LAUKAAN VANHUSTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2002-2006 VOIMIA VANHUUTEEN Elämä antaa meille takaisin sen, minkä me annamme toisillemme Sosiaali- ja terveystoimi Hyväksytty: Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 29.11.2001 Kunnanhallituksessa 17.12.2001 Kunnanvaltuustossa 28.1.2002 Työryhmä: Vuokko Hiljanen Pentti Pietiläinen Jouni Kaleva Päivi Jokiranta Raili Oikarinen E:\data\roskis\sosiaali\vanhustyön suunnitelma kokonainen.doc
VANHUSTENHUOLLON OHJELMA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2 TIIVISTELMÄ Lähtökohtana tässä ohjelmassa ovat Laukaan vanhukset. Tavoitteena on suunnata voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Taustatietoa on saatu nykyisistä toimintatiedoista, vuonna 1999 tehdystä selvityksestä; Laukaalaisten ikäihmisten elinolot tutuiksi ja vuonna 2001 tehdystä Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu selvityksestä. Ohjelma sisältää katsauksen palvelujen nykytilaan, määrittää tavoitteet, joihin pyritään ja ne toimenpiteet joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Tärkeimpänä periaatteena pidetään iäkkäiden ihmisten oikeutta määrätä omasta elämästään ja palvelujen sovittamista vastaamaan heidän tarpeitaan. Palveluja tulee tuottaa normaaliuden periaatteella, vanhuus ei ole sairaus, eikä ikä tee ihmistä vajaakykyiseksi kansalaiseksi. Yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kesken on välttämätöntä. Tärkeää on myös käydä julkinen keskustelu siitä, millaisen vanhuuden haluamme turvata kuntalaisille.. Kotona asumisen tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto. Tärkein kehittämisalue on kotihoidon tukipalvelut, kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Muiden tukipalvelujen tarve, kuten kuntoutus, päiväsairaanhoito, omaishoidon tuki ja apuvälinepalvelu sekä asuntojen korjaustarve tulee arvioida entistä huolellisemmin. Laitoshoidossa keskitytään laadun ja sisällön kehittämiseen. Henkilöstöä on lisättävä. Vanhuspalvelujen kokonaisuuden hallinta, seuranta ja kehittäminen on haasteellinen tehtävä. On harkittava, minkälainen vastuunjako ja tehtäväjako on järkevä. VISIO Tulevien vuosikymmenien vanhus on melko hyvin toimeentuleva, hän saa usein työeläkettä ja on tottunut palvelujen käyttäjä. Hänellä on suhteellisen hyvä terveys, harrastuksia ja kiinnostusta elinympäristönsä tapahtumiin ja päätöksentekoon. Hän on yksilö, joka tuntee oman erilaisuutensa, arvonsa ja oikeutensa. Hän on myös veronmaksaja ja kuluttaja, elinkeinoelämän ylläpitäjä palvelujen käyttäjänä. Yhteisössä hän on usein sosiaalisen kiinteyden kantava voima ja perinteen siirtäjä seuraaville sukupolville. Yhä useammin hän on tottunut käyttämään nykyaikaisia viestintä- ja apuvälineitä. Ikääntyneet ihmiset ovat merkittävä yhteiskunnan resurssi, eikä vain kustannuskohde. Kahdeksankymmenen ikävuoden jälkeen rajoitukset ja sairaudet alkavat usein haitata itsenäistä selviämistä, ja silloin palvelut ovat vähitellen tarpeen. Vanhusten hyvinvointi lisääntyy, kun he saavat ympäristöltään kunnioittavan ja arvostavan suhtautumisen.
3 Vanhustyön ohjelma ja toimenpide-ehdotukset Tiivistelmä 2 1 Vanhuspalvelujen taustaa Laukaassa 4 2 Toimintaympäristö 4 2.1 Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä 4 2.2 Asuminen 5 2.3 Toimintakyky 7 2.4 Tulotaso 8 3 Nykytila 8 3.1 Palvelujen käyttö ja kohdentuminen 8 3.2 Kustannusvertailua palvelujen tuottamisessa 9 3.3 Käytettävissä olevat resurssit 9 3.3.1 Kotihoitoa tukevat palvelut 9 Kotipalvelu 9 Tukipalvelut 10 Omaishoidon tuki 10 Kotisairaanhoito 10 Päiväsairaanhoito 10 Vastaanottotoiminta 11 Kuntoutuspalvelut 11 Päiväkeskustoiminta 11 Järjestöjen ja yhteisöjen tekemä vapaaehtoistyö 12 3.3.2 Laitoshoito 12 Vanhainkoti 12 Terveyskeskussairaala 12 Erikoissairaanhoito 13 3.3.3 Hoidon laatu ja henkilöstömäärä 13 Käynnissä olevat kehittämishankkeet 14 4 Tavoitteet 15 4.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet 15 4.2 Palvelurakenteen uudistaminen 16 4.3 Yhteistyön kehittäminen 17 4.4 Laadun kehittäminen 18 4.5 Taloudelliset tavoitteet 18 5 Toimenpide-ehdotukset 19 5.1 Kotona elämisen mahdollisuuksien turvaaminen 19 5.1.1.Kotipalvelu 19 5.1.2 Kotisairaanhoito 20 5.1.3 Päiväsairaanhoito 21 5.1.4 Asuminen 21 5.1.5 Kuntoutus 22 5.1.6 Omaishoidon tukeminen 23 5.1.7 Väestövastuinen toiminta 23 5.2. Laitoshoidon kehittäminen 24 5.2.1 Sairaala 24 5.2.2 Vanhainkoti 25 5.2.3 Erikoissairaanhoito 25 Liitteet: SAS-työryhmän toiminta Laukaan kunnassa 26 Ehdotus hoidonporrastuksen kriteereiksi 29 Taulukko Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet
4 1 Vanhuspalvelujen taustaa Laukaassa Perinteisesti kunnassa on ollut tärkeää hyvien laitoshoitopaikkojen turvaaminen sekä sairaalassa että vanhainkodissa. Laitoksia on remontoitu ja toimintaa muutettu uusien tarpeitten vaatimalla tavalla. Kuuselan vanhainkodin peruskorjaus valmistui v.1997, jolloin otettiin käyttöön 15 dementiahoitopaikkaa ja 22 kuntoutuspaikkaa. Viime vuosikymmenien aikana oleellisemmat muutokset vanhuspalveluissa ovat olleet; turvapuhelinten käyttöönotto, vanhainkodin sairasosaston muuttaminen terveyskeskussairaalan yhdeksi osastoksi ja päiväsairaalatoiminnan aloittaminen. Nykyisen Lievestuoreen Palvelukotiyhdistyksen, entisen Lievestuoreen vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämä vanhainkoti Männikkö muutettiin palvelutaloksi ja kunnan päiväkeskustoiminta siirtyi muutama vuosi sitten samoihin tiloihin. Muutenkin palveluasumiseen on panostettu; Laukaan Asumispalvelusäätiön rakennuttama palvelutalo Sarahovi valmistui 1993 ja laajennusosa Sarakoti v. 1998. Kotihoitohenkilöstöä on lisätty niukasti. Kotipalvelua on laajennettu ilta- ja viikonlopputyöksi pääosin entisellä henkilöstöllä ja yöhoito on aloitettu vasta viime vuosina. Ikääntyneiden kuntoutustarpeeseen on vastattu mm. tarjoamalla sairaalassa laitoskuntoutusjaksoja ja apuvälinepalvelua. Ainoastaan päiväsairaanhoidon asiakkaille on järjestetty ryhmäkuntoutusta. Kuntouttavaa työotetta pyritään toteuttamaan kaikissa palveluissa. Kuljetuspalveluja on kokeiluna järjestetty monipalveluliikenteenä vuodesta 2000 alkaen. Ikääntyneiden akuuttisairaanhoito toteutetaan omassa sairaalassa aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Yksityiset hoivapalvelut ovat tulleet täydentämään julkisten palvelujen riittämättömyyttä. Kunnassa toimii kahden palvelutalon lisäksi kuusi yksityistä hoitokotia. Turvallisuuteen ja jatkuvuuteen on pyritty mm. kehittämällä kotihoidon tiimityötä ja omahoitajamallia päiväsairaanhoidossa ja vanhainkodilla. 2 Toimintaympäristö 2.1 Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä Väestöennuste1998; laskelma 1 Tilastokeskus 10.6.1998 Ikär. v. 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 65-74v 1317 1350 1538 2108 2452 2380 2311 75-84v 708 849 906 957 1128 1584 1839 85v- 214 210 257 309 329 367 451 yhteensä 2239 2409 2701 3374 3909 4331 4601 lisäys +170 +292 +673 +535 +422 +270 Yli 75v-os.% koko väestöstä Koko väestö 5.5 % 6.3 % 6.9 % 7.4 % 8.5 % 11.3 % 13.4 % 16548 16797 16943 17055 17162 17212 17132
