävyyttä. Suomessa mm. teknologiateollisuus on parantanut merkittävästi kansainvälistä kilpailukykyään innovoimalla jatkuvasti ja järjestelmällisesti uusia tuotteita ja toimintamalleja. Viestintätoimialankin on mahdollista hyödyntää muiden toimialojen kokemuksia oman innovointiosaamisensa kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena ei ole tuottaa uusia innovaatioita, vaan selvittää millaisia toimintamalleja ja ratkaisuja innovaatio- ja tuotekehitystyössä hyödynnetään ja miten näitä toimintamalleja voidaan hyödyntää viestintätoimialalla innovaatioiden synnyttämiseksi. Selvityksen näkökulma on pääosin kansallinen. Näkökulmaa on laajennettu lähinnä Ruotsiin painottuvalla vertailulla. Selvitys pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yrityksen strategia ohjaa innovaatiotyötä? Miten potentiaalisia ideoita synnytetään ja jalostetaan? Miten uusista ideoista tehdään kaupallisia tuotteita? Millainen on innovaatio- ja tuotekehitysprosessi? Miten olemassa olevia (myös muiden toimialojen) innovaatioita voi hyödyntää viestintätoimialalla? Miten viestintäalan innovaatiotoimintaa voi kehittää? 3

2 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tavoitteena oli analysoida tutkimus- ja kehitystyön tilannetta Suomessa yleisesti ja viestintätoimialalla erityisesti. Selvitys toteutettiin keräämällä pääosin innovaatiotyötä ja innovaatiojohtamista käsittelevää kirjallisuusaineistoa ja haastattelemalla sekä viestintätoimialan että muiden toimialojen innovaatiotoiminnasta strategisella tasolla vastaavia henkilöitä. Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Suomessa vuosittain yli viisi miljardia euroa. Yritysten osuus panostuksesta on 70 %. Merkittävimmät tutkimukseen ja kehitykseen absoluuttisesti panostavat toimialat ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus. Suhteellisesti suurinta panostus on ohjelmisto-, tietoliikenne- ja lääketeollisuusyrityksissä. Kymmenen suhteellisesti eniten panostavan yrityksen tutkimus- ja kehityspanos on pienimmilläänkin yli 20 % liikevaihdosta. Viestintätoimialan systemaattinen tutkimus- ja kehityspanos voidaan arvioida korkeintaan muutamaksi promilleksi. Suurimpien viestintäalan yritysten kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuusyrityksissä, noin 0,5 %. Innovaatio määritellään selvityksessä kirjallisuusaineiston perusteella asiaksi (tuotteeksi, palveluksi, menetelmäksi jne.), jolla on uutuusarvo ja jonka hyödyntäminen on kaupallisessa tai yhteiskunnallisessa mielessä toteutunut. Innovaatiojohtaminen puolestaan luo edellytykset innovaatioiden tuottamiselle, innovoinnille. Vaikka innovoinnissa sinänsä tarvitaan vapausasteita, innovaatiojohtaminen on kurinalaista toimintaa. Innovaatiotyö on otettava huomioon yritysstrategiassa. Innovaatioprosessissa on organisaatiokohtaisia eroja, mutta prosessi koostuu tyypillisesti tiedon keruusta, ideoinnista, ideoiden arvioinnista sekä parhaiden ideoiden konseptoinnista ja lopulta kaupallistamisesta. Menestyksekäs innovointi vaatii laajaa kontaktipintaa tiedon keräämiseen. Mainitut vaiheet voidaan tunnistaa myös PK-yrityksissä, joskin prosessin toteuttajia on yrityksissä vähän. PK-yritysten haaste on riittävän kontaktimäärän synnyttäminen tiedon keräämiseksi. Innovaatioverkoissa em. vaiheet voivat toteutua eri organisaatioissa, ideat voi esimerkiksi kerätä ja arvioida eri organisaatio kuin ideoiden kaupallistaja. 4

