Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Transkriptio

1 Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel

2 Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset vaellusalueet Itämeri Kemijärvi Lohen palauttamisen kriittiset kysymykset Lohen palauttamisen tavoitteet Järvitaimen Lopputuumailua

3 KANSALLINEN KALATIESTRATEGIA 2012 Valtioneuvosto hyväksyi osaksi hallitusohjelmaa Ohjaa kalateiden rakentamista luvun lopulle saakka. TAVOITE Toiminnan painopiste kalojen istutuksista luontaisen elinkierron ylläpitoon ja palauttamiseen. VISIO Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa, mahdollistavat kestävän kalastuksen ja monimuotoisuuden säilymisen.

4 KALATIEKOHTEIDEN PRIORISOINTI 55 patoa 20 joessa Perustuu alueellisten kalaviranomaisten arviointiin Luonnonkantojen olemassaolo Uhanalaisuusluokitus Elinympäristön määrä ja laatu Lohi, meritaimen, järvilohi, järvitaimen

5 Vaelluskalojen elinkierto Kutu joessa Kutuvaellus jokeen Kasvu ja sukukypsyys syönnösalueella Merivaihe: 1-4 vuotta Poikasten vaellus joesta syönnösalueelle Mäti hautoutuu muutaman kuukauden ajan, kuoriutuminen alkukesästä Jokivaihe: 2-4 vuotta Poikaset kasvavat joessa

6 YLÄ-KEMIJOKI Photo: Panu Orell

7 Ylä-Kemijoesta jälleen lohijoki? Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 1

8 LAPIN KANSAN OTSIKOITA ELOKUUSSA 2013:

9 Lohi kasvaa meressä? Ylä-Kemijoen lohi palaa? Kahdeksan (8) voimalaitospatoa ja patoallasta meren ja Ylä-Kemijoen välissä! Vaikeaa on, ehkä mahdotonta Patojen määrän vaikutus vaeltavien kalojen määrään Pato Eloonjäänti Kaloja jäljellä % % % % % % % % 430

10 Lohi kasvaa meressä? Ylä-Kemijoen lohi palaa? Kahdeksan (8) voimalaitospatoa ja patoallasta meren ja Ylä-Kemijoen välissä! Vaikeaa on, ehkä mahdotonta Lohi kasvaa järvessä? Nolla (0) voimalaitospatoa ja patoallasta järven ja Ylä-Kemijoen välissä!

11 Järvilohi Järveen vaeltavia, järvessä kasvavia, järvestä kudulle vaeltavia lohikantoja on luontaisesti mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Suomessakin Järveen vaeltavia, järvessä kasvavia, järvestä kudulle vaeltavia lohikantoja on ihmisen toimesta perustettu mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa Ei juuri esimerkkejä, joissa MEREEN VAELTAVASTA lohikannasta olisi perustettu JÄRVEEN VAELTAVA lohikanta Muualta siirretty järvilohi? Merilohi Merilohi Järvilohi Järvilohi Merilohi Järvilohi

12 Tuulomajoen järvilohi NORWAY Arctic Ocean istutettiin Nuorttijärven patoaltaaseen Kola-joen lohenpoikasta Nuorttijärven kalastuksessa keskenkasvuisia lohia, 30-40cm, myös isompia Suomenkin puolelta joitakin kutulohia n Ei tietoja lisääntymisestä FINLAND Lutto Suom u IVALO M ads as h Lotta Koallan Yav ra Ak k im RUSSIA Annam a Shov na Tuloma reservoir Kos ha Nota res erv oir Lov na UPPER POWER PLANT Pets ha Ulita Yum os Kats k im Kony a Kalatie Ei kalatietä Pets ha M URM ANSK KOLA LOWER POWER PLANT W N E J auru Nota Vuv a S Nuortti Girv as k m

13 Lohen vaelluspoikasen fysiologiaa Vettä Suoloja Makea vesi Vettä Suoloja Vettä Suoloja Suolainen vesi Vettä Suoloja

14 Kemijärven HAUKI? Onko haukien määrä kriittinen tekijä vaelluskaloille? Onko Kemijärvessä haukia enemmän kuin ennen säännöstelyä? Hauenkalastuksen tehostaminen? Nykyisin Kemijärvestä kalastetaan n kg haukisaalis Kemijärven kaupallisen kalastuksen selvitys 2012: Saalis voidaan kaksinkertaistaa Haukea saaliiksi kg? Taloudellisesti kannattavaa, markkinat!?