Väestöennusteen perusteella palveluhaasteet kasvavat voimakkaasti lähivuosikymmeninä. 65 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä, erityisesti palveluja runsaasti tarvitsevien yli 74 -vuotiaiden ikäryhmän osuus kasvusta on huomattava. Valtakunnallisesti vertailtuna Laukaa on ikärakenteeltaan tasapainoinen. 2.2 Asuminen Ikääntyneistä vajaa puolet asuu Laukaan keskustassa, vajaa kolmannes Lievestuoreella ja osa muissa taajamissa. 65-74 vuotiaista lähes joka viides ja yli 74-vuotiaista joka kolmas asuu maaseutukylissä. Iäkkäimpien palvelut on vietävä maaseutukyliin tai vanhusten on muutettava taajamaan palveluiden äärelle. Molemmat vaihtoehdot on huomioitava suunnittelussa. Yksinasuminen ja puutteellinen asunto ennustavat palvelujen tarvetta. Puolet yli 75- vuotiaista laukaalaisista asui yksin vuonna 1999. Vuoden 1999 selvityksen mukaan yli 74 -vuotiaiden omassa kodissaan asuvien mielestä asunnoista 23% tarvitsi peruskorjausta tai muutostöitä. Mahdolliseen muuttoon kodista lähemmäs palveluja suhtautui myönteisesti 27%, vaikka suurin osa viihtyikin kyläyhteisössään hyvin ja luotti yhteisön ja omaisten auttamishaluun. Mitä etäämpänä palveluista ikääntyneet asuivat, sitä useimmin auttajina olivat omaiset - jopa 90%:lla mm. Vehniällä ja Hoholla. Vuonna 1999 haastatelluista 72 henkilöä asui hissittömässä kerrostalossa. Kahdessa vuokratalossa hissi on rakennettu remontin yhteydessä. Asunnon hissittömyyden vuoksi palvelujen piiriin joutuminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ikääntyneet jakautuivat seuraavasti kunnan alueella, tiedot väki 2000 tilastosta: Ikäryhmät 65-74 v 75v- Henkilömäärät ikäryhmittäin yhteensä 1317 955 joista kirkonkylän keskustan alueella asuu 664 343 Lievestuoreella 445 195 Vihtavuoressa 171 56 Leppävedellä 179 58 Muualla maaseutukylissä 232 303 5 Yli 74-vuotiaiden asumis- tai hoitopaikka v.2000 ja valtakunnalliset tavoitteet v 2030. 2000 toteutunut Tavoite 2005 2010 2020 2030 Kotona tavallisessa 771 / 83.6% 953 / 90% 1046 / 90% 1311 / 90% 2061 / 90% asunnossa Palveluasunnossa 84 / 9.1% 52 / 5% 58 / 5% 73 / 5% 115 / 5% Laitoksissa 73 / 7.9% 74 / 7% 81 / 7% 101 / 7% 160 / 7% Vaihtoehto: jos 5% laitoksissa 46 / 5% 53 / 5% 58 / 5% 73 / 5% 114 / 5% Valtakunnallinen suositus on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 90% asuu kotonaan, 3-5% asuu palvelutaloissa ja 5-7% ovat pysyvästi laitoksissa. Laukaassa ikääntyneiden palveluasuminen on yleisempää kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin, samoin laitoshoidossa ikääntyneitä on yli suositusrajan.
Korjausneuvojan tehtävänä kunnassa on kartoittaa asuntojen korjaustarpeet tarkemmin ja neuvoa eri rahoitusvaihtoehtoja. Samoin asukkaan, omaisten ja kotihoidon ammattilaisten kanssa arvioidaan kotona selviytymistä korjauksen jälkeen. Arvion mukaan (rakennusmestari Tapio Kainu) vuonna 2000 oli Laukaassa noin 30 toteutettua korjausrakennuskohdetta. Valtion myöntämää avustusmäärärahaa oli käytettävissä riittävästi ja osa jäi käyttämättäkin, koska omavastuuosuus, 40-70% kokonaiskustannuksista on useimmille vanhuksille liian suuri. Käytäntö, että avustusosuus maksetaan kokonaisuudessaan vasta työn valmistumisen jälkeen, vähentää tämän avustuksen käyttöä. Veteraaneille ja heidän leskilleen korjausrakentamisen valtion avustusosuus on suurempi, ja korjaustyöt toteutuvat kattavammin. Kunnan asuntotoimi osallistuu myös veteraanien asuntojen korjauksiin noin 60 000 markan määrärahalla vuosittain.. Veteraaneilla on Keski-Suomen alueella oma korjausneuvoja, joka hoitaa kokonaisvaltaisesti korjaussuunnittelun, anomukset ja remontointityöt. Varsinainen korjausneuvojan toimi on kunnassa lopetettu lamavuosina, ja sitä työtä tehdään nyt muun toiminnan ohella On tarkoituksenmukaista tehdä korjausrakentamisen suunnitelma asunto-, sosiaalija terveystoimen yhteistyönä. Vanhusten asuntojen korjausrahoituksen lähteitä on selvitettävä. Todennäköisesti tulevaisuudessa iäkkäät ihmiset asuvat useammin hyväkuntoisissa omistusasunnoissa ja haluavat selvitä omassa kodissaan rajoituksista huolimatta. Laukaassa toimii tällä hetkellä kuusi yksityistä vanhusten hoitoon suuntautunutta palvelu- tai hoitokotia. Paikkoja niissä on yhteensä 76. Sijoituspäätöksiä ostopalveluna on tehty vuoden 2000 aikana yhteensä 61. Toukokuussa v. 2000 yli 74-vuotiaita oli sijoitettuna 33, joista Sarahovissa ja Männikössä 28. Määrärahoja näihin ostopalveluihin on varattu 4,5 miljoonaa vuonna 2001 ja muilta yksityisiltä hoitokodeilta ostettaviin palveluihin 1,7 miljoonaa. Lisämäärärahaa näihin palveluihin on saatu vielä 900 000mk vuodelle 2001. Vanhusten ja vammaisten asuintalo Ketorinne 12 on erityisesti remontoitu sopivaksi henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut. Asukkaat sinne valitaan SAS-ryhmän suosituksesta. Se on 12 asunnon yksikkö, jossa on myös yhteistiloja ja johon asukkaat saavat myös kotihoitopalveluja tarpeen mukaan. Laukaan Asumispalvelusäätiö Säätiöllä on palvelutalo Sarahovi jossa on palveluasuntoja on 54, niistä yhdeksän on omistusasuntoja. Sarahovista on mahdollisuus ostaa ateriapalveluita sekä kotihoidon palveluita. Neljän asukkaan / huoneen ryhmäkoti on osoittautunut käytännössä hyväksi ratkaisuksi. Säätiöllä on lisäksi 95 vuokra-asuntoa neljässä eri kohteessa kirkonkylässä. Vuokratalot 1. ja 2. on remontoitu 1998-1999 aikana ajanmukaisiksi. Asumispalvelusäätiö on aloittanut RAY:n rahoituksen avulla yöhoitoprojektin v.1999. RAY:n rahoitusta on mahdollisuus saada vain vuoden 2002 loppuun. Yöhoidon tarve on kasvanut lähtötilanteesta moninkertaiseksi. Yöhoitopalveluja voidaan tällä hetkellä järjestää vain kirkonkylän taajaman alueella. Vuonna 2000 yöhoitokäyntejä oli kaikkiaan 14 559, asiakkaita oli 64. Suurin osa yöhoidosta annetaan palvelutalon ja lähialueen vuokratalojen asukkaille. Yöhoito on osa kotisairaanhoitoa ja on ratkaistava, ostetaanko palvelut edelleen vai tuotetaanko ne itse. Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistyksen palvelutalo Männikössä on palveluasuntoja ja asukkaita yhteensä 28, joista lyhytaikaispaikkoja yksi, muita vuokra-asuntoja on lisäksi 55. 6
