7.11.2014 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013

7.11.2014 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013

2 Sisältö Nuorten työpajatoiminta... 4 Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta... 5 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013... 8 Valmentautujat nuorten työpajalla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla... 9 Nuorten työpajojen toiminta...15 Yhteistyö...17 1. Peruskoulu...17 2. Ammatillinen oppilaitos...18 3. Lukio ja muut oppilaitokset...19 Arviointi ja itsearviointi...20 1. Valmentautujan tarpeisiin vastaaminen...20 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arvioiminen...21 3. Valmentautujan vaikutusmahdollisuudet...22 Kuinka kehittäisit tätä kyselyä?...24 Lähteet...24

3 Kuvaluettelo Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2013.. 5 Kuva 2. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2001-2013... 6 Kuva 3. Henkilöstön tehtävät nuorten työpajoilla v. 2013... 7 Kuva 4. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010-2013... 8 Kuva 5. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013... 9 Kuva 6. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla 2000-2013... 10 Kuva 7. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla?... 11 Kuva 8. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013.... 12 Kuva 9. Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.... 13 Kuva 10. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.... 14 Kuva 11. Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen.... 15 Kuva 12. Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013... 16 Kuva 13. Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla... 17 Kuva 14. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013... 18 Kuva 15. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla... 19 Taulukko 1. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin.... 20 Taulukko 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi... 21 Taulukko 3. Valmentautujan mahdollisuudet vaikuttaa... 23

4 Nuorten työpajatoiminta Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella oli 24 nuorten työpajatoiminnan järjestäjää, jotka saivat valtionavustusta. Järjestäjistä 67 % oli kuntia ja 25 % yhdistyksiä. Useammat järjestäjät ovat saaneet avustusta jo useamman vuoden ajan. Määrärahojen puitteissa on voitu avustaa myös uusia toimijoita. Vuoden 2013 aikana uusia hakijoita olivat Kempeleen kunta, Nuorten Ystävät ry. Muhoksella ja Siikalatvan kunta. Kartassa (kuva 1.) näkyvät ne kunnat, joissa on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tukemaa nuorten työpajatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä vuonna 2013. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli etsivää nuorisotyötä kaikissa kunnissa Pyhännän kuntaa lukuun ottamatta. Sinisellä merkityissä kunnissa oli etsivää nuorisotyötä, mutta ei nuorten työpajatoiminnan palveluja.

5 Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2013 Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös (26.10.2006) edellyttää, että nuorten työpajoilla työskentelee ammatillisesti osaava henkilökunta ja että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä. Työntekijöillä tulee olla myös mahdollisuus suunnitella nuorten työpajan toiminnan sisältöjä. Nuorten työpajatoiminnan tueksi on luotava monialainen ja moniammatillinen verkosto. Verkoston luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä ja siitä syystä pajalla on oltava vakinaisia työntekijöitä. Lisäksi päätöksessä huomautetaan, että nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen edellyttää nuorten tarpeet huomioon ottavien menetelmien osaamista ja nuorille kohdennettua toimintaa. Jos työpajatoiminnan yhteydessä on myös

6 muille kuin nuorille suunnattua toimintaa, edellyttää nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen nuorten tarpeet huomioon ottavien menetelmien osaamista ja nuorille kohdennettua toimintaa. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2001-2013 14 17 30 43 39 67 77 69 74 79 78 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 80 88 Kuva 2. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla v. 2001-2013

7 Henkilöstön työtehtävät pajoilla v. 2013 6 % 4 % 4 % Työ/työhönvalmentaja Yksilövalmentaja 8 % 5 % 20 % 53 % Etsivä työpari Johtotehtävä Kehittämis- ja suunnittelutehtävä Muu hallinnon työntehatävä Muu tehtävä Kuva 3. Henkilöstön tehtävät nuorten työpajoilla v. 2013 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajojen työ- ja yksilövalmentajista suurin osa oli vakinaisessa työsuhteessa. (kuva 2.) Yli puolet nuorten työpajojen tehtävistä oli työ- tai työhönvalmentajan tehtäviä ja viidesosa yksilövalmentajia. (kuva 3.) Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Lisäksi nuorten työpajoilla henkilöitä oli johtotehtävissä sekä kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. Pajoilla työskenteli myös etsivää nuorisotyötä tekeviä. Yli 60 %:lla valmentajista oli toiseen asteen tutkinto ja viidesosalla ammattikorkeakoulututkinto. Yksilövalmentajista 20 %:lla oli yliopistotutkinto ja yli puolella ammattikorkeakoulututkinto. Kyselyyn vastaajista 42 % ilmoitti, että nuorten työpajan koko henkilöstölle oli tehty osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelmat. Henkilöstöstä lähes 60 % oli osallistunut vuoden 2013 aikana täydennyskoulutukseen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorten työpajatoiminnan järjestäjät mahdollistivat työntekijöiden kouluttautumisen erinomaisesti. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat, että työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja koulutukseen voi osallistua työaikana. Työyhteisön yhteistä koulutusta järjesti lähes 60 % nuorten työpajoista. Kyselyssä kysyttiin myös työnohjauksesta. Vastausten mukaan puolet nuorten työpajoista järjesti ryhmätyöohjausta ja kolmasosa yksilötyönohjausta. Kolmasosa pajoista ei järjestänyt työnohjausta työntekijöilleen lainkaan.