Viestintäyritykset ovat tarkastelleet kehittämistoimintaansa perinteisesti teknologisen arvoverkkonsa kautta. Viestintäalan teknologiset uutuudet ovat viime vuosina syntyneetkin pääosin alan yritysten yhteistyöverkossa, ei alan yrityksissä. Viestintäalan kaikilla sektoreilla on kuitenkin syntynyt jatkuvasti uutuuksia, jotka voi tunnistaa innovaatioiksi. Nämä tuotteet ja liiketoimintamallit hyödyntävät tehokkaasti teknologisen arvoverkon innovaatioita. Kehittääkseen tehokkaammin omia innovaatioita viestintäalan yritysten on teknologisen arvoverkkonsa lisäksi integroiduttava voimakkaasti myös osaksi asiakkaidensa arvoverkkoa. Vain siten voidaan varmistaa innovaatioiden kaupallinen menestys. Ruotsi ja Suomi ovat tilastojen mukaan Euroopan johtavia maita tutkimukseen ja kehitykseen panostamisessa. Panostuksen jakautuminen yritys- ja julkisten tahojen kesken on lähes identtinen molemmissa maissa. Yrityskentässä Suomen T & K-panostusta hallitsee Nokia, Ruotsissa panostus on jakautunut tasaisemmin. Viestintäyrityksissä panostuksen tason arveltiin olevan 0,5-2 %. Mediamarkkinoiden rakenne on kummassakin maassa samankaltainen, Ruotsissa kuitenkin korostuu verkkomedian ja ilmaisjakelulehtien osuus Suomeen verrattuna. Haastatteluissa korostuivat kehittämisen kannalta tärkeinä tekijöinä strateginen päätöksenteko ja asiakkaan huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa. Internet nähtiin suurena mahdollisuutena kaikille toimijoille ja verkostoitumista pidettiin PK-kentän innovaatiotyössä välttämättömänä. Merkittävimmät johtopäätökset, jotka tämän selvityksen perusteella voi esittää, ovat: Viestintäalan yritykset panostavat jatkuvasti toimintansa ja tuotteidensa markkinalähtöiseen kehittämiseen, usein kuitenkin kiinteänä osana ydinliiketoimintaansa. Innovaatiotyö lähtee yritysstrategiasta, joka ohjaa myös innovaatioprosessissa tehtäviä valintoja. Asiakasnäkökulman huomioon ottaminen innovaatiotyössä on välttämätöntä. Innovointi vaatii normaaleja prosesseja enemmän vapausasteita uusien asioiden synnyttämiseksi. Innovaatiotyön johtaminen on kuitenkin yhtä kurinalaista toimintaa kuin muukin johtaminen. Toimenpiteet, joilla Viestinnän Keskusliitto voi viestintätoimialan innovaatiotyötä tehostaa liittyvät etupäässä viestintään ja tiedon keruuseen toimialan innovaatiotyön merkityksestä ja kehittymisestä sekä innovaatiotoiminnan yhteistyön ja verkostojen käynnistämiseen ja ylläpitoon. 5

3 MÄÄRITELMÄT Seuraavassa on esitetty lyhyet määritelmät selvityksessä esiintyvistä kehittämiseen liittyvistä termeistä. Tuotekehitys (Product Development) Se organisaation prosessi tai menettely, jolla uusi tuote tai palvelu kehitetään markkinoille. Tutkimus ja kehitys (Research and Development, R&D) Kaupallisessa mielessä termillä tarkoitetaan tavallisesti tulevaisuuteen suuntautuneita laajalla rintamalla toteutuvia tieteellisiä ja teknologisia toimenpiteitä, joiden kaupallinen hyöty ei välttämättä ole välitön, vaan saavutetaan pitkän ajan kuluessa. Innovaatio (Innovation) Termi tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista (Tekes). Erilaisia innovaatiotyyppejä ovat lisäävä eli inkrementaali innovaatio, joka on tyypillisesti vähittäinen, valmiille pohjalle tehty muutos ja radikaali innovaatio, johon sisältyvä muutos on suuri ja johon sisältyy merkittäviä muutoksia toimintatavoissa ja teknologioissa. Innovaatioprosessi Prosessi tai menettely, jonka tehtävä on systemaattisesti kerätä, arvioida, jalostaa ideoista ja aihioista innovaatioita. Innovaatiojohtaminen Innovaatioprosessin hallinta ja kehittäminen sekä edellytysten luominen tulokselliselle innovaatiotyölle. Innovaatioverkosto (Innovation Network) Verkosto, jossa innovaatioprosessi toteutuu yhteistyönä usean toimijan voimin ja jossa jokaisella toimijalla on tavallisesti oma roolinsa. Avoin innovaatio (Open Innovation) Laaja joukko erilaisia toimijoita (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja jne.) innovoi yhdessä ja jokainen organisaatio saa vapaasti hyödyntää prosessin tuloksia. 6