15 Kemijärven muut kalalajit Muikku ja kuore hyviä ravintokaloja lohikaloille Kuhaa nykyisellään aika paljon Onko ulappavesien kuha kilpailija ja/tai peto lohelle ja taimenelle?

16 Ylä-Kemijoessa lisääntyvän taimenkannan vahvistaminen Suuri poikastuotantoalue Miksi vaeltava järvitaimenkanta ei ole suurempi? Kalastuksen säätely, petojen (haukien) vähentäminen? Istutukset? Photo: Panu Orell

17 Yhteenveto, tuumailua Ylä-Kemijoessa lisääntyvän lohikannan palauttaminen Suuri poikastuotantokapasiteetti! Ehkä vaelluspoikasta tai enemmän? Kahdeksan (8) voimalaitospatoa ja patoallasta meren ja Ylä-Kemijoen välissä Vaelluskierto merelle erittäin vaikea, liki mahdoton Ei yhtään (0) voimalaitosta Kemijärven ja Ylä-Kemijoen välissä! Järvivaellus (syönnös- ja kasvualue Kemijärvessä) mahdollinen? Tärkeitä tekijöitä: Pysyvätkö kalat järvessä? Kalastuksen määrä ja luonne vaellusreitillä Petokalojen vaikutuksen pienentäminen Aiheuttaako makean veden fysiologia ongelmia?

18 Ylä-Kemijoen lohen palauttamisen tavoite? Kalastettava kanta, terminaalialueen jatke Osin luonnonkierrossa lisääntyvä kanta, istutuksin tuettu Itseään luonnonkierrolla ylläpitävä lohikanta

19 Yhteenveto, tuumailua Lohi vai taimen vai molemmat? Tavoitteiden määrittäminen Kriittisten tiedonpuutteiden korjaaminen

20 Photo: Panu Orell

21

22 Ounasjoen lohikantalaskelma: nykytilanne (2010) VAELLUSPOIKASTEN TUOTANTOARVIO LUONNON JOKIUOMA PATOALTAAT + TURBIINIT SMOLTTIEN MERIVAELLUS AIKUISTEN KUOLEVUUS AVOMERIKALASTUS HYLKEIDEN SAALISTUS RANNIKKOKALASTUS JOKISUUKALASTUS KALATIETAPPIOT JOKIKALASTUS VAELLUSPOIKASIA 2. sukupolvessa % - 50 % - 92 % - 15 % - 40 % - 13 % - 25 % - 36 % - 31 % - 10 %

23 VAELLUSPOIKASTEN TUOTANTOARVIO LUONNON JOKIUOMA PATOALTAAT + TURBIINIT SMOLTTIEN MERIVAELLUS AIKUISTEN KUOLEVUUS AVOMERIKALASTUS HYLKEIDEN SAALISTUS RANNIKKOKALASTUS JOKISUUKALASTUS KALATIETAPPIOT JOKIKALASTUS VAELLUSPOIKASIA UUTEEN KIERTOON - 5 % - 50 % - 92 % - 15 % - 40 % - 13 % - 25 % - 36 % - 31 % - 10 % LOHIA JÄLJELLÄ JOKIPOIKAS- ISTUTUS % - 50 % - 88 % - 15 % - 20 % - 13 % - 10 % - 10 % - 31 % - 10 % LOHIA JÄLJELLÄ