Puhtila Hyvinvointiohjauksen palveluketju Kaarinassa Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelut yhteistyössä Kaarinan apteekin, LiikUn, Paavo Nurmi keskuksen ja Sote-kuntayhtymä Akselin kanssa
Puhtila pähkinänkuoressa Puhtilan hyvinvointiohjaukseen valitaan kaarinalaisia, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, ja jotka ovat motivoituneita muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi. Puhtilan asiakkaat pääsevät nauttimaan uraauurtavasta palvelumallista, jossa toiminnan perustana ovat asiakaslähtöisyys ja ymmärrys hyvinvointitekijöiden moninaisuudesta. Hyvää oloa tavoitellaan liikunnan lisäksi yhdistysten, kansalaisopiston, kulttuuripalveluiden ja kirjaston tuottamilla aktiviteeteilla. Tarjolla on myös ravitsemusneuvontaa. Asiakkaat saavat hyötyä Puhtilan palveluista vuoden, minkä aikana hyvinvointiohjaajan tapaamisia on viitisen kertaa. Ohjaaja neuvoo elämäntapojen muutoksessa ja harrastusten aloittamisessa, seuraa edistymistä ja motivoi heikoilla hetkillä. Yksilöohjauksen rinnalla hyödynnetään henkilökohtaista lähimotivaattoria (esim. puoliso, ystävä tai vertaisliikuttaja). Puhtilan asiakkaista muodostetaan myös pienryhmiä, joissa voi saada vertaistukea ja uskaltautua helpommin kokeilemaan uusia juttuja. Puhtilan palveluiden vaikuttavuutta asiakkaiden elämäntapoihin, hyvinvoinnin ja elämänlaadun kokemuksiin ja kaupungin terveystalouteen seurataan yksilöllisten mittausten ohella kaikille asiakkaille toteutettavilla puolivuosittaisilla kyselyillä. Niiden keskiössä ovat valtakunnallisten Terveys 2011 -tutkimuksen liikuntaa koskevan kysymykset ja 15D - elämänlaadun mittaristo. Pilottivaiheen kyselyt analysoi liikuntalääketieteen loppuvaiheen opiskelija yhteistyössä Kaarinan kaupungin ja Kuopion yliopiston kanssa. 2
Lisää liikettä arkeen / iso kuva I: 2008 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista http://stm.fi/liikunta-ja-ravinto II: 2013 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126219 III: 2015 ISTU VÄHEMMÄN VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126296 3
Lisää liikettä arkeen / lähikuva 1. Istuminen (päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla, TV:n ääressä kotona ) 2. Tauoton istuminen ja istumissessioiden väliset siirtymät konevoimin (arkea liikaa helpottanut tekniikka + arkiliikunnan vähäisyys autolla päiväkotiin, kouluun, töihin, harrastuksiin ) 3. Riittämätön rasittava liikunta 4
Kylmä ja lihava kustannusarvio Suomessa liikkumattomuuden kustannus on vähintään 2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Kaarinassa tämä tarkoittaisi vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa. http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtqvmtavmdevmtbfndnfntvfnjy3x1rwyxnhbmthcmlftglpa3vud GFmb29ydW1pXzI4XzlfMjAxNC5wZGYiXV0/TVasankari%20Liikuntafoorumi%2028%209%202014.pdf 6
Mitä ylipaino / huono kunto / vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti (moninkertaistuu) Kohonnut verenpaine (moninkertaistuu) Aivohalvaus Nivelrikko Selkävaivat Luukato Paksusuolensyöpä ja rintasyöpä Masennus ja ahdistus. Lähde: Mukaillen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito johtoryhmän asettama työryhmä 7
Liikunta=lääke Laskee verenpainetta (1.) Parantaa sokeriaineenvaihduntaa (3.) Parantaa veren rasvakoostumusta (6.) Auttaa painonhallinnassa (5.) Estää osteoporoosia Nostaa kipukynnystä Parantaa unen laatua, helpottaa nukahtamista Kohentaa mielialaa Kaikkiin voidaan vaikuttaa lääkkeillä ja / tai liikunnalla! 8
Liikunnan ytimessä? Motivaatio liikkua enemmän syntyy usein esim. seuraavien arvojen pohjalta: kohentuva terveys, lisääntyvä hyvinvointi, itseä paremmin tyydyttävä ulkonäkö, itsetunnon kohottaminen Kunnalle terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat asukkaat tuottavat välillisesti taloudellista hyötyä Ihminen tarvitsee usein kuitenkin em. arvoja ja hyötyjä konkreettisempia ja nopeampia näyttöjä uusien elämäntapojen kannattavuudesta, jotta niiden ylläpitäminen tuntuisi palkitsevalta. Näitä voivat olla esimerkiksi liikunnan ilo ja elämyksellisyys, uudet sosiaaliset verkostot jne. 9
