KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2012-2013 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 1 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 2 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret... 3 2.3 Työikäiset... 4 2.4 Ikäihmiset... 5 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014... 6 LIITTEET Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä
1 1 JOHDANTO Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Hyvinvointityöryhmä, jonka hyvinvointipalvelujen johtoryhmä nimesi syyskuussa 2013, valmistelee hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointityöryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä purjeilla -hankkeesta, järjestöjen sekä seurakunnan edustaja. Tähän raporttiin koottiin hyvinvointitietoa ja arvioitiin toteutunutta toimintaa 2012-2013. Se sisältää myös suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi vuodelle 2014. Suunnitelma valmisteltiin niin, että tavoitteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Tämä raportti perustuu Kotkan valtuustokaudeksi 2013-2016 laadittuun ensimmäiseen laajaan hyvinvointikertomukseen. Laaja kertomus on lähinnä katsaus kotkalaisten hyvinvoinnin tilaan. Se ei sisällä tarkoin asetettuja tavoitteita eikä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Näin ollen myös tässä raportissa toimintakauden 2012-2013 arviointi on enemmänkin yleinen katsaus hyvinvointiin ja sen muutoksiin. Tämä vuosittainen hyvinvointikertomus koottiin nykyisin Kuntaliiton ylläpitämään sähköiseen hyvinvointikertomuspohjaan, joka jatkossa on hyvinvointikertomuksen suunnittelun ja arvioinnin työväline. Vuosien 2012-2013 kotkalaisten hyvinvoinnin tilannekatsaus perustuu Kaste Ester -hankkeen tuottamiin keskeisimpiin indikaattoreihin, kunnan omaan hyvinvointitietoon sekä tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvoinnin tilaa havainnollistetaan indikaattorikuvaajien avulla. Vertailukunniksi valittiin Lappeenranta ja Vaasa ja lisäksi vertailukohteena käytettiin koko maata.
2 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan demografinen huoltosuhde on heikentynyt koko maahan verrattuna nopeasti 2010 -luvulla. Noin 20 %:a väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja alueella vallitsee korkea työttömyys. Tämä heijastuu lisääntyvänä palveluiden ja tuen tarpeena. Vähenevät verotuotot ja kasvava palvelutarve edellyttävät toimintojen ja palvelukokonaisuuksien huolellista tarkastelua ja yhteensovittamista. Kuva 1. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä.) (Kansaneläkelaitos 2012) Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta.
3 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Lasten pienituloisuusaste on korkea ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vertailukuntia korkeampi. Nämä esimerkit osoittavat, että keinoja perheiden tukemiseen, on jatkuvasti kehitettävä. Kuva 2. Lasten pienituloisuusaste [Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.] (Tilastokeskus 2011) Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Vatupassin toiminta käynnistyi 1.9.2013. Vatupassityöllä tarkoitetaan työtä, jossa tuetaan lasta, perhettä tai nuorta yhdessä ja monitoimijaisesti perheen kokonaistilanne huomioiden. Vatupassissa työskentelevät palvelupäällikön johdolla puhe- ja toimintaterapeutit, perheneuvolan työntekijät, neuvolan perhetyöntekijä ja -ohjaajat, psykologi, lääkäri, koulupsyykkarit ja toimistosihteeri. Työ vastaa laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteeseen varhaisesta puuttumisesta ja palvelujen tehostamisesta sekä uudistamisesta. VATU- työn sisältö, kokonaisuus ja toimijat on määritelty ja tiedotettu sidosryhmille. VATU -työtä suunniteltiin ja käynnisteltiin loppuvuonna 2013. Varsinainen toiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Painopisteen siirtäminen varhaisen tuen palveluihin uskotaan vaikuttavan kodin ulkopuolisten sijoitusten määrään. Psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja seurantaan on panostettu sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Esiopetus tekee esimerkiksi yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa vahvuudet ja vaikeudet -lomaketta hyödyntäen. Viidesluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen sisältyy oppilas- ja luokkakohtaisen hyvinvoinnin seuranta. Perusopetuksessa kehitetään edelleen käytäntöä hyvinvoinnin seurantaan perustuvien vanhempainiltojen toteuttamiseksi. Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko -opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä siirryttäessä eri kouluasteelta toiselle on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Voimaan tulleen nuorisotakuun toteutumisen seurannan tietoja käytetään seuraavissa hyvinvointisuunnitelmissa. Toteutumista seuraa Kasva Kotkassa -työryhmä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luotu päihteisiin puuttumisen toimintamalli.
