Varsinais-Suomen TE-toimistojen kommentit hallituksen esityksestä työvoimaja yrityspalvelulaiksi

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Varsinais-Suomen TE-toimistojen kommentit hallituksen esityksestä työvoimaja yrityspalvelulaiksi UUDENKAUPUNGIN TE-TOIMISTO: Muutokset ovat hyviä ja oikean suuntaisia. SALO Näkemyksemme mukaan nykyiset ikärajat työttömille ovat toimivat, alaikäisen työntekemisen rajoitukset saattaisivat olla ristiriidassa palkkatuen kanssa eikä jo eläkkeelle päässeen palkkatuki ole välttämättä tarkoituksenmukainen. Nuorten, 16-vuotiaiden kouluttautumismahdollisuudet on hoidettu omaehtoisen koulutuksen kautta, eikä heitä ole tarkoituksenmukaista ohjata työhallinnon asiakkaiksi. Mietimme myös, että ovatko nykyiset muutosturvaa koskevat erilliset säännökset enää tarpeellisia, koska ne koskevat nykyisellään lähes kaikkia asiakkaita, eli voisivatko ne samat säännöt koskea kaikkia? Nykyisellään järjestelmä teetättää erittäin paljon asiakkaan historiaan liittyvää selvitystyötä. Asiakkaan vapaaehtoisuuden lisääntyminen palveluihin osallistumiseen tuo ison riskin passivoitumiseen. Todennäköisesti asiakkaiden keskuudessa sana velvollisuuksien vähenemisestä leviää nopeasti. Ohjaavan koulutuksen muuttuminen valmennukseksi, johon ei kuulu työharjoittelua, poistaa tavallaan yhden työkalun asiakaspalvelusta. Harjoittelu- ja tev-sopimusten määrä tullee lisääntymään te-toimiston tehtävissä jos harjoittelu ei ole valmennuksen aikana mahdollista, vrt nykyinen työharjoittelu/työssäoppiminen ohjaavan työvoimakoulutuksen aikana. Yksittäisten koulutuspaikkojen hankinnan laajentaminen korkeakouluopintoihin ei ole tarkoituksenmukaista, koska käytettävissä on omaehtoisen koulutuksen tuki. Korkeakouluopintojen hankkimisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi sisältää riskin asiakkaiden epätasa-arvoiseen kohteluun ei alueilla. Yksittäisten koulutuspaikkojen hankintaan liittyvät tehtävät myös työllistävät te-toimistoa suuresti vaikutukseensa nähden. Hyvä, että palkattavaan henkilöön liittyvät rajoitukset poistetaan määräaikaisen työnsuhteen kohdallakin. Työnantajan mahdollisuus siirtää tuella palkattu henkilö toisen yrityksen palvelukseen on hyvä laajennus esimerkiksi vuosilomien aikana, jos yritys jolle palkkatukin on myönnetty, on kiinni, niin henkilö voi siirtyä toiseen yritykseen siksi aikaa. Palkkatukea koskevien säännösten väljentyessä tulee harkita huolella ja tarkasti missä tilanteissa sitä tarjotaan, jos työttömyys on jatkunut vasta vähän aikaa, etteivät pitkään työttömänä olleet jäisi uusien työttömien jalkoihin. Matka- ja majoituskorvaukset tulisi jatkossakin maksaa vain työssäkäyntialueen ulkopuolelle tehdyistä matkoista, jos korvaus maksetaan kaikille, tulee te-toimiston työmäärä todennäköisesti lisääntymään erittäin paljon. Työvoimakoulutuksessa oleville toivotaan myös maksettavan korvauksia työ- ja harjoittelupaikkojen hakemiseen. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS vaihde 020 636 0060 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi faksi (02) 251 1520 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Ratapihankatu 36, PL 236, 20101 Turku