4 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen vaiheet on esitetty kuvassa 1. Selvitys koostui kahdesta kartoitusvaiheesta sekä tulosten analysoinnista. Kartoituksissa selvitettiin viestintätoimialan oman innovaatiotoiminnan nykytilaa ja muiden toimialojen innovaatiotoiminnan käytäntöjä. Analysointivaiheen tuloksena syntyivät kehittämisehdotukset viestintäalan innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi. Tarkoituksena on muodostaa näkemys niistä innovaatiotoiminnan malleista ja ratkaisuista, joita viestintätoimiala voi toiminnassaan hyödyntää Viestintäalan innovaatiotoiminnan kehittäminen 1. Toimialan innovaatiotoiminnan nykytilan kartoitus 2. Muiden toimialojen käytäntöjen kartoitus (Benchmarking) 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset kartoitusten perusteella 4. Tulosten, toimintamallien ja kehittämisehdotusten esittely toimeksiantajalle Näkemys innovaatiotoiminnan nykytilasta toimialalla Innovaatiotoiminnan toteuttamisen toimintamallit muilla toimialoilla Kehittämisehdotukset Kuva 1. Selvitysprosessin kulku. Kartoitusvaiheissa käytetyt menetelmät olivat innovaatiotoimintaa käsittelevän kirjallisuusaineiston analyysi sekä viestintä- ja muiden toimialojen yritysten innovaatiotyöstä strategisella tasolla vastaavien henkilöiden syvähaastattelut. Kirjallisuusaineisto koostui pääosin viimeisten kolmen vuoden aikana julkaistuista raporteista, lehtiartikkeleista ja seminaariesitelmistä sekä Swot Consultingin omasta vastaavissa selvityksissä ja hankkeissa kertyneestä aineistosta. Selvityksen lopussa on luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. 7

Syvähaastatteluosuudessa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka edustivat viestintätoimialan eri sektoreita, pakkausteollisuutta, logistiikkatoimialaa ja kulutuselektroniikkateollisuutta. Kaikkien haastateltujen rooli tutkimus- ja kehitystyössä ja innovaatiotoiminnassa oli strateginen. Mukana oli myös ko. prosesseista yrityksissään päävastuun kantavia henkilöitä. Luettelo selvityksen yhteydessä haastateltujen henkilöiden organisaatioista on esitetty liitteessä 1. Selvityksen näkökulmaa laajennettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjoismaisella tarkastelulla, joka syvähaastattelujen osalta painottui Ruotsin viestintäalan tarkasteluun. Tässä benchmarkingosiossa haastateltiin seitsemää henkilöä, jotka edustivat ruotsalaista viestintää kustannustoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen, printtiliiketoiminnan ja televisiotoiminnan näkökulmasta. Benchmarkkauksen tulokset on esitetty omassa kappaleessaan kunkin luvun lopussa. Selvitystyön etenemistä valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat Jukka Ottela Esa-konsernista (puheenjohtaja), Helene Juhola Viestinnän Keskusliitosta, Timo Ketonen Hansaprintistä ja Mikko Räisänen MTV:stä. 8

5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA SUOMESSA Edellä todettiin, että tutkimus- ja kehityspanokset eivät välttämättä suoraan kerro toimialojen tai yritysten innovointikyvystä. Ne kuitenkin kuvaavat yritysten mitattavaa, systemaattista panostusta innovointiin ja tarjoavat näin käytännössä ainoan tavan vertailla yritysten innovaatiotoimintaa. Tässä kappaleessa luodaan katsaus tutkimus- ja kehityspanoksen kansalliseen jakautumiseen sekä yritysten kehityspanostuksiin yleensä ja viestintätoimialalla erikseen. Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä koostuu lukuisista toimijoista. Yksityisen panostuksen lisäksi innovaatiotoimintaan ohjautuu budjetti- ja EU:n rakennerahastovaroja useiden eri kansallisten ja alueellisten toimijoiden kautta. Innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat on esitetty kuvassa 2. EU:n rakennerahastovarat innovaatiotoimintaan Finnvera Maakuntien liitot TE-keskukset Ammattikorkeakoulut Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat Patentti- ja rekisterihallitus Tutkimuslaitokset Osaamiskeskukset Yliopistot Teknologiakeskukset Tekes Suomen Akatemia Opetusministeriö Muut ministeriöt Kauppa- ja teollisuusministeriö Panostukset toiminnan kehittämiseen eri sektoreilla, kuten ympäristö, terveys ja liikenne Suomen Invest in Finland Teollisuussijoitus Yritysten panostus Finpro Sitra innovaatiotoimintaan Pääomasijoittajat Businessenkelit Järjestöt Yritykset Keksintötoiminta Tiede- ja teknologianeuvosto Kansallinen julkinen panostus innovaatiotoimintaan ja osaamiseen Kuva 2. Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat (lähde: Tekes) Kesäkuussa 2006 hyväksytyn tiede- ja teknologianeuvoston uusimman linjauksen mukaan Suomeen perustetaan viisi strategisen huippuosaamisen keskittymää, jotka tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja yrityksille uuden yhteistyöfoorumin. Tavoitteena on olla ko. aloilla maailman parhaiden joukossa. Metsäsektori ja Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut ovat mukana valituissa alueissa, joihin keskittymiä tulisi perustaa. Tekes ja Suomen Akatemia ovat keskeisessä roolissa osaamiskeskittymiä synnytettäessä. 9