7 Palvelukeskuksessa toimii Lievestuoreen alueen turvapuhelinkeskus. Kotihoidon palveluja tuotetaan palvelukeskuksen omaan tarpeeseen. Tarvittaessa voidaan remontoida vuokratalo 3:n asunnot esim. ryhmäasunnoiksi vaikkapa mielenterveysasiakkaille. 2.3 Toimintakyky Vuoden 1999 selvityksessä mukaan voitiin todeta hoidonporrastuksen toimineen hyvin. Tuolloin kaikista yli 74-vuotiaista oli 10 % eli 79 henkilöä huonokuntoisia (toimintakykyä mittaavan Barthel- indeksin mukaan) ja huonokuntoisista laitoshoidossa oli 68 %, mikä on 9 % koko ikäryhmästä. Palvelu- ja hoitokodeissa oli näistä huonokuntoisista 22 % ja omassa kodissaan heitä asui 10 % (8 henkilöä). Hyväkuntoisten ryhmään kyseisestä ikäryhmästä kuului 84 % henkilöä ja heistä kodeissaan asui 96%. Vuonna 2001 alussa toisella toimintakykymittarilla, RAVA - mittarilla arvioituna hoidossa / palvelujen piirissä olevat asiakkaat näyttivät olevan enimmäkseen toimintakykyään vastaavissa ja hoidontarpeenmukaisissa hoitopaikoissa. Palvelutalojen asiakkaat olivat huonokuntoisempia kuin edellisenä vuonna tehdyssä arvioinnissa, keski-ikä oli noussut ja hoidontarve lisääntynyt. Myös yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa arvioitiin hoidettavan hyvin huonokuntoisia asukkaita. Kuuselan vanhainkodissa ja Männikön palvelutalossa osa on dementiaa sairastavia ja muistihäiriöisiä asukkaita. Tämänkaltainen toimintakyvyn alenema / hoidontarve ei tule esiin tällä mittarilla arvioituna, mutta se vaikuttaa kyllä paljon toiminnan sisältöön ja palvelutarpeeseen. Terveyskeskussairaalan hoidonporrastus on myös suhteellisen hyvin toteutunut, kun otetaan huomioon pitkäaikaispotilaiden ohella hoidettujen akuutti-, kuntoutus-, ja leikkauspotilaiden osuus. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ei laitoskuntoutus aina ole vaikuttavaa ikääntyneen toimintakyvyn kannalta. Tosin kuntoutusjaksot toimivat usein myös hoitajan lomajaksoina. Kotipalvelun, koti- ja päiväsairaanhoidon asiakkaista oli ¾ säännöllisen kotihoidon piirissä, siis säännöllisesti apua tarvitsevia. Jos asiakkaat, jotka haluavat olla kodeissaan, päätetään hoitaa sinne, kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon tarvitaan lisää koulutettua henkilökuntaa. Ilta- yö- ja viikonloppuhoidon tarve on usein sama kuin päivisinkin ja henkilökuntaa on jatkossa riitettävä ainakin kaksivuorotyöhön, mahdollisesti kolmivuorotyöhönkin riippuen valittavasta yöhoidon ratkaisusta. Tutkimusten mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia on yleensä: 65-74-vuotiaiden ikäryhmässä 4 % 75-84-vuotiaiden ikäryhmässä 11% 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä 30 % Em. arvion mukaan dementiaa sairastavien ennuste olisi suhteessa ikääntyneiden määrään Laukaassa vuoteen 2030 ikäryhmittäin seuraavanlainen: Ikä % 2000 2010 2015 2020 2030 65-74v 4% 1317 / 53 1538 / 54 2108 / 84 2452 / 99 2311 / 92 75-84v 11% 708 / 77 906 / 99 957 / 105 1128 / 124 1839 / 202 85v- 30% 214 / 64 257 / 77 309 / 93 329 / 98 451 / 135 yhteensä 2239 / 194 2701 / 230 3374 / 282 3909 / 321 4601 / 429
Mikäli dementiaan sairastuminen toteutuu tulevaisuudessa edellä arvioidussa määrin, eritasoisia hoitopaikkoja ja palvelumuotoja tulisi lisätä kaksinkertaiseksi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin ja minkälaisilla menetelmillä sairautta ja sen etenemistä tulevaisuudessa pystytään ehkäisemään ja hoitamaan. 2.4 Tulotaso Koko Laukaan väkiluvusta on noin 22% (3572 henkilöä) eläkkeensaajia (Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 1998; julkaisu Eläketurvakeskus ja Kela). Heistä oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna 1998 oli 61% ( 2167 henkilöä). Leskeneläkettä sai 589 yli 65-vuotiasta henkilöä. Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 1998 4906 mk/kk. Omaa eläkettä saavien joukossa oli alle 2000 mk/kk saavia 80 henkilöä, 2000-3000mk saavia 467 ja 3000-4000mk 869 henkilöä. Siis (1416) 40 % kaikista eläkkeensaajista sai alle 4000mk /kk ja 15 % sai alle 3000 mk/kk, alimpien tuloryhmien tarkemmasta ikäjakaumasta ei ole tietoa käytettävissä. Vain kansaneläkettä saavien (448 henkilöä) keskimääräinen. eläke oli 3235mk/kk. Työeläkettä saavien keskimääräinen eläke oli tuolloin 5162mk /kk. Kun otetaan huomioon eläketason kehitys, osalla ikääntyneistä tulotaso on sellainen, ettei yksityisiin palveluihin ole mahdollisuutta. Asumistuki, hoitotuet, maksukatto ym. kompensoivat elinkustannuksia alimmissa tuloryhmissä. Silti osa ei voi käyttää yksityisiä palveluja. 3 Nykytila 3.1 Palvelujen käyttö ja kohdentuminen 65- ja 75 -vuotiaiden osuus palvelujen kokonaiskäytöstä v 2000. 65v- 74 75v- Kotipalvelukäynnit 18% 70% Kotisairaanhoitokäynnit 40% 36% Päiväsairaalan hoitopäivät 93% 65v- Muut tukipalvelut 84% 65v- Lääkärin vastaanottokäynnit 9.7% 9% Erikoissairaanhoito avohoitokäynnit 12.8% 8 % Erikoissairaanhoito sairaalan hoitop. 12.5% 10.8% Terveyskeskussairaala 14% 72% 8 Kotipalvelun asiakkaan palvelutarve saattaa olla 5-6 käyntiä / vrk, tai käyntiin käytetty aika olla huomattavan suuri. Avunsaajien määrä ei kerro suoraan henkilöstön tarvetta. Kotiapua annetaan yli 74-vuotiaiden talouksiin yli kaksi kertaa enemmän kuin 65-74- vuotiaiden talouksiin. Alla olevat vertailuluvut koskevat kaikki vuoden 2000 toteutunutta toimintaa: Kotisairaanhoidon kaikista käynneistä 71% kohdentui säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä oleville, asiakasmäärä on (194 asiakasta) lähes 9% yli 65vuotiaiden ikäryhmästä. Muita tukipalveluja saaneista oli 84% yli 65-vuotiaita (asiakkaita 249). Päiväsairaanhoidon hoitopäivistä toteutui 93% ( 145 asiakasta) yli 65-vuotiaille.
