Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (OPI-hanke) vuosina 2011 2013

Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä Hankesuunnitelma 3.9.2010 Liite 1 Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (OPI-hanke) vuosina 2011 2013

Sisällysluettelo 1. Kehittämishankkeen yleiskuvaus... 1 1.1. Hankkeen tausta... 1 1.2. Hankkeen tavoitteet... 2 1.3. Hankkeen toteutus... 2 1.4. Hankkeen toimijat... 3 1.5. Hankkeen ohjaus ja tutkimus... 3 1.6. Työkokoukset... 4 1.7. Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen... 5 1.8. Hankkeen kustannukset... 5 2. Kohderyhmä... 5 3. Kuntoutuksen henkilöstö ja tilat... 6 3.1 Kuntoutushenkilöstö... 6 3.2 Kuntoutustilat... 7 4. Kuntoutusprosessi... 8 5. Kuntoutuksen rakenne... 8 6. Kuntoutuksen toteutus... 9 6.1 Aloitusjakso... 10 6.2 Ryhmäkuntoutusvaihe 10 6.3 Ryhmäkuntoutuksen välijaksot 10 6.4 ryhmäkuntoutuksen päätösvaihe 11 6.5 Jatko-ohjaus ja seurantavaihe 11 6.6 Kuntoutujan omaisten ja läheisten osallistuminen 11 7. Kuntoutuksen sisältö, työskentelymuodot ja tavoitteet... 12 7.1 Kuntoutuksen ja työskentelymenetelmien teoreettinen viitekehys... 12 7.2 Yksilö- ja ryhmätyöskentely 12 7.3 Verkostotapaamiset 13 7.4 Konsultaatiot 13 8. Kurssien kuntoutusselosteet... 14 9. Kehittämishankkeen arviointi... 14 10. Raportointi... 15 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kuntoutuksen rakennekaavio Kuntoutuksen sisältöaiheet, esimerkkejä käsiteltävistä aiheista Esimerkkejä ryhmäjaksojen välitehtävistä Eri toimijoiden tehtävät

1 1. Kehittämishankkeen yleiskuvaus 1.1. Hankkeen tausta Kela järjestää valtion vuosittain myöntämän määrärahan turvin harkinnanvaraista kuntoutusta, joka kohdennetaan pääasiassa työkyvyn edistämiseen tai säilyttämiseen. Mielenterveyskuntoutus määriteltiin vuonna 2005 kuntoutuksen kehittämisen painoalueeksi ja mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (jäljempänä MT-hanke) käynnistyi vuonna 2006. Hankkeen käynnistymisen taustalla on mielenterveyden häiriöiden aiheuttama sosiaalivakuutuskustannusten kehitys 1990-luvun alusta alkaen. Kelan mielenterveyskuntoutusta (psykoterapia ja kuntoutuskurssit) on lisätty vuosittain, erityisesti 2000-luvun alusta alkaen. Uudessa, vuosien 2010 2012 Kelan kuntoutustoimintaa ohjaavassa kolmivuotissuunnitelmassa mielenterveyskuntoutus on edelleen keskeisesti esillä. Mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennus ovat aiheuttaneet yhä enemmän lyhyt- ja pitkäkestoista työkyvyttömyyttä sekä myös nuorille lisääntyvästi sairauspoissaoloja. Masennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä kasvoi 28 % vuodesta 2000 vuoteen 2009. Samoin sairauspäivärahakustannukset ovat reaalisesti nousseet voimakkaasti 2000-luvulla. Nuorten alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä masennuksen vuoksi alkaneet sairauspäiväkaudet ovat edelleen lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Tilastojen mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2009 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä kasvoi 16-19-vuotiailla miehillä 75 % ja 20-24-vuotiailla miehillä 25 %. Vastaavana aikana masennuksen vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet kasvoivat 16 19-vuotiailla naisilla 44 % ja 20 24-vuotiailla naisilla 42 %. Työkyvyttömyyseläkemenoista kolmannes johtuu mielenterveyden häiriöistä. Masennus on selvitysten mukaan yleisin diagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Tässä ryhmässä nuorten, alle 30-vuotiaiden määrä on jonkin verran laskenut kahtena viime vuonna. Nuorten mielenterveyden häiriöiden yleisyydeksi on todettu 20 %. Tyypillistä nuorten mielenterveydenhäiriöissä on moniongelmaisuus ja usean häiriön samanaikaisuus. Nämä häiriöt ovat yksi nuorten keskeisin terveysuhka. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuushäiriöt sekä käytöshäiriöt ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Merkittävä osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei myöskään ole palvelujen piirissä. Nuorten ongelmat näkyvät myös koulutuksen keskeyttämisessä. Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti 9 % lukuvuonna 2007/2008. Tällöin nuori ei keskeyttämisen jälkeen jatkanut opiskeluaan myöskään missään muualla. MT-hankkeen ensimmäiseen vuosina 2006 2009 toteutettuun vaiheeseen kytkettiin tutkimuksellinen osuus. Arviointitutkimuksen toteuttivat Suomen Mielenterveysseura ja Kuntoutussäätiö yhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja kuntoutusryhmän kanssa. Arviointitutkimus antoi tietoa kuntoutuksen vaikutuksista osallistujien mielialaan, työ- ja opiskelukykyyn, terveyteen ja elämänlaatuun kuntoutuksen onnistumisen ja tuloksellisuuden tekijöistä kuntoutukseen ohjaamisesta ja yhteistyöstä sekä niiden kehittämistarpeista.

2 Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2010 2012 / 2013 sekä Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2011 2013. Tässä hankesuunnitelmassa kuvataan opiskelijoiden kehittämishankkeen tavoitteita ja toteutusta. Aikaisemmissa opiskelijoiden mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeissa on todettu, että 16 25-vuotiaat nuoret ovat henkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksensä puolesta hyvin heterogeeninen ryhmä. Käytännön kuntoutustyössä on havaittu, että kehityksessään varhaisemmassa vaiheessa olevien nuorten tarpeet ja heille soveltuvat työskentelytavat ovat melko erilaisia kuin kehityksessään jo varhaiseen aikuisuuteen siirtyneillä nuorilla. Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kehittämishankkeen rinnalla toteutetaan opetushallituksen rahoittama hanke Oppimisen yhteispeli vuosina 2010 2012. Opetushallituksen hankerahoitus kohdistuu mm. opetushenkilökunnan pedagogisten valmiuksien lisäämiseen ja opetuksen mukauttamiseen mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden kohdalla sekä oppilaitosten toteuttamaan toimintaan Kelan tukeman kuntoutuksen välijaksojen aikana. 1.2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa hankekohtaisiin ja kuntoutujatason tavoitteisiin. Kehittämishankkeen tavoitteita ovat: Rakentaa opiskelijoiden avokuntoutusmalli, johon voi osallistua opiskelun ohella. Kehittää kuntouttavan tahon, oppilaitoksen sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen välistä yhteistyötä ja luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyökäytäntöjä. Löytää keinoja yhdistää kuntoutuskurssi, oppilaitoksen tukitoimet sekä opiskelijan muut hoito- ja tukipalvelut opiskelijan kuntoutumista edistäväksi kokonaisuudeksi. Kuntoutujatasolla hankkeen tavoitteita ovat: Rohkaista ja tukea opiskelijaa huolehtimaan omasta elämästään ja opiskelustaan sekä hakemaan itselleen tarpeen mukaan hoito- ja tukipalveluja Vähentää ja ehkäistä mielenterveysongelmiin liittyviä haittoja. Vahvistaa opiskelijan toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänhallintaa. Vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia mielenterveytensä ja elämäntilanteensa puolesta opiskella ammattiin. Omaisten/läheisten osallistumisen tavoitteena on kuntoutumista edistävän tiedon ja tuen saanti. 1.3. Hankkeen toteutus Hanke toteutetaan vuosina 2011 2013 avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina. Niihin sisältyy ryhmämuotoisia avojaksoja ja yksilöllisiä käyntikertoja. Yksilön käyntikerrat voivat toteutua myös verkostotapaamisina. Kurssit alkavat vuosina 2011 2012 ja palveluntuottaja toteuttaa kehittämishankkeen aikana neljä (4) kuntoutuskurssia. Yhden kuntoutuskurssin kesto seurantoineen on 1,5 vuotta ja kurssi toteutetaan lukukausien aikana (esimerkiksi kevät syys kevätlukukaudet). Kuntoutus toteutetaan osana kuntoutujan kokonaisvaltaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