5.1 Tehdasteollisuuden rakenne Suomen tehdasteollisuuden rakenteen muuttumista tarkasteltaessa (kuva 3) voidaan havaita, että etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuuden suhteellinen osuus kokonaisvolyymista on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti massa- ja paperi- sekä elintarviketeollisuus ovat menettäneet osuuttaan. Kuva 3. Tehdasteollisuuden rakenne Suomessa vuosina 1975 2004. Kustantamisen ja painamisen osuus vuonna 2004 on ympyröity. Suurimmat teollisuudenalat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä koneja metallituoteteollisuus, molemmat vajaan neljänneksen osuudella kokonaisvolyymista. Teknologiateollisuus tuottaa näin noin puolet tehdasteollisuuden volyymista. Massa- ja paperiteollisuuden osuus on hieman yli 10 % ja kemianteollisuuden noin 10 %. Kustantaminen ja painaminen on merkittävä teollisuudenala muodostaen noin 5 % teollisuuden kokonaisvolyymista. Kustantamisen ja painamisen volyymi on kasvanut teollisuuden kokonaisvolyymin tahdissa ja toimialan osuus kokonaistuotannosta on vaihdellut vain vähän kuvan 5 tarkastelujaksolla. Seuraavissa kappaleissa voidaan havaita, että teollisuuden toimialojen tutkimus- ja kehityspanokset eivät jakaudu em. toimialojen volyymien suhteessa. 10

5.2 Tutkimus- ja kehityspanoksen jakautuminen Kansallinen kehityspanos arvioitiin Suomessa 5,4 miljardiksi euroksi (3,5 % BKT:stä) vuonna 2005. Tutkimuspanos kasvoi voimakkaasti 90-luvun puolivälistä vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvu on jonkin verran hidastunut (kuva 4). Yritysten osuus kehityspanoksesta on noin 70 %, julkishallinnon osuus jakautuu korkeakoulujen (noin 20 %) ja muun julkisen tutkimuksen (noin 10 %) kesken. Yritysten osuuteen on laskettu vain Suomessa toteutettu tutkimus- ja kehitys. Ulkomailla tehty kehittäminen mukaan lukien suomalaisten yritysten kehityspanos on huomattavasti suurempi (100 suurinta tutkijaa panosti vuonna 2004 noin 5,2 mrd. tutkimukseen ja kehitykseen; asiaa on käsitelty seuraavassa kappaleessa). Miljardia euroa 6,0 Yritykset 5,0 Korkeakoulut Muu julkinen tutkimus 4,4 4,6 4,8 5,0 5,3 5,4 4,0 3,0 2,9 3,4 3,9 2,0 1,0 1,5 0,9 1,1 2,2 1,7 1,8 0,0 Kuva 4. 85 87 89 91 93 95 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Arvio Lähde: Tilastokeskus Suomessa käytetyn kehityspanoksen jakautuminen organisaatiotyypeittäin vuosina 1995 2005 11

Suurimmat tutkimus- ja kehityspanostukset käytetään Suomessa (kuva 5) elektroniikkateollisuudessa (yli 50 % yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta), jossa luonnollisesti näkyy Nokian suuri paino metalli- ja konepajateollisuudessa, jonka osuus yksityisestä tutkimus- ja kehityspanoksesta on reilu 10 % kemianteollisuudessa, joka käyttää vajaan 10 % tutkimus- ja kehityspanoksesta sekä puunjalostusteollisuudessa, jonka osuus kansallisesta tutkimus- ja kehityspanoksesta on 2-3 %. Muiden toimialojen panostukset ovat oleellisesti pienempiä. Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset liikevaihtoon suhteutettuna käytetään tietoliikenne- sekä elektroniikka- ja lääketeollisuudessa. Metalli- ja kemianteollisuus panostavat kehittämiseen tyypillisesti muutamia prosentteja liikevaihdostaan. Metsäteollisuudessa panostus on alle yhden prosentin. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Muut toimialat Muu teollisuus Puunjalostus Kemianteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Elektroniikkateollisuus 0,5 0,0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05* Kuva 5. Yritysten kehityspanoksen jakautuminen Suomessa toimitaloittain vuosina 1995 2005 (lähde: Tilastokeskus). 12

