Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli Kukkonen Päivi Munnukka Riitta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ AIKA klo 15:00-16:00 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Muu osallistuja Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Pöytäkirjan tarkastaja Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Pietiläinen Päivi Kansainvälisten asioiden päällikkö

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 295 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Pätärin talomuseon rakennusten, rakennelmien sekä 6 museoesineistön lahjoittaminen ja määräalan vuokraaminen Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:lle 299 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 11 Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä (Metodistikirkon asemakaavan muutos) tehdyn valituksen johdosta 300 Lausunto Imatran kaupungin kaupunginosan 32 Korvenkanta 13 asemakaavan muutosehdotuksesta Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden 16 valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoitooikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa 302 SM-tason urheiluseurojen markkinointiyhteistyösopimukset Määräalan M603 ostaminen Unton Oy:ltä Vuokraoikeuden ostaminen L1, Lappeenrannan 32 Asuntopalvelu Oy 305 Kiinteistön ostaminen Lappeenrannan 35 palvelukeskussäätiöltä 306 Maankäyttösopimus koskien ja , 38 Suomen Valtio / Senaatti-kiinteistöt 307 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 45

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Helena Puolakka ja Tuija Maaret Pykäläinen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Käsittelyjärjestyksen muutos Rahoitusjohtaja Jari Iskanius esitteli ajankohtaisia talousasioita liittyen mm. sote- menojen kehitykseen.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Pätärin talomuseon rakennusten, rakennelmien sekä museoesineistön lahjoittaminen ja määräalan vuokraaminen Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:lle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1153/ /2019 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen vs. museotoimenjohtaja Leena Räty Kaupunginlakimies Johanna Alatalo etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Luonnos maanvuokrasopimukseksi, Pätärin talomuseo 2. Luonnos lahjakirjaksi, Pätärin talomuseo Taustaa Pätärin talomuseo Ylämaalla on hyvin autenttisena säilytetty maalaistalo pihapiireineen. Rakennukset edustavat tyypillistä eteläkarjalaista talonpoikaista rakennusperinnettä. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvun loppupuolella rakennettu päärakennus sekä talousrakennukset, viisi aittaa, sauna, navetta, puukatos ja riihi. Vuonna 1976 talo jäi perillisittä kuolleen omistajan jälkeen perinnöksi valtiolle. Ylämaan kunnan anomuksesta valtio lahjoitti pihapiirin rakennuksineen ja irtaimistoineen kunnalle vuonna Museona Pätäri avattiin yleisölle vuonna Pätärin talomuseo rakennuksineen ja irtaimistoineen siirtyi Lappeenrannan kaupungille Ylämaan kunnan liitoksen yhteydessä vuonna Museokokoelma (irtaimisto) siirtyi Lappeenrannan museoiden haltuun ja kiinteistö rakennuksineen Lappeenrannan kaupungin haltuun. Lappeenrannan museot joutui irtisanomaan Pätärin talomuseon vuokrasopimuksen vuonna 2013, koska Lappeenrannan kaupunki käynnisti talouden tasapainotusohjelman. Lappeenrannan museoiden piti säästää budjettiraamistaan euroa kolmen vuoden aikana. Tästä

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ katettiin euroa lopettamalla kolmen kuntaliitoksen yhteydessä museon hallintaan tulleen paikallismuseon toiminta. Pätärin lisäksi lakkautuslistalle joutuivat Nuijamaan museo ja Joutsenon pitäjäntupa. Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry on ilmaissut kaupungille kiinnostuksensa kohteeseen ja sen hoitamiseen. Kaupunki ja yhdistys ovat neuvotelleet Pätärin talomuseon (sisältäen kohteessa olevan Ylämaan kotiseutumuseon) rakennusten ja rakennelmien sekä niissä olevan museoesineistön lahjoittamisesta yhdistykselle sekä määräalan vuokraamisesta yhdistykselle. Vuokraus on osa lahjaa. Neuvotteluiden tuloksena on valmisteltu oheisina liitteinä olevat lahjakirja ja maanvuokrasopimus. Lahjakirjan keskeiset ehdot Lahjakirjan ja vuokrasopimuksen osapuolina ovat lahjan antajana ja vuokranantajana Lappeenrannan kaupunki ja lahjan saajana ja vuokralaisena Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry. Lahjoituksen kohteena ovat Lappeenrannan Ylämaalla sijaitsevat Pätärin talomuseon (sisältäen Ylämaan kotiseutumuseon) kaikki rakennukset ja rakennelmat sekä niissä oleva museoesineistö. Rakennukset ja rakennelmat sijaitsevat tilan alueella. Lahjoituksen kohteeseen kuuluu myös maanvuokraoikeus noin 5500 m²:n suuruiseen määräalaan tilasta Määräalan maanvuokrasopimus on erottamaton osa lahjakirjaa. Lahjan antaja ja lahjan saaja pitävät lahjoituksen kohteen arvona yhteensä euroa, josta euroa on rakennusten ja rakennelmien arvoa ja euroa on museoesineistön arvoa. Arvon määrittelyssä on huomioitu kohteen käyttötarkoituksen (museo-, matkailu- ja kokoontumistoiminta ja näitä toimintoja tukeva toiminta) lisäksi kohdetta koskeva ja lahjan saajan velvollisuudeksi siirtyvä maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön kuuluvien rakennusten ylläpito ja kunnostamisvelvoite. Rakennuksiin liittyy välittömiä korjaustarpeita, jotka jäävät lahjan saajan vastuulle. Arvon määrittelyssä on huomioitu myös se, että