3 1.4. Hankkeen toimijat Hankkeen toimijoita ovat kuntoutujat, kuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat, nimetyt ammattioppi- laitokset sekä opiskelijahuollot ja Kela. Eri toimijoiden selkeä tehtävänjako ja tehtävin sitoutuminen edesauttavat hankkeen tavoitteiden saavuttamista, esimerkiksi oikeaaikaista kuntoutuksen toteutumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Tavoite on, että hanke on osa opiskelijan muuta tukiprosessia, eikä se jää irralliseksi toiminnaksi. Kelan tehtävinä ovat hankkeen suunnittelu, kuntoutuksen järjestäminen, hankkeen toteutumisen seuranta sekä hankkeeseen liittyvän tutkimuksen toimeenpano ja seuranta. Lisäksi Kela järjestää hankkeen aikana työkokouksia. Kuntoutuksen toteuttavat hankkeeseen nimetyt palveluntuottajat. Ne vastaavat oman osahankkeensa kuntoutujakohtaisesta yhteistyöstä nimettyjen oppilaitosten ja niiden opiskelijahuollon kanssa. Kuntoutujien valinta tehdään Kelan, palveluntuottajien ja kuntoutukseen lähettävän tahon yhteistyönä. Palveluntuottaja vastaa oman osahankkeensa tiedottamisesta, lähettävien tahojen aktivoinnista, verkostoyhteistyöstä ja niihin liittyvistä käytännön toteutuksista. Tavoitteena on perehdyttää eri toimijoita kehittämishankkeeseen ja tukea heitä sitoutumaan kuntoutuskurssien toteutukseen ja yhteistyöhön. Hankkeen toimijoiden tehtävät ja työnjako on kuvattu liitteessä 4. Kehittämishankkeessa painotetaan yhteistyötä kuntoutujia lähettävien opiskelijaterveydenhuollon tai muun terveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa. Palveluntuottajien tulee hankkeen suunnitteluvaiheessa neuvotella oppilaitosten ja opiskelijahuollon kanssa siitä, kuinka kuntoutukseen ohjaus käytännössä toteutetaan. Tähän kuuluu mm. opiskelijoiden kuntoutustarpeen tunnistaminen opiskelijoiden ohjaaminen terveydenhuoltoon tutkimuksia ja lääkärinlausunto B:n saamista varten Palveluntuottajien ja oppilaitosten yhteistyö ja tiedotus edesauttavat opiskelija- tai muun terveydenhuollon osallistumista hankkeeseen. 1.5. Hankkeen ohjaus ja tutkimus Hankkeeseen perustetaan ohjausryhmä ja paikalliset projektiryhmät. Kuntoutuksen ja yhteistyön sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen edellyttävät hankkeen toimintamallien ja kokemusten suunnitelmallista kokoamista ja työstämistä. Kehittämisen tavoitteena on rakentaa opiskelijoiden mielenterveyskuntoutukseen soveltuva kuntoutuskurssi ja mallintaa käyttökelpoisia työskentelykäytäntöjä. Ohjausryhmä Kelan kuntoutusryhmä kutsuu ohjausryhmän koolle ja vastaa ryhmän toiminnasta hankkeen ajan. Ohjausryhmässä ovat jäseninä hankkeen tutkijat, opetushallituksen, palveluntuottajien, oppilaitosten, hankkeessa mukana olevien Kelan aluekeskusten tai vakuutuspiirien sekä kuntoutusryhmän edustajat. Ohjausryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan hankkeen etenemiseen ja arviointiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmä voi kutsua kokouksiin ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Ohjausryhmä ei ole päättävä elin. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. hankkeeseen liittyvä tiedottaminen ja mahdollisten koulutustarpeiden tunnistaminen asiakashankintaan liittyvät kysymykset oppilaitosten ja palveluntuottajien yhteistyön seuranta

4 1.6. Työkokoukset hankkeen sisältöasiat ja toteutuksen seuranta tutkimuskysymykset hankkeen yleinen ohjaus ja neuvonta hallinnolliset tehtävät. Paikallinen projektiryhmä Hankkeen palveluntuottajat perustavat osahankkeelleen paikallisen projektiryhmän. Projektiryhmässä ovat palveluntuottajan, oppilaitoksen, opiskelijahuollon sekä mahdollisuuksien mukaan Kelan aluekeskusten tai vakuutuspiirien edustajat sekä harkinnan mukaan edustajia muilta yhteistyötahoilta. Projektiryhmän tavoitteena on edistää paikallista yhteistyötä sekä kuntoutuspalvelun toteuttamista ja kehittämistä. Projektiryhmässä keskustellaan mm. kuntoutuksen sisällöstä, kuntoutustarpeesta, kuntoutujapaikkatilanteesta ja muista hankkeen ajankohtaisista kysymyksistä. Palveluntuottaja kutsuu ryhmän koolle osahankkeensa käynnistymisvaiheessa ja vastaa ryhmän toiminnasta koko hankkeen ajan. Ryhmä kokoontuu aluksi tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Palveluntuottajan osahankkeen projektiryhmän ensimmäinen kokous voi olla myös laajempi tiedotustilaisuus hankkeen toteutuksesta ja sisällöstä. Hankkeeseen nimetyt palveluntuottajat ja oppilaitokset voivat kokouksissaan kehittää ja arvioida kuntoutuksen toteuttamisen ja onnistumisen kannalta keskeisiä teemoja kuten esimerkiksi alueellisen yhteistyöverkoston rakentaminen, kuntoutuksesta tiedottaminen opiskelijoiden ohjaaminen kuntoutukseen, alkuhaastattelut ja kuntoutuksen käynnistäminen kuntoutuksen tavoitteita tukevat toiminnalliset harjoitukset kuntoutuksen ja oppilaitoksessa välijaksoilla järjestettävien opiskelijaa tukevien toimien nivominen mielekkääksi kokonaisuudeksi kuntoutujien välitehtävät ja päiväkirjatyöskentely kuntoutuksen päättäminen, jatko-ohjaus ja seuranta. Näistä sisältökysymyksistä hankkeen kaksi palveluntuottajaa ja nimetyt oppilaitokset voivat neuvotella myös keskenään. Hankkeen aikana järjestetään yhteensä neljä työkokousta, joista ensimmäinen on joulukuussa 2010. Työkokousten tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista hankkeen tavoitteisiin sekä tukea heitä toteuttamaan ja kehittämään kuntoutujien tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavaa kuntoutuspalvelua. Työkokouksissa pyritään rakentamaan yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä eri toimijoiden kesken. Teemat ja aikataulut sovitaan hankkeen ohjausryhmässä avaintoimijoilta saatujen ehdotusten pohjalta. Hankkeen arviointitutkimukseen ja hankkeen tulosten jalkauttamiseen liittyvistä koulutuksista tehdään ratkaisut erikseen tutkijoiden ja opetushallituksen kanssa.