5.3 Suurimmat tutkimus- ja kehityspanokset yrityksissä Sadan eniten kehittämiseen panostaneen yrityksen (liite 4) kehityspanos oli Tekniikka ja Talous -lehden mukaan 5,4 mrd. vuonna 2005. Tiedot on kerätty 70 % julkisista lähteistä, yritysten vuosikertomuksista ja muusta materiaalista sekä loput Talentumin tietopalveluyksikön kyselystä ja suoraan yrityksistä. Lista ei ole täysin kattava, koska pörssiyritysten ei ole Suomessa tarvinnut kertoa T & K-menojen suuruutta. Suomalaisyritysten luvuissa on mukana yrityksen koko tutkimuspanos, tapahtuipa se missä tahansa. Ulkomaisten yritysten luvuissa mukana on vain Suomessa tehty tutkimus. On myös huomattava, että tiedot voivat erota Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat yrityksille tehtävään T & K-kyselyyn. Taulukossa 1 on esitetty kyseisenä vuonna kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä ja sadan suurimman joukossa olleiden viestintäalan yritysten sijoitus. Taulukko 1. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Nokia Tietoliikenne 3.825 11,2 2. LM Ericsson Tietoliikenne 99 67,8 3. ABB-yhtiöt Metalli 98 6,6 4. Metso Metalli 96 2,3 5. StoraEnso Metsä 88 0,7 6. Orion Lääke 80 4,1 7. Wärtsilä Metalli 70 2,7 8. UPM-Kymmene Metsä 50 0,5 9. Patria Industries Metalli 48 14,9 10. Tellabs Tietoliikenne 46 14,5 27. SanomaWSOY Viestintä 16 0,6 94. Alma Media Viestintä 3,1 1,1 Taulukosta voidaan nähdä Nokian ylivoimainen paino (70 % sadan suurimman panoksesta) yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Kymmenen listalla on kaksi metsäteollisuusyritystä, joiden suhteellinen kehittämispanos on taulukon yrityksistä selvästi alhaisin. Jos sadan eniten tutkivan yrityksen listalta valitaan kymmenen suhteellisesti eniten kehittämiseen panostavaa yritystä, saadaan aikaan taulukossa 2 esitetty luettelo. Listalta löytyy odotetusti oletettuja kasvutoimialoja edustavia yrityksiä. Vain LM Ericsson löytyy molemmista esitetyistä taulukoista. 13

Tekniikka ja talous - lehden luettelon mukaan sadasta suurimmasta tutkijasta 24 yritystä panostaa tutkimukseen ja kehitykseen alle yhden prosentin liikevaihdostaan. Näiden joukossa on kuusi metalliteollisuusyritystä, neljä metsäteollisuusyritystä sekä kolme elintarvike- ja energiateollisuusyritystä. Joukossa on myös yksi viestintäalan yritys, SanomaWSOY, jonka tutkimus- ja kehityspanos vuonna 2005 oli 0,6 % liikevaihdosta. Hyvän tai riittävän kehityspanoksen suuruutta on luonnollisesti vaikea määritellä, oleellista on panoksen käytön tehokkuus. Kannattaa kuitenkin huomata, että kehittämiseen panostetaan tyypillisesti suhteellisesti vähiten tuotantolaitoksiin voimakkaasti investoineissa yrityksissä. Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut pitkään (Michael Porterin luokittelussa kasvun vaiheista) investointivetoista ja vasta havahtumassa innovaatiovetoisuuteen. Toisaalta taulukon 2 kiinteään käyttöomaisuuteen vähemmän investoineiden innovaatiovetoisten yritysten taseessa korostuvat aineettomat hyödykkeet (patentit, oikeudet, tuotemerkit jne.), joita innovoinnilla tietenkin synnytetään. Näiden hyödykkeiden markkina-arvo saattaa olla huomattavasti tasearvoa suurempi. Erityisesti Biotie Therapies, jonka kehityspanos on lähes kuusinkertainen liikevaihtoon nähden, osoittaa myös että tutkimus- ja kehitystoiminta saattaa olla hyvinkin pitkäjänteistä toimintaa, jonka positiivisen kassavirran odotukset saattavat olla useiden vuosien päässä. Biotien kehittämistyön tuloksellisuudesta kertoo kuitenkin esimerkiksi marraskuussa 2006 solmittu viiden miljoonan euron arvoinen optiosopimus lääketeollisuusjätti F. Hoffmann La Rochen kanssa. Taulukko 2. Kymmenen suhteellisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta suomalaisyritystä vuonna 2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, % lv:sta T & K- panos, M Sijoitus, 100 suurinta 1. Biotie Therapies Biotekniikka 582,6 7,1 56. 2. Hormos Medical Lääke 260,0 5,2 69. 3. LM Ericsson Tietoliikenne 67,8 99 2. 4. SSH Communications Ohjelmistot 36,8 3,4 88. 5. NetHawk Tietoliikenne 35,5 11 36. 6. Detection Technology Elektroniikka 27,6 3,5 87. 7. F-Secure Ohjelmistot 23,7 15 29. 8. Tekla Ohjelmistot 20,7 7,9 51. 9. Stonesoft Ohjelmistot 20,7 4,6 73. 10. Tecnomen Tietoliikenne 19,5 13 32. 14