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ rakennusten omistus tai maanvuokraoikeus eivät ole luovutettavissa kolmannelle, eivätkä siten kiinnitettävissä vakuutena käytettäviksi. Nämä lahjoituksen kohteen käyttöä ja hyödyntämistä rajoittavat tekijät on huomioitu arvon määrittelyssä arvoa alentavina tekijöinä. Lahjoituksen kohteen lahjoittamisella yhdistykselle on tarkoitus turvata maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä/kohdetta edustavan kokonaisuuden säilyminen sekä mahdollistaa museo- ja matkailutoiminnan jatkuminen kohteessa. Lahjan saaja ottaa vastuulleen Pätärin talomuseon (sisältäen Ylämaan kotiseutumuseon) toiminnan ja sitoutuu käyttämään kohdetta sen kulttuuri- ja rakennushistoriallisen luonteen huomioon ottavaan museo-, matkailu- ja kokoontumistoimintaan ja näitä toimintoja tukevaan toimintaan. Lahjan saaja sitoutuu siihen, että rakennukset, rakennelmat sekä talomuseon ja kotiseutumuseon esineistö säilyvät museokäytössä. Kohteen omistus- ja hallintaoikeuden siirryttyä lahjan saajalle, lahjan antaja ei vastaa missään muodossa lahjoituksen kohteesta, sen käytöstä, vuosittaisesta ylläpidosta, hoidosta, peruskorjaamisesta tai investoinneista. Tämä vastuu siirtyy lahjan saajalle. Lahjan saaja sitoutuu säilyttämään kohteen kuntotason sellaisena kuin kohteen kokonaisuuden kulttuuri- ja rakennushistoriallisen arvon säilyminen ja museotoiminta edellyttävät. Lahjan saaja sitoutuu ottamaan kohteelle asianmukaisen ja riittävän kiinteistö- ja palovakuutuksen. Jos lahjansaaja rikkoo lahjakirjan mukaisen lahjoituksen kohteen käyttötarkoituksen taikka lahjakirjan muun olennaisen ehdon tai edellytyksen, lahjanantajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta purkaa lahjoitus. Mahdollisessa purkutilanteessa kaupunki ei suorita lahjan saajalle korvausta lahjan saajan suorittamista peruskorjaus, -parannus tai muista toimenpiteistä taikka lahjan saajan kokemasta muusta vahingosta.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Lahjan saajalla ei ole oikeutta missään muodossa edelleen luovuttaa lahjoituksen kohdetta kolmannelle ilman lahjan antajan etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Maanvuokrasopimuksen keskeiset ehdot Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi molemminpuolisella 12 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on 50 euroa. Vuokran määrittelyssä on huomioitu lahjakirjan mukaiset lahjoituksen arvoon vaikuttavat seikat. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Alue vuokrataan vuokralaiselle mahdollistamaan sopijapuolten välillä vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti allekirjoitettavan lahjakirjan mukaisen lahjoituksen kohteen käytön museo-, matkailu- ja kokoontumistoimintaan. Vuokra-aluetta ei saa käyttää muuhun kuin museo-, matkailu- ja kokoontumistoimintaan tai sitä tukevaan käyttöön sillä tavalla kuin lahjoituksen kohteen käytöstä on lahjakirjassa sovittu. Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää vuokraoikeutta kolmannelle ilman vuokranantajan etukäteistä kirjallista suostumusta. Vuokralaisella ei ole oikeutta hakea vuokraoikeuteen kiinnitystä. Vuokraoikeus ei ole siten hyödynnettävissä vakuustarkoituksessa. Vuokralaisella on vuokrasopimuksen perusteella oikeus hakea omiin nimiinsä toimenpide- ja rakennuslupia lahjoituksen kohteen korjaamiseen ja peruskorjaamiseen. Rakennuksen laajentamisen tai uudisrakentamisen edellyttämiä lupia vuokralainen ei sen sijaan voi hakea vuokrasopimuksen perusteella. Näiden lupien hakeminen edellyttää kaupungin erikseen antaman luvan. Jos osapuolten välinen lahjoitus purkautuu, niin myös vuokrasopimus purkautuu ja vuokrasuhde päättyy ilman erillistä ilmoitusta. Mahdollisessa vuokrasopimuksen purkuja vuokrasuhteen päättymistilanteessa vuokranantaja ei suorita korvausta vuokralaiselle. Valtiontukinäkökulma

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus EU:n valtiontukisäännökset sääntelevät tuen myöntämistä taloudelliseen toimintaan, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Asiassa on tullut selvitetyksi, että yhdistys ei harjoita taloudellista toimintaa. Näin ollen nyt kysymyksessä olevassa lahjoituksessa ja vuokrauksessa ei ole kyse valtiontuesta. Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki lahjoittaa Pätärin talomuseon (sisältäen Ylämaan kotiseutumuseon) rakennukset, rakennelmat ja museoesineistön Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:lle oheisena liitteenä olevan lahjakirjaluonnoksen mukaisesti sekä erottamattomana osana lahjoitusta vuokraa noin 5500 m²:n suuruisen määräalan tilasta lahjan saajalle oheisena liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaisesti. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin allekirjoittamaan lahjakirjan ja vuokrasopimuksen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry Kaupungingeodeetti Museotoimenjohtaja