8 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013 Yleisesti voidaan sanoa, että nuorten työpajatoiminnan rahoitus koostuu toiminnan ylläpitäjän eli järjestäjän osuudesta, valtionavustuksesta, mahdollisien palveluiden tai tuotteiden myyntituloista sekä muista avoimesti haettavista rahoituksista. Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu valmentautujien palkkakuluihin ja joissakin tapauksissa työ- ja elinkeinohallinto maksaa nuorten työpajalla tuotettavista palveluista. Kunnat rahoittavat omistamiaan työpajoja suoraan sen hallintokunnan budjetista, jonka alaisuudessa työpaja toimii. Kunta vastaa näissä tapauksissa yleensä tilojen ja laitteiden ylläpitokustannuksista sekä pajoilla toimivan henkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli kunnat vastaavat pajan tilojen ja laitteiden kustannuksista, voidaan esimerkiksi henkilöstön palkkakustannukset maksaa valtionavustuksella. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorten työpajatoiminnan rahoitus tuli suurimmaksi osaksi kunnalta. Vuoden 2013 tieto valtionavustuksen osuuden kasvusta kokonaisrahoituksessa selittyy sillä, että moni toimija raportoi vuoden 2014 keväällä myös aiemmilta vuosilta siirtyneet avustukset samassa raportissa. Tämä hieman vääristää kokonaisuutta. Todellisuudessa valtionavustuksen osuus on ollut jo pitkään alle 20 % kokonaisrahoituksesta. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010-2013 Kunnan rahoitus Valtionavustus Työvoimahallinnon rahoitus Hankkeen tulorahoitus Muu julkinen rahoitus 2013 2012 2011 2010 Yksityinen rahoitus 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % Kuva 4. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010-2013

9 Nuorten työpajatoiminnan kustannukset jakaantuivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla palkkamenoihin, vuokrakustannuksiin, materiaali- ja välinekustannuksiin, matkakustannuksiin sekä kurssi- ja luentokustannuksiin. Suurin kuluerä nuorten työpajatoiminnassa olivat palkkamenot. Vuonna 2013 vuokrakustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli noussut jonkin verran. (kuva 5.) Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Palkkamenot sivukuluineen Vuokra- ja leasingkustannukset Materiaali- ja välinekustannukset Muut kustannukset Matkakustannukst 2013 2012 2011 2010 Kurssi ja luentokustannukset 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % Kuva 5. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Valmentautujat nuorten työpajalla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Nuorten työpajatoiminta sijoittuu nuoren elämänvaiheen tärkeisiin saumakohtiin, joko nk. ensimmäiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori etsii ammattiin johtavaa koulutusta tai toiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori on siirtymässä koulutuksesta tai työttömyydestä työelämään. Kohderyhmänä ovat enintään 28-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea koulutus- ja työuran löytämiseen, elämänhallintataitojen ja oman motivaation vahvistamiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen. Nuorten työpajalla nuorelle laaditaan aina henkilökohtainen pajasuunnitelma, jonka laatimiseen nuori itse myös osallistuu. Nuorten työpajatoiminta tukee nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään työtä tekemällä. Työpajatoiminta auttaa nuorta löytämään vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan sekä tukee nuoren sisäistä kasvua yksilönä ja työpa-

