Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Meritaimen Suomenlahdella

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Jokitalkkari hanke

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

9M UPM Kymmene Oyj

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

SUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lohikalojen tilanne merialueella

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

saalisvahingot vuonna 2013

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Puulan kalastustiedustelu 2015

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Puulaveden villi järvitaimen

Kalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kala- ja vesimonisteita nro 69

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

välinen kumppanuusohjelma

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Transkriptio:

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL

Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen on saalistuksellaan arveltu vaikuttavan merkittävästi kalakantoihin ja olevan uhka mm. Itämeren lohen istutus- ja luonnonpoikasille. RKTL toteutti vuosina 2008-2009 hankkeen, jonka avulla pyritään arvioimaan hylkeiden merkitystä lohen ja meritaimenen saalistajina pohjoisella Perämerellä. Vuonna 2008 tutkimuksessa keskityttiin hylkeiden ravinnonkäytön selvittämiseen erityisesti kesäkuukausina jolloin sekä aikuiset lohet että vaelluspoikaset liikkuvat Perämeren alueella. Vuonna 2009 näytteenottojaksoa laajennettiin marraskuun loppuun, jotta saataisiin tietoa myös hylkeiden syksyn ravinnosta.

Vuonna 2008 Vuonna 2009 Hylkeiden pyyntipaikat Perämerellä

Näytteenotto ja aineisto Pyynnin toteutus yhteistyössä tutkimuslaitoksen ulkopuolisten hylkeenmetsästäjien kanssa. Hylkeet pyydystettiin ampumalla ne matalaan veteen luotojen läheisyyteen. RKTL:n ja EVIRA:n tutkijat vastasivat näytteenotosta (mukana eläinlääkäri) 2008 yht. 31 hyljettä, joista 19 harmaahylkeitä ja 12 norppaa Hallien keskipaino 81 kg ja keski-ikä 8 vuotta Norppien keskipaino 35 kg ja keski-ikä 7 vuotta Hylkeet ammuttu touko-heinäkuun aikana 2009 yht. 69 hyljettä, joista 44 harmaahylkeitä ja 25 norppaa Hallien keskipaino 83 kg ja keski-ikä 7 vuotta Norppien keskipaino 63 kg ja keski-ikä 9 vuotta Hylkeet ammuttu huhti-marraskuun aikana

Hylkeiden maha- ja suolistonäytteiden pakastus hiilihappojään avulla heti pyynnin jälkeen Nostokoukku ja videokamera, tärkeä apu hylkeen etsinnässä

Maha- ja suolistoanalyysi Saaliskohteiden tunnistus niiden ruuansulatuskanavassa olevien jäänteiden perusteella Ravintokohteet usein pitkälle sulaneita Määritykset yleensä kalojen luuosista ja otoliiteista Tulos kertoo hylkeen viimeisimpien ruokailujen koostumuksen

Hallin ravinto Kappalemäärässä mitattuna hallin kolme yleisintä ravintokohdetta Perämerellä olivat muikku, silakka ja siika. Muikun vuosiluokat Perämeren pohjukassa vahvoja. Muikku määrällisesti yleisin varsinkin nuorilla halleilla. Silakka yleinen kaiken ikäisten hallien ravinnossa. Kolmentoista hallin ruuansulatuskanavasta löytyi jäänteitä yht. 93 lohikalasta (lohi ja meritaimen). Lohikalojen jäänteitä erityisesti aikuisten hallien ruuansulatuskanavista.

Lohi ja taimen hallin ruokavaliossa Kuuden hallin ruuansulatuskanavasta löytyi istutettujen lohikalojen merkinnässä käytettäviä Carlinmerkkejä. Mm. yhdellä hallilla oli neljä merkkiä jotka olivat peräisin 2007 ja 2008 istutetuilta taimenilta. Kyseisellä hallilla oli lisäksi noin 60 nuoren taimenen luuston osia ruuansulatuskanavassaan. Lohet olivat pääosin vanhempia ja suurikokoisempia kuin meritaimenet

Norppa syö pienempää kalaa kuin halli Norpan ravinnossa Perämerellä vallitsevia kalalajeja olivat kolmipiikki, silakka, muikku ja kuore Ravintonäytteissä myös äyriäisiä (mm. kilkki) Lohta ja taimenta ei löydetty tämän tutkimuksen norppien ravintonäytteistä (Näytemäärä kesäkuukausilta pieni. Pyydetty pääosin kevätjäiltä jolloin ruuansulatuskanavasta ei voida olettaa löytyvän suuria määriä lohikaloja koska vaelluspoikasia ei tuolloin ole meressä).