Vanhusten palveluasumisen piirissä oli yli 75- vuotiaista 9.7% (90 asiakasta). Vanhainkotipaikkojen käyttö oli sekä koko maan, että Keski-Suomen keskiarvoa vähäisempää, vanhainkodissa oli 1.5 % koko 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä. 3.2 Kustannusvertailua palvelujen tuottamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia asukasta kohden (v. 1999) verrattaessa voidaan todeta Laukaan hoitaneen palvelut edullisesti; 9100mk/asukas/vuosi, kun Keski-Suomen kunnissa keskiarvo oli 10 800mk ja valtakunnallinen ka. oli 10 354mk / asukas (Kuntaliitto/ Sotevertti 1999). Vanhainkodin hoitopäivän hinta vuonna 2000, 442 mk oli maan ja lähikuntien keskiarvoa alempi. Sairaalan hoitopäivän hinta, 621 mk oli lähikuntien keskiarvoa alhaisempi, erikoissairaanhoidon menot olivat maan keskiarvoa alhaisemmat. Päiväsairaanhoidon hoitopäivän hinta oli 317mk, mihin sisältyy myös lääkärikäynnin osuus. Vertailutietoa ei ole käytettävissä., kuten palveluasumisenkaan kustannusvertailua, johtuen epäyhtenäisistä hinnoittelujärjestelmistä 3.3 Käytettävissä olevat resurssit 3.3.1. Kotihoitoa tukevat palvelut Kotipalvelu Henkilöstö: 3 kotipalvelunohjaajaa 36 kodinhoitajaa ( joista kolme lähihoitajaa) 1 kotiavustaja 1 kanslisti. Kodinhoitajista 30 työskentelee ikäihmisten, eri-ikäisten psykiatristen ja vammaisten hoidossa. Toimintamuodot: Asiakkaiden kotona tapahtuvat perushoitotehtävät. Tukipalveluilla täydennetään asiakkaille suunniteltuja hoito- ja palvelusuunnitelman perustarpeita. Tehtävät kotona muotoutuvat asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa ja perustuvat yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perus- ja kodinhoitotehtävät, asiointi, ohjaus, neuvonta sekä henkinen tuki. Kotipalvelut kohdistuvat entistä enemmän ikäihmisille, joilla on tarvetta myös ympärivuorokautiseen hoitoon. Palveluasumiseen liittyvä päätöksenteko on siirretty vuoden 2001 alusta kotipalvelun ohjaajille. Palveluasumista on Sarahovissa, Männikön palvelukeskuksessa sekä yksityisissä palvelukodeissa. Sijoitustyöryhmä (SAS) tekee asiakasvalinnat palveluasumiseen. Toimintakapasiteetti: Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita säännöllisen hoidon piirissä olevia asiakkaita oli 76 % toiminnasta eli 252 asiakasta. Asiakaskäyntien määrä oli noin 8200 käyntiä kuukaudessa. Käyntien määrä on kasvanut samalla, kun asiakkaiden määrä on vähentynyt, mikä kertoo asiakkaiden toimintakyvyn alenemisesta ja hoidon tarpeen lisääntymisestä. Kotikäynnin keskimääräinen kesto oli noin 37 minuuttia, hinta n.93 mk. Palvelurakenteen muutokset ovat siirtäneet kotipalveluhenkilöstön työnkuvaa yhä enemmän perushoidon ja sairaanhoidon suuntaan. Avohoitoon kohdistuneet vaatimukset ovat lisääntyneet. Ilta- ja viikonloppupalvelujen tarve ylittää jo nyt voimavarat. Henkilöstön ikääntyminen ja uupuminen lisää poissaoloja. Kotisairaanhoidon henkilökunnan vähäisyys tuntuu myös kotipalvelutyössä. Sovitut yhteiset ohjaavat kriteerit siitä, milloin 9
10 asiakas on hoidettavissa kotiavun turvin puuttuvat ja se vaikeuttaa kotihoidon ratkaisuja. Päiväsairaanhoidon palvelut ovat tukena kotihoidolle. Tukipalvelut: Henkilöstö: Tukipalvelupäätökset tekee kotipalvelun ohjaaja. Tukipalvelut on tarkoitettu täydentämään asiakkaalle suunniteltuja palvelukokonaisuuksia sekä turvaamaan kotona selviytyminen. Toimintamuodot: Tukipalvelut ovat ateria- ja turvapuhelinpalvelu. Toimintakapasiteetti: Tukipalveluja sai v. 2000 219 asiakasta, yli 65-vuotiaita heistä oli 186 eli 85 % kaikista tukipalvelua saaneista. Palvelut on pystytty järjestämään kaikille tarvitsijoille, turvapalveluissa odotusaika vaihtelee. Kustannus; 787mk / asukas / vuosi on koko maan keskiarvoa suurempi. Tukipalveluna järjestettiin v 2000; ateriapalvelu; 66 asiakasta, turvapalvelu; 79 asiakasta. Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja määrä on kunnan määrättävissä. Henkilöstö: Kotipalveluohjaajat tekevät omaishoidontukipäätökset. Toimintamuodot: Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista ja /tai hoitoa ja huolenpitoa tukevista palveluista, jotka määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Asiakkaan kotona arvioidaan tilanne kokonaisuutena. Tarpeen mukaan suunnitellaan kotipalvelua, lyhytaikaispaikkoja sekä päiväsairaanhoito- ja päiväkeskuskäyntejä tukemaan omaishoitajaa tehtävässään. Ammatillista ja henkistä omaishoidon tukea antaa kotipalvelu, kotisairaanhoito, päiväsairaala ja vanhainkodin henkilökunta kaikissa kontakteissa tarpeen mukaan. Vanhainkodissa kokoontuu lisäksi omaishoitajien keskustelupiiri. Toimintakapasiteetti: Omaishoidon tukea sai ikääntyneistä v.2000 62 henkilöä, rahana 43 hoidettavaa, palveluna 11 hoidettavaa ja näitä molempia kahdeksan hoidettavaa asiakasta. Rahana maksetun tuen määrä oli 12 346 mk / asiakas vuodessa, kaikissa kunnissa tuki oli keskimäärin 16 558 mk (Tilastokeskus, Kuntien talous- ja toimintatilasto 1999). Palveluina annetun omaishoidon tuen rahallinen arvo oli 18 288mk/ asiakas. Määrärahat eivät riitä vastaamaan kysyntään. Kotisairaanhoito Henkilöstö; 2 ½ sairaanhoitajaa,1 ½ perushoitajaa. Toimintamuodot: Kotisairaanhoitopalvelut ovat sairaanhoitotoimenpiteitä, voinnin ja lääkityksen seurantaa, hoidon ohjausta, selviämisen ja toimintakyvyn arviointia. Kotipalvelun tiimityössä sairaanhoidon asiantuntijana toimitaan tarvittaessa. Yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä sekä omaisten tukemista. Toimintakapasiteetti: Säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä vuonna 2000 oli yli 65vuotiaita asiakkaita oli 220 ja käyntejä tehtiin yhteensä 5048. Kotisairaanhoidon käyntien lukumäärä oli 18.6 käyntiä/ asiakas. Säännöllisen kotisairaanhoidon käyntejä oli 4092 ( joista oli lääkärin tekemiä 58 käyntiä) vuonna 2000. Säännöllisen toiminnan osuus oli 62.1 % koko toiminnasta, hieman vähemmän kuin keskiarvo muualla Keski-Suomessa (64.4) ja koko maassa (63.5). Ostopalveluna järjestetyt yöhoitopalvelut toimivat vain kirkonkylän keskustan alueella ja pääosin palvelutalossa ja lähialueen vanhusten vuokrataloissa. Kotikäyntejä yöpartio teki v. 2000 yhteensä 14559, asiakkaita oli 64 henkilöä. Päiväsairaanhoito Henkilöstö: Päiväsairaanhoidossa työskentelee 1 terveydenhoitaja, 2 sairaanhoitajaa,