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä (Metodistikirkon asemakaavan muutos) tehdyn valituksen johdosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1279/ /2017 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaupunginlakimies Johanna Alatalo Liitteet 1. Lausuntoluonnos 2. Valituskirjelmä Kokousasiakirjat Valituksen ja lausuntoluonnoksen liitteet ovat nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (k2674, Metodistikirkko) eräillä valtuuston pöytäkirjasta ilmenevillä kaupunkisuunnittelun ehdottamilla muutoksilla tarkastettuna. Asunto Oy Wiipurinrinkeli on jättänyt kaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä oheisena liitteenä olevan valituksen Itä- Suomen hallinto-oikeudelle. Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään kehottanut Lappeenrannan kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Lausunnon toimittamisen määräajaksi on pyynnöstä asetettu

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Kaupunkisuunnittelu ja konsernihallinto ovat valmistelleet oheisena liitteenä olevan luonnoksen kaupungin lausunnoksi. Kaupunginhallitus päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle oheisena liitteenä olevan luonnoksen mukaisen lausunnon. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Itä-Suomen hallinto-oikeus Kaupunginarkkitehti

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Lausunto Imatran kaupungin kaupunginosan 32 Korvenkanta asemakaavan muutosehdotuksesta 1091 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/527/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 218 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren Oheismateriaali 1. Imatran Kaupunginosan 32, Korvenkanta asemakaavakartta 1091 Imatran kaupunki on pyytänyt lausuntoa kaupunginosan 32 Korvenkanta asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheesta. Lausunto asemakaavaehdotuksesta pyydetään antamaan mennessä. Kaavamuutosalue sijaitsee valtatie 6:n, Juuliankadun ja Joutsenonkadun välisellä alueella. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan hiilineutraaliperiaatteella toimivan yrityspuiston ja monipuolisen yritystoiminnan rakentuminen alueelle sekä olemassa olevan yritystoiminnan turvaaminen. Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti alkaen koko prosessin ajan. Kaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan. Kaava-aineisto on luettavissa Imatran kaupungin internetsivuilta vill%c3%a4-olevat-kaavat/kaupunginosa-32-korvenkanta. Lappeenrannan kaupungin lausunto Asemakaavaehdotuksessa pääkäyttötarkoitukset ovat muuttuneet voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialueista (KMK, KYTY) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T-11) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-11). TY-11 korttelialueille voi lisäksi sijoittaa teollisuus-, tuotanto- ja varastotiloja, näyttely-, koulutus-, liikunta-, huolto-, ja kuljetustiloja, tuotantotoimintaan liittyvää myymälätilaa ja tukkukauppaa palvelevia rakennuksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattavia myymäläkeskittymiä. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa sekä Imatran että Lappeenrannan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköjen alueena (KM-1). Lappeenrannan Korvenkylän osayleiskaavan luonnoksessa kuntarajaan rajautuvat alueet oli varattu kauppa- ja toimitilarakentamiseen, mikä poikkeaa Korvenkannan asemakaavaehdotuksen aluevarauksista. Korvenkylän osayleiskaavaehdotus on tulossa uudelleen nähtäville vuoden 2019 aikana. Imatran rajaan rajoittuvat aluevaraukset tulevat todennäköisesti muuttumaan kaupallisten palvelujen reservialueiksi. Imatran puolelle esitetty asemakaavaratkaisu ei ole ristiriidassa Lappeenrannan maankäytön tavoitteiden kanssa. Korvenkylän osayleiskaavaehdotuksesta tullaan järjestämään työneuvottelu Imatran kaupungin kanssa. Lappeenrannan kaupunki pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelussa säilytetään saumaton kulkuyhteys Lappeenrannan ja Imatran yritysalueiden välillä sekä valtatie 6:n alittava tunneli vaihtoehtoisena reittinä purkamaan asemakaavan mahdollistama liikennetuotos erityisesti siinä tapauksessa, että asemakaavan mahdollistamat vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattavat myymäläkeskittymät toteutuvat täysimittaisina.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Lappeenrannan kaupunki pitää lisäksi tärkeänä, että alueen jatkosuunnittelussa huomioidaan hulevesien hallinnan ratkaisut yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon antamisen Imatran kaupungille asemakaavan muutosehdotuksesta 1091 kaupunginosa 32 Korvenkanta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Imatran Kaupunginosan 32, Korvenkanta asemakaavakartta 1091 Kaupunginhallitus päättää antaa Imatran kaupungille kaupunkikehityslautakunnan esittämän lausunnon Imatran kaupungin kaupunginosan 32 Korvenkanta asemakaavan muutosehdotuksesta Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Imatran kaupunki