5 1.7. Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen Hankkeen yleisestä tiedottamisesta vastaa Kelan kuntoutusryhmä. Hankkeesta laaditaan toimintaa kuvaava esite/tiedote jaettavaksi mm. palveluntuottajille, oppilaitoksiin, opiskelijahuoltoon ja muihin terveydenhuollon yksiköihin. Ennen hankkeen käynnistymistä tehdään viestintä- ja julkaisusuunnitelma. Palveluntuottajat vastaavat kuntoutuspalvelunsa alueellisesta tiedottamisesta kuntoutukseen hakeutuville ja lähettäville tahoille. Palveluntuottajien tulee laatia omasta osahankkeestaan esite, joka tulee toimittaa kuntoutusryhmään ennen jakelua. Kela ilmoittaa palvelutuottajille ja sovituille oppilaitoksille, milloin hankkeesta tiedottaminen voidaan aloittaa. 1.8. Hankkeen kustannukset Kuntoutuspalvelun kustannukset Kela maksaa palveluntuottajalle toteutuneista kuntoutustoimenpiteistä hyväksytyn hinnan läsnäolopäiviltä. Kela maksaa hyväksytyt kehittämiskustannukset sopimuksen mukaisesti keskushallinnosta. Työkokousten ja tutkimusten kustannukset Kela rahoittaa työkokoukset ja hankkeeseen liitettävät tutkimukset. Kela maksaa palveluntuottajien ja opiskelijaterveydenhuollon tai muun terveydenhuollon yksikön työntekijöiden matkat hankkeen työkokouksiin. Nämä yhteistyökumppanit/osallistujat vastaavat kuitenkin työkokouksiin osallistuvan henkilöstönsä palkkakustannuksista ja päivärahoista. Oppilaitosten edustajien matkat hankkeen työkokouksiin maksetaan opetushallituksen myöntämästä hankerahoituksesta. Oppilaitokset vastaavat henkilöstönsä palkkakustannuksista ja päivärahoista. Kuntoutujan etuudet Kuntoutujalle maksetaan kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset Kelan normaalimenettelyn mukaisesti kuntoutuspäätöksen perusteella. Omavastuuosuus matkoissa on 9,25 euroa yhteen suuntaan (vuoden 2010 taso). Ryhmätapaamisten ajalta kuntoutujalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, mikäli kuntoutusrahan maksamisen edellytykset täyttyvät. Kelan terveysosasto antaa myöhemmin toimistoille yksityiskohtaiset ohjeet tähän hankkeeseen liittyvän kuntoutusrahan maksamisesta. Kelan kuntoutukseen liittyvien etuuksien maksamisesta saa tietoa Kelan toimistosta tai Kelan internetsivulta (www.kela.fi). 2. Kohderyhmä Kehittämishanke ja kuntoutus ovat Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus on tarkoitettu 16 25-vuotiaille opiskelijoille, joilla on diagnosoitu masennus- tai ahdistuneisuushäiriö. Siihen liittyvien psyykkisten oireiden vuoksi opinnot uhkaavat pitkittyä tai keskeytyä opiskelijalla on hankaluuksia sosiaalisissa ja/tai oppimistilanteissa.

6 Yhdessä kuntoutujaryhmässä on 12 kuntoutujaa. Tarvittaessa palveluntuottaja voi toteuttaa osan kuntoutusta pienryhmiin jaettuna jolloin kuntoutujien ikä huomioidaan. Palveluntuottaja voi toteuttaa myös yhden kuntoutuskursseistaan kohderyhmään kuuluville vanhemmille opiskelijoille (20 25-vuotiaat). Nuorten opiskelijoiden kohdalla tulee kuntoutujan omaisille ja läheisille tarjota mahdollisuus osallistua ja saada kuntoutumista edistävää tietoa ja tukea. Kuntoutukseen ei valita henkilöitä joiden mielenterveyden häiriöiden oireet estävät ryhmässä toimimisen joilla on hoitamaton alkoholi- tai päihdeongelma joilla on akuutti elämänkriisi, joka haittaa merkittävästi kuntoutukseen osallistumista ja ryhmässä työskentelyä 3. Kuntoutuksen henkilöstö ja tilat 3.1 Kuntoutushenkilöstö Palveluntuottajalla tulee olla vähintään 3 vuoden työkokemus nuorten mielenterveys- ja ryhmäkuntoutuksesta. Kuntoutuksen käytännön toteutuksesta sekä yksilö- ja ryhmäohjauksesta vastaavat työpari ja heidän lisäkseen vähintään kaksi erityistyöntekijää. Ennen jokaisen kuntoutusryhmän käynnistymistä tulee suunnitella työparin ja erityistyöntekijöiden yhteydenpito, dokumentointi ja varata niihin tarvittava aika. Samoin tulee sopia työparin, erityistyöntekijöiden ja johdon työnjaosta tiedottamisessa ja kuntoutujarekrytoinnissa, kuntoutuksen käytännön toteutuksen koordinoinnissa sekä oman työn arvioinnista. Henkilövaihdosten ja sairastumisten varalta tulee sopia työparin varahenkilöt, jotka ovat myös kuntoutujien ja yhdyshenkilöiden tiedossa. Samoin tulee keskustella ja sopia kuntoutukseen osallistuvien oppilaitosten yhdyshenkilöiden kanssa kuntoutukseen liittyvästä yhteistyöstä ja oppilaitoksen mahdollisuuksista järjestää kuntoutukseen osallistuville opiskelijoille heidän tarvitsemiaan tukitoimia ja ohjausta. Seuraavassa on kuvattu työparille ja erityistyöntekijöille asetettavat vaatimukset. Työpari Työparin jäsenten koulutuksen ja työkokemuksen tulee sisällöllisesti ja taidollisesti täydentää toisiaan ja auttaa toteuttamaan kuntoutusta monipuolisesti. Työparin jäsenillä tulee olla vähintään 3 vuoden työkokemus nuorten mielenterveyskuntoutuksesta ja/tai -hoitotyöstä. Työparin jäsenistä toinen on koulutukseltaan psykologi, sairaanhoitaja (AMK), jolla on koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona psykiatrinen hoitotyö tai psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykiatri tai psykiatriaan erikoistuva lääkäri toinen on koulutukseltaan sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Hänellä on koulutus ja työkokemusta sosiaali- ja verkostotyöhön tai nuorten ohjaamiseen Lisäksi työparin jäsenistä toisella tulee olla Valviran (ent.teo) hyväksymä vähintään erityistason psykoterapiakoulutus yksilö-, ryhmä- tai perhepsykoterapiaan.

7 Työparille tulee järjestää työnohjausta 4-5 kertaa kuntoutuskurssia/kuntoutujaryhmää kohden. Työnohjauksen tavoitteena on, että työpari saa tukea omaan työhönsä sekä kuntoutuksen ja yhteistyön kehittämiseen. Kuntoutuskurssin aikana työparilla tulee olla tarvittaessa mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon. Erityistyöntekijät Työparin lisäksi kehittämishankkeen kurssin toteutukseen tulee osallistua kaksi työntekijää seuraavista ammattiryhmistä psykologi (ellei ole työparin jäsen) sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) (ellei ole työparin jäsen) sairaanhoitaja (AMK), koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona psykiatrinen hoitotyö tai psykiatrian erikoissairaanhoitaja (ellei ole työparin jäsen) psykiatri (ellei ole työparin jäsen) fysioterapeutti toimintaterapeutti erityisopettaja nuorisotyöntekijä yhteisöpedagogi (AMK) Nuorisotyöntekijä on koulutukseltaan sosionomi (AMK) suuntautumisvaihtoehtona nuorisotyö, yhteisöpedagogi (AMK) tai nuorisokasvatuksen maisteri. Erityistyöntekijöillä tulee olla vähintään 3 vuoden kokemus mielenterveyskuntoutuksesta tai mielenterveysongelmaisten nuorten hoidosta tai erityisopetuksesta tai nuorisotyöstä. Omaohjaaja 3.2 Kuntoutustilat Palveluntuottaja vastaa siitä, että jokaiselle kuntoutujalle nimetään omaohjaaja, joka on toinen työparin jäsenistä. Tavoitteena on, että omaohjaaja on koko kuntoutuskurssin ajan sama henkilö. Omaohjaaja tukee ja ohjaa kuntoutujaa kuntoutumisen polulla, huolehtii yhteydenpidosta opiskelijan oppilaitokseen, hoito- ja tukitahoihin sekä kuntoutujaa koskevien asioiden ja yhteistyöneuvottelujen koordinoinnista ja kirjaamisesta, seuraa opiskelijan kanssa kuntoutussuunnitelman toteutumista ja kuntoutustavoitteiden saavuttamista ja kokoaa kuntoutujakohtaisesti seuranta-, lausunto- ja arviointitiedot. Ryhmänohjaaja Palveluntuottaja nimeää jokaiselle kuntoutujaryhmälle henkilön, joka tukee ryhmän mahdollisuuksia työskennellä rakentavasti ja tavoitteellisesti. Hän huolehtii kuntoutuksen käytännön toteutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista muun työryhmän ja yhteistyötahojen kanssa. Ryhmänohjaaja on toinen työparin jäsenistä. Opiskelijakuntoutusta voidaan järjestää sekä oppilaitoksen että palvelutuottajan tiloissa. Tärkeintä on, että opiskelijaryhmällä on käytössään kaksi pääsääntöisesti samaa ryhmätyöskentelyyn sopivaa tilaa. Lisäksi ryhmä tarvitsee joustavasti käytettävän tilan yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea edistävälle vapaamuotoiselle toiminnalle ja yhdessäololle. Ryhmän pääasialliset työskentelytilat voivat toimia myös vapaamuotoisen toiminnan ja yhdessäolon keskuksena, jos niiden koko ja puitteet tarjoavat siihen riittävät mahdollisuudet. Lisäksi palveluntuottajan tulee järjestää yksilötapaamisiin soveltuva, vähintään 2 hengen huone sekä yksi tarkoituksenmukainen lepohuone. Yhteisöpedagogi on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa.