5.4 Tutkimus- ja kehityspanos viestintäalalla Tekniikka & Talous -lehden julkaisemalta Suomen suurimmat tutkijat listalta löytyy vuonna 2005 kaksi viestintäteollisuuden yritystä (taulukko 1). SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen osuus liikevaihdosta on metsäteollisuuden luokkaa (SanomaWSOY 0,6 %, vastaavasti StoraEnso 0,7 %, UPM 0,5 % ja Metsäliitto 0,4 %). Alma Median suhteellinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on 1,1 % liikevaihdosta. SanomaWSOY ja Alma Media ovat olleet näkyvimmin kehittämiseen panostaneet viestintäalan yritykset. Myös uutisoinnissa mainittujen kahden konsernin uudet tuotteet ja palvelut painottuvat muihin alan yrityksiin verrattuna. Muiden viestintäalan yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksen voi olettaa olevan keskimäärin alle mainittujen yritysten tason. Tekniikka & Talouden arvio koko joukkoviestinnän kokonaispanostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen on 22 M vuonna 2006. Jos luku pitää paikkansa, kahden em. suuren toimijan lisäksi joukkoviestinnän yritykset panostavat kehittämiseen yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Joukkoviestinnän suhteellisen panostuksen suuruusluokka on noin 0,5 % liikevaihdosta. Graafisen ja sähköisen viestinnän osuus kaikesta joukkoviestinnästä oli 91,5 % vuonna 2004 (lähde: Tilastokeskus). SanomaWSOY:n ja Alma Median tutkimus- ja kehityspanoksen kehitys 2000-luvulla on esitetty taulukossa 3. Tekniikka & Talous -lehden tietojen valossa näyttää siltä, että viestintäalan suurimmat yritykset panostivat vuosituhannen vaihteessa kehittämiseen huomattavasti nykyistä enemmän. SanomaWSOY:n trendi on laskeva, joskin vuoden selvä 2003 notkahdus korjattiin vuonna 2004. Alma Mediassa panostus on vakiintunut viime vuosina noin kolmeen miljoonaan euroon. Varsinkin paperiin perustuva viestintä on ollut voimakkaasti investointivetoista ja vasta aloittamassa tiedostettua ja strategisiin linjauksiin perustuvaa innovaatiotyötä. On kuitenkin syytä muistaa, että niin viestintä- kuin muillakin toimialoilla läheskään kaikkea tutkimus- ja kehityspanosta ei käsitellä seurantamielessä erillisenä, vaan se sisältyy muun liiketoiminnan kustannuksiin. Kyseisen panoksen tunnistaminen ja arviointi on vaikeaa. 15

Taulukko 3. Alma Median ja SanomaWSOY:n tutkimus- ja kehityspanoksen kehittyminen vuosina 2000-2005 (lähde: Tekniikka ja talous). Yritys 2000* 2001 2002 2003 2004 2005 SanomaWSOY T & K -panos, M 24 17,7 18 8,8 17 16 T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta Alma Media 1,6 1,0 0,8 0,4 0,7 0,6 20. 26. 27. 44. 27. 27. T & K -panos, M 9,4 11,3 4,0 3,0 3,0 3,1 T & K -osuus liikevaihdosta Sijoitus, 100 suurinta 1,9 2,4 0,7 0,7 0,6 1,1 36. 37. 73. 92. 91. 94. 16