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2281/ /2018 LPR/2277/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 67 LPR/2277/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Lappeenrannan vihreiden valtuustoryhmä ovat tehneet kumpikin aloitteet kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vihreiden aloitteessa esitetään lisäksi ryhmäkoon suhdeluvun palauttamista tasolle, jolla se oli vuoden 2016 alussa. Valtuustoaloitteet oheismateriaalina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti , että 1. kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 12 (aiemmin 11a ja 11b ) mukaisesti.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Varhaiskasvatusasetuksen 1 (aiemmin Päivähoitoasetuksen 6 ) mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että - Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan lukien seuraavasti: Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kaupunginvaltuuston päätös tarkoitti, että lapsilla, joiden huoltajat eivät ole työssä tai opiskele päätoimisesti, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä, on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsilla on kuitenkin ollut mahdollisuus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen mikäli heidän kehityksensä tai perheolosuhteet ovat sitä vaatineet. Suhdeluku muissa kuin edellä mainituissa varhaiskasvatusryhmissä säilyi 1:7. Käyttöastetavoitteeksi asetettiin 82 % vuodelle 2017 ja 85 % vuodelle Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaus oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin taloutta tasapainotettiin vuosina Kaupunginvaltuuston tavoittelemasta 8,8 miljoonan euron menovähennyksistä arvioitiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksella sekä samanaikaisesti toteutetulla päiväkotien käytön tehostamisella saavutettavan yhteensä 3,69 miljoonaa. Kaupungin talous saatiin tasapainoon suunnitelluilla toimenpiteillä, vaikka varhaiskasvatuksen käyttöastetta ei nostettu tavoitellulle tasolle. Vuoden 2018 aikana väljennettiin sijaisten palkkauskäytäntöä.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Varhaiskasvatuksen vastuualue on selvittänyt mahdollisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Selvityksessä on käytetty aiheesta julkaistuja katsauksia, Lappeenrannassa rajauksen piirissä oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tehtyjen kyselyjen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon tiedossa oleva varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien koko. Tulevia vuosia arvioitaessa on oletettu, että syntyvien ikäluokkien koko vastaa vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoa. Oheismateriaalina olevassa Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia selvityksessä vaikutuksia on kuvattu ja perusteltu tarkemmin. Konsernihallinto puolestaan on selvittänyt asian vaikutuksia toimialan talouteen. Lapsivaikutukset Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Varhaiskasvatuslaki takaa kaikille Suomessa asuville oikeuden varhaiskasvatukseen, joskin tuota subjektiivista oikeutta on rajattu osalta lapsia. Opetushallituksen laatimassa (Karila 2016) varhaiskasvatuksen tilannekatsauksessa ei oteta kantaa lasten päivittäiseen varhaiskasvatuksessa viettämään aikaan, mutta korostetaan lapsiryhmien pysyvyyden merkitystä vahaiskasvatuksen laatutekijänä. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella, kotihoidontuen turvin kotona hoidettuina, on enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden ja matalapalkkaisten äitien lapsia kuin korkean koulutustason ja vakaan työmarkkina-aseman omaavien perheiden lapsia. Karilan (2016) mukaan osalla varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevista lapsista saattaa olla riskinä se, ettei heidän yksilöllisiä oppimisen ja kehityksen ja mahdollisen tuen tarpeitaan tunnisteta riittävän varhain. Kotihoidossa olevien lasten elämäntilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, millaisia kotihoidon tuen turvin tuetut kotiympäristöt ovat lasten sosiaalisten, kehityksellisten ja toiminnallisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnan kotihoitoon kohdistuvat investoinnit perustuvat pikemminkin perinteisille kotihoidon merkitykseen liittyville uskomuksille kuin tutkitulle tiedolle investointien hyödyistä. Keväällä 2019 Lappeenrannassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa tulee lisääntymään, mikäli subjektiivisen