8 4. Kuntoutusprosessi Kuntoutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajan, oppilaitoksen sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen kanssa. Kuntoutusprosessiin kuuluvat: kuntoutukseen ohjaus kuntoutujien valinta kuntoutuskurssien toteutus yhteistyö kuntoutujien sekä heidän hoito- ja tukitahojensa kanssa kuntoutuksen jatkosuunnittelu suunnitelmien toteutuksen käynnistäminen seurantajakso. Kuntoutus on osa kuntoutujan opiskelun tukemista, kokonaisvaltaista hoitoa ja muita häntä tukevia toimia. Kuntoutukseen ohjaus ja kuntoutujien valinta Kuntoutukseen ohjaus- ja valintavaiheen huolellinen suunnittelu edistävät opiskelijoiden mielenterveyskuntoutuksen tarpeen tunnistamista sekä kannustavat nuoria ja heidän läheisiään etsimään ajoissa hoitoa ja tukea ongelmiin. Opetushenkilöstölle, opiskelijaterveydenhuollolle ja nuorten muille tukitahoille sekä omaisille ja läheisille suunnattu monipuolinen tiedottaminen kuntoutuksesta ja nuorten mielenterveys- ja tukipalveluista on pohjana toimivalle yhteistyölle. Kuntoutustarpeen selvittely ja kuntoutukseen ohjaus käynnistyy, kun oppilaitoksessa tai hoitotaholla havaitaan opiskelijalla olevan opiskelua ja elämää haittaavia mielenterveydellisiä oireita. Opiskelijan kanssa keskustellaan hänen tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan saada tukea, hoitoa ja kuntoutusta. Mikäli hankkeen mukainen kuntoutus vaikuttaa sopivan opiskelijalle, hän varaa ajan opiskelijaterveydenhuollosta tai muulta hoitavalta taholta. Siellä selvitellään lähemmin hänen kuntoutustarvettaan ja valmiuksiaan osallistua kuntoutukseen. Jos opiskelija päättää hakea hankkeen kuntoutukseen, opiskelijaterveydenhuolto tai muu hoitotaho laatii kuntoutukseen hakemista varten lääkärinlausunto B:n. Kuntoutujien valintamenettely on seuraava Oppilaitoksessa havaitaan opiskelijan oireilu ja hänet ohjataan opiskelijaterveydenhuoltoon opiskelijaterveydenhuolto tai muu hoitotaho arvioi opiskelijan kuntoutustarpeen tutkimusten ja haastattelun perusteella ja sovittaessa lääkäri laatii hakijalle suosituksena lääkärinlausunto B:n opiskelija täyttää kuntoutushakemuksen (Ku 102) opiskelijaterveydenhuolto tai opiskelija itse lähettää kuntoutushakemuksen ja lääkärinlausunnon kurssille nimetylle Kelan yhdyshenkilölle. Kelan yhdyshenkilö tekee lopullisen valinnan ja kuntoutuspäätöksen. Hän voi tehdä valinnan myös yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Jos kuntoutuja ei tule valituksi ryhmään, hänet ohjataan takaisin opiskelijaterveydenhuollon palvelujen piiriin. 5. Kuntoutuksen rakenne Hanke toteutetaan vuosina 2011 2013 avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina. Kurssiin kuuluvat aloitusjakso (=käynnistymisvaihe), ryhmämuotoinen työskente-

9 lyvaihe sekä seurantajakso, joka sisältää jatko-ohjaus- ja seurantavaiheen. Kuntoutusprosessiin kuuluu yhteensä 15 ryhmänä toteutuvaa avovuorokautta (jäljempänä kuntoutuspäivää) ja kuusi (6) kuntoutujan yksilöllistä käyntikertaa. Yksilölliset käyntikerrat voivat toteutua myös verkostotapaamisina. Kuntoutuksen välijaksoilla kuntoutujilla on yksilöllisiä välitehtäviä ja osallistumista oppilaitoksen järjestämään toimintaan. Kuntoutusprosessin kokonaiskesto on seurantoineen noin 1,5 vuotta. Kuntoutuskurssi Kuntoutuskurssin jaksotus on seuraava: Aloitusjakso on käynnistymisvaihetta ja se toteutuu 1 kk:n aikana o kuntoutujan 2 yksilöllistä käyntikertaa yksilö- tai verkostotapaamisena Ryhmämuotoinen työskentelyvaihe, toteutuu noin 6 kk:n aikana o kolme (3) ryhmäjaksoa, joista kukin kestää kolme (3) perättäistä kuntoutuspäivää o tarkistusvaiheena kuntoutujan kaksi (2) yksilöllistä käyntikertaa yksilö- tai verkostotapaamisina o yksi (1) ryhmäjakso, joka kestää kolme (3) perättäistä kuntoutuspäivää o viimeisenä ryhmäkuntoutuksen päätösjakso, joka kestää kaksi (2) perättäistä kuntoutuspäivää. Seurantajakso on jatko-ohjaus ja seurantavaihetta ja se toteutuu noin 6 kk:n aikana o jatko-ohjauksena kuntoutujan kaksi (2) yksilöllistä käyntikertaa 1 kk:n kuluessa viimeisestä ryhmäjaksosta yksilö- tai verkostotapaamisina o seurantatapaamisena yksi (1) ryhmän kuntoutuspäivä noin 5 kk:n kuluttua ryhmämuotoisen kuntoutusjakson päättymisestä. Käyntikerran kesto on 2-3 tuntia. Ryhmän kuntoutuspäivien kesto on lounastauko mukaan lukien vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilöiden ohjaaman kuntoutuksen osuus on vähintään 5 tuntia. Yksilö-/verkostotapaamisiin voivat osallistua myös opiskelijan omaiset ja läheiset. Yksilökäynteihin ja ryhmäpäiviin liitetään myöhemmin sovittavalla tavalla kuntoutuksen arvioinnin kannalta tarpeellisia kyselyitä, haastatteluja ja ryhmäkeskusteluja. Kuntoutuksen rakenne on esitetty liitteessä 1. 6. Kuntoutuksen toteutus Kuntoutus toteutetaan välittömässä yhteistyössä kuntoutujan oppilaitoksen kanssa. Tavoitteena on, että kuntoutus järjestetään niin, ettei se haittaa opiskelua ja opetukseen osallistumista. Kehittämishankkeen alussa palveluntuottaja ja oppilaitokset sopivat kuntoutuskurssien ajankohdista sekä kuntoutukseen liittyvästä tiedottamisesta, kouluttamisesta sekä yhteistyötavoista kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Samoin tulee sopia kuntoutuksen toteutukseen käytettävistä muista kuin palveluntuottajan tiloista, kuntoutuksesta aiheutuvien poissaolojen ja opintojen korvaamisesta sekä opiskelijaa koskevien tietojen välittämiskäytännöistä.