Hyvinvoinnin edistämisen tasot Hyvinvointia vahvistavien elämäntapojen markkinointia, eli tiedotusta ja tapahtumia, joiden keskiössä arkiliikunnan lisääminen Puhtilan yksilöllinen hyvinvointiohjaus Alueelliset ja kohdennetut toimintamallit Liikunnanohjaaja & ravitsemusterapeutti tavattavissa kirjastossa vuoroviikoin? Mini-Lystikäs, Drop Out, Liikuntapalveluiden ja kansalaisopiston erityisliikunta- ja starttiryhmät, Aktiivi-ryhmät, Halaten, Ikinä, työttömien liikuntaryhmä ym. * Yleinen, kaikille kuntalaisille suunnattu viestintä, neuvonta ja ohjaus * Lähiliikunta-alueiden ja muiden liikuntapaikkojen hoito, käyttö ja markkinointi 10
Liikkujan profiili Nollaliikkujat Liikuskelijat Hyvän päivän liikkujat Terveysliikkujat Kuntoilijat ja aktiiviliikkujat Urheilijat Yksilölliseen hyvinvointiohjaukseen sopivat kohderyhmät EI tarvetta eikä pääsyä yksilölliseen hyvinvointiohjaukseen
Kun kohtaat kaarinalaisen, jolla on pitkäaikaissairauksia (diabetes, korkea verenpaine, mieliala- ja uniongelmia ym.), ja / tai joka ei liiku käytännössä lainkaan (ei edes 10 min yhtäjaksoisesti niin, että hiukan hengästyttäisi), ja / tai joka voi olla ylipainoinen, mutta ei välttämättä ole, tai jonka arvioit hyötyvän liikunnasta merkittävästi, JA jonka saat motivoiduksi yrittämään 1. Ehdota asiakkaalle Puhtilaan lähettämistä, ja 2. kysy lupa siihen, että hyvinvointiohjaaja ottaa yhteyttä, ja 3. Anna asiakkaalle Puhtilan esite.
Puhtilan palveluketju Itsenäinen toiminta 12kk Starttiryhmät 6-12kk ELÄMÄNTAVAT vahvistavat hyvinvointia Pienryhmä 3-12kk Yksilöohjaus 1-12kk Puheeksiotto & yhteydenottolupa ELÄMÄNTAVAT heikentävät hyvinvointia 13
Erot Akselin Lipake-malliin 1. Kaarinassa toimintaa ei toteuteta ulkopuolisten avulla erillisenä hankkeena, vaan suoraan arkityöhön juurruttaen. 2. LiPaKe on terveyspalvelujohtoinen Kaarinassa on toimittu ja toimitaan aidolla yhteistyöllä suunnittelusta toteutukseen. 3. Ei valita vain yhtä ryhmää elämänkaarelta vaan palvellaan kaikkia ikäryhmiä. 4. Kopin ottaa kohtaava taho asia otetaan puheeksi siellä, missä asiakkaita arkityössä kohdataan = etsivää ja löytävää liikuntatyötä. 5. Kaarinassa huomioidaan hyvinvointitekijöiden monialaisuus. Liikkeelle lähtö voi tapahtua myös muiden mielenkiinnon kohteiden ja harrastusten avulla, esim. kansalaisopiston tai kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tuottamien palveluiden kautta. 6. Liikunnan esteiden yli ei voi hypätä, ne pitää murtaa. Tästä syystä Kaarinan toimintamallikin on nimetty ilman Liikunta-sanaa, joka saattaa ainakin osalle kohderyhmästä olla estävä tekijä. http://liiku-fi-bin.directo.fi/@bin/64641b4722e8c6cfd1c33f2c0f4121ab/1425890436/application/pdf/615226/lipake%20prosessin%20kuvaus040914.pdf
Puhtilan vuosikello 1. tapaaminen (0kk) 2. tapaaminen (1kk) 3. tapaaminen (3kk) 4. tapaaminen (6kk) 5. tapaaminen (12kk) 6. tapaaminen (18kk) 1. I kyselylomake, tavoitteiden asettaminen, oman tsempparin = lähimotivaattorin valitseminen, yhteydenpidon välineistä sopiminen (puhelut / sähköpostit / tekstiviestit / whatsapp-ringit ym.) 2. Keskustelua pienryhmästä, asiakkaan oman tsempparin mahdollinen tapaaminen; Kannustusta ja aktivoimista = keskeistä koko prosessin ajan kaikessa yhteydenpidossa 3. Tarkempi liikuntasuunnitelma, tavoitteiden päivittäminen, mahdollinen pienryhmässä aloittaminen, starttiryhmätoiveet 4. II kyselylomake, tavoitteiden päivittäminen, mahdollinen starttiryhmässä aloittaminen 5. III kyselylomake, tavoitteet ja suunnitelmat Puhtilan jälkeiselle aktiivisuudelle, loppukeskustelu ja palautteet 6. IV kyselylomake, jälkitunnelmat ja palautteet Puolivuosittain myös ravitsemusterapeutin luento + makurata / sokeri- ja rasvanäyttely Tapaamisten välillä yhteydenpitoa asiakkaan toiveiden mukaan (tiheys & välineet)