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ oikeuden rajauksesta luovutaan. Suurin osa lapsista tulisi olemaan läsnä 5-6 tuntia päivässä lähes kaikkina päivinä viikossa. Jotkut vanhemmat uskoivat lapsen hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatuspäivästä, oppivan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymissääntöjä. Jotkut vanhemmat puolestaan arvelivat osa-päiväisen varhaiskasvatuksen riittävän. Varhaiskasvatusaikaansa pohti vain pieni joukko lapsia (näyte). Lasten pohdinnoissa tuli näkyviin leikin merkitys lapsille sille haluttiin riittävästi aikaa. Lasten ristiriitainen suhtautuminen päivälepoon tuli esiin myös tässä näytteessä. Ristiriitainen suhtautuminen on tullut esiin myös lasten päiväkotiarkea koskevissa tutkimuksissa (mm. Virkki 2015). Henkilökunnan vastaukset analysoitiin tarkemmin. Vastauksia saatiin enemmän kuin vanhemmilta ja lapsilta. Henkilöstön vastausten perusteella voidaan vahvistaa käsitys, ettei lapsen edun määrittely ole helppoa. Pidempää varhaiskasvatusaikaa perusteltiin sosiaalisin perustein. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten arveltiin hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Lapset ovat voineet Lappeenrannassa osallistua sosiaalisin perustein oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusajasta on sovittu verkostoneuvottelussa, jossa ovat olleet mukana paitsi vanhemmat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteisen työn mallin mukaisesti. Kasvun ja oppimisen näkökulmasta henkilöstö korosti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toisin kuin lapset, ajatteli henkilökunta pidemmän varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan lisäävän lasten osallistumista aiempaa enemmän ohjattuun toimintaan ja siten saavan tukea oppimisedellytyksilleen. Henkilökunta nosti esiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Myös näillä lapsilla on verkostoneuvottelun pohjalta ollut mahdollisuus oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Verkostoneuvottelussa on sovittu myös lapsen tukemisesta kotona sekä muiden palvelujen käyttäjänä. Henkilöstön vastauksissa toivottiin subjektiivisen oikeuden laajentamisen tuovan vakautta lasten läsnäoloon ja pienentävän ryhmäkokoja. Toisaalta epäiltiin lapsia olevan yhtä aikaa enemmän paikalla. Myös lasten hoitoaikoihin vaikuttamisen uskottiin vähenevän. Henkilöstön arvioissa ei osattu ottaa huomioon maksujärjestelmän vaikutuksia lasten varhaiskasvatusaikaan ja ajankohtaan.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Varhaiskasvatuksen järjestäminen Tarkastelleessaan subjektiivisen oikeuden laajentamista varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta henkilöstö epäili vastauksissaan tilojen ja henkilökunnan riittävyyttä. Toimikausina ja henkilöstön ajatukset ovat faktisesti oikeat. Nykyinen päiväkotikapasiteetti ja henkilöstömäärä eivät riitä, mikäli lasten subjektiivista oikeutta laajennetaan niin, että vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa päivittäisen ja viikoittaisen varhaiskasvatusajan ja henkilöstön ja lasten suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmissä säilyy nykyisellään (1/7). Raporttiin kirjattujen vaihtoehtojen mukaan vuonna 2021 lasten määrä olisi vähentynyt niin, että subjektiivisen oikeuden rajauksesta voitaisiin luopua ilman tilojen ja henkilöstön lisäämistä, mikäli yksityisten päiväkotien paikat ovat täysimääräisesti käytössä. Mikäli syntyvät ikäluokat ovat vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoisia, vuoteen 2024 mennessä tiloja ja henkilöstöä voidaan vähentää riittävästi ns. luonnollisen poistuman kautta. Oman haasteensa henkilöstön mitoittamiseen tuo varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos, jolle on annettu siirtymäaikaa aikaa vuoteen Epävarmuutta raporttiin kirjattuihin laskelmiin tuo perheiden valinnanvapaus. Jos perheet valitsevatkin yksityisen päiväkodin sijaan kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, tarvitaan lisää päivähoitotiloja ja henkilökuntaa. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu mm. että toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) Muutoksen voimaantuloaikataulusta ei ole vielä tietoa. Vaikutukset talouteen Talouslaskelmien mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia arviolta euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli kysyntä kasvaa 95 prosenttiin, tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja tiloja. Tuolloin kustannukset kasvaisivat arviolta 3,3 miljoonalla eurolla toimintavuonna Vuoteen 2024 varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokat näyttäisivät olevan huomattavasti pienempiä, jolloin varhaiskasvatuksen kustannukset voisivat kääntyä laskuun.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Mikäli subjektiivinen oikeus laajennetaan valtuustoaloitteissa esitetyllä tavalla ennen toimintavuotta , tarvitaan varhaiskasvatuksen käyttöön pikaisesti lisää toimintaan sopivaa tilaa ja henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisätiloista ja henkilöstöstä voitaisiin luopua viimeistään vuonna 2024.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausunto on laadittu talouden ja rahoituksen vastuualueella. Kaupungin väestörakenne tulee lähivuosina painottumaan merkittävästi vanhusikäluokkiin. Vuoteen 2025 mennessä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa liki asukkaalla, kun alle kouluikäisten määrä on vähenemässä liki 900 asukkaalla. Kaupungin palvelurakenteessa se merkitsee väistämättä sitä, että menojen painopistettä tulee siirtää lasten ja nuorten palveluista ikääntyneiden palveluihin. Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteista ikärakenteen osuus on noin 70 %. Alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa suoraan tästä ikäluokasta kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Lappeenrannan alle 7-vuotiaista saamat valtionosuudet vähenevät ensi vuodelle 2,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 vähennys on kuluvaan vuoteen nähden 8,0 miljoonaa euroa, jos syntyvät ikäluokat pysyvät vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksien vähentymisen vuoksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei synny taloudellista liikkumavaraa, vaikka lasten määrä vähenee. Valtionosuus vähenee täyden yksikköhinnan mukaan, mutta kaupungin omien kiinteiden kustannusten karsiminen vastaavassa suhteessa on vaikeaa, koska lasten määrä vähenee eri puolilla kaupunkia. Kustannuksia ei saada täysimääräisesti pienennettyä kysynnän vähentymistä vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että nykyisenkin varhaiskasvatuksen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta verotuloista sekä muista palveluista. Subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen kasvattaisi lyhyellä aikavälillä merkittävästi varhaiskasvatuksen menoja. Kustannusten kasvu saattaisi olla laskelmissa esitettyä korkeampikin, koska väliaikaiset tilaratkaisut olisivat keskimääräistä kalliimpia. Vaikka vuonna 2024 varhaiskasvatuksen kysyntä olisi rajaus poistamallakin suunnilleen ensi vuoden tasolla, on kaupungin tulorahoitus tämän ikäluokan palveluihin vähentynyt 8 miljoonalla eurolla tuohon mennessä. Kaupungin mittava investointiohjelma käynnistyy toden teolla tänä vuonna, kun Joutsenon uuden koulun rakentaminen alkaa ja Kesämäenrinteen koulu peruskorjataan. Näitä seuraavat Lauritsalan uusi koulu sekä mittavimpana Sammontalo, joka valmistuu vuonna Poistot ja rahoituskulut kasvavat vuoteen