1 perushoitaja, 1 kodinhoitaja ja työllistämistuella laitosapulainen. Lääkärinä toimii geriatriaan erikoistunut väestövastuulääkäri. Toimintamuodot: Päiväsairaalassa asiakas saa lääkärin, sairaanhoitajan fysioterapeutin palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Lisäksi pesu-, ateria- ja virkistyspalvelut. Päiväsairaanhoito tukee osaltaan kotipalvelun tiimityötä yhdessä kotisairaanhoidon kanssa. Sosiaalinen ja henkinen virkistystoiminta on tärkeä osa päiväsairaanhoidon toimintaa. Fysioterapeutti käy päivittäin pitämässä ryhmäkuntoutusta. Toimintakapasiteetti: Hoitopäiviä toteutui vuonna 2000 yht. 5046, asiakkaita oli 129, hoitopäiviä kertyi yhteensä 39 / asiakas. 77 % asiakkaista oli 75 vuotta täyttäneitä. Neljäsosa hoitopäivistä sisälsi lääkärikäynnin. Päiväsairaanhoidon kustannukset olivat 381 mk hoitopäivää kohden vuonna 2000. Palveluja ei riitä kaikille tarvitsijoille, vaan asiakkaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä ja/tai tehdään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vastaanottotoiminta Henkilöstö: 8,25 väestövastuulääkäriä 1 osastonhoitaja 5 ½ sairaanhoitajaa 8 perushoitajaa/terveyskeskusavustajaa 4 Laitosapulaista Toimintamuodot: Omalääkärin vastaanotto ja ensiapu, erityistoimenpiteet ja tutkimukset (leikkaus- ja tähystystoimintaa, rasituskokeita). Vastaanottopalveluja on hajautettu keskustaajaman lisäksi Lievestuoreelle. Sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanotto toimii arkipäivisin ilman ajanvarausta kirkonkylässä, Lievestuoreella ja kahdessa väestövastuuneuvolassa. Toimintakapasiteetti: Lääkärin vastaanotolle pääsy on helpottunut väestövastuun myötä. Nyt on mahdollisuus päästä sekä päivystysasioissa että vähemmän kiireellisissä asioissa omalle lääkärille päiväaikaan. Jonoa on ajoittain vain erikoistutkimuksiin. Sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanotto; arkisin kolme tuntia päivittäin ei ole riittävä, kysyntää on enemmän. Työntekijäresursseja lainataan avoterveydenhuollosta.. Kuntoutuspalvelut Henkilöstö: 4 fysioterapeuttia, joista yksi työskentelee työterveyshuollossa. 1 kuntohoitaja ½ apuvälinehuoltaja Toimintamuodot: avokuntoutus, laitoskuntoutus, apuvälinepalvelu, kuntoneuvola, päiväsairaanhoidon ryhmätoiminta. Toimintakapasiteetti: Avokuntoutusta ja ryhmätoimintaa on riittämättömästi, jotta ennalta ehkäisevään työhön päästäisiin. Yksilökuntoutusta tarvittaisiin enemmän myös päiväsairaalassa. Vanhainkodissa ei ole lainkaan fysioterapeuttien järjestämää kuntoutusta. Akuuttiin tarpeeseen pystytään vastaamaan. Yksi fysioterapeuteista vastaa apuvälineistä ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Päiväkeskustoiminta Lievestuoreella Palvelukeskus Männikön tiloissa vuokralaisena toimii päiväkeskus Koivikko, josta ateria-, hygienia- ja virkistyspalveluja saavat niin lähistön vuokratalojen asukkaat kuin muuallakin asuvat. Henkilökuntaa on 1 kodinhoitaja ja ½ sairaanhoitajan ja ½ perushoitajan työpanos, lisäksi työllistämisvaroin palkattu yksi kylvettäjä. Päiväkeskuspalvelujen tarve on kasvanut viime aikoina, asiakkaita voidaan hoitaa 10-12 henkilöä päivässä. Kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. 11
12 Järjestöjen ja yhteisöjen tekemä vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön tavoitteena on mm. ikääntyneiden aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito, henkinen hyvinvointi ja osallistuminen erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöillä on myös edunvalvontatehtäviä. Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä ikäihmiset myös huolehtivat omasta ja toistensa hyvinvoinnista ja samalla myös uusien ikääntyvien toimintamahdollisuuksista. Ikääntynyt väestö ei ole vain palvelujen käyttäjäryhmä yhteiskunnalle, vaan myös merkittävä voimavara, mikä on syytä huomioida koko palveluverkossa. Laukaassa toimii noin kymmenen erilaista ikäihmisten järjestöä. Seurakunta järjestää erilaista ryhmätoimintaa; mm. keskustelupiiri, sururyhmä, näkö- ja kuulovammaisten ryhmä, elämänkatsomuksellinen opintoryhmä, ystäväpalvelua, syntymäpäivämuistamisia ja muuta virkistystoimintaa. Omaishoitajille on kokoontumisiltoja ja kesäleirejä. Perinteinen diakonin vastaanotto on päivittäistä, lähes kokonaan vanhuksille suunnattua toimintaa. 3.3.2 Laitoshoito Vanhainkotihoito Henkilöstö: Yhteensä 20; johtaja, osastonhoitaja, 13 perushoitajaa, 5 laitosapulaista Toimintamuodot: Perinteinen vanhainkotiasuminen, dementiahoito, lyhytaikaishoito ja kriisipaikoilla hoito. Toimintakapasiteetti: Vanhainkotipaikkoja on kunnassa yhteensä 37, joista ns. kuntoutuspaikkoina on 22 ja 15 -paikkainen dementiayksikkö. Lyhytaikaishoitopaikkoina dementiapaikoista kolme ja kuntoutuspaikoista 4-6 tilanteen mukaan. Hoitopäiviä oli vuonna 2000 yhteensä 13396, joista 15% oli lyhytaikaiskäytössä. Vanhainkodin hoitopäiväkustannus: bruttokäyttökustannukset on v. 2000 hoitopäivää kohden 442mk, mikä on alle maan (486mk), ja Keski-Suomen (488mk) keskiarvon. Nettokustannus hoitopäivää kohden oli 331 mk. Vanhainkotihoitopäiviä /1000 asukasta /vuosi: 777 hoitopäivää, mikä on alin lähikuntiin verrattuna (esim. Keuruu 2036 hp). Kunnassa oli pitkäaikaishoitopaikkoja yhteensä 87 hoitopaikkaa / 75 vuotta täyttäneitä 995 henkilöä vuonna 2000 ( vanhainkoti 37, sairaala 50). Vanhainkotihoidon pitkäaikaispäätöksestä esityksen tekee SAS-työryhmä ja päättää vanhainkodin johtaja. Jonoa vanhainkotiin on ja päätökset tehdään tarpeenmukaisessa järjestyksessä. Terveyskeskussairaala Henkilöstö: Hoitohenkilöstöä on yhteensä 56; 3 osastonhoitajaa,12 sairaanhoitajaa,23 perushoitajaa, 17 laitosapulaista ja 1 terveyskeskusavustaja. Lisäksi sairaalassa toimii yksi kuntohoitaja ja fysioterapeutti osan työajastaan. Sairaalan lääkärinä toimii yksi väestövastuulääkäreistä. Toimintamuodot: Pitkäaikais- ja lyhytaikaishoito ja kuntoutustoiminta. Toimintakapasiteetti: Sairaansijoja yhteensä 80. Keskimääräinen käyttöaste vuonna 2000 oli 96 %. Toteutuneita hoitopäiviä oli 28 309, keskimääräinen hoitoaika oli 16.8 pv / potilas. Pitkäaikaispotilaiden hoitoon oli käytetty 68 % kaikista hoitopäivistä, lyhytaikaisten potilaiden (akuuttihoito-, kuntoutus-, leikkaus-, tähystyspotilaiden) osuus kaikista sairaalan hoitopäivistä oli 32 %. Ajoittain hoidetaan potilaita ylipaikoilla, mutta se on väliaikaista. Sairaalan hoitopäiväkustannus oli v.2000 oli 622 mk/vrk Hoitopäiviä / henkilöstö; 501 hoitopäivää / hoitaja (28309/56.5).