10 jayhteisön jäsenenä. Nuorten työpajatoiminta tarjoaa nuorelle monialaisen ja moniammatillisen verkoston palvelut, joissa eri sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoissa oli vuonna 2013 yhteensä 1 237 alle 29 vuotiasta valmentautujaa, joista naisia oli 39 %. (kuva 6.) Nuorten määrä vähentyi edellisestä vuodesta lähes 100:lla. Osasyynä tähän olivat TE hallinnon organisaatiouudistus sekä TE hallinnon uusi lainsäädäntö ja sen soveltaminen. Syynä oli myös se, että kaikki etsivien löytämät nuoret eivät olleet aina pajakuntoisia. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla 2000-2013 hlöä 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Alle 25 v. 25-28 v. Yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 6. Valmentautujien määrät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työpajoilla 2000-2013 Kyselyssä kysyttiin, voiko nuorten työpaja ottaa vastaan kaikki valmentautujat, jotka haluavat tulla toimintaan mukaan. Vastaajista 62 % ilmoitti, että kaikki halukkaat eivät pääse pajalle. Suurimpina syinä olivat sekä tilan että henkilöstön puute. Myös taloudelliset ongelmat olivat syynä joillakin pajoilla. Lisäksi pajat ilmoittivat, että nuorten päihdeongelmat, terveydelliset syyt ja kaikenlainen moniongelmaisuus estivät pajalle pääsyn. Eräs vastaaja kertoi näin: TE -toimistojen "linjamuutos" aiheuttaa sen, että nuoria lähetetään väärältä, eli kolmoslinjalta, jossa nuorten ongelmaisuus on kasaantunut ja he tarvitsevat asiantuntevampaa palvelua, kuin mitä pajahenkilöstön koulutus voi antaa. Esim. terapiaa, toimintakykykartoituksia, terv.hoitoa ym. Toinen vastaaja kertoi, että starttipajatoimintaan tarvitaan oma starttipajaohjaaja, jotta ryhmätoimintaa voitaisiin aloittaa ja näin myös saada lisää nuoria pajatoimintaan. Useiden nuorten kohdalla pajatoiminta aloitetaan pienin askelin, jolloin yhdessä olemista vasta opetellaan.

11 Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013? Työ- ja elinkeinotoimiston kautta Sosiaali- ja terveystoimen kautta Työvoiman palvelukeskuksen kautta Muun tahon kautta Etsivän nuorisotyön kautta 2. asteen oppilaitoksen kautta Suoraan työpajalle Mielenterveyspalvelujen kautta Peruskoulun kautta KELA:n kautta Muun oppilaitoksen kautta Armeijan/Time out kautta Kriminaalihuollon kautta yhteensä Ei tietoa Työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön kautta 8,08 % 7,68 % 7,60 % 7,03 % 15,36 % 39,45 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kuva 7. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla?

12 Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin vuonna 2013 Työkokeilu (työhhallinto) Jokin muu tukitoimenpide Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Ammatillisen koulutuksen opiskelijana (oppilaitos) Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Palkkatuki/työsuhde (työhallinto) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Työharjoittelussa (työhallinto) Työelämävalmennus (työhallinto) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntoutustarveselvitys (kela) Peruskoulun oppilaana (kunta) Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa (kela) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitokset) Pajakoululaisena (kunta/oppilaitos) Peruskoulun TET jaksolaisena (kunta) Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa (kela) Vajaakuntoisten ammatillinen koulutus (kela) Maahanmuuttajien kotouttamistoimet (kunta/th) Yhdyskuntapalvelua (valtio) Työvoimapoliittinen koulutus (työhallinto) Oppisopimus (kunta/valtio) Kehitysvammaisten päivätoiminnassa (kunta) Siviilipalvelus (valtio) Ei tietoa 7,84 % 7,41 % 7,04 % 17,11 % 15,75 % 27,86 % 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % Kuva 8. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013.

13 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 2 % 2 % 8 % 35 % 50 % Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Edelleen peruskoulussa Muu tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Lukion oppimäärä Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto tutkinto Ulkomailla suoritettu tutkinto Kuva 9. Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

14 Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v. 2002-2013 % 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v. 2002-2013 Kuva 10. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

15 Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen Edelleen työpajalla 7 % 5 % 5 % 23 % Koulutukseen Työttömäksi 9 % Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus) Työelämään 12 % 20 % Ei tietoa 18 % Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) Keskeyttänyt työpajajakson Kuva 11. Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen. Nuorten työpajojen toiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai saada työpaikka. Lisäksi nuorten työpajatoiminta parantaa nuoren elämänhallintataitoja. Nuori tekee töitä joko seinällisessä nuorten työpajassa tai seinättömän nuorten työpajatoiminnan kautta joko kunnassa, yhdistyksessä tai yksityisessä yrityksessä. Nuorten työpajatoiminta ohjaa nuorta työn avulla hyödyntäen sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Työpajajakso on nuorelle siirtymävaihe koulutukseen tai työelämään. Nuorten työpajatoiminta on moniammatillista työtä, mikä tarkoittaa sitä, että työpajalla on yksilö- ja työvalmennusosaamista ja että työpaja on osa paikallista moniammatillista verkostoa.