Lähimotivaattorin rooli Kun henkilö on valittu ohjauksen piiriin, häntä pyydetään valitsemaan omasta lähipiiristään henkilö (esim. puoliso tai ystävä), joka pystyy kulkemaan hyvinvointiohjauksen polkua koko matkan ensimmäisistä yksilöohjauksista itsenäiseen toimintaan hänen rinnallaan, hänen vertaisenaan. Lähimotivaattorin rooli on tukea ja kannustaa ohjattavaa uusien elämäntapojen omaksumisessa hänen rinnallaan. Jollei asiakas löydä tällaista henkilöä itse, hänelle tarjotaan tueksi vapaaehtoista vertaisliikuttajaa. Ohjattavalle voidaan joissain tapauksissa myöntää saattajakortti, jota lähimotivaattori voi käyttää esim. liikuntapaikoissa ja kulttuuritapahtumissa. Myöhemmin uusia vertaisliikuttajia / lähimotivaattoreita saataneen niistä, jotka kulkevat Puhtilan putken läpi ja onnistuvat tavoitteissaan. 16
Pääkohderyhmät tavoitteineen 1. Tuoreet vanhemmat ja pienten lasten perheet: Touhuamisen lisääminen perheiden arkeen elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen hyvinvointia vahvistavien elämäntapojen oppiminen 2. Drop out -ikäiset nuoret: Liikunnan ilon ja elämyksellisyyden löytäminen / palauttaminen osallisuuden, terveen itseluottamuksen ja fyysisten voimavarojen lisääntyminen nuorten arjessa 3. Työikäiset: Liikunnan ilon ja elämyksellisyyden löytäminen / palauttaminen 2-tyypin diabeteksen ehkäisy ja hoito liikunnan ja ravitsemusneuvonnan avulla 4. Ikäihmiset: Osallisuuden ja voimavarojen lisääminen arjessa osallisuuden lisääminen, muistisairauksien ehkäisy ja hoito sekä kaatumisten ehkäisy erityisesti lihaskuntoa ja tasapainoa kohentavan liikunnan ja ravitsemusneuvonnan avulla 5. Muut kohderyhmät: maahanmuuttajat, työttömät ja kuntoutujat 17
Elämänkaaren kriittiset saranakohdat liikunnallisen elämäntavan näkökulmasta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. vauvaikä eläkeikä kouluikä myöhäiskeski-ikä kuntoutus- ja hoivaikä murrosikä varhaiskeski-ikä opiskelu - ikä 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 ikä 105 Arto Koski 30.3.2012 Saranakohdissa on riskejä menettää liikunnallinen elämäntapa, joten niissä kohdissa tarvitaan erityistä tukea. Vauvaikä on ensimmäinen ja sen vuoksi tärkein!
Soihdunkantajien sanomaa Liikkeen lisääminen eli liikkumattomuuden vähentäminen on yksi keskeisimpiä keinoja kestävyysvajeen taklaamisessa ja kuntatalouden tasapainottamisessa. Vähän liikkuvien liikkumiseen kannustaminen on vielä hyvin sattumanvaraisesti ja pienimuotoisesti toteutettua Suomessa. Siksi sen potentiaali on yksin talouden tulokulmasta hyvin suuri. Tommi Vasankari, johtaja / UKK-instituutti "Jos liikuntaa halutaan lisätä, sitä pitää markkinoida, etenkin penseille ihmisille. Markkinoinnissa (tylsät) terveysvaikutukset eivät pure yhtä hyvin kuin mielihyvä ja kivat kaverit. Liikunnan kaikille tasoille tarvitaan iloista ja positiivista ilmettä: viestin sisällön ja esitysilmeen pitäisi puhua samaa kieltä." Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita http://www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/reilu-peili/politiikka/muuttuvat-olosuhteet-vaativat-liikkuvaa-yhteiskuntaa "Yhteiskunnallisessa keskustelussa on oivallettu, että liikunta ja urheilu eivät ole erillinen saareke. On havaittu, että liikunnan terveysvaikutukset tuovat säästöjä eli kansantaloutta voidaan kohentaa lisäämällä liikettä. Laura Andersson, yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija / Valo 19
Kiitos! Lisätietoja: puhtila@kaarina.fi www.kaarina.fi/puhtila www.facebook.com/puhtila Koordinaatiovastuu: Tuuli Salospohja Erkki Tuomaala Hyvinvointiohjaajat: Saara Valtonen Mia Kettunen Päivi Mecklin 20