4 Kuva 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus 2011) 2.3 Työikäiset Kotkassa on heikko työllisyysaste ja runsas toimeentulotukea saavien määrä, josta seuraa eriarvoistumisen uhkaa. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä lisääntyi 3.2 % vuodesta 2012. Työikäisen väestön työttömyysaste oli joulukuussa vuoden 2013 lopussa 19.3 % (TP 2013). Kuva 4. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) HaKo -hanke - työllisyyden kuntakokeilu on tarjonnut pitkäaikaistyöttömien ryhmälle toimenpiteitä vuoden 2013 aikana yhteensä 856 henkilölle. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi TE -toimiston kanssa tehty kartoitus ja kutsu infotilaisuuksiin 358 henkilölle, erilaiset ryhmäpalvelut 149 henkilölle, yksilöllinen ohjaus 34 henkilölle. Työkokeilupaikka on löydetty 17 henkilölle, 10 henkilölle koulutuspaikka, kuudelle henkilölle työpaikka ja palkkatukipaikka yhdelle henkilölle.
Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, -ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien työnä. 2.4 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Pääpaino oli hoivapalvelujen riittävyyden turvaamisessa huomioiden korkea dementiaindeksi ja yli 85 -vuotiaiden vuosittainen n. 100 henkilön lisäys. Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen ansiosta Kotkassa on luovuttu vanhusten pitkäaikaislaitoshoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. 5 Kuva 5. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Ikääntyneille tarjottavista palveluista on tehty palveluopas. Palveluista on tiedotettu aktiivisesti kuntalaisille. Kotona asumista on tuettu 80- ja 85 -vuotta täyttävien ei kotihoidon piirissä olevien henkilöiden hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ja ryhmätapaamisilla, palveluohjauspäivillä, erilaisilla tapahtumilla sekä lisääntyneellä järjestöyhteistyöllä. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu. Liikuntaan ja virike- ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Vuosina 2012 ja 2013 uimahallien kokonaiskävijämäärästä oli eläkeläiskäyntejä reilu neljännes. Uimala Katariinaan avattiin seniorikuntosali, jossa harjoittelu on tehty helpoksi ja vaivattomaksi ikääntyville. Liikuntatarjontaan on lisätty mm. henkilökohtaista opastusta kuntosaliharjoitteluun sekä tasapainoryhmiä. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on saatu aikaan mm. 60+ liikuntapäivä sekä 70 -vuotiaiden terveystapaamiset ja tilaisuudet. Yhteistyössä eri vastuualueiden kanssa järjestettiin 70 vuotta täyttäneille tietoisku palveluista, heille lähetettiin kattava tietopaketti itsehoidon tueksi ja kaikille halukkaille järjestettiin mahdollisuus terveystapaamiseen terveyskioskissa tai Länsi-Kotkan terveysasemalla. Infotilaisuuteen ja terveystapaamisiin osallistui noin kolmannes 70 vuotta täyttävistä. Tietopaketti sai hyvää palautetta. Molemmissa tapahtumissa on tiedotettu liikunnan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tärkeydestä toimintakyvyn ylläpidossa sekä annettu palveluohjausta.
6 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kotkan pitkään jatkunut heikko työllisyystilanne vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin niin lasten, lapsiperheiden, nuorten kuin työikäistenkin osalta. Työ edustaa yksilöille ja perheille osallisuuden ja arvostuksen kokemusta, mutta myös perustaa taloudelliselle hyvinvoinnille. Vuoden 2014 osalta hyvinvointisuunnitelmaan ei ole sisällytetty työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Ikäkausittaisten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden laajuus ja vaikuttavuus peilautuu heikon työllisyyden kontekstissa ja voi siksi vaikuttaa ohuelta. Työllisyyteen liittyviä haasteita ei haluta kieltää, mutta niiden ratkaiseminen ei onnistu pelkästään julkishallinnon toimenpitein. Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmaan asetetut toimenpiteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Suunnitelmassa painottuvat yhteisesti kaikkien ikäryhmien kohdalla osallistumisen ja osallisuuden edistäminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014 Kaupunkistrategian 2013-2016 painotukset ja linjaukset on huomioitu ja ne vaikuttavat hyvinvointisuunnitelman taustalla. Seuraavassa on esitelty kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät: 1 Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut (Palvelut ovat laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä, Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa) 2 Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri (Toimiva elinkeinopolitiikka lisää työpaikkoja, Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu) 3 Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö (Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää, Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu) 4 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö (Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta, Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista) 5 Talous on tasapainossa 6 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmassa on hyödynnetty myös muita Kotkan kaupungin voimassa olevia strategioita, jotka ovat nähtävissä osoitteessa http://www.kotka.fi/hallinto_ja_talous/strategiat. Hyvinvointisuunnitelman lasten ja nuorten osuutta on työstänyt pääasiassa Kasva Kotkassa -työryhmä. Työikäisten osuutta on työstetty hyvinvointityöryhmässä kuin myös ikääntyneiden osuutta. Ikääntyneiden suunnitelmaan ovat ottaneet kantaa sekä Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä että Vanhusneuvosto. Hyvinvointityöryhmä kokosi myös kaikkien ikäryhmien yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.