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ mennessä yli 6 miljoonalla eurolla. Kaupunki pystyy kattamaan kasvavat pääomakulut ilman huomattavia säästötoimia vain siten, että menojen kasvu rajataan tulojen kasvua pienemmäksi. Edellä mainituista syistä johtuen konsernihallinto ei puolla ehdotuksia, jotka lisäävät kaupungin menoja tai estävät niiden väestörakenteen muuttumisesta johtuvaa painopisteen siirtoa. Jos eduskunta päättää muuttaa varhaiskasvatuslakia subjektiivisen oikeuden rajaamisen osalta, tulisi muutos huomioida täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä. Koska valtionosuuden lisäys tulisi samanaikaisesti varhaiskasvatuslain muutoksen voimaantulon kanssa, ei muutosta varhaiskasvatusoikeuteen ole taloudellisesti mahdollista panna täytäntöön tätä ennen. Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin lasten ja nuorten lautakunta esittää seuraavaa: Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kiistatta lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä vaikutus. Sen sijaan ei ole tutkimustietoa siitä, minkä pituinen varhaiskasvatusaika synnyttää suotuisat vaikutukset. Lappeenrannassa kaikilla lapsilla on tällä hetkellä oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Mikäli yhdessä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa katsotaan yksilökohtaisesti, että laajempi varhaiskasvatus on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin tarpeen lapsen edun toteutumiseksi vaikka vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti, on tehty tapauskohtainen ratkaisu laajemmasta varhaiskasvatusajasta sekä samalla arvioitu myös muu perheen tarvitsema tuki. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistaminen lisäisi huoltajille tehdyn kyselyn mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoitoaikaa, eivätkä nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisi, vaikka yksityisten palveluntarjoajien koko kapasiteetti olisi käytössä. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että tulevat ikäluokat ovat kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan tasolla. Mikäli tulevina vuosina syntyvän ikäluokan koko on noin 520 lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisaste säilyy ennallaan, näyttäisivät nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittävän

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ kaikille myös kokopäivähoitoa tarvitseville lapsille vuodesta 2021 lukien. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös kuntien lisätehtävien kustannusten kompensointi. Toimialan toimintakatteessa sekä toimitiloissa tulee huomioida kokopäiväisen varhaiskasvatuksen aiheuttamat kustannusten lisäykset muutoksen voimaantulosta lähtien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin pöydälle elokuun puoleen väliin asti. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ SM-tason urheiluseurojen markkinointiyhteistyösopimukset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/977/ /2019 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Liikuntajohtaja Pasi Koistinen Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Oheismateriaali 1. Catz Lappeenranta ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Lappeenrannan Uimarit ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Liiga-Saipa Oy:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle NST-Lappeenranta ry:n (NST Naiset) markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Pesä-Ysit ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Saimaan judo ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Veiterä ry:n markkinointiyhteistyöhakemus kaudelle Liikuntajohtaja Pasi Koistisen kirje : "Lappeenrannan kaupunki on tehnyt vuosittain markkinointiyhteistyösopimuksia aikuisten SM-tason urheiluseurojen kanssa ja edelliskauden sopimukset päättyvät alkukesällä. Sopimukset koskevat siis vain aikuisten SM-tason huippu-urheilutoimintaa seuroissa. Kauden markkinointiyhteistyöstä ja sen hakemisesta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla ajalla