2/10 SORA-lainsäädännön huomioiminen työvoimakoulutuksenkin kohdalla on hyvä asia. Opintojen etenemisen seuranta olisi hyvä vastuuttaa kouluttajille siten, että kouluttajalla on velvollisuus raportoida säännöllisesti opintojen eteneminen, sekä työvoimakoulutuksessa että työttömyysturvalla tuetun omaehtoisen koulutuksen osalta. Oppilaitosten erilaiset opintosuoritusotteet ja rekisterit ovat tetoimistossa hankalasti tulkittavia ja kouluttajalle taas itsestään selvyyksiä ja he ovat joka tapauksessa niiden kanssa tekemisissä. Muuttokustannusten korvauksen tasapuolistaminen työttömyysetuuden muodosta riippumattomaksi on hyvä asia. Voisiko tiedonsaantioikeus kohtaan lisätä työnantajan velvollisuudeksi antaa te-toimistolle tiedot henkilöistä jotka saavat ns ennakkoilmoituksen irtisanomisesta? Tämä tilanne tulee esille, kun työnantaja antaa henkilöstölleen ennakkoilmoitukset ja henkilöstö saa sen jälkeen valita ottavatko ns tukipaketin tai odottavatko työnantajan irtisanomista. Te-toimiston kannalta olisi hyvä saada tieto näistä ennakkoilmoituksen saaneista henkilöistä, jotta voitaisiin varmistua mahdollisten erillisrahoitusten kohdentumisesta mahdollisimman tarkasti ja kattavasti kohderyhmälleen. Työnantajalta saadun ennakkoilmoitustiedon perusteella te-toimiston asiakastietojärjestelmään voitaisiin tarvittaessa koodata tiedot keskitetysti ja näin varmistaa kattavuus. Esimerkkinä Nokia Oyj ja EGR-rahoitus, nyt saimme tiedot vain työnantajan irtisanomista henkilöistä, ns paketin ottaneista ei tule kattavaa tietoa. Tästä muodostuu riski puutteellisesta koodauksesta URA-järjestelmään ja rahoituksen kohdentumisen epätäsmällisyydestä. Hyvä, että Te-toimikuntien jaostot jäävät pois, käsiteltävien asioiden määrä on ollut vähäinen eikä sillä ole ollut merkitystä asian ratkaisemiseen. Ihmetystä herätti TY-toimikunnan puheenjohtajan tehtävän siirtyminen muulle taholle, millaiseksi TY-toimikunnan rooli muodostuu tällä järjestelyllä? Näkemyksemme mukaan järjestöillä on nykyiselläkin mallilla halutessaan ja omasta aktiivisuudestaan riippuen hyvät vaikutusmahdollisuudet. Sivulla 44 työttömän määrittelyssä lukee työskentelyaikansa olisi vähintään 4 tuntia pitäisi varmaankin olla enintään 4 tuntia. Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut/salon kommentit - Entistä selkeämpi ilmaisu, mikä hyvä. - 2 Ei mielestäni tuo merkittäviä muutoksia Salon seudun tähänastiseen käytäntöön. Tuttuja edellytyksiä on avattu hieman uudistunein ja selkiytetyin sanakääntein, mikä minusta on hyvä asia. Työ- ja elinkeinotoimisto voi asettaa starttirahan saamiselle tarpeellisia ehtoja. Tätä olisi mielestäni hyvä havainnollistaa esim. esimerkein. Hyvä on toisaalta, että harkinnalle jää sijaa, mutta reunaehdot kuitenkin tasapuolistavat toimintaa eri alueilla. - 3 Olisi hyvä avata, miten aiotun yritystoiminnan arvioidaan käynnistyvän ilman henkilöasiakkaalle myönnettävää tukea ettei johda tarpeeseen udella pankkitilejä tai puolison tuloja tai ettei tulisi eriarvoistamaan työttömien/työelämästä lähtevien aloittavien yrittäjien asemaa starttirahan suhteen. Miten määritellään kohtuullinen toimeentulo? Tässä olisi hyvä olla konkreettinen nyrkkisääntö. Starttirahan arvioidaan vääristävän vähäistä enemmän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua. Mitä tarkoittaa vähäistä enemmän? Onko vähäistä se, että ylipäätänsä tuetaan toiminnan aloittamista starttirahalla? Tätä kilpailutilannearviointia tulisi selkiyttää ja avata.tulisi määritellä vielä selkeämmin, mikä katsotaan yritystoiminnan aloittamiseksi. Miten