7 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä ei ole käytössä palaute- ja huolikanavaa. Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. Suunnittelutyön aloittaminen toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa. Yhteistyötahoina ne tahot, ketä palaute tai huoli koskee. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on liian vähän. Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Vertaisryhmien määrä, osallistuminen ja palaute Moniammatillisesti toteutettujen vanhempainiltojen määrä, osallistuminen, palaute Yhteistyötaho: seurakunta
8 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Lapsilla ja nuorilla ei ole riittävän yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastus- ja vapaa -ajantoimintaan. 1. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa -ajan toimintaan. Tavoite 1. Koulunuorisotyötä kehitetään kouluissa (Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta) Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen (Opetustoimi ja kolmas sektori) Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta (Lasten ja nuorten palvelut, järjestöt, seurakunta, liikuntayksikkö ja kulttuuritoimi) Kulttuuripolun aikaansaaminen (Nuoriso yksikkö, varhaiskasvatus ja kulttuuritoimi) Järjestöavustusten kehittäminen (Hypa) Tehty tuntimäärä Kerhotarjonnan monipuolisuus Harrastuspassi -päätös tehty/ ei tehty. Kulttuuripolun aikaansaaminen toteutunut/ei toteutunut Tavoite 2. Järjestöavustusten myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen 2. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Uusia virkistysalueita /-reittejä, lähiliikuntaja leikkipaikkoja rakennetaan ja olevien laadusta huolehditaan (Katariinan meripuiston ja Karhulan jokipuiston jatkokehitys). Kevyenliikenteenreittien rakentaminen mm. Pernoontie ja Räski sekä verkoston kehittäminen Karhulan alueella. Virkistysreittien kehittäminen: kansallinen kaupunkipuisto, Korkeakoskenhaara ja Aleksanterinraitti. Uusien asuinalueiden aktiviteettien varmistaminen (Räski ja Karhulanniemi). 2. tavoitteen toimenpiteet toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö
9 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat Asiat otetaan puheeksi joka organisaatiossa/ kaikki Asiakas saa tarvitsemaansa apua matalalla kynnyksellä. vastuutahot Psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuoltoon terveysasemille vähintään osa-aikaiseksi työntekijäksi/ mielenterveystyön palvelualue Terveysasemilla järjestetään mielenterveys- ja päihdetyön teemajakso helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla: audit ja mielenterveysresepti kaikille kävijöille + tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen lisäämisen huomiointi mielenterveys- ja päihdetyön tuella. Vastuutahona terveysasemien osastonhoitajat. Laadullinen kysely henkilöstölle matalan kynnyksen toteutumisesta. Toteutunut/ ei toteutunut Tehtyjen audit -testien ja jaettujen mielenterveysreseptien määrä. 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Ylipaino ja lihavuus 1. Tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja lihavuutta. Tavoite 1. Järjestetään paínonhallintaryhmiä. Neuvokas perhe - ohjausmenetelmä käytössä hyvinvointineuvolassa perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Liikunta- ja ravitsemusasiat esillä terveyden edistämiseen liittyvillä teemaviikoilla. Ryhmien määrä, osallistujien määrä, palautteet, toteutuneet teemapäivät ja -viikot, indikaattoritieto ATH - tutkimuksesta: lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30kg/m2) (%) 2. Kaupunkirakennetta kehittämällä luodaan kestävää liikenneympäristöä joka kannustaa ihmisiä hyöty- ja vapaa-ajan liikuntaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. Vastuutahot: terveyskioski, hyvinvointineuvola, terveydenedistämisyksikkö, liikuntayksikkö Tavoite 2. Kaupunkirakenteen muutosten myötä kohti tiiviistä, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä sekä elävää keskustaa. Parannetaan kävely- ja pyöräilyreittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti kestävä liikenneympäristö (Räski, Toteutunut/ ei toteutunut
10 Karhulanniemi, Kantasatama). Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntayksikkö sekä työnantajat