5.5 Tilanne Ruotsissa Pohjoismaat, etenkin Suomi ja Ruotsi, ovat globaalistikin tarkasteltuna merkittäviä innovaatiotoiminnan toteuttajia. World Economic Forumin (WEF) julkaiseman The Global Competitiveness Report 2006-2007 -raportin mukaan Suomi sijoittuu innovaatioympäristön laadussa neljänneksi Japanin, USA:n ja Sveitsin jälkeen. Ruotsi on WEF:n listalla kuudentena ja Tanska kymmenentenä. WEF luokittelee maat erityisen tutkimusorganisaatioiden laatua, yritysten T & K-panostusta, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, tutkijoiden ja insinöörien tarjontaa, patenttien hyödyntämistä sekä tekijänoikeuksien suojaa kuvaavan innovaatioindeksin avulla. Ruotsi Suomi Islanti Tanska EU 15 EU 25 Norja 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuva 6. Kansallisen tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta Pohjoismaissa ja EU:ssa vuonna 2004 (lähde: Eurostat). Kansallista tutkimuspanoksen osuus bruttokansantuotteesta on Ruotsissa ja Suomessa Euroopan huippua. Pohjoismaista ainoastaan Norja jää EU:n keskiarvojen alapuolelle (kuva 6). Ruotsin kansallisen tutkimus- ja kehitysjärjestelmän malli ja rahoituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 7. Kentän toimijat on lueteltu liitteessä 5. Yritysten osuus T & K-rahoituksesta on Ruotsissa noin 63 %, valtion ja julkisten tutkimussäätiöiden noin 22 %. Yrityksen käyttävät tutkimuspanoksesta noin 72 %, yliopistot ja korkeakoulut noin 21 %. Tutkimuspanoksen käytön jakautuminen on hyvin saman kaltainen kuin Suomessa (ks. kappale 5.2). 17

Kuva 7. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen jakautuminen Ruotsissa (lähde: Svensk Forskning 2006) Ny Teknik -lehti on vuosittain listannut merkittävimmät ruotsalaiset tutkimukseen ja kehitykseen panostavat teollisuusyritykset, kuitenkin vain 20 suurinta (Liite 6). Kymmenen vuoden 2004 eniten panostanutta yritystä on esitetty taulukossa 4. Listalla painottuu Suomeen (taulukko 1) verrattuna erityisesti kuljetusvälineteollisuus. Metsäteollisuus puuttuu kokonaan 20 eniten panostaneen joukosta. Ruotsin listalta löytyy kaksi yritystä, joiden T & K- panoksen koko on Nokian tapaan miljardiluokassa. Satoja miljoonia investoivia teollisuusyrityksiä Ruotsissa on seitsemän, Suomessa ei ainuttakaan. Ruotsin listan yhdeksäs Sandvik olisi panostuksellaan sijoittunut Suomen listalla toiseksi. Viestintäalan yrityksiä ei 20 suurimman listalta löydy. Benchmarkingtarkastelun yhteydessä haastatellut henkilöt arvelivat toimintatapojen ja panostuksen olevan samanlaista kuin Suomessa. Yleisesti arveltiin ruotsalaisten viestintäalan yritysten panostavan keskimäärin 0,5-2,0 % liikevaihdostaan. Keskusteluissa kuitenkin huomautettiin myös, että minkäänlaista yhtenäistä T & K-panoksen kirjaustapaa ei viestintäalan yrityksillä ole. 18

Taulukko 4. Kymmenen absoluuttisesti eniten tutkimukseen ja kehitykseen panostanutta ruotsalaisyritystä vuonna 2004 (lähde: Ny Teknik). Sijoitus Yritys Toimiala T & K- panos, M T & K- panos, % lv:sta 1. Astra Zeneca Lääke 3.007 17,7 % 2. Ericsson Tietoliikenne 2.245 15,8 % 3. Volvo Kuljetusväline 882 3,9 % 4. ABB Metalli 785 4,8 % 5. Saab Kuljetusväline 423 22,0 % 6. Autoliv Kuljetusväline 291 6,0 % 7. Tetra Pak Pakkaus 258 3,5 % 8. Scania Kuljetusväline 239 3,9 % 9. Sandvik Metalli 204 3,5 % 10. GE Healtcare Terveys 68 14,1 % Pohjoismaiden viestintämarkkinoiden rakenteellisia eroja voidaan tutkia markkinointipanostuksen jakautumisen avulla. Taulukko 5 esittää markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna 2005. Tämän niin kutsutun pienen mainoskakun koko on Suomessa n. 1,2 mrd., Ruotsissa 2,2 mrd. ja Tanskassa 1,6 mrd.. Merkittävimmät erot ovat nähtävissä sanomalehdissä, kaupunki- ja noutolehdissä (ilmaisjakelulehdissä) sekä Internetin hyödyntämisessä. Suomessa sanomalehtien osuus on korkea, Tanskassa vastaavasti ilmaisjakelulehtien. Verkkomediassa Suomi on muita jäljessä, mutta lukujen vertailtavuutta haittaa tilastointitapa. Suomen luvuissa ei ole mukana esimerkiksi hakukonemainontaa. Taulukko 5. Markkinointiviestinnän panostuksen jakautumisen eri medioille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuonna 2005. Suomi, % Ruotsi, % Tanska, % Sanomalehdet 48,5 % 40,0 % 26,8 % Kaupunki- ja noutolehdet 5,7 % 9,2 % 19,8 % Aikakauslehdet 16,4 % 15,1 % 21,9 % Televisio 19,5 % 20,2 % 19,2 % Radio 4,0 % 2,5 % 2,4 % Verkkomedia 3,0 % 7,9 % 6,3 % Elokuva 0,2 % 0,3 % 0,5 % Ulko- ja liikenne 2,8 % 4,8 % 3,2 % 19