16 Nuoren kannalta on erittäin tärkeää, että nuorten työpaja kirjaa ja raportoi nuoren edistymisen ja antaa asianmukaisen palautteen nuorelle sekä palveluntilaajalle. (kuva 12.) Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut vuonna 2013 Valmentava työvalmennus (mm. työtaitojen ja valmiuksientukeminen, työelämävalmennus) 83 % Työ- jatoimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi Kuntouttava työvalmennus (mm. mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus) Työllistäminen (työ- jatoimintakykyisten työttömien työsuhteeseen työllistäminen) Työhönvalmennus Starttivalmennus (mm. kartoittava ja asteittain valmiuksia lisäävä jakso) Etsivä nuorisotyö Seinätön paja 71 % 67 % 63 % 58 % 54 % 54 % 50 % Muu Oppisopimuskoulutus 38 % 33 % Pajakoulu (osana perusjaammatillista koulutusta) Maahanmuuttajien kotouttaminen Tuettu oppisopimus 8 % 13 % 21 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 12. Nuorten työpajojen tarjoamat palvelut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013

17 Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Nuorten osallistuminen oman työpajajakson suunnitteluun Yksilövalmennus Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Nuorten osallistuminen oman työpajajakson arviointiin (palaute) Terveys- ja liikuntakasvatus Koulutuspaikkatutustumiset Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Erilliset kurssit ja koulutukset Ehkäisevä päihdetyö Henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma Työterveyshuolto Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin Tietotekniikan opetus Osallistujien valmennuspäiväkirja/portfolio Mestari-kisälli-toiminta Työpajanuorten vapaaajan toiminta Muu Tuettu asuminen Avartin tms. opintokirjatyyppisen ohjelman toteuttaminen 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 % Kuva 13. Nuorten työpajan toimintamenetelmät vuonna 2013 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Vastaajista 40 % ilmoitti, että työpajan oppimisympäristöä ja siellä tapahtuvaa oppimista ei ole tunnistettu eikä kuvattu. Kuitenkin 32 % ilmoitti, että oppiminen on kuvattu ja tunnistettu osin. Osaamistodistuksen antaa lähes puolet pajoista ja neljäsosa antaa todistuksen oppilaitosyhteydessä. Yhteistyö 1. Peruskoulu Nuorten työpajat tekivät vaihtelevasti yhteistyötä peruskoulun kanssa. Oulun kaupungin pajakeskus teki yhteistyötä kaikkein monipuolisimmin kaikista Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoista. Oulussa on käytössä yhteiset kokoukset, koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso, yhteinen henkilöstökoulutus, peruskoulun TET jaksot, peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen tai suorittaminen kokonaan ja pajakoulu. Peruskoulun TET jaksot pajalla olivat käytössä lähes 60 % pajoista. Ne pajat, jotka eivät tehneet yhteistyötä peruskoulun kanssa ilmoittivat, että valmentautujat pajalla olivat kaikki yli 17 vuotiaita tai he eivät olleet vielä aloittaneet yhteistyötä, koska pajan toiminta oli alkanut hiljattain.

18 Muita yhteistyömuotoja perusopetuksen kanssa olivat joustava perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö, johon kuuluivat JOPO -luokkalaisten TET -jaksot ja tukiopetus. Lisäksi peruskoulun kanssa tehtiin kouluvierailuja, annettiin kotiopetus ja järjestettiin kulttuuriesityksiä peruskoulun alaluokille. Kirjallisen sopimuksen peruskoulun kanssa oli tehnyt kaksi pajaa organisaatiotasolla ja seitsemän pajaa oli tehnyt yksilötasolla. Yksikään pajoista ei ollut tehnyt rahoitussopimusta peruskoulun kanssa ja lähes 60 % pajoista ei ollut tehnyt kirjallista sopimusta lainkaan. (kuva 14.) Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa 2013 Peruskoulun TET-jaksot Muu Yhteiset kokoukset Koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso Peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen Pajakoulu Peruskoulun oppimäärän suorittaminen kokonaan Yhteinen henkilöstökoulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 14. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2013 2. Ammatillinen oppilaitos Lähes kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajat tekivät yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Osa uusista pajoista ilmoitti, että toiminta oli vielä niin alussa, että yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa ei oltu vielä aloitettu. Yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen kanssa oli sovittu myös kirjallisena yksilötasolla 44 % ja organisaatiotasolla 40 % pajoista. Kolme pajaa oli tehnyt sopimuksen myös rahoituksesta.

