Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2281/00.02.10/2018 LPR/2277/00.02.10/2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta 67 11.6.2019 Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 67 LPR/2277/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Lappeenrannan vihreiden valtuustoryhmä ovat tehneet kumpikin aloitteet kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vihreiden aloitteessa esitetään lisäksi ryhmäkoon suhdeluvun palauttamista tasolle, jolla se oli vuoden 2016 alussa. Valtuustoaloitteet oheismateriaalina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 25.4.2016 45, että 1. kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 12 (aiemmin 11a ja 11b ) mukaisesti. 2. Varhaiskasvatusasetuksen 1 (aiemmin Päivähoitoasetuksen 6 ) mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa
voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että - Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kaupunginvaltuuston päätös tarkoitti, että lapsilla, joiden huoltajat eivät ole työssä tai opiskele päätoimisesti, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä, on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsilla on kuitenkin ollut mahdollisuus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen mikäli heidän kehityksensä tai perheolosuhteet ovat sitä vaatineet. Suhdeluku muissa kuin edellä mainituissa varhaiskasvatusryhmissä säilyi 1:7. Käyttöastetavoitteeksi asetettiin 82 % vuodelle 2017 ja 85 % vuodelle 2018. Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaus oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin taloutta tasapainotettiin vuosina 2017 2018. Kaupunginvaltuuston tavoittelemasta 8,8 miljoonan euron menovähennyksistä arvioitiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksella sekä samanaikaisesti toteutetulla päiväkotien käytön tehostamisella saavutettavan yhteensä 3,69 miljoonaa. Kaupungin talous saatiin tasapainoon suunnitelluilla toimenpiteillä, vaikka varhaiskasvatuksen käyttöastetta ei nostettu tavoitellulle tasolle. Vuoden 2018 aikana väljennettiin sijaisten palkkauskäytäntöä. Varhaiskasvatuksen vastuualue on selvittänyt mahdollisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Selvityksessä on käytetty aiheesta julkaistuja
katsauksia, Lappeenrannassa rajauksen piirissä oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tehtyjen kyselyjen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon tiedossa oleva varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien koko. Tulevia vuosia arvioitaessa on oletettu, että syntyvien ikäluokkien koko vastaa vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoa. Oheismateriaalina olevassa Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia selvityksessä vaikutuksia on kuvattu ja perusteltu tarkemmin. Konsernihallinto puolestaan on selvittänyt asian vaikutuksia toimialan talouteen. Lapsivaikutukset Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Varhaiskasvatuslaki takaa kaikille Suomessa asuville oikeuden varhaiskasvatukseen, joskin tuota subjektiivista oikeutta on rajattu osalta lapsia. Opetushallituksen laatimassa (Karila 2016) varhaiskasvatuksen tilannekatsauksessa ei oteta kantaa lasten päivittäiseen varhaiskasvatuksessa viettämään aikaan, mutta korostetaan lapsiryhmien pysyvyyden merkitystä vahaiskasvatuksen laatutekijänä. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella, kotihoidontuen turvin kotona hoidettuina, on enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden ja matalapalkkaisten äitien lapsia kuin korkean koulutustason ja vakaan työmarkkina-aseman omaavien perheiden lapsia. Karilan (2016) mukaan osalla varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevista lapsista saattaa olla riskinä se, ettei heidän yksilöllisiä oppimisen ja kehityksen ja mahdollisen tuen tarpeitaan tunnisteta riittävän varhain. Kotihoidossa olevien lasten elämäntilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, millaisia kotihoidon tuen turvin tuetut kotiympäristöt ovat lasten sosiaalisten, kehityksellisten ja toiminnallisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnan kotihoitoon kohdistuvat investoinnit perustuvat pikemminkin perinteisille kotihoidon merkitykseen liittyville uskomuksille kuin tutkitulle tiedolle investointien hyödyistä. Keväällä 2019 Lappeenrannassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa tulee lisääntymään, mikäli subjektiivisen oikeuden rajauksesta luovutaan. Suurin osa lapsista tulisi olemaan läsnä 5-6 tuntia päivässä lähes kaikkina päivinä viikossa. Jotkut vanhemmat uskoivat lapsen hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatuspäivästä, oppivan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymissääntöjä. Jotkut vanhemmat puolestaan arvelivat osa-päiväisen varhaiskasvatuksen riittävän.
