Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen
Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys 3. Miten työtä voi jakaa 4. Suurimmat haasteet
Rakennekehityksen iso linja Tilamäärä vähenee Tilakoko kasvaa Tuotanto keskittyy Liikkeenjohtoon ja työn organisointiin entistä enemmän huomiota Osaamisen merkitys kasvaa
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% nautakarjatilat Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1% Pyykkönen ym. 2010
Isot investoivat enemmän Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (IACS)
Harvoja, mutta suuria investointeja Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (IACS)
Eläinmäärät ja pellonkäyttö keskimäärin vuosien 2009 2012 ympäristölupapäätöksissä tuotantosuunnittain Maito Naudan -liha Sikatalous Broileri Kananmuna ey ennen investointia 62 139 232 406 424 ey investoinnin jälkeen 128 323 576 668 877 omaa peltoa 49 98 69 67 64 vuokrapeltoa 28 60 22 42 42 sopimuslevitysalaa 24 45 235 133 354
Teknologiavalinnat näkyvät selvästi Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (ympäristölupapäätökset 2009-2012)
Isoilla vaihtoehtoja enemmän? Lehmien lukumäärä, jolle ympäristölupa myönnetty Lehmien lukumäärä ennen investointia Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (ympäristölupapäätökset 2009-2012)
Sikataloudessa yhdistelmätuotanto yleistyy Emakkopaikat Lihasikapaikat Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (ympäristölupapäätökset 2009-2012)
Viljelijäperheen oma työpanos ei enää riitä Työpanos htv Peltoala Eläinyksiköt Viljelijäperhe Palkkaväki Siipikarjatilat keskimäärin 49,3 229,7 1,2 0,47 Isot sikatilat 122,4 280,7 2,06 0,3 Sikatilat keskimäärin 76,1 187,3 1,59 0,19 Isot naudanlihantuotantotilat 106 106,9 1,41 0,26 Naudanlihatilat keskimäärin 65,1 55,9 1,24 0,13 Erittäin isot maitotilat 118,2 127,6 2,24 1,03 Isot maitotilat 69,1 59,5 2,02 0,32 Maitotilat keskimäärin 54,3 44,8 1,79 0,24 Lähde: MTT Taloustohtori, PTT
Toimintatapojen muututtava Työn organisointi ja se kuka mitäkin tekee mietittävä entistä tarkemmin koko tuotantoketjussa Kotieläintuotannon ja peltoviljelyn yhteensovittaminen iso haaste
Tilakoon kasvattaminen haasteellista Lisäpellot Laajennus Nykyinen kotieläinrakennus Talouskeskus Nykyiset pellot Talouskeskus
Mitä voi ulkoistaa? Kotieläin- vai kasvinviljelytyö? Ensimmäisenä peltoviljelyyn liittyvät työt Lannanlevitys Muokkaus ym. Osa rehuntuotannosta Koko rehuntuotanto???
Laajentajien haastattelu Lannanlevitys Ennen Jälkeen Tehty itse Yhteistyössä Osittain urakoitsija Kokonaan urakoitsija 14 2 5 6 4 2 14 8 Lähde: Pyykkönen ym. 2011
Laajentajien haastattelu Säilörehuntuotanto Ennen Jälkeen Tehty itse Yhteistyössä Osittain urakoitsija Kokonaan urakoitsija 13 5 9 1 9 6 12 2 Lähde: Pyykkönen ym. 2011
Rehupooli - Rehua tarvitsevat kotieläintilat muodostavat poolin, jolla hallussaan esim. noin 750 ha peltoa (2 satoa => 1500 ha) - Pooli tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa (tätä varten kannattaa rakentaa ketju) - Poolin sisällä voidaan sopia pelisäännöistä ja tarvittaessa myös rehun tasaamisesta poolin osakkaiden kesken - Pooli voi olla löyhä, so. oma rehu omilta pelloilta tai kiinteä, jolloin pooli voisi toimia melkeinpä itsenäisenä rehuntuotantoyksikkönä - Pooliin voisi liittyä myös kasvinviljelijöitä (esim. kel lopettaneita tiloja)
Miten jakaa työtä kotieläintöissä? Automatisointi Suurempi pääoman tarve Sitovuus? Vieraan työvoiman palkkaus Kynnys korkea Mistä ammattitaitoinen työvoima Yhteistyö Tai yhdessä yrittäen???
Mikä muuttuu, kun 30 lehmän tila laajentaa? Case 1 laajennus 60 lehmään Kaikki itse Lannanlevitys ulkoistettu Myös rehunkorjuu ulkoistettu Koko peltoviljely ulkoistettu Pellon hankinta n. 40 ha n. 40 ha < 40 ha? < 40 ha? Koneinvestoinnit: 200-300 t +/-200 t +/- 100 t 0-100 t Vieraan työvoiman tarve 0,5-1 htv 0,5-1 htv +/- 0,5 htv 0 Velkojen kasvu 500 t >500 t +/- 400 t >300 t Case 2 laajennus 120 lehmään Kaikki itse Lannanlevitys ulkoistettu Myös rehunkorjuu ulkoistettu Koko peltoviljely ulkoistettu Pellon hankinta n. 100 ha n. 100 ha < 100 ha? << 100 ha? Koneinvestoinnit: 700-800 t +/-700 t 200-300 t +/- 200 t Vieraan työvoiman tarve 1-2 htv 1-2 htv 1-1,5 htv 1 Velkojen kasvu > 1 milj. > 1 milj. +/- 900 t 700-800 t Lähde: PTT:n karkeat arviot, lähtötietoina käytetty MTT Taloustohtorin tietoja
Yhdessä yrittämään? Esimerkiksi osakeyhtiö Jos kaksi 30 lehmän tilaa pistää hynttyyt yhteen ja laajentaa 120 lehmään? Jäisi pelivaraa työnkäytölle ja huipuille, ja myös vapaa-ajalle Tulisiko riittävästi tuloja? Vaatii myös sosiaalisia taitoja Entäpä sukupolvenvaihdos aikanaan?
Yhdessä yrittämään? Entäpä identtiset kaksoset tai kolmoset ja nelonen päälle? 2-3 tilaa rakentaa vierekkäin samanlaiset naveta ja yhteisenä esimerkiksi teknistä tilaa sekä rehujen ja lannankäsittely Kotieläintilojen lisäksi joukossa voisi olla kasvinviljelytila mukana Tässäkin jäisi pelivaraa työnkäytölle ja huipuille, ja myös vapaa-ajalle Sosiaalisuus koetuksella tässäkin Entäpä sukupolvenvaihdos tai laajennus aikanaan?
Vaihtoehtoja työn ja pääoman jakamiseen löytyy? Koneyhteistyö, koneasemat Renkiringit Vaiheistetut kasvatusmallit Hiehohotellit Kaksi- tai kolmevaihekasvatus Sikatalouden tuotantomallit Verkostojen rakentaminen kasvinviljelytilojen kanssa
Suurimmat haasteet Ajattelutapojen muutos: kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse! Muodonmuutos viljelijästä yrittäjäksi ja viimekädessä siirtyminen johtajaksi Markkinoiden muutokseen sopeutuminen Riskinsietokyky Huonojakin vuosia väistämättä tulee Velka- ja maksuvalmiustressi Hyvinvoinnin osatekijöiden tunnistaminen Työn määrä Työn laatu/luonne Vuorovaikutteisuus
Kiitos!