Suomen kansallinen tutkimus- ja kehityspanos oli vuonna 2005 arviolta 5,4 mrd., josta yritysten osuus oli noin 70 %. Eniten rahaa kehittämiseen käytetään elektroniikkateollisuudessa, jossa tuotesyklit ovat lyhyitä ja Nokian osuus on ratkaiseva. Suhteellisesti suurin panostus tehdään tietoliikenne-, elektroniikka-, ohjelmisto-, bio- ja lääketeollisuudessa. Viestintäalan muusta liiketoiminnasta eritelty tutkimukseen ja kehitykseen suunnattu panostus on alle prosentti liikevaihdosta. Panoksen luotettava määrittely on kuitenkin vaikeaa. Viestinnän arvoverkkoon kuuluvat yritykset ovat siirtymässä investointivetoisesta innovaatiovetoiseen kasvun vaiheeseen. 20

6 INNOVAATIOTYÖN ORGANISOINTI 6.1 Innovaatio Kilpailu lisääntyy jatkuvasti ja kaikki yritykset joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon globaalin kilpailun ja markkinoiden sääntelyn poistumisen. Yritysten on kyettävä pysyttelemään edellä muuttuvia markkinaolosuhteita hyödyntämällä uusia, kiihtyvällä vauhdilla syntyviä teknologioita vähintään kilpailijoidensa tahdissa. Tuotteiden elinikä lyhenee ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää toisaalta jatkuvaa uusien tuotteiden ja tuoteversioiden kehittämistä, toisaalta kustannustehokkuuden parantamista. Vaatimukset henkilöresurssien hyödyntämiselle lisääntyvät. Liiketoimintansa kasvattamiseksi ja tehokkuutensa parantamiseksi yritysten on kehitettävä jatkuvasti, jopa kiihtyvällä tahdilla uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, innovaatioita. Koska innovoimalla luodaan lisäarvoa asiakkaille ja lisätään oman työn tuottavuutta, parhaat innovoijat menestyvät (Ks. Jukka Yliherva: Tuottavuus, innovaatiokyky ja innovatiiviset hankinnat, Sitra 2006). Tässä kappaleessa tarkastellaan innovaatiokäsitteen ja innovaatiojohtamisen sisältöä sekä innovaatioiden tuottamisen prosessia. Ollakseen jatkuvasti strategiatyön kehittäjien keskeisimpiä keskustelunaiheita, käsitteen innovaatio sisältö on joskus keskustelun osallistujillekin yllättävän jäsentymätön. Innovaatio rinnastetaan usein keksintöön, joskus jopa ideaan. Ideoiden tuottamista saatetaan kutsua innovoinniksi, innovaatioiden tuottamiseksi. Suomessa innovaatiotyö on saanut uusia ulottuvuuksia sekä Sitran että Tekesin määriteltyä innovaatiotyön onnistumisen kansalliseksi menestystekijäksi. Myös metsäteollisuus on kiinnittänyt asiaan voimakkaasti huomiota. Innovaatio ei ole käsitteenä aivan tuore. Itävaltalainen yrittäjyyden tutkija Joseph Schumpeter määritteli vuonna 1934 käsitteen sisällön seuraavasti: Innovaatio on uusi, kuluttajille entuudestaan tuntematon tai uudenlaatuinen tuote. uusi tuotantotapa tai -menetelmä, joka ei välttämättä ole tieteellisesti uusi ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke. uusi markkina, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan. uusi raaka-aineen ja puolivalmisteen lähde riippumatta siitä, onko lähde ollut olemassa aikaisemmin. uusi teollinen markkinarakenne, kuten monopoliaseman luominen tai sen purkaminen. Innovaatio on määritelty myös uuden tiedon muuttamiseksi uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi sekä prosessiksi, jonka avulla uudet ideat viedään asiakkaille. Tekes määrittelee innovaation kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetyksi tiedoksi ja osaamiseksi. 21