13 Sairaalapaikkojen käyttö suhteessa väestöön ikäryhmittäin v 2000 ikä väestö Hoitopv./ikäryhmä Hoitopäiviä/asukas sairaansijoja käytössä 65-74v. 1317 3457 2.6 9,4 75-84v. 708 8231 11.6 22.5 85v- 214 13280 62.1 36.4 yhteensä 2239 24968 68.3 ss Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden käyttöosuus oli 85 % kaikista toteutuneista hoitopäivistä (yht.28309), näistä yli puolet oli 85-vuotiaiden hoitopäiviä, joista pitkäaikaishoitopäätöksellä oli 81 %. Joka kuudes 85 vuotta täyttänyt on pysyvässä hoidossa terveyskeskuksessa. Vuoden 2000 käyttöön perustuen hoitopäivien ennuste vuodelle 2005 olisi ikä väestö hoitopäivät Hoitop./asukas Sairaansijojen tarve 65-74v 1350 3510 2.6 10 75-84v 849 9848 11.6 27 85v- 210 13041 62.1 36 yhteensä 2409 26399 73 Vuonna 2005 tarvittaisiin siis 1431 tuotettua hoitopäivää lisää yli 65-vuotiaiden käyttöön, jos sairaalapaikkojen käyttö jatkuu samoin perustein kuin tähän asti, ja henkilöstön lisäys näillä perusteilla olisi 3 hoitajaa. On selvää, että hoidon tarpeen arvioinnissa ei voi käyttää tällaista mallia, silti tarvitsemme lisää sekä hoitopaikkoja että henkilökuntaa. Vaihtoehtoisia palvelumuotoja on harkittava, väestön terveydentila muuttuu ja hoitokäytännöt ja palvelumuodot kehittyvät. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat vuonna 1999 2312 mk /asukas, mikä on toiseksi alhaisin Keski-Suomen kunnista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikkoja käyttäneiden osuus oli kaikista 75 v. täyttäneistä huomattavasti alhaisempaa Laukaassa (16.7%) kuin muissa Keski-Suomen kunnissa (25.6%) ja koko maassa (28.4%), ( Vuosi 1999, Kuntaliitto). Tämä osoittaa sen, että erikoissairaanhoitoon ei lähetetä ikääntyneitä terveyskeskussairaansijojen puutteen vuoksi, eikä siellä jonoteta paikkaa omaan sairaalaan. Hoidonporrastus toteutuu hyvin sairaalahoidon osalta. 3.3.3 Hoidon laatu ja henkilöstön määrä Tehtyjen asiakaskyselyjen ja selvitysten perusteella laitoshoidon laatuun yleensä ottaen ollaan tyytyväisiä, mutta perushoidon, yksilöllisyyden ja henkilöstön ajankäytön suhteen ilmeni selviä odotuksia v. 2001 tehdyssä laatuselvityksessä (Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu 2001). Em. selvityksessä tulivat esiin yhteisen laatupolitiikan määrittelyn ja tavoitteiden asettamisen tarve, henkilöstön koulutus ja aktivointi laatu- ja kehittämistyöhön, hoidonporrastuksen, henkilöstön yhteistyön kehittäminen ja avohoitopalvelujen ja resurssien lisääminen. Työyhteisöjen systemaattista ilmapiirin kartoitusta, esimiehen ja henkilöstön kehityskeskusteluja ja työyhteisöjen itsearviointia koskevat puutteet tulivat myös esille. Henkilöstön työuupumusta on havaittavissa ajoittain useissa yksiköissä.
14 Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuosituksen ( Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:4) mukaan tarkasteltuna näyttää henkilöstön määrät suhteessa asiakasmääriin seuraavalta: Terveyskeskussairaala Vanhainkoti Kuusela Potilaspaikkoja 80 37 Hoitoon osallistuva henkilökunta 46 14.6 Hoitohenkilökunta /asiakas 0.58 0.39 Valtakunnallinen keskiarvo; hoitohenkilöitä / asiakas 0.66 0.42 Välttävä taso 0.42 * 0.37* Keskivertotaso 0.60-0.70* 0.55-0.65* Hyvä mitoitus vk. 0.90* 0.85* (* korotettu akuuttihoitoperusteella 0.10 terveyskeskussairaalassa ja 0.05 dementiahoitoperusteella vanhainkodissa) Hoitohenkilöstön määrä Laukaan kunnan laitoshoidossa edellyttää mitoitusesimerkkien mukaan tarkistamista jo tällä hetkellä, jos pyritään suositellun keskivertomitoituksen tasolle. Sairaalan hoitoon osallistuvan henkilöstön miehitys ei aivan yllä tällä hetkellä keskivertomiehityksen tasolle. Jos tavoitteeksi asetettaisiin esim. keskivertotaso; (0.61.) tulisi sairaalan henkilöstöä lisätä kolmella hoitajalla. Vanhainkodilla henkilökuntamäärä on kaikkiaan 20 vakituista henkilöä, joista hoitoon osallistuvia henkilöitä on 14.6. Ollaan välttävän mitoituksen yläpuolella mutta kolme henkilöä on lisäksi työllistämistuella palkattuna lähinnä muissa kuin hoitotehtävissä. Jos tavoitteeksi asetetaan keskivertomitoitus (0.55), tulisi hoitoon osallistuvia henkilöitä lisätä viidellä henkilöllä, kun huomioidaan että asukkaat ovat dementoituneita. Henkilöstön määrää ja koulutusrakennetta tulee tarkistaa. Lyhytaikaisten sijaisten ja ammattikoulutusta vailla olevien osuutta vähentää. Hoidon laadun perusedellytys on riittävä henkilöstö. Nykyisin pystytään toteuttamaan vain perushoidon vaatimat tarpeet ja nekin ajoittain niukasti. Todennäköistä on, että potilaiden ja asukkaiden sosiaalinen, henkinen ja hengellinen tukeminen ja huomiointi, kuntoutus ja oma-aloitteisuuden tukeminen, yhteistyö omaisten ja muiden ammattiryhmien kanssa ja työn sisällön ja laadun kehittäminen kärsivät ainakin ajoittain henkilöstön vähyydestä. Myös työntekijöiden tarpeet kehittyä työssään, pitää ammattitaitoaan ajan tasalla, konsultoida ja saada koulutusta tai työnohjausta jäävät osin toteutumatta. Tästä voi seurata mm. syyllisyyttä, ristiriitoja, turhautumista ja työuupumusta. Käynnissä olevat kehittämishankkeet Toimintakyvyn arviointi ja hoidonporrastuksen kehittäminen RAVA-mittarin avulla: Avo- ja laitoshoidossa otetaan vähitellen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön toimintakyvyn arviointi RAVA-indeksillä. Toimintayksiköissä on RAVA-ohjelma ATK:lla ja käyttöön totutellaan. Tarkoitus on, että hoitopaikan vaihtuessa, toimintakyvyn muuttuessa ja hoitoja palvelusopimusta laadittaessa tai tarkistettaessa arvioidaan indeksi uudelleen. Määräajoin esimerkiksi kerran vuodessa tehdään laajempi mittaus kaikista palvelujen piirissä olevista, jotta voidaan arvioida hoidonporrastuksen tarkoituksenmukaisuus ja toteutuminen.
SAS-työryhmän toiminnan kehittäminen: SAS (= selvitä, arvioi, sijoita) työryhmä; on säännöllisesti kokoontuva työryhmä jossa on edustajia eri palvelun- ja hoidonportailta. Työryhmän jäsenet tuovat esille vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoitopäätöksiä tehtäessä oman tietämyksensä ja osaamisensa. SAS- työryhmän toiminnan kehittämisellä pyritään oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen hoidonporrastukseen. Tänä vuonna on tarkoitus hyväksyä yhteiset periaatteet, nimetä SASyhdyshenkilö, sopia työnjaosta ja tiedottaa muutoksesta. Kts. liite. Kotiuttamisen kehittäminen, jatkoa hoitoyön projektin kehittämistyölle: Potilaan kotiuttamista kehittävä työryhmä aloitti toimintansa keväällä 2001 ja työskentely jatkuu. Ryhmän osallistujat ovat sekä avo- että laitoshoidon henkilöstöä. Tavoitteena on luoda hyvän kotiuttamisen laatukriteerit ja toimintamalli, miten ne voivat toteutua. Tämä edellyttää työn- ja vastuunjaon tarkistamista hoitotyössä sekä pyrkimystä avoimeen ja tiiviiseen yhteydenpitoon. Esimiesvalmennus: Kaksivuotinen koulutus/ valmennus kaikille esimiesasemassa oleville on aloitettu sosiaalija terveystoimessa vuoden 2001 keväällä. Tavoitteena on tunnistaa omat ja henkilöstön resurssit ja osaaminen, löytää kehittämistavoitteet johtamiseen ja keinot esimiehenä jaksamiseen sekä oikeihin asioihin panostamiseen. Kyykkää Aili; kyykkää projekti: Asumispalvelusäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama iäkkäiden kuntoutusprojekti on käynnistynyt tänä vuonna. Terveys- ja sosiaalitoimen henkilöstö osallistuu projektiin tiedottamalla siitä, ohjaamalla ryhmiin osallistujia, ja osallistumalla projektin koulutuksiin. 4 Tavoitteet 4.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet Elämän normaalisuuden, jatkuvuuden periaate; entistä elämäntyyliä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Ihmistä kunnioittava vanhustyö; omaehtoisuus, jokainen on täysivaltainen, itsestään ja elämästään päättävä yksilö. Vanhuus ei ole sairaus, vaikka toimintarajoitteita ilmeneekin. Hoito ja palvelusopimus perustuu olemassa oleville voimavaroille, itseselviämisen tukemiselle. Luopumiseen ja rajoituksiin sopeutumista edistetään. Avopalvelut ja kotona asumisen tuki ovat ensisijainen vaihtoehto; kutakin ihmistä tuetaan hänen omassa kodissaan ja elinympäristössään välttäen suuria muutoksia. Palvelujen saatavuus; yhteistoiminnan ja verkostotyön toimivuus, synergiaedut käytetään hyväksi. Palveluista tiedottamista tehostetaan. Palveluja hajautetaan sinne missä käyttäjät ovat. Hoidonporrastus on tarkoituksenmukainen, yksilölliset ja joustavat ratkaisut sallien; laitoshoitoon muuttamisen vaihe siirtyy mahdollisimman myöhäiseksi. 15
Laitosmaisen kulttuurin ja toimintatapojen välttäminen mahdollisimman pitkälle, esim. kodeissa, palveluasumisessa, vanhainkodissa ja sairaalassa. Toimintakulttuurin muuttaminen asiakaskeskeiseksi vaatii pitkäjänteistä uusien ajattelu- ja toimintatapojen kehittämistä. Dementiasta ja muistihäiriöistä kärsivien ja masentuneiden vanhusten erityistarpeiden huomioiminen palveluissa. Toiminta rauhoittuu, jos ryhmät ovat pieniä. Omaisten tuki läheisensä hoidossa; vuorohoitojärjestelyt, vapaalomitukset, vertaistuki ja ohjaus; omaishoito on inhimillisesti arvokas ja yhteiskunnalle edullinen ratkaisu. Henkilöstön persoonallista ja yksilöllistä työtapaa arvostetaan, tuetaan ammattitaitoa koulutuksella ja jaksamisesta huolehditaan. Aloitteellisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan sallimalla ennakkoluulottomuutta ja kyseenalaistamista. Henkilöstön määrä ja koulutusrakenne korjataan oikealle tasolle. Henkilöstön säännöllisesti toteutuva työkierto ja joustava yhteiskäyttö mahdollistaa osaltaan työn kehittämisen. Määritellään hallinnollisesti selkeät yhtenäiset toimintakokonaisuudet. 4.2. Palvelurakenteen uudistaminen Tavoitteena on että 90% 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista asuu kotonaan ja kotihoitoa tuetaan tarvittaessa avopalveluilla. Tärkeimmät alueet ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja päiväsairaanhoito, päiväkeskustoiminta. Omaishoidontuen saajien määrää ja tuen markkamäärää lisätään niin että kotihoito mahdollistuu. Omaishoitajien jaksamista tuetaan antamalla ammatillista ja henkistä tukea, lomittamalla säännöllisesti vapaapäiviä ja järjestämällä kuntoutus- ja virkistymismahdollisuuksia. Kotona asuvien olosuhteita parannetaan; arvioidaan koti- ja lähiympäristön olosuhteet itsenäisen selviytymisen kannalta. Korjausrakentamisen mahdollisuutta käytetään hyväksi aikaisempaa tehokkaammin. Vanhuksen selviytyminen omin voimin tai vähemmällä palvelulla paranee, turvallisuudentunne lisääntyy ja kotipalveluhenkilöstön työolot kodeissa paranevat. On huolehdittava että apuvälineitä ja teknologiaa hyödynnetään oikein ja yksilöllisesti arvioiden. Toiminnalla pyritään estämään ongelmat ajoissa. Palveluja viedään lähemmäksi asiakkaita, esim. kokeilemalla yhteistä kyläpalvelupistettä, jossa saman katon alla olisi esimerkiksi ryhmäpäiväkoti, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon taukotila ja mahdollisesti neuvolan ja kotisairaanhoidon vastaanotto tiettyinä viikonpäivinä. Laitospaikkojen määrää ei kunnassa tarvitse oleellisesti kasvattaa, niiden käytön uudelleen suuntaaminen tehostaa toimintaa ja antaa mahdollisuuden hoidonlaadun kehittämiseen. 16
Palveluasumista järjestetään lisää vain valikoiduille ryhmille (esim. kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihteiden käytön vuoksi syrjäytyneet). Palveluasumisen sosiaalista, henkistä ja toiminnallista sisältöä kehitetään. Palveluasumisesta ei pidä muodostua uutta laitoshoitomallia, vaikka tavoitteena onkin hoitaa vanhus kotonaan mahdollisimman pitkään. Palvelurakennetta kehitetään niin, että suhteessa ikääntyneiden määrään henkilökuntarakenne ja määrä kehittyy palvelutarvetta vastaavasti. Toimintoja pyritään näkemään palvelujen tuottamisen suhteen kokonaisuuksina, joissa yhteistyö- ja synergiaedut otetaan huomioon. Vanhusten kierrättämistä eri palveluportailla ehkäistään järjestämällä hoito vanhuksen omassa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää koko vanhustyön näkemistä omana tulosalueenaan, josta vastaa yksi henkilö esim. vanhustyön johtaja, jolla on mahdollisuus johtaa, organisoida ja kehittää vanhuspalveluja kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Vanhustyön johtajan toimenkuvaan voi sisältyä huolehtiminen organisaation ja henkilöstön joustamisesta ja kehittämisestä ikääntyneiden tarpeista lähtien. Vanhuspalvelujen tuotteistaminen, hoitoketjujen ja hoidonporrastuksen seuranta ovat välineitä hallita toiminnan vaikuttavuutta. Keskeistä on myös yhteydenpito ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. 4.3 Yhteistyön kehittäminen Voimavarojen yhteensovittaminen edellyttää palvelujentuottajien välistä yhteistyötä. Vanhuksen kotona selviytymisen tukeminen on vaikuttavaa ja tehokasta, kun kaikki osapuolet pyrkivät tietoisesti ottamaan huomioon omat ja toisten resurssit, tarpeenmukaisen tiedottamisen ja palveluohjauksen sekä käyttämään hyväksi ja arvostamaan toisten ammattiryhmien osaamista. Toisten vanhustyössä toimivien työn ja palvelujen tuntemisen lisääminen on yksi tavoite, johon voidaan pyrkiä yhteisellä koulutuksella, työkierrolla ja tiedottamisella. Oman organisaation sisällä toteutettava työkierto on hyvä tapa hahmottaa hoitoja palveluketjuja ja kehittyä asiakaskeskeiseen työskentelyyn. Oikean hoidonporrastuksen toteuttamiseksi yhteistyötä kehitetään mm. SAS-työryhmässä. Yhteistyötä edistetään yhteistä koulutusta järjestämällä, luomalla tiedotuskanavat ja muodot tarpeita vastaavaksi muistaen yksityisyyden suoja ja salassapito. Tasa-arvon ja demokratian toteutuminen niin asiakastyössä kuin henkilöstöpolitiikassakin vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia. Eri hallintokuntien välillä pyritään lisäämään tietoisuutta vanhusväestön tarpeista ja luomaan yhteisiä hankkeita (esim. asuntojen korjaus). Myös yhteisöjen ja järjestöjen kanssa keskustellaan yhteisestä näkemyksestä, suunnitellaan vanhustyön palveluja ja tavoitteita niin, että vältetään päällekkäistoimintoja ja erityisosaamista hyödynnetään. Käytetään hyväksi kunnassa jo olemassa olevia yhteistyökanavia ja eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaa tai mahdollisesti perustettavaa vanhusneuvostoa, jonka kanssa työskentelyä tiivistetään. 17
4.4 Laadun kehittäminen 18 Tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat ja itsemääräämisoikeus (=asiakaskeskeisyys). Pääpaino tulee yhä enenevässä määrin olla ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja päivittäistä toimintakykyä säilyttävässä työssä kaikissa palveluissa. Hoitoketjun katkeamattomuus on pystyttävä varmistamaan yhteistyöllä. Kaikilla palvelujen piirissä olevilla on yksilöllisesti ja yhteistyössä laadittu hoitoja palvelusopimus, mikä on perusteena toiminnalle. Hoitotyö pohjautuu uusimpaan ammatilliseen tutkimustietoon, näyttöön perustuvaan osaamiseen. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään monipuolisella koulutuksella. Aloitetaan laadunkehittämistyö valitsemalla organisaatioon sopiva laatujärjestelmä, kouluttamalla henkilöstö ja määrittelemällä vastuu kehittämistyöstä, esim. avo- ja laitospalvelujen laatutyöryhmille. Pohjana käytetään mm. Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatu 2001 selvitystä. Hoitotyön projektissa 2000 sovitut arvot huomioiden kehitetään vähitellen hyvän hoidon ja palvelun kriteerit ja niiden toteutumista seurataan. Yksiköissä voi olla esim. nimetyt laatuvastaavat tai laatutyöryhmät, jotka osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Koko organisaatiossa kehitetään menetelmiä systemaattisen asiakaspalautteen seurantaan. Esimiesvalmennuksessa saadaan lisävalmiuksia johtamiseen, toiminnan- ja laadunseurantaan, henkilöstön jaksamisen tukemiseen ja ammattitaidon ylläpitoon. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan toimintaa vastaava henkilöstörakenne. Virat ja toimet täytetään kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstöpoliittisin toimenpitein pyritään varmistamaan henkilöstön saatavuus. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä pyritään välttämään varahenkilöstön käyttöönotolla. 4.5 Taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on tuottaa oikein kohdennettuja laatupalveluja kohtuulliseen hintaan. Tätä tavoitetta edistää oikea hoidonporrastus, ei tarjota ylihoitoa eikä jätetä ketään heitteille. Nykyisin kustannuksin on mahdotonta lisätä toimintaa määrällisesti tai kehittää sitä laadullisesti. Laatutyö ja kehittäminen tarvitsee koulutettua ammattihenkilökuntaa ja laatujohtamista. Pitkäjänteinen, johdonmukainen suunnittelu tuottaa taloudellisuutta ja vaikuttavuutta toimintaan. Henkilöstön rakennetta ja määrää arvioitaessa on huomioitava myös palvelujen vaikuttavuus väestön toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Voimassaolevat maksut on saatava yhdenmukaisiksi ja asetettuja tavoitteita (avohoito) suosiviksi.
19 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kotona elämisen mahdollisuuksien turvaaminen 5.1.1 Kotipalvelu Jo nyt kotipalvelun henkilöstö on alimitoitettu, työntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta ja tiimityöstä huolimatta työssä jaksaminen heikentyy ja poissaolot lisääntyvät. Asiakkaat tarvitsevat enemmän apua kuin ennen, vastuu ja työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt. Palveluntarve iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kasvaa. Palvelutarve on 20 % kaikista kunnan 75-vuotta täyttäneistä asukkaista = 212 asiakasta /v. 2005, jos tavoite palvelujen saajien osuudesta pidetään samana. Kotihoidon viikonlopputyön piirissä on tällä hetkellä (syksy 2001) n. 90 asiakasta ja iltatyön piirissä 70 asiakasta. Näiden asiakkaiden palvelujen turvaaminen vie tällä hetkellä n. yhdeksän kotipalvelutyöntekijän työpanoksen. Mikäli ilta- ja viikonlopputyö tai osa siitä hoidettaisiin ostopalveluna, pitäisi pystyä ostamaan palvelukokonaisuuksia eikä yksittäisiä työvuoroja. Ongelmana onkin tällä hetkellä yksityisten kotipalveluyrittäjien yritysten pieni koko, pääasiassa yhden hengen yrityksiä. Kun palvelun saajien määrää, eli kotiin hoidettavien osuutta pyritään lisäämään esim. 25%:iin kaikista 75 vuotiaista, niin henkilökunnan määrää on lisättävä 5 %. Asiakkaiden määrä vuonna 2005 olisi 265 henkilöä ja vuonna 2010 /290 henkilöä ja vuonna 2020 / 364 henkilöä ja vuonna 2030 /572 henkilöä. Palvelun tarvitsijoiden määrä siis kaksinkertaistuu ko. aikana. Välittömästi on korjattava jo olemassa oleva henkilöstövajaus. Ehdotus henkilöstökehityksestä suhteessa arvioituun palvelutarpeeseen: Vuosi henkilökunta Palkkamenot/v Kehittämistuotos 2001 42 n.62 500 kotikäyntiä yli 65v- 2002 +5 lähihoitajaa 5x 137 856mk/ vuosi Sairaus- ym. poissaolojen korvaaminen osa varahenkilöstöksi Jaksaminen paranee, palvelujen saatavuus paranee, tiimityö samoin 2003 +3 lähihoitajaa 3x137 856 Ilta- ja viikonlopputyön tarve hoidetaan. 2005 +1 lähihoitaja 1x 137 856 Tiimityö vahvistuu, n.30-40 hoidettua asiakasta lisää 2006 +1 lähihoitaja 1x 137 856 Käyntimäärät lisääntyvät, laitoshoitoon joutuminen siirtyy Henkilöstön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen tehdään vähitellen esitetyllä tavalla, niin että kotipalvelun tarve lasketaan; 25% yli 75 vuotta täyttäneistä, kuten nyt on valtakunnallinen keskiarvo. Kotipalvelun laatua kehitetään niin, että yksilöllinen hoito toteutuu hoito- ja palvelusopimuksen mukaisesti, auttamisen laatu kehittyy yhä enemmän kuntouttavaksi ja vanhuksen omat voimavarat huomioivaksi, ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa mahdollistetaan.
Vastuunjaon selkeyttämiseksi määritellään ohjaavat kriteerit kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja päiväsairaanhoidon asiakkuudesta /palvelutarpeesta. Liitteenä ehdotus. Yhteisellä koulutuksella panostetaan henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Seurataan koulutuksen vaikuttavuutta ja tasapuolista osallistumista. Tiimityön kehittäminen; yhteistyön parantamiseksi mm. hoidon ja palvelujen kirjaamista ja konsultointia kehitetään. SAS- toiminnan kehittämisen myötä hoidon/palvelun porrastuksen tarkoituksenmukaisuutta seurataan. (Liitteenä: SAS-työryhmän toiminnan kehittäminen). Hoidon jatkuvuutta tehostetaan kiinnittämällä huomiota henkilöstön pysyvyyteen ja toiminnan suunnitteluun. Kotipalvelun henkilöstö on avainasemassa asunnon muutostöitä ja korjaustarpeita suunniteltaessa, yhteistyötä rakennusneuvojan ja fysioterapeuttien kanssa lisätään. Turvattomuutta ja yksinäisyyttä vähennetään järjestämällä keskustaajaman alueella päiväkeskustoimintaa ja ilta- ja viikonloppupalveluja riittävästi ja lisäämällä turvapuhelimien määrää. 5.1.2 Kotisairaanhoito Henkilöstöä lisätään nykyistä kysyntää vastaavasti myös ilta-, yö- sekä viikonloppupalveluun. Vuosi Henkilökunta Palkkamenot Kehittämistuotos 2002 + ½ sairaanhoitaja 75 912 mk tiimityöhön osallistuminen iltatyön mahd.lis. yht.työn lis. 2003 + 1 sairaanhoitaja, 869 022 mk 151 824 mk Laitoshoitoon joutumisen siirtäminen myöhemmäksi Uusia asiakkaita 3+3 lähih.yötyö 2004 + 1 sairaanhoitaja 151 824 mk Alueittain vastuun rajaaminen 2005 + 1 sairaanhoitaja 151 824 mk Uusia asiakkaita Yöpartiotoiminnassa on nykyisin kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Yöpalvelut voidaan tulevaisuudessa organisoida joko Sarahovin palvelukodista käsin, josta ostetaan palvelut tai niin, että henkilöt siirtyvät kotisairaanhoidon työryhmään, mistä käsin työnjohto toimii. Yöpartiotoiminta tarvitsee kolme henkilön työpanoksen lisää, niin että työ voidaan turvallisesti ja inhimillisesti hoitaa parityöskentelynä, koska kahden autettavia asiakkaita on yhä enenevästi. Parityöskentely on myös työturvallisuuden kannalta tarpeellista. Mikäli yöpartiohoitajat siirtyvät vuonna 2003 koti- ja päiväsairaanhoidon työyksikköön, se merkitsee kustannustasolla (3 sairaanhoitajaa ja 3 lähihoitajaa) noin 869 022mk/vuosi. (Tällä hetkellä maksetaan ostopalveluina 310 000 mk /vuosi kolmen työntekijän työpanoksesta). 20