Kerätty näytteet myös isotooppitutkimusta varten, jossa arvioidaan hylkeen ravinnonkäyttöä pitemmältä ajalta Eläimen syödessä tiettyä ravintoa sen kudosten isotooppiarvot muuttuvat ja alkavat ilmentää ravinnon isotooppiarvoja. Ravinnon koostumus ennen näytteenottoa: Lihas (1-3 kk), maksa (1-2 vkoa), plasma (1-2 vrk). Isotooppitutkimuksen tuloksia: Tietyt vanhat hallit käyttivät ravinnokseen lohta ja taimenta erityisesti alkukesästä jolloin näiden lajien määrä Perämeren alueella on suuri. Lohen, taimenen ja härkäsimpun osuus hallien ravinnossa oli 53 % kesäheinäkuussa (osuus ravinnosta keskimäärin kevään ja syksyn aikana 39 %) Silakan ja muikun osuus ravinnosta halleilla ja norpilla 40-60 % kaikkina kuukausina. Mänttäri, Viivi. 2011. Hallien ja norppien ravinnonkäyttö Perämerellä. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Lisää tutkimusaineistoa tarvitaan Lohia ja etenkin meritaimenia on meressä määrällisesti hyvin vähän esim. silakkaan nähden. Lohen ja taimenen ei täten voida olettaa määrällisesti olevan keskeisintä ravintoa hylkeille. Tämän tutkimuksen perusteella lohikaloilla on suuri merkitys harmaahylkeiden ravinnossa etenkin ajankohtina jolloin lohikalat kerääntyvät Perämeren rannikonläheisiin vesiin. Aineiston perusteella ei voida vielä tehdä luotettavia arvioita hylkeiden saalistuksen kalastovaikutuksista Carlin-merkkien keskimääräinen viipymisaika ruuansulatuskanavassa olisi tiedettävä jotta voitaisiin laskea tarkemmin hylkeiden saalistusvaikutusta istutuskaloihin. Hylkeiden ravinnonkäytöstä talvikuukausina ei juurikaan ole tietoja.

Muita hylkeiden ravintotutkimuksia Hallien ravinto Suomen merialueella 2001-2007 alustava selvitys, Suomen Riista 57:73-83 (2011) Kauhala ym. Ravinnon koostumuksen määritys metsästäjien vuosina 2001-2007 lähettämistä hallien ruuansulatuskanavista Suomen merialueelta. Yhteensä 487 mahaa joista vain 136 mahaa sisälsi ravintoa. Suurin osa näytteistä toukokuulta, jolloin ammutaan eniten halleja (Perämeri ja lounainen saaristo).

Lohia hallien ravinnossa metsästäjien toimittamissa näytteissä Pääosa ravinnosta silakkaa Kilohailia joka viidennessä mahassa 10 % siikoja / muikkuja 11 % mahoista sisälsi lohia (noin 0,5 % ravintokohteista, yht. 21 lohta), mikä on lähes yhtä paljon kuin Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Lundström ym. 2007). Lisäksi sinisimpukoita, itämerensimpukoita ja äyriäisiä

Eroja naaraiden ja urosten ravinnossa Naaraat olivat syöneet enemmän silakoita kuin urokset ja urokset vastaavasti enemmän muita kaloja, kuten lohia. Vanhemmat hallit olivat syöneet enemmän lohia kuin nuoret. 20 % aikuisten hallien mahoista sisälsi lohia, mutta alle viisivuotiaiden hallien mahoista löytyi kaikkiaan vain yksi lohi. Myös ruotsalaiset tutkijat (Lundström ym. 2007, 2010) löysivät lohia vain vanhojen halliyksilöiden ravinnosta. RKTL käynnisti vuonna 2012 ECOSEAL-hankkeen, jossa selvitetään hylkeiden ravinnonkäyttöä ja vaikutuksia rannikkokalastukseen sekä metsästyksen ja kalastuksen vaikutuksia hyljekantoihin. Hankkeen tulokset valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisätietoja raisa.tiilikainen@rktl.fi www.ecosealproject.eu

Kiitos