10 6.1. Aloitusjakso Aloitusjaksoon kuuluu kuukauden aikana kaksi kuntoutujan yksilöllistä käyntikertaa, joista toinen voi olla verkostotapaaminen. Käyntikertaan voi myös kuulua esimerkiksi psykiatrin, psykologin tai sosiaalityöntekijän konsultaatio. Yksilöllisten käyntikertojen/verkostotapaamisen tavoitteena on: selvittää opiskelijan elämäntilannetta, psyykkistä vointia, voimavaroja sekä kuntoutukseen osallistumista tukevia ja vaikeuttavia asioita kartoittaa hänen odotuksiaan, tarpeitaan ja tavoitteitaan sekä kuntoutuksen soveltuvuutta ja oikea-aikaisuutta motivoida ja rohkaista opiskelijaa osallistumaan ryhmätyöskentelyyn. 6.2. Ryhmäkuntoutusvaihe Ryhmäkuntoutusvaihe toteutuu noin 6 kuukauden aikana ja se koostuu neljästä kolmen ja yhdestä kahden kuntoutuspäivän ryhmäjaksosta sekä kahdesta kuntoutujan yksilöllisestä käyntikerrasta. Yksilökäynnit voidaan voivat olla myös verkostotapaamisina. Jokaisen jakson ja yksilöllisten käyntikertojen jälkeen on enintään kuukauden pituinen välijakso, jolloin on opiskelijaterveydenhuollon tai oppilaitoksen järjestämää tukiohjelmaa Ryhmäjaksojen ohjelma rakennetaan osallistujien tarpeiden mukaan tässä hankesuunnitelmassa kuvattujen sisällöllisten teemojen ja työmuotojen tarjoamissa puitteissa. Kuntoutuksen keskeisiä sisältöjä ja työskentelymuotoja on kuvattu liitteissä 2 ja 3. Kuntoutuksen ohjelmaa rakennettaessa otetaan huomioon osallistujille oppilaitoksissa järjestettävä toiminta ja pyritään muodostamaan niistä mielekäs ja osallistujien kuntoutumista tukeva kokonaisuus. Ryhmäjaksojen ohjelmaan voidaan sisällyttää myös yksilö- ja verkostotapaamisia. Ryhmäkuntoutuksen alussa keskeistä on luoda ryhmän työskentelylle turvallinen ja rakentava ilmapiiri. Ensimmäisen ryhmäjakson ohjelman tulee olla riittävän väljä, jotta ryhmäläisten tutustumiselle ja yhteiselle suunnittelulle ja työskentelylle jää riittävästi aikaa. Osallistujat keskustelevat tavoitteistaan ja toiveistaan sekä sopivat ryhmän toimintatavoista ja pelisäännöistä. Näiden pohjalta muokataan kuntoutuksen ohjelmaa ja painopisteitä. Kuntoutuksen alkuvaiheessa kuntoutuja tekee alustavaa suunnitelmaa tavoitteistaan yhdessä oman ohjaajansa kanssa. Samalla pyritään vahvistamaan hänen mahdollisuuksiaan osallistua ja sitoutua kuntoutukseen. Ryhmäjaksoilla 2-4 jaetaan tietoa, etsitään ja harjoitellaan uusia keinoja huolehtia omasta elämästä ja opiskelusta. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää psyykkisiä oireita ja niihin liittyviä haittoja. 6.3. Ryhmäkuntoutuksen välijaksot Ryhmäkuntoutuksen välijaksoille kuntoutujille annetaan kuntoutumista edistäviä välitehtäviä. Jokaiselle osallistujalle järjestetään kolmannen ryhmäjakson jälkeen olevalle välijaksolle kaksi yksilökäyntiä, jotka voivat olla myös verkostotapaamisia. Yksilökäyntien tavoitteena on auttaa kuntoutujaa suunnittelemaan kuntoutumisensa jatkoa ja tarpeen mukaan keskustelemaan suunnitelmistaan omien läheistensä sekä hoito- ja tukitahojensa kanssa. Välijaksolla oppilaitos ja opiskelijahuolto ovat keskeisessä roolissa. Niiden tehtäviä ovat: suunnitella ja järjestää opiskelua edistäviä tukitoimia ja/tai ohjelmaa tukea kuntoutujan jaksamista

11 toimia yhteistyössä palveluntuottajan kuntoutustiimin sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen kanssa osallistua kuntoutujan jatkosuunnitelman laadintaan 6.4. Ryhmäkuntoutuksen päätösvaihe Päätösvaihe käynnistetään viimeistään neljännen (4.) ryhmäjakson loppuvaiheessa. Silloin todetaan selkeästi, että kuntoutus on päättymässä. Kuntoutujat kokoavat jatkosuunnitelmaansa ja selvittävät, millaista apua ja tukea he tarvitsevat jatkossa ja mistä niitä voi saada. Tässä vaiheessa käsitellään myös erotilanteisiin ja luopumiseen liittyviä asioita sekä harjoitellaan ja vahvistetaan kuntoutuksen aikana opittuja keinoja selviytyä ja pitää huolta itsestä. Ryhmäkuntoutuksen viidennellä (5.) jaksolla kerrataan ja arvioidaan yhdessä kuntoutuksen antia ja eri vaiheita. Sovitaan jatko-ohjauksesta ja seurannasta. Ryhmä voi myös keskustella mahdollisuuksista järjestää yhteistä toimintaa tai tapaamisia kuntoutuksen päätyttyä. Ryhmävaihe päätetään mukavaan yhteiseen tapahtumaan. 6.5. Jatko-ohjaus ja seurantavaihe Tähän vaiheeseen kuuluu kaksi yksilökäyntiä (voivat olla myös verkostotapaamisia) ja yksi (1) ryhmän seurantapäivä. Yksilökäynnit toteutetaan kuukauden kuluessa viimeisen ryhmäjakson päättymisestä ja seurantapäivä opiskelun kannalta sopivaan aikaan, noin 5 kk kuluttua ryhmävaiheen päättymisestä. Yksilökäyntien tavoitteena on selkeyttää kuntoutujan omaa kuntoutussuunnitelmaa ja tukea sen käynnistymistä. Lisäksi yksilökäynnillä käydään läpi kuntoutujan kuntoutusseloste ja sovitaan siihen liittyvien tietojen välittämisestä. Ryhmän seurantapäivän tavoitteena on tukea ja seurata osallistujien kuntoutumista ja jatkosuunnitelmien toteuttamista. Päivän aikana voidaan järjestää osallistujien ehdottamaa yhteistä kuntouttavaa ohjelmaa. 6.6. Kuntoutujan omaisten ja läheisten osallistuminen Kuntoutuksen aikana opiskelijoiden omaisille ja läheisille tulee tarjota mahdollisuus saada kuntoutumista edistävää tietoa ja tukea. Omaisen ja läheisen käsite on määritelty Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin (voimassa 1.1.2011 lukien) yleisessä osassa kohdassa 2.4. Ryhmäjaksoihin sisältyy 2-3 tilaisuutta, joihin kuntoutujan omaiset tai muut läheiset voivat osallistua. Kuhunkin tilaisuuteen voi osallistua enintään kolme omaista/läheistä yhtä kuntoutujaa kohden. Tilaisuudet toteutetaan 2-3 tuntia kestävinä käyntikertoina ja niissä käydään läpi opiskelijakuntoutuksen sisältöä ja työskentelyä sekä keskustellaan kuntoutuksen aikana esiin nousseista opiskelijoiden kuntoutumisen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Lisäksi omaisille ja läheisille annetaan heidän tarvitsemaansa tietoa mielenterveydestä sekä opiskelijan kuntoutumista ja opiskelua tukevista palveluista. Tilaisuudet voidaan järjestää myös illalla, jolloin kuntoutujaryhmän ohjelma alkaa esimerkiksi vasta puolelta päivin ja jatkuu iltaan. Sopivia ajankohtia yhteistilaisuuksien järjestämiselle ovat esimerkiksi ryhmäjaksot 2 ja 4. Lisäksi kuntoutujan omaiset ja läheiset voivat osallistua kuntoutujan yksilö- ja verkostotapaamisiin. Jos kuntoutuja on alaikäinen, tulee huolehtia siitä, että hänen huoltajansa ovat tietoisia kuntoutuksen jatkosuosituksista.

12 7. Kuntoutuksen sisältö, työskentelymuodot ja tavoitteet Kuntoutuksen pääpaino on psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorten opiskelijoiden mielenterveyskuntoutuksessa on erityisen tärkeää painottaa myös omasta arjesta ja elämästä huolehtimisen taitoja. Fyysistä hyvinvointia ja rentoutumistaitoja käsitellään lähinnä harjoituksin ja keskustelemalla niiden merkityksestä yhtenä henkiseen hyvinvointiin vaikuttavana osana. Osallistujien opiskelu- ja työskentelyvalmiuksia tuetaan ensisijaisesti käsittelemällä opiskeluun liittyviä psyykkisesti vaikeita tilanteita ja etsimällä keinoja toimia näissä pulmatilanteissa rakentavasti ja hyödyllisellä tavalla. Lisäksi selvitellään opiskelijan keinoja saada tukea ja apua opiskeluun liittyvissä asioissa oppilaitoksesta ja muilta tahoilta. Tarvittaessa opiskelijoita ohjataan opiskelua ja työelämään sijoittumista tukeviin ja ohjaaviin palveluihin. Liitteessä 2 on esitetty opiskelijakuntoutuksen keskeiset sisältöalueet ja esimerkkejä käsiteltävistä asioista. Ryhmäjaksojen tarkempi ohjelma ja eri aihealueiden painotukset suunnitellaan yhteistyössä kuntoutujien ja muiden keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa kunkin ryhmän ja sen osallistujien tarpeiden mukaan. 7.1. Kuntoutuksen ja työskentelymenetelmien teoreettinen viitekehys Kuntoutus perustuu kognitiivisiin ja psykodynaamiseen teorioihin persoonallisuudesta ja masennuksesta. Työmenetelminä voidaan käyttää: lyhytterapiamenetelmiä, esimerkiksi kognitiiviset, ratkaisukeskeiset ja voimavarasuuntautuneet sekä IPT -menetelmät taideterapeuttisia menetelmiä, esimerkiksi kuvataide- ja musiikkiterapia sosiodynaamisia, psykoedukatiivisia ja NLP -menetelmiä. Opiskelevien nuorten kuntoutuksessa kannattaa painottaa toiminnallisia sekä käytännön tekemiseen ja harjoitteluun perustuvia työskentelymenetelmiä, joita pohjustavat ja täydentävät lyhyet tiedolliset alustukset ja keskustelu. Kaikki toiminnalliset harjoitukset ja tehtävät tulee liittää kiinteästi ja ymmärrettävästi kuntoutuksen teemoihin ja varata riittävästi aikaa harjoituksissa opittujen asioiden ja kokemusten käsittelylle. Ohjelman tulisi olla kiireetön ja samalla osallistumismotivaatiota ylläpitävä vaihteleva kokonaisuus. 7.2. Yksilö- ja ryhmätyöskentely Kurssin yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä käytetään soveltuvin osin seuraavia työskentelymuotoja lyhyet alustukset ja ryhmäkeskustelut käsiteltävään teemaan liittyvät toiminnalliset sekä taideterapeuttiset ja muut itseilmaisua vahvistavat harjoitukset arkielämän käytännön taitojen harjoittelu oppimis- ja kurssipäiväkirja arkielämään ja itselle tärkeisiin asioihin liittyvät välitehtävät yksilö- ja palveluohjaus tutustumiskäynnit ja retket. Välitehtävien ja päiväkirjatyöskentelyn tavoitteena on kannustaa kuntoutujaa työstämään ja harjoittelemaan itselleen tärkeitä asioita koko kuntoutuksen ajan myös ryhmäjaksojen välil-

13 lä. Tavoitteena on, että jokaisella kuntoutukseen osallistuvalla on välijaksoilla 1-2 kertaa jotain kuntoutukseen liittyvää ohjelmaa joko oppilaitoksessa tai välitehtävinä. Liitteessä 3. on lueteltu esimerkkejä kuntoutukseen liitettävistä välitehtävistä. Kuntoutuksen aikana hoitoa koskevissa asioissa, akuuteissa kriisi- tai ongelmatilanteissa pyritään ensisijaisesti konsultoimaan kuntoutujan hoito- ja tukitahoja. Näin pyritään vahvistamaan hänen yhteyksiään omaan tuki- ja hoitoverkostoonsa. Kehittämishankkeen kurssien ohjelma toteutetaan pääosin työparityöskentelynä. Molemmat työparin jäsenet ovat tavallisesti ryhmätapaamisissa samanaikaisesti mukana, jolloin ohjelma rakentuu kuntoutujien ja työparin yhteisestä työskentelystä ja terapeuttisesta ryhmäprosessista. Yksilökäyntien tavoitteet Yksilökeskusteluja ja -ohjausta järjestetään lähinnä kuntoutuksen alkuvaiheessa ja puolesta välistä lähtien jatko-ohjaus ja seurantavaiheeseen asti. Alkuvaiheessa tavoitteena on auttaa kuntoutujaa sitoutumaan kuntoutukseen ja ryhmätoimintaan sekä hyödyntämään kuntoutusta. Kuntoutuskurssin puolesta välistä lähtien yksilötapaamiset keskittyvät kuntoutujan jatkosuunnitelmien ja toteuttamiskeinojen työstämiseen. Ryhmätyöskentelyn tavoitteet Kuntoutuksessa painottuu ryhmätyöskentely, jonka tavoitteena on mm. auttaa ymmärtämään masennukseen liittyviä tekijöitä ja löytämään uusia keinoja ehkäistä ja vähentää masennukseen liittyviä haittoja auttaa löytämään ja arvostamaan omia ja muiden erilaisia ominaisuuksia sekä ottamaan huomioon omia vahvuuksia ja heikkouksia oppia tunnistamaan masennukseen johtavia haitallisia ajattelu- ja toimintatapoja ja niiden syitä harjoitella turvallisissa ryhmätilanteissa uusia toiminta- ja tulkintatapoja antaa tilaisuus myönteiseen ja itseluottamusta vahvistavaan ryhmäkokemukseen, joka voi korjata mahdollisten aikaisempien ikävien ryhmäkokemusten haittoja tarjota mahdollisuus antaa ja saada vertaistukea, tietoa ja apua sekä palautetta oppia selviämään ja toimimaan rakentavasti erilaisissa ryhmätilanteissa. 7.3. Verkostotapaamiset 7.4. Konsultaatiot Verkostotapaamisten tavoitteena on edistää kuntoutujan sekä häntä hoitavien ja tukevien tahojen yhteistyötä. Tavoitteena on yhteistyöllä edistää kuntoutujan kuntoutumista ja etsiä käyttökelpoisia ratkaisuja sekä tarvittavia kuntouttavia palveluita. Verkostotapaamisissa voidaan mm. välittää kuntoutujan kuntoutumista ja hoitoa tukevaa tietoa hyödyntää eri tahojen moniammatillista osaamista sopia työnjaosta, vastuista, tehtävistä sopia tiedonkulusta ja yhteistyön pelisäännöistä. Kuntoutujalla on ensisijaisesti kuntoutuksen käynnistymisvaiheessa ja tarvittaessa muilla jaksoilla psykiatrin, muun lääkärin, psykologin tai sosiaalityöntekijän yksilöllinen haastattelu/tapaaminen. Kuntoutuksen aikana hoitoa koskevissa asioissa, akuuteissa kriisi- tai ongelmatilanteissa pyritään ensisijaisesti konsultoimaan kuntoutujan hoito- ja tukitahoja. Näin pyritään vahvistamaan kuntoutujan yhteyksiä omaan tuki- ja hoitoverkostoon.

14 8. Kurssien kuntoutusselosteet Palveluntuottaja laatii kuntoutusselosteen kahden viikon kuluessa seurantajaksoon kuuluvien yksilö-/verkostokäyntien jälkeen. Lisäksi palveluntuottaja laatii suppean yksilöllisen selosteen seurantavaiheen päätyttyä. Seloste lähetetään Kelan toimistoon, lähettävälle taholle ja kuntoutujan kirjallisella suostumuksella muille sovituille ja kuntoutuksen kannalta tarpeellisille tahoille. Kuntoutusselosteen laatii kuntoutujan omaohjaaja yhteistyössä työparinsa ja erityistyöntekijöiden kanssa. Omaohjaaja allekirjoittaa kuntoutusselosteen. Kuntoutusselosteessa tulee olla tiivistetyssä muodossa: kuntoutuksen toteutukseen osallistuneiden työntekijöiden nimet ja tehtävänimikkeet keskeiset tiedot kuntoutuksen sisällöstä, yhteistyöstä ja tavoitteista tiedot kuntoutuksessa sovituista jatkotoimista, yhteyshenkilöistä ja yhteistyöstä kuntoutujan ja hänen omaohjaajansa yhdessä sopimat asiat, joista tiedon välittäminen on tärkeää kuntoutuksessa tehtyjen suunnitelmien ja kuntoutumisen jatkon kannalta kuntoutujan omaohjaajan ja kuntoutuksen toteutukseen osallistuneiden yhteystiedot kuntoutujan oma arvio kuntoutuksen hyödyistä, oikea-aikaisuudesta, tehdystä yhteistyöstä ja kuntoutumista haitanneista tekijöistä ja puutteista. 9. Kehittämishankkeen arviointi Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeisiin kuuluu hankkeen ulkopuolisen tahon tekemä arviointitutkimus. Tämän hankkeen tutkimuksen tarkoituksena on arvioida etenkin palveluprosesseja, vaikuttavuutta ja toimivuutta. Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti sidosryhmäyhteistyön ja verkostojen toiminnasta ja toimivuudesta, palveluketjujen muodostumisesta, avomuotoisen kuntoutuksen roolista suhteessa muuhun hoitoon ja kuntoutukseen sekä mahdollisista alueellisista eroista palvelujen organisoitumisessa ja tuottamisessa. Kuntoutujien osalta selvitetään mm. kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista, masennuksen ja muun oireilun sekä elämänlaadun muutoksia kuntoutuksen ja seurannan aikana. Kuntoutujakohtaiset tiedot tutkimusta varten kerätään ryhmäjaksojen aikana ja palveluntuottajan tulee sitoutua näiden tietojen keräämiseen. Tutkimuksella arvioidaan myös, soveltuisiko tämän kehittämishankkeen mukainen toiminta osin opiskelijaterveydenhuoltoa hoitaville terveydenhuollon yksiköille ja osin Kelan vakiintuneeksi toiminnaksi. Arviointiin liittyy em. rakenteellinen tarkastelu. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ja päteviksi todettuja tai arvostettuja. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Kuntoutuskursseilla mittaukset tehdään kurssin aloitusvaiheessa, ryhmäkuntoutusjaksojen päättyessä ja seurannan yhteydessä. Tutkimuksessa käytetään lomakkeita, joilla mitataan oireita ja toimintakykyä ja niiden muutoksia. Lomakkeet ovat palveluntuottajan käytössä hankkeen alkaessa. Menetelmien käytössä tulee ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Menetelmien käyttäjillä tulee olla riittävä kokemus ja koulutus menetelmien käyttöön ja tulkintaan.

15 Tavoitelomaketta (GAS* = Goal Attainment Scale). käytetään kuntoutuksen aikana. Lomakkeen tavoiteosa täytetään kurssin alussa, tarvittaessa asetetaan uusia tavoitteita yhdessä kuntoutujan kanssa kurssin eri jaksoilla ja arviointiosio täytetään kurssin lopussa. Tavoitelomakkeen käytöstä annetaan myöhemmin tarkempaa tietoa. Palveluntuottajan työryhmällä voi olla kuntoutusprosessin tarpeisiin omia yleisesti hyväksyttyjä arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arviointitutkimus tarkentuu myöhemmin. 10. Raportointi Palveluntuottajien vuosiraportit Palveluntuottajat toimittavat annettavien ohjeiden mukaisesti vuosittain väliraportin sekä hankkeen päättyessä loppuraportin kuntoutusryhmälle sähköisesti. Väliraporttien sisältö ja teemat määritellään ennen hankkeen alkua ja niitä tarkennetaan tarpeen mukaan kuntoutushankkeen ohjausryhmässä. Loppuraportista annetaan myöhemmin tarkemmat ohjeet. Kaikki raportit tuottavat tietoa myös tutkimuksen tarpeisiin. Raportti sisältää mm. työryhmän yhdessä tekemän arvion nyt valittujen kehittämiskohteiden toteutumisesta. Lisäksi loppuraporttiin liitetään kehittämisehdotukset. Tutkimusraportit Tutkimuksessa tehdään hankkeen aikana väliraportteja ja hankkeen päätyttyä tutkimusraportti.

16

17 Liite 2. Kuntoutuksen sisältöaiheet. esimerkkejä käsiteltävistä aiheista. Voidaan keskittyä 2-3 aiheeseen ryhmän tarpeiden mukaan. Tutustuminen toisiinsa ja kuntoutukseen ja ryhmäytyminen ryhmän pelisäännöt, yhteisen työskentelyn suunnittelu. Elämänhallinta minä elämäni ratissa Hyvinvointi Kuka minä olen? Mikä minulle on tärkeää? Ihmisen perustarpeet. Tyytyväisyyden ja ilon hetkiäni. Mitä on mukava tekeminen? Mukavien tekemisten suunnittelu ja lisääminen. Mitä minulle kuuluu, kuinka voin? Oman hyvinvoinnin merkkejä Alamaissa, masennus, pelot, jännittäminen ja muut pahoinvoinnin oireet Mieliala, tunteet, uskomukset, ajatustottumukset ja toiminta Haitallisten tavoitteiden ja tottumusten tunnistaminen (muun muassa perfektionismi) Väsymys, uni ja rentoutuminen, seksuaalisuus Vapaa-ajan puuhat ja liikunta Rakentava ajattelu ja toiminta Unelmien kautta omiin tavoitteisiin. Mitä haluaisin säilyttää ja pitää ennallaan elämässäni Mistä haaveilen, minkä haluaisin muuttuvan? Miten tästä eteenpäin lyhyellä tähtäyksellä, pitkällä tähtäyksellä?: kuinka hoidan jatkossa? itseäni ja vointiani opiskelujani muuta elämääni Mitä teen itse jotta voisin paremmin ja pääsisin kohti tavoitteitani? Missä apu olisi tarpeen? Mistä ja keiltä sitä voin saada? Oma jatkosuunnitelma: Mistä oma työkalupakkisi koostuu? Arkielämän taidot Kuinka hoidan kotiani, kamppeitani, ruokailuani Kuinka hoidan asioitani (esimerkiksi terveydenhuolto, pankki, kauppa, sosiaalivirasto, oppilaitos jne)? Käytännön harjoittelua ja tietoa Arjen sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus Hallitsenko konfliktit? Olen jämäkkä. Ystävänä oleminen ja seurustelu Kuinka kysyä tai ilmaista minulle tärkeitä asioita? Avun pyytäminen ja vastaanottaminen. Rakentava palaute. Oivat opiskelutaidot Minä oppijana Mieliala, muistaminen ja keskittyminen Oman toiminnan ohjaaminen Opiskelun pulmatilanteet ja niissä selviytyminen

18 Liite 3. Esimerkkejä ryhmäjaksojen välitehtävistä Ryhmäjakojen välitehtävät voivat liittyä esimerkiksi liikuntaan harrastuksiin ruokailuun ja asumiseen pukeutumisesta, omista tarvikkeista ja laitteista huolehtimiseen hankaliin tilanteisiin ja niissä toimimiseen ilon aiheisiin ja pieniin onnistumisiin omien tunteiden ja voinnin seurantaan muiden pienten jokapäiväiseen elämään liittyvien asioiden hoitamiseen, tiedon hankintaan ja itselle ja omalle hyvinvoinnille tärkeiden asioiden selvittämiseen joidenkin opintoihin liittyvien tehtävien hoitamiseen omien asioiden hoitamiseen oppilaitoksessa, työpaikalla tai julkisissa palveluissa

19 Liite 4 Eri toimijoiden tehtävät 1. Palveluntuottajien tehtävät Hankkeeseen mukaan tuleva palveluntuottaja selvittää ennakkoon oman organisaation resurssien riittävyyden hankkeeseen osallistumisen kannalta. Hankkeen suunnittelu ja toteutus - sitoutuu kuntoutusmallin toteuttamiseen ja riittävään resurssointiin - nimeää henkilöstöstään työparin ja kurssin erityistyöntekijät - nimeää jokaiselle hankkeen kuntoutujaryhmälle ryhmänohjaajan ja omaohjaajan. - järjestää työparin työnohjauksen - huolehtii riittävästä työryhmän perehdyttämisestä hankkeeseen ja yhteistyötahoihin mikäli työryhmän jäsenet vaihtuvat - järjestää kuntoutusta toteuttavalle työparille mahdollisuuden osallistua hankkeen työkokouksiin ja koulutukseen ja mahdollisuuksien mukaan myös muulle palveluntuottajan edustajalle mahdollisuuden osallistua työkokouksiin - vastaa kuntoutuksen organisointiin liittyvistä tehtävistä - kutsuu koolle paikallisen projektiryhmän ja ohjaa sen työskentelyä - kartoittaa yhteistyössä oppilaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa kuntoutuksen toteutuksen kannalta keskeiset yhteistyötahot - organisoi ja vastaa paikallisesta tiedottamisesta opiskelijoille, heidän huoltajilleen, muulle oppilaitoksen henkilöstölle, opiskelijaterveydenhuollolle sekä muille yhteistyötahoille yhteistyössä oppilaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa - tekee yhteistyötä oppilaitosten, opiskelijahuollon sekä muiden kuntoutujien hoito- ja tukitahojen ja Kelan kanssa Tutkimukseen osallistuminen - kerää ja dokumentoi tutkimuksessa tarvittavan aineiston myöhemmin tarkentuvan tutkimussuunnitelman mukaisesti - tekee kuntoutujille tarvittavat arvioinnit ja mittaukset tämän muistion ja myöhemmin tarkentuvan tutkimussuunnitelman mukaisesti - osallistuu tutkimuksiin liittyviin kyselyihin ja haastatteluihin - hankkii mittareiden käyttöön tarvittavan koulutuksen Kuntoutusprosessi - huolehtii systemaattisesta kuntoutuksen dokumentoinnista ja tiedon keräämisestä myöhemmin sovitulla tavalla - seuraa kuntoutujien kuntoutuksen toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista - laatii kaikille kuntoutujille yksilöllisen kuntoutusselosteen Verkosto- ja yhteistyö - rakentaa hankkeeseensa nimetyn oppilaitoksen yhteyshenkilöiden ja opiskelijaterveydenhuollon sekä muiden yhteistyötahojen kanssa tarkoituksenmukaiset yhteistyökäytännöt - suunnittelee ja tukee yhteistyön kehittämistä mm. yhteistyössä paikallisen projektiryhmän kanssa - ottaa huomioon yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavat resurssit - kokoaa ja välittää palautetta yhteistyöstä - tekee yhteistyötä Kelan kanssa - tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa

20 2. Oppilaitoksen opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollontehtävät nimeää hankkeeseen yhteyshenkilön ja hänelle varahenkilön (esim. kouluterveydenhoitaja tai - lääkäri), jonka tulee voida hoitaa jäljempänä mainittuja käytännön tehtäviä Hankkeen valmisteluvaihe ja kuntoutujien valinta - etsii/seuloo aktiivisesti kuntoutukseen sopivia henkilöitä ottaen samalla huomioon kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja kuntoutusryhmien alkamisajankohdat - tarvittaessa yhteistyössä oppilaitoksen kanssa - huolehtii siitä, että hakijalla on korkeintaan 6 kuukautta vanha lääkärinlausunto B tai vastaava, kuten epikriisi, joissa on todettu hankesuunnitelman mukainen diagnoosi - auttaa tarvittaessa kuntoutushakemuksen täyttämisessä Kuntoutusprosessi ja verkostotyö - varmistaa, että kuntoutujalla on mahdollisuus tarvittaviin hoitokäynteihin ja tarvittavaan tukeen ennen kuntoutuksen alkua ja kuntoutuksen aikana sekä kuntoutuksen päätyttyä - tukee kuntoutujaa hänen tavoitteissaan kuntoutusprosessin eri vaiheissa - tekee yhteistyötä palveluntuottajan kanssa kuntoutusprosessin aikana (osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarvittaviin yhteispalavereihin) - lähettävän tahon yhdyshenkilö osallistuu paikallisen projektiryhmän toimintaan. Koulutukseen ja tutkimukseen osallistuminen - lähettävän tahon edustaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan hankkeen työkokouksiin - lähettävän tahon yhdyshenkilö tai hänen varahenkilönsä vastaavat hankkeen tutkimukseen liittyviin kyselyihin ja haastatteluihin. 3. Oppilaitoksen tehtävät -oppilaitos osallistuu hankkeen toteutukseen OPI-hankkeen ja opetushallituksen rahoittaman "Oppimisen yhteispeli" -hankkeen toteutukseen suunnitelman mukaisesti

21 4. Kelan tehtävät Kelan yleiset tehtävät - rahoittaa palveluntuottajan toteuttaman kuntoutuksen ja kehittämisen kustannukset - järjestää hankkeeseen liittyvät yhteiset työkokoukset - maksaa palveluntuottajan ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön työkokousten matkakustannukset - tiedottaa ja neuvoo kuntoutukseen hakeutumiseen ja ohjaamiseen liittyvissä asioissa. Kelan eri yksiköiden tehtävät Vakuutuspiirit - vakuutuspiirien keskitetyt yhdyshenkilöt tekevät kuntoutujien kuntoutuspäätökset - osallistuvat mahdollisuuksien mukaan työkokouksiin - osallistuvat mahdollisuuksien mukaan paikalliseen projektiryhmään. Aluekeskukset - tiedottavat ja ohjaavat vakuutuspiirejä - osallistuvat mahdollisuuksien mukaan työkokouksiin - osallistuvat tiedottamiseen sovitusti tarpeen mukaan - nimeävät yhdyshenkilön ohjausryhmään aluekeskuksesta tai vakuutuspiiristä. Kuntoutusryhmä - suunnittelee hankkeen yhdessä asiantuntijoiden kanssa - hankkii kehittämishankkeen palvelut ja tekee sopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa - neuvottelee ja koordinoi tutkimustahojen kanssa tutkimuksen liittyvistä kysymyksistä - kutsuu koolle ja vetää tutkimuksen ohjausryhmää - vastaan hankkeen toimeenpanosta - seuraa hankkeen toteutusta, kustannuksia ja tutkimusta - laatii hankkeen viestintäsuunnitelman - kehittää kuntoutuspalveluja tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella - järjestää hankkeeseen liittyvät työkokoukset. 5. Tutkijoiden tehtävät Hankkeessa mukana olevat tutkijat huolehtivat tutkimusasetelman mukaisen suunnitelman laatimisesta ja tutkimuksen etenemisestä. Tutkimuksen suunnittelu ja yhteistyö - tutkijat osallistuvat asiantuntijoina kehittämishankkeen suunnitteluun - tutkijat neuvottelevat Kelan kuntoutusryhmän ja tutkimusosaston kanssa tutkimusasetelmista, tutkimuskysymyksistä ja tutkijoiden työnjaosta - tutkijat laativat tutkimussuunnitelmat - tutkijat laativat mahdolliset tutkimuksessa hyödynnettävät lomakkeet palveluntuottajien käyttöön ja ohjaavat lomakkeiden käytössä - tutkijat osallistuvat palveluntuottajien koulutuksiin ja työkokouksiin - tutkijat tekevät yhteistyötä palveluntuottajien ja kuntoutusryhmän kanssa - tutkijat osallistuvat kuntoutusmallien kehittämiseen. Tutkimuksen toteuttaminen - tutkijat tekevät tutkimukset tutkimussuunnitelmien tai ohjausryhmässä sovittujen tutkimussuunnitelmien tarkennusten mukaisesti - tutkijat vievät tutkimussuunnitelman tarvittaessa eettisen toimikunnan käsiteltäväksi - tutkijat antavat aina tarvittaessa Kelalle ajankohtaista tutkimustietoa kehittämistyön tueksi - tutkijat noudattavat yleistä tutkimusetiikkaa ja vaitiolositoumusta.