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ sekä Lappeenrannan Uutisissa Jatkettu hakuaika päättyi klo Määräaikaan mennessä hakemuksensa ovat jättäneet Liiga- SaiPa Oy, Veiterä ry, Pesä Ysit ry, Lappeenrannan Urheilu- Miehet ry, Catz Lappeenranta ry, Lappeenrannan Uimarit ry, NST Lappeenranta ry, naiset, ja Saimaan judo ry. Hakijoista Lappeenrannan Uimarit ry:n ja Saimaan judo ry:n edustamat aikuisurheilijat eivät hakemuksen mukaan edustaneet sellaista valtakunnallista tai kansainvälistä tasoa että olisivat tuoneet Lappeenrannan kaupunkia erityisen laaja-alaisesti esille valtakunnallisessa mediassa. Näin ollen heidän hakemuksensa ei täytä hakukriteerejä. Markkinointiyhteistyösopimusten sopimusperusteet, jotka on kerrottu myös hakuilmoituksessa: Kaupungin markkinoinnin yhteistyösopimuksia voivat hakea valtakunnallisesti tai kansainvälisesti menestyneet, aikuisten SM - tason yksilö- ja joukkuelajien seurat, joiden markkinointiarvo ja imago tuovat Lappeenrannan kaupunkia erityisen laaja-alaisesti esille valtakunnallisessa mediassa. Hakemukseen on liitettävä vapaamuotoinen esitys siitä, miten seura voi lisätä Lappeenrannan kaupungin tunnettavuutta ja miten se tuo kaupunkia esille toiminnassaan, valtakunnallisessa mediassa ja eri tapahtumissa. Muita periaatteita sopimuksiin liittyen: Markkinointiarvoon ja imagoon vaikuttavia tekijöitä ovat seuran ja sen toiminnan yleinen tunnettuus ja kiinnostavuus, yleisömäärä, seuran saama TV- ja radioaika, valtakunnallisten lehtien artikkelimäärä ja kirjoitusten palstamäärä. Markkinointiyhteistyöstä tehdään kirjalliset sopimukset, joissa yhteistyöstä sovitaan yksityiskohtaisesti. Sopimuksessa sovitaan mm. seuran velvollisuuksista ja kaupungin markkinointiyhteistyökorvauksesta. Sopimusta ei tehdä seurojen kanssa, jotka eivät noudata markkinointisopimuksen ehtoja, toimivat eettisesti tai moraalisesti negatiivista julkisuutta synnyttävällä tavalla (esim. doping) tai jos seura jättää hoitamatta kaupungin sille asettamat velvoitteet, kuten esimerkiksi liikuntapaikkavuokrat.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Maksamattomien liikuntapaikkamaksujen vuoksi liikuntatoimi voi myös kieltää seuralta liikuntapaikkojen käytön. Edellä mainituissa tapauksissa voidaan myös vaatia markkinointirahan palautus, jos sopimusrikkomukset ovat erityisen painavia. Liikuntatoimen esitys: Esittelijän ehdotus HAKIJASEURAT/LAJI Päätös Esitys Liiga-SaiPa, jääkiekon SM-liiga Catz Lpr, naisten SM- koripallo NST Lpr, naisten salibandyliiga Pesä Ysit, naisten Super-pesis LUM, yleisurheilun SM-taso Veiterä, jääpallon Bandy-liiga Lappeenrannan Uimarit ry*) Saimaan judo ry*) 0 Yhteensä *) Ei täytä hakukriteereitä Liikuntatoimen esitystä on muutettu kauden 2018 esityksestä painottaen hakemusten jakoperusteiden mukaista näkemystä seurojen valtakunnallisesta markkina-arvosta ja imagosta sekä niiden näkyvyydestä eri viestimissä kaudella Erikseen tulee kaupungin harkittavaksi aina kauden päättyessä mahdollinen lisähuomioiminen, jos seura saavuttaa SM-kultaa tai muuten merkittävää menestystä omassa lajissaan." Hakemukset ovat oheismateriaalina. Kaupunginhallitus päättää, että em. SM-tason urheiluseurojen kanssa tehdään markkinointiyhteistyösopimukset vuosille liikuntatoimen esittämillä summilla ja vakiintuneen sopimuspohjan mukaisesti edellyttäen, että seurat ovat toimineet viime kauden sopimusehtoja noudattaen, mukaan lukien liikuntapaikkamaksujen hoitaminen. Päätös Hyväksyttiin.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Täytäntöönpano hakemuksen jättäneet seurat Pasi Koistinen Mirka Rahman

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Määräalan M603 ostaminen Unton Oy:ltä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1049/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 224 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Maankäyttöinsinööri Tiina Pennanen Oheismateriaali laskelma maanhankinnasta 2. Unton Oy kauppakirjaluonnos , Maaomaisuuden hallinta on neuvotellut maanomistajan, Unton Oy:n, kanssa noin 1,2 ha:n suuruisen lohkomattoman määräalan M603 ostamisesta kaupungille. Ostettavaksi esitettävä määräala sijaitsee Lentokentäntien eteläpuolella ja rajoittuu kaupungin jo omistamiin maihin. Määräala on asemakaavassa osoitettu liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla sallitaan myös polttoaineiden jakelua (asemakaavamerkintä KTT). Kauppahinnaksi on sovittu Kauppahintaesitys perustuu Lappeenrannan kaupungin Maapoliittisen ohjelman 2017 mukaisiin periaatteisiin ja siihen sisältyy korvaus myös puustosta. Määräala ostetaan kaikista rasituksista ja velkakiinnityksistä vapaana. Kauppaehdot ovat muutoin tavanomaiset. Talousarviossa 2019 todetaan, että kaupunginhallituksella on oikeus tehdä kaupunkikehityslautakunnan esityksestä

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus maanhankintaa enintään miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Tämä kauppa esitetään rahoitettavaksi tästä miljoonan euron osuudesta. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy omalta osaltaan noin 1,2 ha:n määräalan M603 ostamisen puustoineen hintaan ja sen rahoituksen sekä esittää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Samalla esitetään, että kaupunginhallitus valtuuttaisi kaupungingeodeetin tai hänen sijaisensa allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Oheismateriaali laskelma maanhankinnasta 2. Unton Oy kauppakirjaluonnos , Kaupunkikehityslautakunnan päätöksessä on todettu, että kaupunginhallituksella olisi oikeus tehdä kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa kaupunginhallitus on kuitenkin valtuutettu tekemään kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Tästä summasta on arvioon perustuen huomioitu miljoona euroa investointiosassa ja rahoituslaskelmassa.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus on tehnyt maanhankintaa mennessä eurolla (kh:n päätös , kaupantekopäivä ). Kaupunginhallitus hyväksyy noin 1,2 ha:n määräalan M603 ostamisen puustoineen Unton Oy:ltä hintaan euroa ja sen rahoituksen. Samalla kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungingeodeetin tai hänen sijaisensa allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupungingeodeetti

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Vuokraoikeuden ostaminen L1, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1115/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 252 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Maankäyttöinsinööri Tiina Pennanen Oheismateriaali L1 Kauppakirjaluonnos L1 laskelma maanhankinnasta 3. Sijaintikartta L1 Maaomaisuuden hallinta on neuvotellut maanomistajan kanssa noin 1545 m²:n suuruisen maanvuokraoikeuden L1 ja tontilla sijaitsevan rakennuksen ostamisesta. Rakennus on vuonna 1984 valmistunut noin 1528 ka-m 2 suuruinen asuinkerrostalo. Ostettavaksi esitettävä tontin vuokraoikeus ja rakennus sijaitsevat Tykki-Kiviharjun kaupunginosassa. Kyseinen alue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustan tuntumassa. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavassa 2030 alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C2, jolle kaupalliset palvelut sekä kulttuuripalvelut painottuvat ja jossa tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=1,5 ja e=2,5. Alueelle on asemakaavamuutos valmisteilla, jonka tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Kauppahintaneuvotteluissa on sovittu kauppahinnaksi Kauppahintaesitys perustuu Lappeenrannan kaupungin maapoliittiseen ohjelman 2017 mukaisiin periaatteisiin.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Maanvuokraoikeus ostetaan kaikista rasituksista ja velkakiinnityksistä vapaana. Maaomaisuuden hallinta on arvioinut, että edellä esitetty kauppahinta perustuu kohtuulliseen sekä maanomistajien kannalta johdonmukaiseen ja tasapuoliseen hintatasoon. Kauppaehdot ovat muutoin tavanomaiset. Talousarviossa 2019 todetaan, että kaupunginhallituksella on oikeus tehdä kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Tämä kauppa esitetään rahoitettavaksi tästä miljoonan euron osuudesta. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy omalta osaltaan noin 1545 m²:n suuruisen maanvuokraoikeuden L1 ja tontilla sijaitsevan rakennuksen ostamisen hintaan ja sen rahoituksen sekä esittää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Samalla esitetään, että kaupunginhallitus valtuuttaisi kaupungingeodeetin tai hänen sijaisensa allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Oheismateriaali L1 Kauppakirjaluonnos L1 laskelma maanhankinnasta 3. Sijaintikartta L1

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunnan päätöksessä on todettu, että kaupunginhallituksella olisi oikeus tehdä kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa kaupunginhallitus on kuitenkin valtuutettu tekemään kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Tästä summasta on arvioon perustuen huomioitu miljoona euroa investointiosassa ja rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallitus on tehnyt maanhankintaa mennessä eurolla (kh:n päätös , kaupantekopäivä ). Kaupunginhallitus hyväksyy noin 1545 m²:n suuruisen maanvuokraoikeuden L1 ja tontilla sijaitsevan rakennuksen ostamisen Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:ltä hintaan euroa ja sen rahoituksen. Samalla kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungingeodeetin tai hänen sijaisensa allekirjoittamaan kauppakirjan. Rakennusten purkukustannukset tulee kattaa tonttien jalostamiseen ja kuntoon saattamiseen myönnetyistä käyttötalouden rahoista. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupungingeodeetti

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Kiinteistön ostaminen Lappeenrannan palvelukeskussäätiöltä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1114/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 253 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Maankäyttöinsinööri Tiina Pennanen Oheismateriaali Kauppakirjaluonnos laskelma maanhankinnasta 3. Sijaintikartta Maaomaisuuden hallinta on neuvotellut maanomistajan kanssa noin 1590 m²:n suuruisen tontin ja sillä sijaitsevan rakennuksen ostamisesta. Rakennus on vuonna 1989 valmistunut noin 1502 ka-m 2 :n suuruinen asuinkerrostalo. Ostettavaksi esitettävä tontti ja rakennus sijaitsevat Tykki- Kiviharjun kaupunginosassa. Kyseinen alue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustan tuntumassa. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavassa 2030 alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C1, jolle kaupalliset palvelut sekä kulttuuripalvelut painottuvat ja jossa tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=2 ja e=4. Alueelle on asemakaavamuutos valmisteilla, jonka tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Kauppahintaneuvotteluissa on sovittu kauppahinnaksi Kauppahintaesitys perustuu Lappeenrannan kaupungin maapoliittiseen ohjelman 2017 mukaisiin periaatteisiin. Kiinteistö ostetaan kaikista rasituksista ja velkakiinnityksistä vapaana.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Maaomaisuuden hallinta on arvioinut, että edellä esitetty kauppahinta perustuu kohtuulliseen sekä maanomistajien kannalta johdonmukaiseen ja tasapuoliseen hintatasoon. Kauppaehdot ovat muutoin tavanomaiset. Talousarviossa 2019 todetaan, että kaupunginhallituksella on oikeus tehdä kaupunkikehityslautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään miljoonalla eurolla vuoden 2019 aikana. Tämä kauppa esitetään rahoitettavaksi tästä miljoonan euron osuudesta. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy omalta osaltaan noin 1590 m²:n suuruisen tontin ja sillä sijaitsevan rakennuksen ostamisen hintaan ja sen rahoituksen sekä esittää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Samalla esitetään, että kaupunginhallitus valtuuttaisi kaupungingeodeetin tai hänen sijaisensa allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen Oheismateriaali Kauppakirjaluonnos laskelma maanhankinnasta 3. Sijaintikartta