n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Luontoselvityksen päätavoitteena oli päivittää tieto sammakonleinikin (Ranunculus reptabundus, uhanalaisluokitus NT eli silmälläpidettävä) mahdollisesta esiintymisestä Nokkalan koulun ja Nokkalan veneilykeskuksen alueella. Alue on Oulujoen varressa juuri ns. Rautasillan itäpuolella. Aluerajaus on Kartalla 1. Kartta 1 Aluerajaus. Vaikutusalueella ei ole luontoselvityksen kannalta merkitystä, koska Koskenniskan ranta on täysin rakennettua. Aiempi tieto on vuodelta 1998 (Erkki Vilpa, 22.7.1998). Se on tallennettu sekä ns. Atlas-kortin havaintona että näytteenä (Oulun yliopiston kasvimuseo näyte OULU177050). Näytetietoon on merkitty paikkatiedoksi Hintan koulun kohdalla Oulujokirannan paikoitusalueen reunassa. Tieto on tallennettu koordinaatilla 72143:34299. Koordinaatti sijoittaa kuitenkin tiedon Värttöön. Onko kyse Nokkalan koulun rannasta? Koska Hintan koulu ei ole jokirannassa, oletan, että näytteessä tarkoitetaan kuitenkin juuri Nokkalan koulua. Nimistösekaannusta on seurannut vielä koordinaattisekaannus. Joka tapauksessa tieto on merkittävä epävarmaksi. 2
Lähistöllä Oulujokivarressa on kuitenkin ollut sammakonleinikkiä. Lähimpiä havaintoja ovat tiedot Tuiran uimarannan tuntumasta (Väre, H. OULU178819, 20.8.1998) ja Värtön rannasta (Vilpa, E. 18.7.2002). Nokkalan koulun ja veneilykeskuksen rannat, ojat ja nurmikkopainaumat pysäköintialueen tuntumassa tarkastettiin maastokäynnillä 21.7.2018. Tarkistuksen teki Lassi Kalleinen, joka on itsekin ollut 1999 alkaen Oulun kasvit -teokseen liittyneissä tutkimuksissa. Maastotöissä 2018 ei löydetty sammakonleinikkiä. Sille sopivia kasvupaikkoja ei ole kuin korkeintaan jokirannassa. Muut mahdolliset kasvupaikat ovat kuivuneet. Jokirantakin on muuttunut. Se on miltei koko matkalta veneilyrantana, jossa on järeät venetelat ja laskuluiska. Ranta on niitä varten aikanaan tasattu ja kesäaikana venetelojen väleistäkin nurmikko on leikattu. Sammakonleinikillä on kuitenkin siemenpankki, josta sen voi satunnaisestikin herättää esim. uusi rakennustyö. Liitteessä 1 on lueteltu alueelta löytyneet kasvilajit. Lajit ryhmiteltiin ranta- ja vesikasveihin, radan varren sepelikentän lajeihin ja puihin. Istutuskasveihin kuuluvat sen sijaan rannan harvinaisen kookkaat tervalepät ja kaksi ruhtinaanpoppelia. Jälkimmäiset on takavuosina miltei hävitetty kaupungista siemenhahtuvien pöllyämisen vuoksi. Rata-alueen sepelilevennykseltä etsittiin erikoisesti perämerenmarunaa (Artemisia campestris subsp. bottnica), koska sitä on aiemmin havaittu ratavarressa esim. Intiöstä Tuiran suuntaa. Äärimmmäisen uhanalaista (CR) perämerenmarunaa ei kuitenkaan havaittu. Nokkalan koulun ja veneilyrannan alueelta ei havaittu kaavoituksessa huomioitavia erityisiä luonnonarvoja. Alla muutamia yleiskuvia tärkeimmistä biotoopeista. 3
4
5
LIITE 1 RANTA- JA VESIKASVIT karhunputki koiranputki tummarusokki korpikastikka viiltosara myrkkykeiso rusoamerikanhorsma suohorsma peltoukonnauris mesiangervo kurjenmiekka terttualpi rantaminttu luhtalemmikki isolumme vesitatar suoputki ahvenvita rönsyleinikki pikkulaukku rikkanenätti vesihierakka kelluskeiholehti sirppikeiholehti luhtavuohennokka vesiheinä valkoapila isonokkonen rohtovirmajuuri hiirenvirna Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris Bidens tripartita Calamagrostis purpurea Carex acuta Cicuta virosa Epilobium adenocaulon Epilobium palustre Erysimum cheiranthoides Filipendula ulmaria Iris pseudacorus Lysimachia thyrsiflora Mentha arvensis Myosotis scorpioides Nuphar lutea Persicaria amphibia Peucedanum palustre Potamogeton perfoliatus Ranunculus repens Rhinanthus minor Rorippa sylvestris Rumex aquaticus Sagittaria natans Sagittaria x lunata Scutellaria galericulata Stellaria media Trifolium repens Urtica dioica Valeriana sambucifolia Vicia cracca PUUT harmaaleppä hieskoivu metshaapa metsätuomi tuhkapaju pihlaja Alnus incana Betula pubescens Populus tremula Prunus padus Salix cinerea Sorbus aucuparia RATAVARREN SEPELIKENTTÄ pujo kissankello hietapitkäpalko pelto-ohdake Artemisia vulgaris Campanula rotundifolia Cardaminopsis arenosa Cirsium arvense
peltokorte idänukonputki kannusruoho kurttulehtiruusu kultapiisku pietaryrtti aho-orvokki Equisetum arvense Heracleum sphondylium subsp. sibiricum Linaria vulgaris Rosa rugosa Solidago virgaurea Tanacatum vulgare Viola canina ISTUTETUT tervaleppä ruhtinaanpoppeli Alnus glutinosa Populus Rasumowskiana