3/10 suhtaudutaan esim. rekisteröintiin, ennakkomarkkinointiin, ilmoitteluun, markkinointiviestintään sosiaalisessa mediassa ym. Epäitsenäistä yrittäjyyttä olisi hyvä avata enemmän kuin aikaisemman työnantajan siirtyessä pääasialliseksi toimeksiantajaksi, esim. vuokratuoli -tyyppisen yrittäjyyden osalta - Yritystoiminnan kehittämispalvelujen suhteen olisimme ilmeisimminkin välittäjäorganisaatio. Ely keskuksen palveluista tiedottaminen tarkoituksenmukaisesti on jo nyt kuulunut tehtäviimme. Nyt tästä ollaan ilmeisesti tekemässä näkyvämpää toimintaa. Pk yrityksille maksullisesti toimitettavien palvelujen suuntaan ollaan näin menossa muidenkin kun yhteishankintakoulutuksen osalta. Olisivatko nämä kehittämispalvelutkin puitesopimuksiin kilpailutettuja? - Ei ehkä kuulu tähän lainsäädännön muokkaamiseen, mutta mikäli tämäntyyppisten palvelujen esiin tuomiseen halutaan panostaa, on se myös resurssikysymys. Hyvä olisi myös jossain määritellä, mitkä asiat ovat TE toimiston, mitkä ELY:n ja mitkä kunnallisen yrityspalvelun ensisijaisesti hoidettavia. - Näissä tässä esiin tulleissa asioissa on totuttuja, hyviäkin käytäntöjä. Olisiko hyvä uudistusta tehtäessä pyrkiä määrittelemään tarkemmin, jotta palvelu ja tulkinta maanlaajuisesti olisi tasapuolista vai olisiko hyvä saada seudullista tulkinta- ja järjenkäyttömahdollisuutta harkinnanvaraisuusperusteilla? TURKU (Messula) - Esitetyt muutokset ehdotettuine uusine palveluineen vaikuttavat varsin onnistuneilta, perustuslailliseen toimeksiantoomme nähden. Niillä pyritään nykyistä tehokkaammin edistämään työnhakijoiden työllisyyttä ja turvaamaan jokaisen oikeutta työhön sekä estämään monin eri keinoin pysyväsi työtä vailla olevien ryhmän muodostumista. - Lisäksi ne parantavat työttömien työnhakijoiden perustoimeentuloa ja motivoivat heitä osallistumaan työllistämistä edistäviin palveluihin, kun aiheutuvia kustannuksia korvataan entistä tasapuolisemmin. Yhdenvertainen kohtelukin paranee, kun kaikki palveluvalikoimaan sisältyvät palvelut ovat lähtökohtaisesti kaikkien henkilöasiakkaiden käytössä ja kun etuuksien myöntäminen ei perustu muuhun kuin työvoimapoliittisiin ja asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen liittyviin seikkoihin. Tätä näyttäisi tukevan erityisesti työllistymistä edistävien palvelujen käsitteen laajentaminen (valmennus ja kokeilu) sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvaaminen entistä kattavammin työttömille työnhakijoille. - Onnistuneesti lakiluonnoksessa myös korostetaan, että TE-toimistojen palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, jota vain tuetaan muilla palveluvalikoimaan kuuluvilla palveluilla. Eikä enää puhuta kategorisesti henkilöasiakkaiden sekä työnantaja-asiakkaiden palveluista vaan ymmärretään, että palvelu joka tukee henkilöasiakkaan työllistymistä, edistää samalla esim. yrityksen työvoiman saantia ja lisää sitä kautta yhteistä hyvää. Vaikuttavuusnäkökulma ja työmarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä, samoin se, että kaikkien asiakkaiden kohdalla työvoimaja yrityspalvelujen käytön tulee perustua tunnistettuun palvelutarpeeseen. - Osaamisen kehittämispalvelut olisivat ehdotuksen mukaan kaikkien henkilöasiakkaiden käytössä ja edesauttaisivat näin koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamista ja työurien pidentämistä. Parannettaisiin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakasryhmien mahdollisuuksia saada työllistymistä edistäviä palveluita (muutokset työttömän työnhakijan määrittelyssä; myös tavallaan käsitteiden vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä korvaaminen vähemmän leimaavilla termeillä), mikä tavoitteena on tietysti erinomainen ja sopii hyvin lain henkeen. Työelämän realiteetit ovat sitten eri asia. - Myönteistä myös on, että hallinnollista työtämme pyritään vähentämään ja vapauttamaan työpanostamme varsinaiseen asiakaspalveluun. Sitä tukee entistä vähäisempi kirjallisen ohjeistuksen tarve sekä se, nykyistä yksinkertaisemmalla palveluvalikoimalla vähennetään erilaisten

4/10 tietojärjestelmään merkittävien tietojen määrää. Edistettäisiin myös vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja autettaisiin asiakkaita ymmärtämään nykyistä paremmin eri palvelujen tavoitteet. - Mutta kuten perustuslakivaliokuntakin on todennut, että mitä enemmän viranomaisen harkintaa sidotaan lakimääräisiin edellytyksiin, sitä vahvemmaksi muodostuu paine järjestää viranomaistoiminnan valvonta yksilöiden muutoksenhakuoikeuden avulla. Näin ollen tuntuu tärkeältä, että ehdotetuilla muutoksilla yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan palveluihimme/myöntämiimme etuuksiin ja tukiin liittyviä muutoksenhakusäännöksiä ja pyritään tekemään itse menettelystä mahdollisimman yhdenmukainen ja asiaryhmästä riippumaton. - Toisaalta tuleva laki ottaisi tärkeästi kantaa siihen, että työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on työ- ja elinkeinoviranomaisen tosiasiallista hallintotoimintaa, jonka arviointi ei kuulu tuomioistuimelle. Muutoksenhakuoikeuden ulkopuolelle jäisivät siten edelleen päätökset, joissa epääminen perustuu työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tai määrärahojen riittävyyteen. Tämä helpottaa ja tukee viranomaistyötämme. - On myös hyvä, että TE-toimiston roolia e-toimistona pyritään vahvistamaan yrityksen toiminnan kehittämiseen liittyvillä asiantuntijapalveluilla (vrt. HRV-palvelujen tilanne) ja että laki antaisi mahdollisuuden merkitä perustellusta ja painavasta syystä henkilöasiakasrekisteriimme tiedon työnhakija-asiakkaan väkivaltaisesta tai uhkaavasta käytöksestä. Suojataan virkailijoiden ja toisaalta muiden asiakkaiden perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeänä pitäisin myös sitä, että yritysten mahdollisuuksia saada palkkatukea määräaikaiseen työsuhteeseen lisätään ja että nimenomaan palkkatuki eivätkä työmarkkinatoimenpiteet on väline, jolla on tarkoitus kompensoida esim. puuttuvasta työkokemuksesta johtuvaa keskimääräistä alempaa tuottavuutta. Lisääkö ns. rekrytointituen käyttö nuorten mahdollisuuksia työllistyä yrityksiin ja miten pysyvästi, riittävätkö työllisyysmäärärahat ja vähentääkö työelämävalmennuksen poistuminen hankalasti avoimille työmarkkinoille työllistyvien aikuisasiakkaiden työntekomahdollisuuksia (taidealan ammattilaiset, maahanmuuttajataustaiset, iäkkäämmät, pidempään työttömänä olleet jne.) aika näyttää. - Asiakaspalvelun ja palvelujen järjestämisen kannalta aikataulut mietityttävät. Työnhakijan haastattelu ja suunnitelman laatiminen pitäisi järjestää kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta ja sitten edelleen työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen ja kuuden kuukauden ajan ja myöhemmin kuuden kuukauden välein. Näin etenkin muutosturvan piiriin kuuluville tai kokonaan työttömille työnhakijoille, joilla on lain mukainen oikeus työllistymissuunnitelmaan. Palvelutarpeiden sitä edellyttäessä työnhakijoita haastatellaan tai heihin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä myös säännöksessä ehdotettujen määräaikojen välillä, varsinkin kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. - Vaatimukset ovat kovat, käytössä olevilla henkilöstöresursseilla ja palvelumalleilla. Kaikesta huolimatta työvoimaneuvojan työhön sisältyy paljon hallinnollista (ml. työttömyysturva) sekä ennakoimatonta (asiakkaiden päivittäiset yhteydenotot), mikä pitää hoitaa improvisoidusti varsinaisen asiakasvastaanoton lomassa. Ja työnvälitystäkin tulisi tehostaa, onhan se läpi linjojen perustehtävämme. Kaikkeen eivät paukut ja käytettävissä oleva työaika tahdo millään riittää. - Vai onko kyse tavoitetilasta ja pelkistä suosituksista ko. aikataulujen suhteen? Joka tapauksessa ne ovat lakiin kirjattuja ja siten viranomaisia velvoittavia, nyt ja vastaisuudessa. J-P Messula, palvelupäällikkö, Työnvälitys- ja yrityspalvelut, Turun TE-toimisto TURKU (Rantolahti) hyvä, että erillislait kumotaan ja kaikki kootaan samaan toivottavasti tavoite yksinkertaisemmasta ja selkeämmästä lainsäädännöstä saavutetaan

5/10 TE-toimistot ovat olleet v. 2009 alusta ja jo silloin olisi pitänyt enemmän yhteen sovittaa työllisyysja yrittäjyyspolitiikkaa palvelujen yhdistäminen tietyiksi kokonaisuuksiksi on hyvä juttu 1 LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 LUKU: TYÖNHAKIJA ikärajojen poisto: sinänsä 17 vuoden poistaminen ok, jotta saa palveluja ja saadaan nopsasti kiinni, mutta onko ideaa pitää esim. 70-vuotiaita työttöminä työnhakijoina? työkykyisyyden poistaminen tuntuu ristiriitaiselta, toki lähtökohtana on aina TE-toimiston harkinta asiakkaan palvelutarpeesta, mutta Samoin kohta, että jos palvelun järjestäminen kuuluu ammatillisen kuntoutuksen työnjaon mukaan Kelalle tai vakuutusyhtiölle, niin TE-toimisto ei järjestä palvelua. Mikä on työnjako kaipaa selkiyttämistä, ketä kuntouttaa ketäkin ja missäkin vaiheessa jne. työmarkkinoiden käytettävissä olevien edellytysten poistuminen ovatko esim. vangit sitten koko tuomion ajan työttöminä? Vaikka he eivät voi työmarkkinoille osallistuakaan? Edellytysten poistaminen lisää TE-toimiston työmäärää, ellei työnhaun voimaanottoa ja voimassapitämistä saada kokonaan sähköiseksi työnhaun voimassaolon lakkaaminen, asiakas ei esitä selvityksiä työhistoriasta, koulutuksesta, työkyvystä jne pitäisikö jatkossa antaa todistusten näyttämistä varten aika? Nyt toimittaminen jäänyt asiakkaan vastuulle ja selvittely liittynyt tt:aan, mutta toki myös sitä kautta asiakkaalle tarjottavaan palveluun, sillä palvelun tarjoamiseksi on pitänyt tietää, että onko asiakas työtön tmv. Tietyn ajan antamisesta luovuttiin, koska asiakas ei saanut todistuksia työnantajalta kuitenkaan määräaikaan mennessä, jolloin tuli ns. turhia yhteydenottoja työnhaku katkeaa, kun asiakas ei osallistu työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka ovat välttämättömiä miten määritellään välttämättömyys? Lisäksi tieto osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä tulee joskus myöhässä, sillä virkailija ei ehdi asiaa aina reaaliajassa seuraamaan. Samoin se, että asiakasta edellytetään sitoutumaan osallistumaan... miten todennetaan, ilmoittautuessa sanoo joo, ja sitten jättää menemättä tietojen antaminen työnhakuun liittyen on jo nyt aika massiivista, ja lista on pitkä asioista, joita asiakkaalle pitää kertoa. Osa selviää sähköisestä infosta, mutta miten tätä voisi jatkojalostaa vielä eteenpäin? Ensimmäisellä käynnillä kaikkea informaatiota ei pystytä antamaan, eikä asiakaskaan pysty sitä vastaanottamaan. TE-toimiston tehtävänä on varmistaa, että työnhakijat saavat tiedot kullekin parhaiten sopivalla tavalla eli siis aika mahdoton tehtävä! haastattelun järjestäminen 2 viikon kuluessa kaikille on mahdotonta, voisiko esim. työnvälityksen asiakkaiden kohdalla tehdä suunnitelman sähköisesti? Asiakas tekee, virkailija kuittaa Samoin määräaikaishaastattelujen toteuttaminen mahdotonta miksi suunnitelma edelleenkin katsotaan laadituksi vasta allekirjoitusten jälkeen, sillä monikanavaisesti ajatellen suunnitelman voisi tehdä vaikka puhelimitse tai mieluusti sähköisenä? 3 LUKU: TYÖNVÄLITYS sopivien työnhakijoiden esittely ja etsiminen ok, yksittäiselle työnhakijalle paikkojen esittelyyn ei juuri ole aikaa