11 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Nettiosallisuus on vähäistä iäkkäiden kohdalla. Tavoitteena edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Järjestetään internet-, e-aineisto ja laiteopastuksia. Vertaiskouluttajien kouluttaminen ja omaisten osallistuminen Muistelutyö, muistelutikku Riittävä määrä tietokoneita julkisesti käytettävissä Tilaisuuksien määrä, ohjauksiin/opetuksiin osallistuneiden määrä, vertaiskouluttajien määrä Vastuutahot: kirjasto, Kotkan opisto, eläkeläisjärjestöt, kaupungin hallinnon alat 7) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) 1. Yksinasumisen tunnistaminen Tavoite 1. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjaus Diakoniatyö Terveyskioskitoiminta 70 -vuotiaiden infopaketti Vastuutahot: kunta, kolmas sektori, vanhusneuvosto, seurakunta Kotikäyntien määrä, palveluohjauskertojen määrä/osallistujat, pienituloisten ja yksinasuvien yli 75 -vuotiaiden määrä, seurakunnan taloudellista apua saaneiden määrä, liikuntasuunnitelmien määrä 2. Sosiaalisten verkostojen vertaistuen kehittäminen Tavoite 2. Eläkeläisjärjestöjen toiminnasta tiedottaminen --> selvitystyö tiedottamisesta järjestöjen yhteistapaamisessa. Eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenten määrät Vastuutahot: vanhustenhuolto, vanhusneuvosto ja kolmas sektori
12 8) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoivaasumisen yksiköissä. 1. Tavoitteena edistää ja ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa (kattava tiedotustoiminta ja osallisuutta lisäävät rakenteet sekä toimintamallit). Tavoite 1. Ikinä -toimintamalli käytössä hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Kymenlaakson museo tarjoaa ikäihmisille lainalaukkuja, elämyskahveja ja räätälöityjä opastuskierroksia. Kirjasto järjestää ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja lukupiirejä Kirjastovipinät senioreille hankkeen puitteissa. Aktiivista arkea ikääntyvälle - esitteen sisällön markkinointi. Vertaistuki aktiiviseen toimintaan. Hoivapalveluissa Haiprojen määrä (kaatumiset), kotihoidossa turvahälytysten määrä (kaatumiset) Eri tapahtumiin osallistuneiden määrä, liikuntaryhmiin osallistuneiden määrä, Korttelikotitoimintaan osallistuneiden määrä, interventioiden määrä Vastuutahot: vanhustenhuolto, kaupungin muut vastuualueet, Kymenlaakson museo, kirjasto, hankkeet, eläkeläisjärjestöt, korttelikodit, omaiset 2. Ikääntyvän ja tukea tarvitsevan väestön pitäminen aktiivisena asuinympäristön myötävaikutuksella. Tavoite 2. Esteettömän kaupunkiympäristön varmistaminen. Senioritalojen ja muiden erityisasumisyksiköiden sijoittaminen osaksi aktiivista kaupunkirakennetta. Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu sekä yksityiset ja julkiset asumispalveluiden tuottajat
13 9) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisessa on parantamisen varaa. 1. Vertaistuen edelleen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoite 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävän työikäisen väestön vertaistuen tarvetta kyselyllä ja haastattelulla/ mielenterveystyön palvelualue Toteutunut/ ei toteutunut 2. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. Tavoite 2. Jokaisella vastuualueella mietitään, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää / kaikki vastuualueet Toteutunut/ ei toteutunut 3. Kaupunkiympäristö luo puitteet osallistumiseen. Tavoite 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen mm. Avoin Kotka -hankkeella sekä erilaisissa työpajoissa. Virikkeellistä kaupunkiympäristöä tavoitellaan mm. keskusta-alueilla käynnissä olevilla asumisen ja kaupan hankkeilla. Vastuutahot: kaikki vastuualueet Avoin -Kotka järjestelmän kävijämäärät sekä hanke - esittelyjen ja mielipidetutkimusten määrä 10) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 2. Päihdehaitat Pakka -toimintamallin jalkauttaminen Kotkaan Ohjausryhmän perustaminen Kysyntä- ja tarjontatyöryhmän perustaminen Ostokokeet Kuntakumppanuus Seutulupalausunto (paikallista vaikuttamista anniskeluoikeuksiin) Opinnäytetyö Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutaho: terveydenedistämisyksikkö/ ehkäisevän päihdetyön koordinaattori
Liite 1/1
Liite 1/2
Liite 2 HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kirsi Warjus -Ulvinen, vt. terveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja) Tarja Tammekas, vastaava terveydenhoitaja (hyvinvointityöryhmän varapuheenjohtaja) Helena Leikas -Hänninen, vs. terveydenedistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Riitta Johannala -Kemppainen, avoterveydenhuollon johtaja Liisi Mattila, ylihoitaja (Karhulan sairaala) Pia Ruuskanen, kotihoidon johtaja Tuula Karttunen, hoivapalvelun johtaja Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Katariina Kupiainen, kirjastotoimen johtaja Jaana Länsimies, yleisopetuksen suunnittelija Hannele Ylinen, erityisen tuen suunnittelija Pia Eskola, varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Marjo Vainio, liikuntapalvelupäällikkö Tuula Uusitalo, erityisnuorisotyönohjaaja Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti Paula Tommola, Kymenlaakson muistiluotsityöntekijä/ Kouvolan seudun Muisti ry Jaana Savolainen, Yksillä purjeilla -hankevastaava Riitta Heikkilä, nuorisoasiamies Eija Värri, ympäristönsuojelusuunnittelija