19 Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle Työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen Työssäoppimisjaksot Opinnollistaminen/osaamisen hyväksi lukemista Yhteiset kokoukset Kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittaminen Opiskelumotivaation kohottamisjakso Oppisopimuskoulutuspaikka Muuta Ammattistartti (ohjaava ja valmistava koulutus) Työkoulutoiminta Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kokonaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 15. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 3. Lukio ja muut oppilaitokset Lukio ei ole vielä erityisen suosittu yhteistyökumppani nuorten työpajatoiminnan järjestäjille Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaajista 44 % ilmoitti, ettei tehnyt yhteistyötä lukion kanssa. Yhteisiä kokouksia lukion kanssa piti 28 % vastaajista. Viisi pajaa otti kuitenkin vastaan lukiolaisia koulunkäyntimotivaation kohottamisjaksolle. Pudasjärven Karhupajalla lukiolainen voi suorittaa lukio-opintojaan loppuun. Raahessa lukiolla oli edustus nuorten työpajan ohjausryhmässä. Jelppiverkon nuoret tekivät lukioihin tutustumiskäyntejä. Neljä pajatoimijaa oli tehnyt lukion kanssa kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä organisaatiotasolla ja kaksi toimijaa yksilötasolla. Lähes puolet toimijoista teki yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat myös ammattikorkeakoulu, kansalais- tai työväenopisto ja kansanopisto. Lisäksi Veeran Verstas teki yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Kolmella pajalla oli kirjallinen sopimus yhteistyöstä organisaatiotasolla ja kuudella pajalla yksilötasolla.

20 Arviointi ja itsearviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan nuorten työpajatoiminnassa nuoren kanssa yhteistyössä laadittujen tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja kirjaa ja raportoi nuoren edistymisen ja antaa asianmukaisen palautteen nuorelle ja palveluntilaajalle. Palautteen tulee sisältää arviointia tuloksien saavuttamisesta sekä noudattaa henkilötietolakia 523/1999, 5-13. Osalla pajoista oli käytössä jokin nuoren työ- ja toimintakyvyn arviointia helpottava menetelmä. Kumppaniksi ry:n kehittämä VAT järjestelmä oli käytössä kolmella pajalla. Yhdeksän pajatoimijaa ilmoitti käyttävänsä itse kehittämäänsä järjestelmää ja kahdeksan pajaa Tenho Jaakolan kehittämää ns. Karvalakkimallia. Kolmella pajalla ei ollut käytössä mitään järjestelmää työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Sen lisäksi, että nuorten työpaja arvioi nuoren tavoitteiden saavuttamista, se arvioi myös omaa toimintaansa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla neljällä pajatoimijalla oli käytössään laadun arviointimalli. Yhdellä STL, yhdellä EQFM ja kahdella ISO 9001. Ulkopuolinen laatujärjestelmän auditointi oli tehty yhdellä pajalla. 1. Valmentautujan tarpeisiin vastaaminen Kyselyssä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, miten hyvin nuorten työpajan toiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, nuorten toiveisiin ja nuorten palautteisiin. Lähes puolet vastaajista arvioi, että nuorten yksilöllisiin tarpeisiin oli vastattu melko hyvin. Yli 70 % vastaajista arvioi, että nuorten toiveisiin oli vastattu melko hyvin ja 60 % vastaajista arvioi, että nuorten palautteisiin oli myös vastattu melko hyvin. Huonosti ei oltu vastattu missään. (taulukko 1.) Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata? Nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Nuorten toiveisiin Nuorten palautteisiin Hyvin 40 % 20 % 28 % Melko hyvin 48 % 72 % 60 % Vähän 4 % 0 % 4 % Huonosti 0 % 0 % 0 % Taulukko 1. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin. Yksilötason tarpeisiin vastaamisessa nähtiin kuitenkin paljon kehitettävää. Tässä muutamia nostoja avoimista vastauksista: - Valmentautujan toimintakyvyn ja kiinnostuksen mukaisten ulkopuolisten työharjoittelupaikkojen löytäminen. - Enemmän henkilöstöresursseja sekä rahoituksen kautta enemmän työaikaa, näin pystyttäisin perehtymään paremmin yksilöiden tarpeisiin. - 2013 on ollut haastavaa aikaa mm. asiakkaiden määrän kasvu lähes kolminkertaistunut muutaman vuoden aikana. Ohjaajana/ kautta kaiken muun (talous, kehitys jne.) vie vaan niin paljon aikaa ja näin ollen panostus on jäänyt hieman heikommalle, mutta onneksi siihen on tulossa muutos. Webropol-kyselyn mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä yksilötason tarpeisiin vastaamisessa. - Oppilaitosyhteistyöhön tarvittaisiin oma henkilö sitä hoitamaan, perusvalmennushenkilöstöä tarvittaisiin lisää, starttipajatoiminnalle lisätarve

21 - Moninaisempien toimintojen löytäminen. Riittävän yksilövalmennusajan löytäminen (ajan organisointi). - Joustavuutta pitää olla aina enemmän, pajan pitää joustaa joka suuntaan. - Yhteistyö TE -toimiston kanssa takkuaa. Uusi lainsäädäntö voi jopa estää nuoren työkokeilun työpajalla, mikäli hänellä on ammatillinen tutkinto eri ammattialalle, jota työpaja tarjoaa. Nuoret on osittain väärillä TE -toimiston palvelulinjoilla. TE -toimistoissa ei ole tietoa nuoren todellisesta tilanteesta. Oppilaitosyhteistyötä tulisi kehittää, jotta opintojen keskeytyminen voidaan estää. Opintoja tulisi voida paremmin suorittaa osittain esim. työpajatyössä. - Osaaminen tunnustettava osaksi ammatillisia opintoja. - Nuoret tarvitsevat entistä enempi yksilöllistä palvelua sekä tukea monenlaisiin asioihin ja ongelmiin ja sitä tullaan lisäämään. - Neuropsykiatriset haasteet ovat nousemassa enenevässä määrin esille, meillä on organisaatiossa kaksi neuropsykiatrista valmentajaa. - Sukupuolta vaihtavien nuorten ohjaus on ollut meidän pajassa vähäistä. - Valmennuksessa kaikkien kanssa käydään samat asiat läpi, joten osalle voi olla liian tuttuakin asiaa. Yksilöohjauksessa nuorten omien tarpeiden ja toiveiden kautta edetään. Palautetta kerätään aina ryhmäläisiltä ja se huomioidaan toimintaa kehitettäessä. - Vertaistukea, yhteisöllisyyttä ja ryhmässä voimaantumista voitaisiin hyödyntää enemmän. - Päihde-, peli- ja mielenterveysongelmaisten nuorten palvelujen kehittäminen - Terveydentilan tutkimukset valmentautujille esim. työpajalle tulovaiheessa - Ulkopuolisen työharjoittelun tukeminen 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arvioiminen Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös nuorten työpajatoiminnan laatua toiminnan kokonaisuuden, valmennuksen tason ja tuloksellisuuden näkökulmista. (taulukko 2.) Arvioi työpajatoiminnan laatua Toiminta kokonaisuutena Valmennuksen taso Tuloksellisuutta Erinomainen 12 % 16 % 4 % Hyvä 76 % 72 % 76 % Tyydyttävä 8 % 8 % 16 % Huono 0 % 0 % 0 % Taulukko 2. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi

22 Mitä kehitettävää laadussa on? (joitakin poimintoja) - Erityisryhmien ongelmakenttien kartoittaminen. - Yhteistyön ja työnjaon lisääminen ulkopuolisten toimijoiden (etenkin toisen asteen oppilaitokset) kanssa. - Kunkin valmentautujan henkilökohtainen seuranta. - Kokonaisvaltainen motivointi. - Rohkaisemalla valmentautujia haasteisiin. - Ei oltas tyytyväisiä mitä on, vaan mitkä ovat mahdollisuudet. - Vakituinen henkilöstö edistää toiminnan kehittämistä ja mahdollistaa henkilöstön pitkäjänteisen kouluttamisen (myös kannattavuustekijä). Pätevän henkilöstön löytäminen määräaikaisiin matalapalkkaisiin tehtäviin. - Kokonaisvaltaisemmin tilanne hallintaan, näin laatu paranee. - Opiskelemaan lähtee aina enemmän, kun ammattitutkinnon suorittaneita on vähän valmennettavien joukossa. Ammatinvalinnan ohjauksen merkitys korostuu. - Valmennusprosessien tavoitteenasettelua ja arviointia tulee kehittää edelleen työpajatoiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. - Tulee ottaa käyttöön myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyviä työkaluja, jotta myös ne voidaan mitata ja todentaa. - Ulkopuolinen asiantuntija on tehnyt selvityksen työllistämistoiminnan tilasta. Selvitykseen sisältyi myös työpajatoiminnan kehittämistarpeet. Työpajatoimintaan tarvitaan tilojen laajennus ja peruskorjaus, jotta toimintaa voidaan monipuolistaa. Toimintojen monipuolistamisella voidaan paremmin vastata myös yhteiskuntatakuuseen, opinnollistamiseen sekä paikalliseen työllistymiseen. Laaditaan työpajatoiminnalle pidemmän aikavälin laajennus- ja kehittämissuunnitelma. - Yhteistyön lisääminen organisaation sisällä ja asiaan liittyvien muiden yhteistyötahojen kesken. Itsearvioinnin kehittäminen työntekijäkohtaisesti - Toimintaa voisi kehittää esim. päivittämällä valmennuksen materiaalia sekä käyttämällä valmennuksessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Nytkin niitä käytetään mutta vielä enemmän. - Organisaatiota tulisi kehittää niin, että hanke/johtamistyö, työvalmennus ja yksilöohjaus ei olisi kaikki samalla ihmisellä. - Yksilövalmennuksen parantaminen. - Kunnassa ei ole päihde- ja mielenterveyskuntoutujille erillistä työpajaa. (Nuorilla leimautumispelko) - Haasteena on nivoa työtoiminta osaksi yksilö- ja ryhmätoimintaa niin, että nuoren yksilölliset tarpeet tulevat huomioon otetuksi. - Työtoiminnassa tapahtuva työ- ja toimintakyvyn arviointi on myös kehittämisen kohteena. Kolmantena kehittämisen kohteena on verkostoyhteistyön kehittäminen, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. 3. Valmentautujan vaikutusmahdollisuudet Nuoret voivat myös itse vaikuttaa nuorten työpajatoimintaan. Kyselyssä kysyttiin, miten pajalla olevat nuoret voivat vaikuttaa pajan jokapäiväiseen toimintaan, toiminnan sisältöihin, toimintasuunnitelmiin ja strategiaan. Lähes 70 % pajoista ilmoitti, että valmentautuja voi vaikuttaa pajan jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöihin melko paljon. Sen sijaan yli puolet pajoista ilmoitti, että pajan toimintasuunnitelmaan valmentautujat voivat vaikuttaa vain vähän. (taulukko 3.)