Varhaiskasvatusaikaansa pohti vain pieni joukko lapsia (näyte). Lasten pohdinnoissa tuli näkyviin leikin merkitys lapsille sille haluttiin riittävästi aikaa. Lasten ristiriitainen suhtautuminen päivälepoon tuli esiin myös tässä näytteessä. Ristiriitainen suhtautuminen on tullut esiin myös lasten päiväkotiarkea koskevissa tutkimuksissa (mm. Virkki 2015). Henkilökunnan vastaukset analysoitiin tarkemmin. Vastauksia saatiin enemmän kuin vanhemmilta ja lapsilta. Henkilöstön vastausten perusteella voidaan vahvistaa käsitys, ettei lapsen edun määrittely ole helppoa. Pidempää varhaiskasvatusaikaa perusteltiin sosiaalisin perustein. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten arveltiin hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Lapset ovat voineet Lappeenrannassa osallistua sosiaalisin perustein oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusajasta on sovittu verkostoneuvottelussa, jossa ovat olleet mukana paitsi vanhemmat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteisen työn mallin mukaisesti. Kasvun ja oppimisen näkökulmasta henkilöstö korosti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toisin kuin lapset, ajatteli henkilökunta pidemmän varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan lisäävän lasten osallistumista aiempaa enemmän ohjattuun toimintaan ja siten saavan tukea oppimisedellytyksilleen. Henkilökunta nosti esiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Myös näillä lapsilla on verkostoneuvottelun pohjalta ollut mahdollisuus oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Verkostoneuvottelussa on sovittu myös lapsen tukemisesta kotona sekä muiden palvelujen käyttäjänä. Henkilöstön vastauksissa toivottiin subjektiivisen oikeuden laajentamisen tuovan vakautta lasten läsnäoloon ja pienentävän ryhmäkokoja. Toisaalta epäiltiin lapsia olevan yhtä aikaa enemmän paikalla. Myös lasten hoitoaikoihin vaikuttamisen uskottiin vähenevän. Henkilöstön arvioissa ei osattu ottaa huomioon maksujärjestelmän vaikutuksia lasten varhaiskasvatusaikaan ja ajankohtaan. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Tarkastelleessaan subjektiivisen oikeuden laajentamista varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta henkilöstö epäili vastauksissaan tilojen ja henkilökunnan riittävyyttä. Toimikausina 2019 2020 ja 2020 2021 henkilöstön ajatukset ovat faktisesti oikeat. Nykyinen päiväkotikapasiteetti ja henkilöstömäärä eivät riitä, mikäli lasten subjektiivista oikeutta laajennetaan niin, että vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa päivittäisen ja
viikoittaisen varhaiskasvatusajan ja henkilöstön ja lasten suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmissä säilyy nykyisellään (1/7). Raporttiin kirjattujen vaihtoehtojen mukaan vuonna 2021 lasten määrä olisi vähentynyt niin, että subjektiivisen oikeuden rajauksesta voitaisiin luopua ilman tilojen ja henkilöstön lisäämistä, mikäli yksityisten päiväkotien paikat ovat täysimääräisesti käytössä. Mikäli syntyvät ikäluokat ovat vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoisia, vuoteen 2024 mennessä tiloja ja henkilöstöä voidaan vähentää riittävästi ns. luonnollisen poistuman kautta. Oman haasteensa henkilöstön mitoittamiseen tuo varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos, jolle on annettu siirtymäaikaa aikaa vuoteen 2030. Epävarmuutta raporttiin kirjattuihin laskelmiin tuo perheiden valinnanvapaus. Jos perheet valitsevatkin yksityisen päiväkodin sijaan kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, tarvitaan lisää päivähoitotiloja ja henkilökuntaa. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu mm. että toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) Muutoksen voimaantuloaikataulusta ei ole vielä tietoa. Vaikutukset talouteen Talouslaskelmien mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia arviolta 925 287 euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli kysyntä kasvaa 95 prosenttiin, tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja tiloja. Tuolloin kustannukset kasvaisivat arviolta 3,3 miljoonalla eurolla toimintavuonna 2020 2021. Vuoteen 2024 varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokat näyttäisivät olevan huomattavasti pienempiä, jolloin varhaiskasvatuksen kustannukset voisivat kääntyä laskuun. Mikäli subjektiivinen oikeus laajennetaan valtuustoaloitteissa esitetyllä tavalla ennen toimintavuotta 2021 2022, tarvitaan varhaiskasvatuksen käyttöön pikaisesti lisää toimintaan sopivaa tilaa ja henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisätiloista ja henkilöstöstä voitaisiin luopua viimeistään vuonna 2024.
Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausunto on laadittu talouden ja rahoituksen vastuualueella. Kaupungin väestörakenne tulee lähivuosina painottumaan merkittävästi vanhusikäluokkiin. Vuoteen 2025 mennessä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa liki 2.000 asukkaalla, kun alle kouluikäisten määrä on vähenemässä liki 900 asukkaalla. Kaupungin palvelurakenteessa se merkitsee väistämättä sitä, että menojen painopistettä tulee siirtää lasten ja nuorten palveluista ikääntyneiden palveluihin. Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteista ikärakenteen osuus on noin 70 %. Alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa suoraan tästä ikäluokasta kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Lappeenrannan alle 7-vuotiaista saamat valtionosuudet vähenevät ensi vuodelle 2,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 vähennys on kuluvaan vuoteen nähden 8,0 miljoonaa euroa, jos syntyvät ikäluokat pysyvät vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksien vähentymisen vuoksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei synny taloudellista liikkumavaraa, vaikka lasten määrä vähenee. Valtionosuus vähenee täyden yksikköhinnan mukaan, mutta kaupungin omien kiinteiden kustannusten karsiminen vastaavassa suhteessa on vaikeaa, koska lasten määrä vähenee eri puolilla kaupunkia. Kustannuksia ei saada täysimääräisesti pienennettyä kysynnän vähentymistä vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että nykyisenkin varhaiskasvatuksen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta verotuloista sekä muista palveluista. Subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen kasvattaisi lyhyellä aikavälillä merkittävästi varhaiskasvatuksen menoja. Kustannusten kasvu saattaisi olla laskelmissa esitettyä korkeampikin, koska väliaikaiset tilaratkaisut olisivat keskimääräistä kalliimpia. Vaikka vuonna 2024 varhaiskasvatuksen kysyntä olisi rajaus poistamallakin suunnilleen ensi vuoden tasolla, on kaupungin tulorahoitus tämän ikäluokan palveluihin vähentynyt 8 miljoonalla eurolla tuohon mennessä. Kaupungin mittava investointiohjelma käynnistyy toden teolla tänä vuonna, kun Joutsenon uuden koulun rakentaminen alkaa ja Kesämäenrinteen koulu peruskorjataan. Näitä seuraavat Lauritsalan uusi koulu sekä mittavimpana Sammontalo, joka valmistuu vuonna 2023. Poistot ja rahoituskulut kasvavat vuoteen 2024 mennessä yli 6 miljoonalla eurolla. Kaupunki pystyy kattamaan kasvavat pääomakulut ilman huomattavia säästötoimia
vain siten, että menojen kasvu rajataan tulojen kasvua pienemmäksi. Edellä mainituista syistä johtuen konsernihallinto ei puolla ehdotuksia, jotka lisäävät kaupungin menoja tai estävät niiden väestörakenteen muuttumisesta johtuvaa painopisteen siirtoa. Jos eduskunta päättää muuttaa varhaiskasvatuslakia subjektiivisen oikeuden rajaamisen osalta, tulisi muutos huomioida täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä. Koska valtionosuuden lisäys tulisi samanaikaisesti varhaiskasvatuslain muutoksen voimaantulon kanssa, ei muutosta varhaiskasvatusoikeuteen ole taloudellisesti mahdollista panna täytäntöön tätä ennen. Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin lasten ja nuorten lautakunta esittää seuraavaa: Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kiistatta lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä vaikutus. Sen sijaan ei ole tutkimustietoa siitä, minkä pituinen varhaiskasvatusaika synnyttää suotuisat vaikutukset. Lappeenrannassa kaikilla lapsilla on tällä hetkellä oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Mikäli yhdessä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa katsotaan yksilökohtaisesti, että laajempi varhaiskasvatus on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin tarpeen lapsen edun toteutumiseksi vaikka vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti, on tehty tapauskohtainen ratkaisu laajemmasta varhaiskasvatusajasta sekä samalla arvioitu myös muu perheen tarvitsema tuki. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistaminen lisäisi huoltajille tehdyn kyselyn mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoitoaikaa, eivätkä nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisi, vaikka yksityisten palveluntarjoajien koko kapasiteetti olisi käytössä. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että tulevat ikäluokat ovat kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan tasolla. Mikäli tulevina vuosina syntyvän ikäluokan koko on noin 520 lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisaste säilyy ennallaan, näyttäisivät nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittävän kaikille myös kokopäivähoitoa tarvitseville lapsille vuodesta 2021 lukien. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Hallitusohjelmaan on
kirjattu myös kuntien lisätehtävien kustannusten kompensointi. Toimialan toimintakatteessa sekä toimitiloissa tulee huomioida kokopäiväisen varhaiskasvatuksen aiheuttamat kustannusten lisäykset muutoksen voimaantulosta lähtien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 770 2797 Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin pöydälle elokuun puoleen väliin asti. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto