RAKENTEISEN KIRJAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TUNNUSLUKUTYÖSSÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

1(33) RAKENTEISEN KIRJAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TUNNUSLUKUTYÖSSÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa Raportti R12A Pilottihankkeen raportti 13.1.21 Hankkeen koordinaatioryhmä Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky

2(33) Versio 1. /13.1.21/Sirkka Kukkola Tarkistettu 14.12.21/SK Tiivistelmä Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstösuunnittelun yhtenä keskeisenä lähtö- kohtana on etsiä tasapainoa henkilöstövoimavarojen riittävyyden, kustannustehokkuuden ja potilaiden laadukkaiden palvelujen välillä. Hoitohenkilökunta kokee jatkuvaa epäsuhtaa olemassa olevien resurssien ja kasvavien potilaiden odotusten suhteen. Toisaalta hoitotyön esimiehet tuovat esiin vaikeuden sopeuttaa käytössä olevat henkilöstövoimavarat peruskuntien alati niukkeneviin taloudellisiin raameihin. Ongelmien ratkaisemista edistäisi, jos olisi olemassa valtakunnallinen yleistettävissä oleva, optimaalisen henkilöstörakenteen ja -mitoituksen malli. Terveyskeskuksen rakenteisen kirjaamisen tilastointia hyödyntävä pilottihanke käynnistettiin jatkotoimenpiteenä vuosina 26 29 toteutuneelle hoitotyön kirjaamisen kehittämishankkeelle. Nk. HoiDok -, sittemmin HoiData hanke (Vsshp 27, 29) oli osa Kansallista terveyshanketta liittyen sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen toteuttamiseen eri potilasjärjestelmissä. Siinä luotiin hoitohenkilöstön, hankehallinnon ja Effica tietojärjestelmän tuottajan kanssa sähköinen, FinCC luokitukseen (Finnish Care Classification) perustuva hoitotyön kirjaamiskäytäntö. Pilottihankkeessa etsittiin hoitokertomuksen luokitellusta tiedosta indikaattoreita, joiden avulla olisi mahdollista arvioida toimintayksikön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. Siinä tarkasteltiin seitsemän hoitotyön komponentin, niiden pää- ja alaluokkien käyttöä sekä yhteyttä osaston potilasmäärään, lyhyt- ja pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien määrään, kuormitusprosenttiin ja poissaoloihin. Tulosten mukaan seitsemän yleisemmin kirjatun komponentin, niiden pää- ja alaluokkien käyttö vaihteli yksiköiden välillä. Kun tarkasteltiin olemassa olevaa vaihtelua ja muita mitoituksen tunnuslukuja yhtäaikaisesti, voitiin kuvailevan tiedon pohjalta havaita tiettyä yhdenmukaisuutta. Näyttää siltä, että perusterveydenhuollon osastohoidon optimaalisen henkilöstömitoituksen malliin tulisi ottaa mukaan ainakin kolme kirjaamisen komponenttia, niiden pää- ja alaluokkaa: potilaiden aktiviteetti, potilaiden selviytyminen ja päivittäiset toiminnot sekä toimintaa kuvaavista tunnusluvuista: lyhyt- ja pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien määrä, kuormitusprosentti ja poissaolotiedot.

3(33) SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 4 2. Tausta ja tarkoitus, tehtävän kuvaus... 5 2.1. Tausta ja tarkoitus (miksi tehtävä käynnistettiin, tarve tehtävälle)... 5 2.2. Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet... 6 2.2.1. Terveyskeskusten henkilöstömitoitusverkostossa tehdyt selvitykset... 6 2.2.2 Riihimäen seudun terveyskeskuksen hoitotyön kirjaamisen toteutumisen seurantaselvitykset vuosilta 28 ja 29... 7 2.3.1. Tehtäväalueen ja sisällön kuvaus... 9 2.3.2. Aikataulu... 9 2.3.3. Tehtävän toteutus... 9 2.3.4 Tehtävässä tehty yhteistyö...1 3. Kehittämistehtävän organisaatio...1 3.1. Henkilöstö...1 3.2. Ohjausryhmän kokoonpano ja toiminta...1 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi...11 4.1. Aktiviteettikomponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...11 4.2. Erittäminen - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...12 4.3. Selviytymisen komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...13 4.4. Ravitsemus - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...14 4.5. Aistitoiminta - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...14 4.6. Kudoseheys - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...15 4.7. Päivittäiset toiminnot - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin...16 4.8. Henkilöstömitoituksen indikaattoreiden löytäminen...17 4.9. Hankkeen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen)...19 5. Tehtävän toteutumisen arviointi...19 5.1 Ajallinen resursointi (aikataulun toteutuminen, mahdolliset poikkeamat ja syiden pohdintaa)...19 5.2. Henkilöresurssien arviointia...19 5.3. Taloudellisten resurssien arviointia...19 5.4. Käytetyt menetelmät ja niiden arviointia...2 5.5. Tehtävän tiedottaminen ja sen arviointi...2 5.6. Tehtävän yhteistyötahot ja rakenteet (verkostoitumisen arviointia)...2 6. Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet...2 7. Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle...21 Lähteet...22 LIITTEET 1-4

4(33) 1. Johdanto Terveydenhuollossa hoidettavia on tällä hetkellä ja tulee tulevaisuudessa olemaan paljon johtuen voimakkaasta vanhusväestön lisääntymisestä. Toisaalta hoitajien, erityisesti sairaanhoitajien määrä perusterveydenhuollossa on vähentymässä. Tämä yhtälö ei toimi. Henkilöstösuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että potilaiden hoidon tarpeeseen nähden meillä on käytössä riittävät määrälliset ja rakenteelliset henkilöstöresurssit. Hallituksen esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi (HE 9/21, 4) todetaan, että kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan terveydenhuollon palveluihin. Kunnan terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Lain perusteluissa täsmennetään, että henkilöstön määrään vaikuttaa muun muassa potilaiden määrä ja hoidon tarve esimerkiksi erilaisten sairauksien hoidon vaativuus. Kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteeksi on asetettu henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen (STM 28). Tämä edellyttää hyvää johtamista ja toimenpiteitä, joilla turvataan tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Toimenpideohjelman kehittämiskohdan 14 mukaan on tarkoitus laatia valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma 29-211 (STM, 29) luettelee henkilöstösuunnittelussa huomioon otettavia ja arvioitavia asioita. Näitä ovat henkilöstön määrä ja tehtävärakenne, henkilöstön pysyvyys/vaihtuvuus, ennusteet eläkkeelle siirtymisestä ja rekrytointitarve. Valtakunnallisena tavoitteena on tuottaa hoitotyön johtamisen tueksi tietojärjestelmä, johon tieto kerätään päivittäisen toiminnan ohessa ja josta voidaan tuottaa tietoa palvelujärjestelmän eri tasojen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kansallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) yhtenä neljästä osahakkeesta käynnistettiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa kehittävä hanke (VeTeHH 29). Tarkoituksena on tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten ja arviointien perustaksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten läpinäkyvyyttä, näyttöön perustuvuutta ja vertailtavuutta. Mikä on oikea henkilöstömitoitus tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaan (potilasmäärä on suuri ja hoitojakson kesto lyhyt), laadukkaaseen ja turvalliseen toimintaan (potilas-, henkilöstö- ja organisaationäkökulma), kehittämään ja edistämään hoitotyötä sekä toimintaan, joka houkuttaa kouluttautumaan hoitotyön ammatteihin ja pysymään alalla?

5(33) Perusterveydenhuollon toimintayksiköiden henkilöstömitoituksessa käytetään tällä hetkellä hyväksi pääosin toiminnan rakennetta kuvaavia tunnuslukuja kuten hoitopäivien ja hoitojaksojen määriä, toimintakykyindeksejä, työvuorokohtaisia henkilöstömääriä, potilaiden diagnoositietoja ja henkilöstön vaihtuvuus- ja poissaolotilastoja. Nämä eivät välttämättä anna riittävän kattavaa kuvaa hoitajien työstä. Tänä päivänä hoitotyön kirjaamisen kautta kertyy sähköiseen potilastietojärjestelmään yksityiskohtaista hoitoprosessin mukaista tietoa. Tämä tieto on hyödyntämättä henkilöstötarpeen arvioinneissa. 2. Tausta ja tarkoitus, tehtävän kuvaus 2.1. Tausta ja tarkoitus (miksi tehtävä käynnistettiin, tarve tehtävälle) Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä hoitotyön vastuualueen strategisina tavoitteina ovat olleet henkilöstövoimavarojen turvaaminen ja vetovoimainen terveyskeskus konseptin kehittäminen. Yhtenä keinona riittävien henkilöstövoimavarojen turvaamiseksi terveyskeskus on pitänyt yllä vuodesta 1997 lähtien kymmenen terveyskeskuksen 44-5 osaston henkilöstömitoitus- verkostoa (Kukkola, 28). Kymmenen vuoden ajalta saadut kokemukset ovat ohjanneet keskustelua mitoituksessa hyödynnettävien tunnuslukujen nykyistä tarkempaan määrittelyyn sekä osastojen hoitotyön luonnetta kuvaavien tunnuslukujen jatkokehittelyyn. Kuntayhtymän osastohoidon hoitohenkilöstö osallistui kolmivuotiseen hoitotyön kirjaamisen valtakunnalliseen hankkeeseen (Vsshp 27, 29). Se mahdollisti määrämuotoisen tiedon keruun potilaiden hoitoprosessista; tarpeiden määrittelystä, hoidon toteutuksesta ja hoidon tuloksellisuuden arvioinneista. Hoitajan tekemien asiakirjamerkintöjen kautta syntyvän tiedon yhdistäminen olemassa oleviin toimintakertomuslukuihin antaa mielestämme paremman lähtökohdan henkilöstö- voimavarojen arvioinnin pohjaksi. Kuntayhtymän hoitotyön asiantuntijaryhmä (nk. A ryhmä) on useamman vuoden ajan pohtinut ja osittain määritellyt vetovoimaisen terveyskeskuksen ominaispiirteitä. Työn tuloksena oli tarvetta laajentaa keskustelua ja etsiä yhteistyökumppaneita asian eteenpäin työstämiseksi. Yhteistyön aikaansaaminen keväällä 29 käynnistyneeseen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden- huolto 29 211 hankkeeseen(vete 29) osallistuvien kanssa oli meille luonteva ratkaisu. Johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola otti 8.5.29 yhteyttä Kuopion yliopistollisen sairaalan hallinto- ylihoitaja Merja Miettiseen selvittääkseen mahdollisuutta päästä mukaan STM:n rahoittamaan VeTe hankkeeseen. Terveyskeskus hyväksyttiin yhteistyökumppanina mukaan yhteen sen neljästä osahankkeesta: hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH 29).

6(33) 2.2. Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet 2.2.1. Terveyskeskusten henkilöstömitoitusverkostossa tehdyt selvitykset Kymmenen terveyskeskusten henkilöstömitoitusverkostossa käytössä olevat tunnusluvut ovat olleet luonteeltaan toiminnan rakennetta kuvaavia kuten osastolle perustettujen vakanssien lukumäärä, koko henkilöstö ammattinimikkeittäin, sairaansijamäärä, yöhoitajien määrä, dementia- ja katkaisu- potilaiden määrä, hoitopäivien määrä, lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien prosenttiosuus kaikista hoitopäivistä, lyhytaikaispotilaiden päättyneet hoitojaksot ja potilaiden toimintakyky (Rava-indeksi). Yhden tunnusluvun käyttö helposti vääristää todellisuutta. Siksi verkostossa on kerätty useita eri tunnuslukuja ja niistä on laskettu suhdelukuja (Kukkola 28). Tunnusluvut on pääosin tuotettu olemassa olevista tietojärjestelmistä organisaatioiden toimintakertomusta varten. Toimintayksikkö- tason tiedot on kerännyt johtava hoitaja tai ylihoitaja. Kaikki terveyskeskukset ovat osallistuneet tietojen keruuseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukkoon 1 on koottu joitain verkoston osastojen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Taulukko1 Terveyskeskusten mitoitusverkoston taustatiedot vuosilta 1997, 2, 23 ja 27. 1 terveyskeskusta eri puolelta Suomea, joissa * vuonna 1997 5 osastoa * vuonna 2 44 osastoa * vuonna 23 43 osastoa * vuonna 27 46 osastoa Keskimäärin osastoyksikön koko * vuonna 1997 34.6 ss ( vaihteluväli 26 45) * vuonna 2 35.8 ss ( vaihteluväli 2 45) * vuonna 23 34. ss ( vaihteluväli 26 45) * vuonna 27 34.4 ss ( vaihteluväli 14...87) Lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien osuus kaikista htp:stä * vuonna 1997 35.2 % ( vaihteluväli 18 68 %) * vuonna 2 34.6 % ( vaihteluväli 2 57 %) * vuonna 23 42.9 % ( vaihteluväli 18 72 %) * vuonna 27 53.5 % ( vaihteluväli 1 92 %) Liitteessä 1 esitetään kaksi yhteenvetotaulukkoa, jotka perustuvat mitoitusverkoston tietoihin. Sekä Rava indeksi että sairaansijamäärä näyttäisi antavan viitteitä yksikön henkilöstötarpeesta.

7(33) 2.2.2 Riihimäen seudun terveyskeskuksen hoitotyön kirjaamisen toteutumisen seurantaselvitykset vuosilta 28 ja 29. Riihimäen terveyskeskus osallistui vuosina 26 29 valtakunnalliseen rakenteisen kirjaamisen hankkeeseen. Hankkeen sisällä arvioitiin määrävälein uudistuksen onnistumista ja hankkeen lopussa tehtiin laaja auditointi. Kuntayhtymässä on tämän jälkeen seurattu Effica -raportoinnin kautta kirjaamisen onnistumista keräämällä ja analysoimalla vuositilastoja potilaille kirjatuista hoitotyön tarpeista, toteutuksista ja tuloksista. Taulukossa 2 esitetään hoitoprosessien eri vaiheiden kirjausten lukumäärät absoluuttisina lukuina vuosina 28 ja 29. Taulukko 2 Hoitokertomuksen kirjausmerkintöjen lukumäärä vuosina 28, 29 v. 28 v. 29 Tarpeiden lukumäärä 28873 218263 Toteutusten lukumäärä 88783 86712 Terveydentila-arvioiden lkm 22715 2651 Yhteensä 32371 331476 Potilaiden lkm / tarve * 833 813 Potilaiden lkm / toteutus ** 893 862 Potilaiden lkm / terveydent.arvio*** 9 867 Hoidettujen potilaiden lkm /vuosi 938 858 * selite = mittari kertoo, kuinka monelle potilaalle on kirjattu tarpeita ** selite = mittari kertoo, kuinka monelle potilaalle oli kirjattu toteutusta *** selite = mittari kertoo, kuinka monelle potilaalle oli kirjattu arviot Hoitotyön toteutuksen kirjauksia vuonna 29 tehtiin lukumääräisesti eniten potilaiden puhtaudesta huolehtimisen ja peseytymisen alaluokkiin, toiseksi eniten lääkehoitoa kuvaaviin alaluokkiin ja kolmanneksi eniten potilaiden aktiviteettia kuvaaviin alaluokkiin(ks. tarkemmin kuvio 1).

8(33) Kuvio 1 Hoitotyön yleisimmin käytetyt (>15 merkintää) toimintoluokituksen alaluokat vuonna 29 Haava-alueiden/haavan hoito Ihon kunnon seuranta Psyykkisen tilan seuranta Puhtaudesta huolehtiminen Peseytymisessä avustaminen Lääkkeen antaminen Lääke suun kautta Potilaan selviytymiskyvyn arv. Virtsaamisen seuranta Aktiviteetin seuranta Aktiviteettia edist.toiminta Toiminnallinen kuntoutus Liikeharjoitusten toteuttamien Uni- ja valvetilan seuranta 1852 1556 1566 1542 22 1732 1956 392 528 6275 845 9386 12785 13737 2 4 6 8 1 12 14 16 Kuviossa 2 esitetään säärihaavan, painehaavan ja ihottuman tarpeiden kirjauksia ja hoidon toteutusmerkintöjä. Osastojen välinen vaihtelu valitulla hoitotyön alueella on suurta. Hausjärven ja Lopen osastoilla merkintöjä on runsaasti kun taas Riihimäen osastoilla 1 ja 2 niukalti. Onko kyse siitä, että Riihimäen osastot hoitavat potilaita niin, että ihon rikkoutumisia ei synny vai siitä, että ihonhoitoa ei kirjata? 6 5 4 Kuvio 2 Painehaavan, säärihaavan ja ihottuman tarveluokituksten käyttö ja haavan hoidon toteumamerkinnät osastoittain vuonna 29 Haava-alueiden/haavan hoito Ihottuma Säärihaava Painehaava 3 2 1 2.3. Tehtävän Hausjärven tarkempi osasto kuvaus Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3

9(33) 2.3.1. Tehtäväalueen ja sisällön kuvaus Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän pilottihankkeessa etsittiin hoitotyön luokitellun tiedon kautta indikaattoreita, joiden avulla olisi mahdollista arvioida yksikön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. Pilottihankkeen erityistavoitteena oli 1. selvittää aktiviteettikomponentin toteutukseen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, poissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin. 2. selvittää selviytyminen - komponentin 3. selvittää aistitoiminta komponentin 4. selvittää päivittäiset toiminnot komponentin 5. selvittää kudoseheys komponentin 6. selvittää ravitsemus komponentin 7. selvittää erittäminen komponentin em. toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin poissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnus- lukuihin. 2.3.2. Aikataulu Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta hanke käynnistyi työkokouksella 5.6.29 Kuopiossa. Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän pilottihankeen koordinaatioryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 12.8.29. Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa pilottihanke päätettiin toteuttaa 1.9.29 3.9.21 välisenä aikana. Tarkempi hankesuunnitelma esitetään raportin liitteessä 2. 2.3.3. Tehtävän toteutus Johtajaylilääkärille jätettiin tilastojen käyttöön oikeuttava lupahakemus 8.1.29 ja lupa myönnettiin 3.4.21 (liite 3). Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa poimittiin Effica potilaskertomuksesta komponenttien (7) toteumatiedot maalis elokuulta 29 (6kk). Tiedot analysoitiin ja niistä laadittiin yhteenveto (Tuovinen 21a, SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 21-4-3_Analyysi1_Riihimäki_RTuovinen). Hankkeen yhdyshenkilö Salme Anttila irrotettiin omasta esimiestehtävästään tukemaan ja opastamaan kirjausten tekemistä viidellä osastolla marras joulukuussa 29 (SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 21-12-14_Raportti rakenteinen kirjaaminen_anttila).

1(33) Hankkeen toisessa vaiheessa poimittiin varsinainen hankeaineisto ajanjaksolta 1.9.29-28.2.21. Tiedot kerättiin olemassa olevista sähköisistä järjestelmistä (Effica, Populus, Titania). Tiedot analysoitiin ja niistä laadittiin yhteenveto (Tuovinen 21b, SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 21-5-4_Analyysi2_Riihimäki_RTuovinen). Aineistoa tarkasteltiin laskemalla absoluuttisia lukumääriä, keskiarvo- ja keskihajontalukuja, minimum- ja maximum arvoja.erojen testaamiseen käytettiin ei parametristä Kruskall Wallisin testiä (p<,5), koska muuttujat eivät olleet normaalijakautuneita. 2.3.4 Tehtävässä tehty yhteistyö Yhteistyö Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Iisalmen terveyskeskuksen kanssa käynnistyi 12.3.21. Siellä yhteyshenkilönä on toiminut ylihoitaja Terttu Korhonen, (terttu.korhonen@ys-yty.fi, puh. 44 796225). Videoneuvottelussa (7.5.21) sovimme perusterveydenhuollon puolelta kerättävistä henkilöstöhallinnon tunnusluvuista. 3. Kehittämistehtävän organisaatio 3.1. Henkilöstö Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä pilottihankkeeseen osallistuivat kaikki terveyskeskussairaalan osastohoidon yksiköt. Hoito- ja avustavaa henkilöstöä (pl lääkärit, fysioterapeutit) sairaalan tulosalueella on yhteensä 118 henkilöä. Pilottihankkeen yhteyshenkilöt ja heidän arvioitu työpanoksensa: Vastuuhenkilö: jyh Sirkka Kukkola,.5 ht/kk, 8 t /kk Yhteyshenkilöt: oh Niina Kivelä, 2.25 ht /kk, 28 t /kk oh Salme Anttila, 1 ht /kk, 12 t /kk Sihteerityö:.25 ht / kk Tilastotyö: projektisuunnittelija Raija Tuovinen.75 ht /kk Kehittämistehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 4.5 ht /kk 3.2. Ohjausryhmän kokoonpano ja toiminta Veto pilottihankkeen koordinaatioryhmän muodostivat hankkeeseen osallistuvien yksiköiden esimiehet sekä yhtymän ylihoitajat. Tarvittaessa erillisestä kutsusta oli paikalla atk-yksikön Effica - järjestelmän pääkäyttäjä. Koordinaatioryhmä nimettiin 12.8.29. Siihen kutsuttiin ylihoitaja Auli Anttila, avoterveydenhuollon tulosalue osastonhoitaja Salme Anttila, Hausjärven osastohoito osastonhoitaja Seija Aro, Lopen osastohoito

11(33) osastonhoitaja Anneli Heinäaro, Riihimäen muistisairaiden tutkimus- ja hoito-osasto osastonhoitaja Niina Kivelä, Riihimäen akuuttihoidon osasto johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola, yleishallinto osastonhoitaja, va Tiina Nurmela (maaliskuuhun 21 asti), osastonhoitaja Sanna Puolakka kuntoutushoidon osasto ylihoitaja, va Tarja Sainio, sairaalan tulosalue (huhtikuuhun 21 asti) Veto pilottihankkeen koordinaatioryhmän puheenjohtajana on toiminut Sirkka Kukkola ja sihteerinä Salme Anttila. Koordinaatioryhmä on pitänyt 1 kokousta, joista on laadittu muistiot. Ne on lähetty tiedoksi valtakunnallisen hankkeen projektipäällikölle. Kokouksissa on käsitelty seuraavia aiheita: pilottihankkeen hanke- ja julkaisusuunnitelman laadinta, pilotti- hankkeen tunnuslukujen määrittely ja niiden kerääminen sähköisistä järjestelmistä, ehdotuksen laatiminen perusterveyden- huollon henkilöstöhallinnon tunnusluvuista hankehallinnolle, yhdessä sovittujen tunnuslukujen kerääminen, kirjaamisen auditoinnin ja koulutuksen suunnittelu marras joulukuussa 29 ja hankkeen raportointi. 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1. Aktiviteettikomponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Pilottihankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää aktiviteettikomponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, poissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin. Aktiviteettikomponentin lisäksi sen eri pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seurantajakson aikana 28 (edellinen seurantajakso 22) eli kirjaamisessa oli käytetty kuutta uutta otsaketta aiemmin hyödynnettyjen otsakkeiden lisäksi (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen oli valituista seitsemästä komponenteista määrällisesti toiseksi eniten käytetty. Merkinnät olivat lisääntyneet edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. Kyseinen komponentti sisältää aktiviteettia edistävinä toimintoina toiminnallisen kuntoutuksen, liikeharjoitusten toteuttamisen sekä uni- ja valve- tilan seurannan. Kaikki ovat keskeisiä asioita terveyskeskussairaalan osastojen hoitotyössä. Aktiviteetin otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa (ks. tarkemmin sivu 19, kuvio 9 ja 1). Lopen potilasosasto ja Riihimäen osasto 3 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin. Riihimäen osasto 1 oli kirjannut vähiten. Lopen osastolla oli kyseisenä tarkastelujaksona muihin osastoihin verrattuna lyhytaikaishoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä suurin, kuormitusprosentti pienin ja sairauspoissaoloja hoitajilla vähiten. Vastaavasti Riihimäen osasto 1 tuotti hoitopäiviä eniten ja

12(33) kuormitusprosentti oli 99, 5 %. Aktiviteettia kuvaavien kirjausten, lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrän, kuormitusprosentin ja hoitajien poissaolojen määrän voi olettaa olevan yhteydessä henkilöstötarpeeseen. 4.2. Erittäminen - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Pilottihankkeen toisena tavoitteena oli selvittää erittämisen komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, poissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin Erittämisen komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta- jakson aikana 51 (edellinen seurantajakso 46) eli kirjaamiseen on tullut viisi uutta otsaketta (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen on valituista seitsemästä komponentista määrällisesti neljänneksi eniten käytetty. Kyseinen komponentti kuvaa virtsaamisen ja suoliston toiminnan seurantaa sekä potilaiden pahoinvoinnin tai oksentamisen huomiointia. Erittämisen otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa. Lopen potilasosasto ja Riihimäen osasto 3 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin. Riihimäen osasto 1 oli kirjannut vähiten. Tarkastelujaksolla Riihimäen osasto 1:llä oli pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien osuus suuri. Olettaisi, että tällöin myös erittämiseen liittyviä kirjauksia tehtäisiin runsaasti. Näin ei kuitenkaan ollut. Kuvio 3 Erittämisen komponentin ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrän keskiarvot osastoittain, tarkastelujaksolla 1.9.29-28.2.21 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm 122 Erittäminen Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2

13(33) Erittämistä kuvaavien luokkien kirjaukset näyttäisi olevan yhteydessä lyhytaikaispotilaiden hoito- päivien lukumäärään (ks. kuvio 3). Mitä enemmän lyhytaikaispotilaiden hoitopäiviä, sitä enemmän myös erittämisen komponenttia on käytetty. 4.3. Selviytymisen komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Selviytymisen komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta jakson aikana 3 (edellinen seurantajakso 37) eli kirjaamisen otsakkeet olivat vähentyneet seitsemällä (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen on valituista seitsemästä komponentista määrällisesti toiseksi vähiten käytetty, mikä sinänsä on yllättävä tieto. Kyseinen komponentti kuvaa potilaiden selviytymisen tukemista ja selviytymiskyvyn arviointia. Selviytyminen otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa. Lopen potilasosasto ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin, Hausjärven osasto vähiten. Tarkastelujaksolla Lopen osastolla oli muihin osastoihin verrattuna lyhytaikaishoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä suurin, kuormitusprosentti alhainen ja poissaoloja hoitajilla vähiten. Riihimäen osasto 2:lla oli lyhytaikaispotilaiden osuus kaikista hoitopäivistä suuri. Hausjärven osastolla oli asiakasmäärä, hoitopäivien kokonaismäärä ja kuormitusprosentti pienin, mutta poissaoloja paljon muihin osastoihin verrattuna (kuvio 4). Selviytymistä kuvaavien kirjausten ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrän, voisi olettaa olevan yhteydessä henkilöstötarpeeseen. Kuvio 4 Selviytyminen - komponentin ja tunnusluvun keskiarvot, tarkastelujaksolla 1.9.29-28.2.21 5 9 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm 176 Selviytyminen 8 7 6 5 4 3 2 1 Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3

14(33) 4.4. Ravitsemus - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Ravitsemus komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta jakson aikana 48 (edellinen seurantajakso 51) eli kirjaamisen otsakkeet olivat kolmella vähentyneet (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen on seitsemästä komponentista määrällisesti kolmanneksi vähiten käytetty. Kyseinen komponentti kuvaa potilaiden ravinnon saannin turvaamista, ravitsemustilan seurantaa ja ravitsemuskartoituksen tekemistä. Ravitsemuksen otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa. Lopen potilas- osasto ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin, Riihimäen osasto 1 vähiten. Tarkastelujaksolla Lopen osastolla oli muihin osastoihin verrattuna asiakasmäärä suurin, lyhytaikaishoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä suurin, kuormitusprosentti alhainen ja poissaoloja hoitajilla vähiten. Riihimäen osasto 2:lla oli lyhytaikaispotilaiden osuus kaikista hoitopäivistä suuri. Riihimäen osastolla 1 oli pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien määrä suurin (kuvio 5). Mitä enemmän lyhytaikaispotilaiden hoitopäiviä, sitä enemmän myös ravitsemus- komponenttia on käytetty. Kuvio 5 Ravitsemuskomponentin ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrän keskiarvot osastoittain, tarkastelujaksolla 1.9.29-28.2.21 5 45 4 35 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm 1242 Ravitsemus 7 6 5 3 25 2 15 1 5 Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 4 3 2 1 4.5. Aistitoiminta - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Aistitoiminnan komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta jakson aikana 36 (edellinen seurantajakso 35) eli kirjaamisen otsakkeita oli sama määrä (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen oli seitsemästä komponentista vähiten käytetty. Kyseiseen komponenttiin kuluu potilaiden kivun seuranta. Onko niin, että hoitaja antaa potilaalle

15(33) lääkkeen (vrt. sivu 8, kuvio 1) ja kirjaa sen huolellisesti, mutta ei arvioi/kirjaa syitä lääkkeen antamiselle. Perustelu lääkkeen antamiselle jää siis kirjaamatta. Aistitoimintojen otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa. Lopen potilas- osasto ja Riihimäen osasto 2 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihinkin, Hausjärven osasto vähiten. Tarkastelujaksolla Lopen osastolla oli muihin osastoihin verrattuna lyhytaikais- potilailla hoitopäiviä eniten, kuormitusprosentti alhainen ja poissaoloja hoitajilla vähiten. Riihimäen osasto 2:lla oli lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrä suuri (kuvio 6). Aistitoimintoja kuvaavilla kirjauksilla ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrällä ei näyttäisi olevan paljonkaan toistensa kanssa tekemistä. Kuvio 6 Aistitoimintojen komponentin ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrän keskiarvot osastoittain, tarkastelujaksola 1.9.29-28.2.21 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm 151 Aistitoiminta Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 4 35 3 25 2 15 1 5 4.6. Kudoseheys - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Kudoseheyden komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta jakson aikana 51 (edellinen seurantajakso 42) eli kirjaamisen otsakkeet olivat lisääntyneet yhdeksällä uudella otsakkeella (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen on seitsemästä komponentista määrällisesti kolmanneksi eniten käytetty. Kyseiseen komponenttiin kuluu potilaiden haavojen ja ihon hoito ja seuranta. Kudoseheyden otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa ja se on lisääntynyt ensimmäiseen tarkkailujaksoon verrattuna. Riihimäen osasto 3 ja Lopen osasto olivat kirjanneet muita

16(33) osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin. Hoitopäivien yhteismäärä ja kuormitusprosentti oli korkeita Riihimäen osastolla 3. Lopen osastolla oli muihin osastoihin verrattuna lyhyt- aikaishoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä suurin, kuormitusprosentti alhainen ja poissaoloja hoitajilla vähiten. Kudoseheyttä kuvaavien kirjausten ja muiden valittujen tunnuslukujen keskiarvoilla ei näyttäisi olevan paljonkaan toistensa kanssa tekemistä (ks. kuvio 7). Kuvio 7 Kudoseheyden komponentin ja valittujen tunnuslukujen keskiarvot osastoittain, tarkastelujaksolla 1.9.29, - 28.2.21 6 5 4 3 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm Kuormitusprosentti Pitkäaikaispotilaiden hoitopvlkm 1541 Kudoseheys 2 1 Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 4.7. Päivittäiset toiminnot - komponentin kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja sen yhteys valittuihin tunnuslukuihin Päivittäisten toimintojen komponentin lisäksi sen erilaisia pää- ja alaluokkia oli valittu jälkimmäisen seuranta jakson aikana 26 (edellinen seurantajakso 24) eli kirjaamisen otsakkeet olivat pysyneet lähes samana (Tuovinen 21b). Tämä komponentti pää- ja alaluokkineen oli seitsemästä komponentista määrällisesti eniten käytetty. Kyseiseen komponenttiin kuluvat potilaiden puhtaudesta, ruokailusta, WC- ja muista perustoiminnoista huolehtiminen. Päivittäisten toimintojen otsakkeiden valinnassa esiintyi osastojen välillä runsaasti hajontaa. Hausjärven osasto ja Riihimäen osasto1 olivat kirjanneet muita osastoja ahkerammin näihin otsakkeisiin. Hausjärven osastolla oli asiakasmäärä, hoitopäivien kokonaismäärä ja kuormitusprosentti pienin, mutta poissaoloja hoitajilla paljon. Riihimäen osastolla 1 oli pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien määrä suurin. Päivittäisiä toimintoja kuvaavien kirjausten, hoitopäivien määrän, kuormitusprosentin ja hoitajien poissaolojen määrän voisi olettaa olevan yhteydessä henkilöstön mitoittamiseen.

17(33) 4.8. Henkilöstömitoituksen indikaattoreiden löytäminen Edellä on kuvattu ennalta valittujen seitsemän yksittäisen komponentin ja niiden pää- ja alaluokkien esiintyvyyttä hoitokertomuksessa ja verrattu kunkin komponentin keskiarvolukuja valittuihin muihin tunnuslukuihin. Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa pilottihankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli etsiä ja löytää hoitotyön luokitellun tiedon kautta indikaattoreita, joiden avulla olisi ollut mahdollista arvioida yksikön henkilöstövoima- varojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. Yksittäisen komponentin käyttö ei vielä anna riittävää pohjaa mitoituksen arvioinnille. Indikaattorilla tässä ymmärrettiin kahden tai useamman tunnusluvun yhdistelmälukua. Kuvio 8 Kahden toiminnon ja osaston tuunusluvun keskiarvot tarkastelujaksolla 1.3.29-31.8.29 6 12 5 4 3 Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm Aktiviteettia edistävä toiminta Potilaan selviytymiskyvyn arviointi Kuormitusprosentti 1 8 6 2 4 1 2 Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 Kuvioiden 8,9,1 mukaan eri tarkastelujaksoilta voidaan havaita, että aktiviteettia ja potilaan selviytymistä edistävien komponenttien ja niiden alaluokkien sekä lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien, pitkäaikaispotilaiden hoitopäivien lukumäärällä ja kuormitusprosentilla näyttäisi olevan yhteyttä. Hausjärven osastolla kirjataan vähiten potilaan aktiviteettia edistävää toimintaa ja potilaan selviytymistä. Siellä oli paljon pitkäaikaispotilaiden hoitopäiviä ja korkein kuormitusprosentti. Lopen osaston tilanne on vastakkainen: kaikki tunnusluvut osoittavat aktiivista potilaiden toimintakyvyn edistämistä ja selviytymisen tukemista. Voidaan olettaa, että kyseisen osaston henkilöstön mitoituksen tulisi olla valittujen tunnuslukujen perusteella erilainen kuin muilla osastoilla.

18(33) Kuvio 9 Kahden toiminnon ja osaston tunnusluvun keskiarvot tarkastelujaksolla 1.3.29-31.8.29 625 6 575 55 525 5 475 45 425 4 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Kuormitusprosentti Pitkäaikaispotilaiden hoitopvlkm 1 Aktiviteetti 176 Selviytyminen Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuvio 1 Kahden komponentin ja yhden tunnusluvun keskiarvot, tarkastelujaksolla 1.9.29-28.2.21 7 5 6 5 4 3 2 1 1 Aktiviteetti 176 Selviytyminen Lyhytaikaispotilaiden hoitopvlkm Hausjärven osasto Lopen osasto Rmk osasto 1 Rmk osasto 2 Rmk osasto 3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensinnäkin tulosten mukaan seitsemän komponentin sekä niiden pääja alaluokan käytön useus vaihteli. Eniten hoitajat olivat valinneet päivittäisiin toimintoihin ja aktiviteetteihin liittyviä luokituksia ja vähiten aistitoimintoihin ja selviytymistä kuvaavia luokituksia. Toiseksi osastojen välillä esiintyi suurta vaihtelua. Seitsemästä komponentista kuudessa Lopen potilasosasto oli kirjannut eniten.

19(33) Kolmas tärkeä asia liittyy henkilöstön määrän arviointiin. Henkilöstömitoituksen indikaattoreiksi voisi tulosten perusteella ajatella potilaiden aktiviteettia, selviytymistä ja päivittäisiä toimintoja kuvaavia luokituksia ja muiden muuttujien ryhmästä pitkäaikaispotilaiden ja lyhytaikaispotilaiden hoitopäivien määrää, kuormitusprosenttia sekä hoitajien poissaolopäivien määrää. 4.9. Hankkeen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen) Saadut tulokset ovat suuntaa antavia ja perustuvat pieneen aineistoon. Siitä huolimatta tulos joiltain osin tukee aiemmin mitoitusverkostossa saatua mielikuvaa. Osaston lyhytaikaisten potilaiden hoitopäivämäärällä ja kuormitusprosentilla näytti olleen merkitystä. Tämä pilotti nostaa keskusteluun muutaman kirjaamisen kautta nousevan uuden hoitoprosessitekijän. Jatkossa olisi hyvä kerätä suurempi aineisto ja rakentaa niiden tulosten pohjalta ehdollinen malli. Se voitaisiin toteuttaa sähköisenä sovelluksena ja toimivuutta alkuun testata mutamassa organisaatiossa. Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen pilottihankkeen aikana kirjaamista on yhdenmukaistettu ja yhtenäistetty. Henkilöstölle on järjestetty hoitotyön prosessiin liittyvää koulutusta. Samanaikaisesti potilaskirjojen laatimista ja säilyttämistä koskeva ohjeistus on kuntayhtymässä päivitetty. 5. Tehtävän toteutumisen arviointi 5.1 Ajallinen resursointi (aikataulun toteutuminen, mahdolliset poikkeamat ja syiden pohdintaa) Pilottihankkeelle laaditussa aikataulussa on pysytty. Tietojen kerääminen ja niiden analysointi toteutui suunnitellusti 5.2. Henkilöresurssien arviointia Pilottihanke oli luonteeltaan tiedon keräämis- ja analysointihanke. Varsinainen hoitotyön kirjaamisen kehittämistyö toteutettiin aiemmin, vuosina 26 29. Koko henkilöstön mukana olo ei ollut tarpeellista. Koordinaatioryhmä ja hankkeelle nimetyt kolme vastuu/yhdyshenkilöä veivät sovitut toimenpiteet läpi normaalin työn ohella. Kirjaamisen auditointia ja ohjeistuksen laadintaa varten toinen hankeen yhdyshenkilöistä irrotettiin omasta työstään kuukauden ajaksi. Apua saatiin myös VeTe hankkeen projektipäälliköltä ja projektisuunnittelijalta. 5.3. Taloudellisten resurssien arviointia Rahoituksen osalta vuoden 29 ja 21 erittelyt esitetään liitteessä 4. Yhteenvedon mukaan vuonna 29 menoja kertyi yhteensä 4 268, 86 euroa ja vuonna 21 yhteensä 12 227, 31 euroa. Hankkeeseen kului

2(33) yhteensä 16 496,17 euroa. Terveyskeskus ei ollut mukana hakemassa Kaste hankerahoitusta. Hanke oli kokonaisuudessaan omarahoitteinen. 5.4. Käytetyt menetelmät ja niiden arviointia Pilotti oli luonteeltaan olemassa olevaa tietoa hyödyntävä. Tavoitteena oli edetä kuvailevan tiedon lisäksi tilastollisten monimuuttujamallien käyttöön. Aineiston koko ei tähän kuitenkaan mitenkään riittänyt. Tiedoista laskettiin absoluuttisia lukumääriä, keskiarvo- ja hajontalukuja. Sen sijaan esimerkiksi ristiintaulukointeihin aika ei riittänyt. 5.5. Tehtävän tiedottaminen ja sen arviointi Riihimäen pilottihankkeen esittelysivu esitettiin VeTeHH hankkeen internetsivustolla. Lisäksi hankkeesta on informoitu yksiköiden henkilökuntaa, yhtymän hoitotyön esimiehiä, johtoryhmää ja päättäjiä. Kanta- Hämeen hoitotyön verkostossa on asiasta keskusteltu. Valtakunnallisesti pilotti- hankkeen tavoitteita on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön hoitotyön kehittämisen ohjausryhmässä 17.2.21 sekä valtakunnallisilla terveyskeskuksen johdon neuvottelupäivillä 12.2.21. Pilottihanke on saanut laajasti huomiota osin varmastikin sen tärkeäksi koetun sisällön takia. 5.6. Tehtävän yhteistyötahot ja rakenteet (verkostoitumisen arviointia) Pilottihankkeen osallisuus VeTeHH hankkeeseen on mahdollistanut verkostoitumisen yliopistosairaaloiden hoitotyön yksiköihin. Yhteistyö on ollut mielenkiintoista ja vahvistanut näkemystä hoitotyön yhteisten hallinnollisten järjestelmien rakentamisen tarpeellisuudesta. Valitettavasti perusterveyden yksiköistä vain yksi terveyskeskuskuntayhtymä on mukana näin mittavassa ja laajassa valtakunnallisesti merkittävässä hankkeessa. 6. Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Pilottihankkeen yksi merkittävä vaikutus oli se, että hoitotyön rakenteisen kirjaamisen nyky- tilannetta arvioitiin ja se synnytti vilkkaan keskustelun toimintatapojen ja kirjaamisen yhtenäistämisestä (Anttila 21). Kehittämisalueiksi nousivat seuraavat asiat: 1) taustatietoihin hoitoon tulon syyn kirjaaminen, 2) tiivistelmä lehden sisällön uudelleen pohtiminen, 3) hoitoprosessin kokonaisuuden ymmärtäminen, pilkotusta hoitokertomuksesta pois oppiminen, 4) tarpeisiin vastaaminen tärkeää, 5) teknisten pulmien ratkaiseminen, esim. näytön koko, monivalinnan käyttö, 6) hoitotyön yhteenvedon sisällön pohdinta, 7) hoitokertomuksen päättäminen hoitojakson päättyessä, 8) pitkäaikaispotilaan hoitotyön päivittäinen kirjaaminen, 9) viikonlopun aikaisen hoitotyön kirjaaminen resurssien ollessa pienemmät.

21(33) 7. Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Hoitotyön kirjaamisen laadun varmistamiseksi henkilöstölle on turvattava jatkuva rakenteisen kirjaamisen koulutus. Siinä tulee erityisryhmänä huomioida kymmenen vuotta tai sitä aiemmin peruskoulutuksensa hankkineet hoitajat ja määräaikaiset työntekijät. Hoitotyön prosessissa tapahtuvien päätösten tekemiseen ja niiden perusteluihin on jatkossa kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota. Käytössä olevien komponenttien havaittu suuri vaihtelu kertoo päätöksenteon vaikeudesta. Valitaan nyt joku, kun pitää näin tehdä! Hoidon tarpeiden määrittely ja niiden keskinäisen tärkeyden ymmärtäminen osoittautui myös puutteelliseksi. Tarpeita kirjataan vähemmän kuin toteutusta. Tämä voi johtua määräaikaisten hoitajien tavasta kirjata vain toteutusta tai vakinaisen henkilöstön puutteellisesta hoitoprosessin hallinnasta. Hoitotyön kirjaamisen ohjeistusta on pilotin aikana tarkennettu ja lisätty. Ohjekansio asiaa varten parantaa oleellisesti sovelluksen monipuolista käyttöä ja tiedon löydettävyyttä. Tulevaisuutta ajatellen Riihimäen terveyskeskuksen pilotti nosti esiin joitakin ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi: 1. Hoitajien päätöksenteon jämäköittämiseksi tulisi hoitoprosessiin ottaa mukaan uusi elementti. Kutsuttakoon sitä vaikka johtopäätös- tai hoitotyön diagnoosi -osioksi. Tässä voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kansallisia tai kansainvälisiä hoitotyön luokituksia. 2. Hoitoprosessin mukaisen kirjaamista tulee edelleen kehittää. Hoitajan päätöksentekoa tukemaan tarvitaan sähköinen päätöksentulijärjestelmä. Esimerkiksi tietyn tarpeen määriteltyään hoitaja voi valita sovelluksen tarjoamista vaihtoehtoisista sen/ne auttamismenetelmistä, jotka parhaiten vastaavat todettuun tarpeeseen. 3. Kolmas jatkotoimenpide liittyy optimaalisen henkilöstömitoitusmallin kehittelyyn. Hoitotyön johtajat hyötyisivät sellaisesta sähköisestä sovelluksesta, jolla tiettyjen tunnuslukujen avulla voidaan arvioida erityyppisten yksiköiden henkilöstötarvetta. Mallin rakentaminen edellyttää suuremman tilastoaineiston keräämistä ja pidemmälle menevää tilastollista analyysiä. Liitteet Liite 1 Mitoitusverkoston taulukko ja kuvio. Liite 2 Pilottihankkeen hankesuunnitelma ja aikataulu Liite 3 Lupa henkilöstövoimavarojen hallintaprojektin vaatimien tilastojen käyttöön ( JM/SR, 3.4.21) Liite 4 Hankeen menoerittelyt vuodelta 29 ja 21 (pääkirjanpitäjä Auli Salo, 28.9.21)

22(33) Lähteet Anttila S. (21) Hoitokertomuskoulutus osastoilla RMK; HJ ja Loppi, Vetopilottiin liittyen 9.11.29 2.12.29. Raportti 18.1.21. (SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 29-12- 14_Raportti rakenteinen kirjaaminen_anttila) Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseski. http://217.71.145.2/tripviewer/temp/tunniste_he_9_21fi.html.23.6.21. Karvonen K. & Saksala E. (29) Vetovoimainen Lopen koti- ja osastohoito. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Kehittämistehtävän raportti. HAMK, Hämeenlinna. Kivelä N., Anttila S., Kukkola S.(21) Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen ja sen hyödyntäminen hoitotyön henkilöstösuunnittelussa. Artikkeli on jätetty arvioitavaksi 8.6.21. Koponen l. & Hopia H. (28) Vetovoimainen terveydenhuolto. Hoitotyön vuosikirja. Sairaan- hoitajaliitto. Kukkola S. (28) Terveyskeskusten osastohoito muutoksessa. Terveys ja talous 28:8:7-72. Sosiaali - ja terveysministeriö (28). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämis- ohjelma. Kaste ohjelma 28 211. Sosiaali - ja terveysministeriön selvityksiä 28:6. Helsinki 28. Sosiaali - ja terveysministeriö (29) Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 29-211. Sosiaali - ja terveysministeriön julkaisuja 29:18. Helsinki 29. Tuovinen R.(21a) Riihimäki aineiston yhteenveto eri komponenttien ja pää- ja alaluokiien suhteen sekä osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella. Sähköinen tiedosto, lähetetty 27.1.21. (SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 21-4-3_Analyysi1_Riihimäki_RTuovinen) Tuovinen R.(21b) Riihimäki aineiston yhteenveto eri komponenttien ja pää- ja alaluokiien suhteen sekä osastojen väliset erot tunnuslukujen perusteella. Sähköinen tiedosto, lähetetty 1.5.21. (SharePoint: VeTeHH-Pilotit ja interventiot -> Pilotti 11 -> 21-5-4_Analyysi2_Riihimäki_RTuovinen) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (27) Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke (HoiDok - hanke) loppuraportti 15.3.27. Internet: http://www.vsshp.fi, 2.6.28. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (29) Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot hankkeen (HoiData-hanke) loppuraportti 9.12.29. Internet: http://www.vsshp.fi, 9.12.29. VeTe (29) Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 29-211 hanke. Internet: http://www.vete.fi, 3.11.29. VeteHH (29) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta hanke. Internet: http://www.vete.fi, 3.11.29.

23(33) Liite 1 Terveyskeskusosastojen (N=3) henkilöstömitoitus toimintakykymittarin (RAVA) mukaan eriteltynä RAVA -indeksi Koko henkilöstö/ss Hoito- ja avustava hk/ss Hoitohenkilöstö/ss 2.5-2.9,85,8,64 3. - 3.5,77,73,6 3.6-4.,74,72,59 1,9,8,7,6,5,4,3,2 Kuvio 1 Terveyskeskusosastojen henkilöstömitoitus sairaansijojen mukaan eriteltynä v. 27,93,89,76,72,69,67,58,56,85,78,71,68 45 tai yli 4-44 35-39 3-34 25-29 alle 25,64,65,6,59,54,52,1 koko henkilökunta/ss hoito- ja avustavahk/ss hoitohenkilökunta/ss

24(33) Liite 2 HOITOTYÖN KIRJATUN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KOHDENTAMISESSA VETO-HANKEKUVAUS I TAUSTAA Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän henkilöstöstrategiaan ja henkilöstöpoliittiseen toimintaohjelmaan vuoteen 21 (yh 11.5.25) tavoitteiksi on kirjattu henkilöstövoimavarojen turvaaminen, henkilöstösuunnittelun kehittäminen erityisesti henkilöstötarpeiden arvioinnin osalta sekä päätöksenteon pohjautuminen aikaisempaa enemmän tutkittuun näyttöön perustuvaan tietoon. Tavoitteiden toteuduttua kuntayhtymän henkilöstömitoitusten oletetaan olevan hyvällä tasolla. Lisäksi ky:n yksiköissä on olemassa tasapaino palvelujen määrällisen tavoitetason saavuttamisen ja henkilökunnan määrän välillä. Nykyisin kuntayhtymän henkilöstösuunnittelu perustuu yksiköiden tekemiin arvioihin tulevasta palvelutarpeesta. Siihen vaikuttavat myös tiedossa olevat muutokset palvelurakenteessa ja kuntien taloustilanteet. Suunnittelussa hyödynnetään toimintatilastoja, valtakunnallisia mitoitussuosituksia ja muiden vastaavien organisaatioiden tilastotietoja. Henkilöstösuunnittelussa tulisi edellä mainittujen tunnuslukujen ohella ottaa aikaisempaa enemmän huomioon myös kunkin yksikön hoitotyön luonne ja toimintaympäristön luomat edellytykset. Suorite- ja mitoitusluvut eivät sinällään anna riittävän kattavaa kuvaa siitä, millä henkilöstöpanoksella palvelua on tarkoituksenmukaista tuottaa. II HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA PILOTTIHANKKEEN KUVAUS Erityistavoitteena on Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä osallistuu valtakunnalliseen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta-hankkeeseen, jonka tavoitteena on toisaalta määritellä hoitohenkilökunnan mitoitukseen soveltuvat tietojärjestelmäpohjaiset tunnusluvut sekä niiden saatavuus ja toisaalta määritellä (tuottaa, testata, arvioida) hoitotyön jatkuvasti kertyvät toiminnalliset tulostunnusluvut. Hankkeeseen liittyen terveyskeskuskuntayhtymässä käynnistetään puoli vuotta kestävä pienimuotoinen pilotti. Pilotti sisältää yleis- ja erityistavoitteita: Yleistavoitteena on - etsiä ja löytää hoitotyön luokitellun tiedon kautta indikaattoreita, joiden avulla on mahdollista arvioida yksikön henkilöstövoimavarojen riittävyyttä/riittämättömyyttä. 1. selvittää potilaiden aktiviteetti/liikuntakyvyn heikkenemisen -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin (ks. tarkemmin liite 1) 2. selvittää itsehoito -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja

25(33) hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin 3. selvittää potilaiden kipu/akuutti ja krooninen kipu -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin 4. selvittää potilaiden itsehoitovajaus/peseytymis- ja hygieniaongelma - komponentin toteutuksen vaihtelua yksiköittäin ja niiden vaihtelu yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrään ja muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin 5. selvittää potilaiden ihon eheyden muutos/haava -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäiviin ja hoitojaksojen määrään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin 6. selvittää potilaiden ruokahaluttomuus/nielemisongelma -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin 7. selvittää potilaiden munuaisten ja virtsateiden toiminnan muutos/virtsan pidätyskyvyttömyys -komponentin toteutuksen kirjausten vaihtelu yksiköittäin ja niiden yhteyttä yksikön mitoituslukuihin, sairauspoissaoloihin, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrään sekä muihin hankkeessa määriteltyihin tunnuslukuihin Komponenttiluettelo esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 2. Hankekuvaus esitetään liitteessä 1. Pilotti alkaa 1.9.29 ja päättyy 3.9.21. Sen etenemistä raportoidaan kolmen kuukauden välein valtakunnalliselle hankkeen ohjausryhmälle. Pilottihankkeelle nimetään paikallinen koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on sopia hankkeen käytännön toteutuksesta. Kuntayhtymän yhteyshenkilöinä toimivat osastonhoitaja, SH Salme Anttila ja osastonhoitaja, TtK Niina Kivelä. Yhteydenpidosta valtakunnalliseen hankkeen johtoryhmään huolehtii johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola. Koordinaatioryhmään kutsutaan seuraavat edustajat: avoterveydenhuollon ylihoitaja Auli Anttila osastonhoitaja Salme Anttila osastonhoitaja Seija Aro osastonhoitaja, HoiData koordinaattori Anneli Heinäaro osastonhoitaja Niina Kivelä osastonhoitaja va. Tiina Nurmela osastohoidon ylihoitaja Tarja Sainio Tarkoituksena on nimetä henkilöstöstä koostuva alatyöryhmä myöhemmin. Pilotti toteutetaan ns. omana työnä. Ensimmäisessä vaiheessa poimitaan Effica-potilaskertomuksesta kohtien 2.1. 2.7. komponenttien toteutumatiedot ajanjaksolta 1.3. 31.8. väliseltä ajalta kuukausittain, osastoittain. Ne analysoidaan. Alkupäivämäärä määräytyy Effica-version 3.5 käyttöönottopäivämäärän mukaan. Tulosten mukaisesti yhdyshenkilöt