23 Voivatko valmentautujat vaikuttaa jokapäiväiseen toimintaan toiminnan sisältöön pajan toimintasuunnitelmaan pajan strategiaan Paljon 20 % 16 % 8 % 0 % Melko paljon 68 % 68 % 32 % 8 % Vähän 8 % 12 % 52 % 76 % Ei ollenkaan 0 % 0 % 4 % 12 % Taulukko 3. Valmentautujan mahdollisuudet vaikuttaa Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia? - Asiakaspalautejärjestelmästä kootaan tietoa sekä pajakohtaisten töiden kehittämiseen, että myös kokonaisuuden kehittämiseen. - Osalla pajoista palautekysely järjestetään kuukausittain jolloin keskitytään henkilön oman kehittymisen seurantaan ja sitä kautta yksilön vaikuttamiseen omaan kuntoutuspolkuunsa. Jakson lopussa tehtävää kyselyä käytetään koko valmennusprosessin kehittämiseen. - Valmentautujien edustaja voi osallistua ohjausryhmän kokouksiin. - Koulutukset ja erilaiset kurssit. Toiminnalliset virkistyspäivät sekä viikottaiset liikuntatuokiot. Viikkopalaverit, keskusteluryhmät ja yhteinen ateriointi. - Opastetaan ja kannustetaan nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan kuntalaisia koskeviin asioihin. Lisätään yhteiskunnallisten asioiden tiedottamista nuorille. - Henkilöstön ja nuorten yhteiset säännölliset palaverit. Nuorten osallisuuden vahvistaminen. Vaikuttavuusjärjestelmän uusiminen. - Pajalaiset ovat jo jokapäiväisessä vaikuttamisessa mukana hyvin. Yritämme edelleen kannustaa heitä ja luoda kehittävää ilmapiiriä, jotta nuoret osallistuvat vaikuttamiseen paremmin ja aktiivisemmin. - Suunnitelmissa on pajalaisille yhteisökokous, joka järjestettäisiin 1,5kk välein. - Työpajalla pidetään viikottain yhteisöpalaveri, jossa valmentautujat voivat tuoda toiveita ja palautetta toiminnasta esille. - Yhteistyössä peruskoulun kanssa kutsutaan nuorisovaltuusto työpajalle. Otetaan heidän näkemys mukaan toiminnan suunnitteluun sekä laajennus- ja kehittämissuunnitelman laadintaan. Työpajatoiminta vastaa tuolloin paremmin nuorten omiin tarpeisiin ja toiveisiin. - Osallistamalla jatkossa nuoria toiminnan laadun arviointiin - Kerätään palautetta nuorilta enemmän myös jakson aikana. - Nuorille suunnatun palautekyselyn aktiivisempi käyttö - Nuorten omien taideprojektien rahoituskanavat ovat pienet. Kehittelemme terveyden ja hyvinvoinnin projektien kautta mahdollisuuksia avata aktiivisille, lahjakkaille ja kokeileville nuorille omia taideprojektien toteutustiloja ja resursseja seuraavan EU -ohjelmakierroksen aikana. - Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kaksi sosionomiopiskelijaa ovat aloittaneet tekemään opinnäytetyötä nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön toiminnasta. Opinnäytetyöstä on tavoite saada tietoa, miten työpaja sekä etsivä nuorisotyö ovat voineet vastata nuorten tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää työskentelyn kehittämisessä. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua keväällä 2015. - Yksilölliset tarpeet huomioidaan mm. työtehtävien suunnittelussa ja yksilöohjauksessa - V. 2014 käynnistyviin hankkeisiin liittyy vertaisryhmätoimintaa ja RAY:n rahoittamassa Nuorten VertaisVerstas -hankkeessa kokeillaan valmentautujien kesken muodostettuja mestari - kisälli malleja.

24 Yhteisökokouksia pidetään edelleen ja rohkaistaan valmentautujia ottamaan kantaa yhteisiin asioihin - Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. Sen hyödyntäminen toiminnan suunnitteluun on kehittämisen kohteena. Uutena ajatuksena on järjestää säännölliset itsearviontikokoontumiset nuorten kanssa, jossa käsiteltäisiin laajasti pajan toimintaa ja koottua tietoa hyödynnettäisi pajan kehittämistyössä aiempaa enemmän. Kuinka kehittäisit tätä kyselyä? - Joihinkin kysymyksiin tarvitsisi lisäohjeistusta. - Kysely on hyvä ja aiheuttaa pohdintaa pajatoiminnan kehittämiseksi - Party-järjestelmä vastaa jo aika hyvin tähän kyselyyn, mutta pitäisi vastata vielä enempi tai sitten jokin muu järjestelmä. - Ilmainen "tietopankki" olisi hyvä. Siis kyselyjen tuloksia voisi saada käyttöönsä esim. alueelliseen vertailuun, paikalliseen kehittämiseen ym. - Kysely on osa ministeriön nuorten työpajatoiminnan laadullista ja määrällisen toiminnan mittaamista. - Alueellisilla työpajapäivillä kyselystä voisi esittää parannus- ja palautekohdat ja pohtia mitä voisimme alueellamme tehdä yhdessä. - Tähän kyselyyn ei ole kirjattu etsivän nuorisotyön asiakkaita, Kysymyksessä 32 a) ei ole tilastoitu - Lyhyemmät ja selkeämmät kyselyt - Kysymys 26 on mielestäni turha. Siitä saatavien tietojen luotettavuus on erittäin heikkoa tasoa. Pajan x osalta ko. kysymykseen ei ole vastattu, koska vastaukset olisivat olleet pelkkää arvausta. - Olisi hyvä jos lomake olisi sen muotoinen, että sen voisi tallentaa myös täyttäjän palvelimelle. - Mielestäni yli 29v. pitäisi jättää tämän kyselyn ulkopuolelle. Tai jos sen pitää näkyä niin sukupuolierottelun voisi jättää heidän osalta pois. Kysyä voisi vain eism. kokonaismäärän. - Kysely on asiallinen ja kattava. Se ohjaa osaltaan pajan kehittämistä. Lähteet Valtakunnallinen kysely nuorten työpajatoimijoille vuoden 2013 toiminnasta Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. : www.tpy.fi Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset. OKM:n päätös 26.10.2006, dnro 17/600/2006