6/10 työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa TE-tstoon merkittävistä muutoksista luovuttaisiin onko ok? hyvä, että nostetaan ydintehtäväksi katso J-P:n kommentit 4 LUKU: TIETO- JA NEUVONTAPALVELUT, ASIANTUNTIJA-ARVIOINNIT, AMMATINVALINTA- JA URAOHJAUS, VALMENNUS JA KOKEILU ammatinvalintaan ja uraohjaukseen yhdistetään monta palvelua, jääkö ammatillinen kuntoutus huomiotta? työhönvalmennuksen laajentaminen koskemaan kaikkia asiakkaita on hyvä juttu kokeilu-palvelu, joka jakaantuisi koulutuskokeiluun ja työkokeiluun. Koulutuskokeilu on palveluna tällä hetkellä erittäin vähän käytetty uravalmennuksen kesto enintään 40 päivää onko riittävä, tällä hetkelläkin ohjaava koulutus loppuu monen kohdalla liian lyhyeen, poluttaminen? s. 55 poissaolojen ilmoittaminen nykyisin ilmoitetaan kaikki poissaolot, tässä sanotaan, että vain luvattomat? Muutosko vai vaan erilailla kirjoitettu? työkokeilun tavoitteet, työaika, työpäivät jne kaiketi samalla tulee lomake, jossa on nuo kaikki sanottu, sekä myös kerrottu poissaolojen ilmoittamisesta ja mahdollisesta päättymisestä. On hyvä, että sopimuksen voi purkaa, mutta eikö sen voisi sitten purkaa poissaolojen vuoksi suoraan? Taas täytyy kuulla asiakasta ja tehdä päätös työllistää virkailijoita. Vai tuleeko URAan joku valmis pohja, johon täydennetään tiedot ja se lähtee e-kirjeenä niin asiakkaalle? alle 25 v pääsevät jatkossa uudelleen kokeiluun 3 kk työttömyyden jälkeen tukee yhteiskuntatakuuta, mutta varottava kierrettä (sama ta kokeilu, työttömyys, kokeilu jne), tuleeko URAAn joku hälytyssysteemi 3 kk kohdalle? työolosuhteiden järjestelytuki tällä hetkellä erittäin vähän käytetty, miten saadaan käyttöastetta nousemaan? Kriteeristö selkeämmäksi! työhönvalmennuksen keston määrittäminen tunteina hyvä asia, päivinä laskeminen on ollut tähän asti outoa, koska kuitenkin tapaamiset pääasiassa 30 min-2 h mittaisia hyvä, että tulee täsmennetyt kriteerit milloin asiakasta ei ohjata kokeiluun asiakasta ei ohjata 2 viikon kuluessa uudelleen työkokeiluun, jos asiakas ollut jo kokeilussa 6 kk koskeeko tämä lepoaika myös kuntouttavaa työtoimintaa? työkokeilussa noudatetaan samoja menettelyjä kuin työsuhteistenkin kanssa ok, ja näin on toimittukin. Ongelmia tulee, kun asiakas työskentelee vuorotyössä: tällä hetkellä Kela ilmoittaa, ettei maksa viikonlopuilta (kun asiakas merkitsee rehellisesti, milloin tevissä, milloin poissa). Miten hoidetaan, että asiakkaat saavat etuuden 5 päivältä viikossa näissäkin tapauksissa? hyvä, että yhteyshenkilö korvataan henkilöllä, joka vastaa ja huolehtii niin ohjauksesta kuin valvonnastakin, sekä ilmeisesti vastaisi myös poissaolojen ilmoittamisesta ja siitä, että tavoitteet saavutetaan ja vielä kirjoittaisi palautteen kokeilusta JA että nämä kaikki siirtyisivät sähköisesti suoraan asiakkaan tietoihin (ei kirjallisia palautteita) toivottavasti TE-toimiston ei tarvitsisi erikseen ilmoittaa luottamusmiehelle, vaan että luottamushenkilöllä olisi pyynnöstä oikeus saada tieto tai sitten yhteyshenkilö huolehtii työpaikan luottamusmiehen infoamisesta 5 LUKU: TYÖVOIMAKOULUTUS

7/10 jatkossa ammatillista ja kotoutumiskoulutusta; ohjaavista koulutuksista tulisi valmennusta (miten niistä rakennetaan paketteja/kokonaisuuksia?) alle 20 vuotiaan valinta mahdolliseksi työvoimakoulutukseen, hyvä asia, sillä kaikilla ei edellytyksiä/mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen. 6 LUKU: TYÖTTÖMYYSETUUDELLA TUETTU OMAEHTOINEN KOULUTUS ei kommentoitavaa 7 LUKU: PALKKATUKI edelleensijoittamisen laajentaminen, hyvä juttu nykyisellään erittäin vähän käytetty. Miten seurataan edelleensijoittamista, tuleeko sitä joustavaa, että voi esim. työskennellä muualla vaikka viikon tai osan päivästä? Termin vaihtaminen siirtäminen muun työnantajan tehtäviin kuulostaa siltä, että asiakas on siirretty muihin tehtäviin (negatiivinen sävy, passiivinen), voisiko olla myyvämpi termi, sillä ainakin yhdistysten edelleensijoittamiset ovat aina askel eteenpäin, avoimille työmarkkinoille? tässä 12 kk tarkasteluaika, joka perustuu EU:n säännöksiin. Työkokeilussa taas 9 kk. Miksi eri aikoja? koulutusta ei enää edellytetä lisäosan saamisen ehtona sikäli hyvä, että koulutuksen valvominen ja toteuttaminen on ollut tähänkin asti heikkoa, mutta jotta asiakkaan polku jatkuisi sieltä eteenpäin, niin osaamista tulee lisätä TE-tston on mahdotonta arvioida, vaikuttaako palkkatuen myöntäminen muiden työntekijöiden asemaan, etujen huonontamiseen, joten voisiko koko kohdan poistaa? miksei edelleenkään Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veikkausvaroista maksettavaa avustusta huomioida valtion tukena korkeinta korotettua tukea myönnettäessä? määräaikaiseen työsuhteeseen voidaan jatkossa myöntää palkkatukea ilman, että asiakas kuuluu tiettyyn ryhmään tasapuolistaa käsitteistä vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä luovutaan, mikä ok, sillä käsitteet ovat osin leimaavia. Mutta ehdotetut uudet käsitteet ovat pitkiä, tarvitaanko käsitteitä olleenkaan? Kun ajattelumallina on jatkossa entistä enemmän asiakkaan palvelutarve, niin miksi lokeroida asiakkaita? TE-toimistoissa osataan arvioida asiakkaan tilannetta, ja huomioida se hänelle tarjottavissa palveluissa ilman em. käsitteitä täysimääräinen tuki, kun työaika vähintään 85 prosenttia eikö raja voisi olla sama 80% kuin työttömyysturvalaissakin? URA-järjestelmään automaattinen laskuri, johon voidaan vaan syöttää palkkauskustannukset, työaika, mahdolliset lisäosat jne ja kone laskisi päiväkorvauksen. Nyt lasketaan käsin ja kokeillaan työlästä. palkkatuen tilapäinen keskeyttäminen tarvitaan tarkemmat ohjeet, missä tapauksissa? Tällä hetkellä myös tilanteita, joissa asiakas jää pitkälle sairauslomalla ja palkkatukijakso kuluu koko ajan, joten olisi hyvä, että sen voisi keskeyttää. Muutos tulee linkittää myös työttömyysturvalakiin valtiolle työllistettyjen kohdalla hyvä, että poistetaan 85 % vähimmäistyöaika, jatkossa voidaan työllistää myös esim. osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia 8 LUKU: YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMIS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

8/10 yritystoiminnan kehittämispalvelut mitä jatkossa tekee ELY, mitä TE-tsto, onko palveluittain sovittu työnjaosta, vai tehdäänkö ristiin? lakipohjainen tarkempi säätely ok yritystoiminta päätoimista, hyvä, että kirjataan lakiin 9 LUKU: KULUKORVAUS kuvaa asiaa paremmin kuin ylläpitokorvaus alle 17-vuotiaalle maksettava kulukorvaus ok, mutta onko tarkoituksenmukaista maksaa päätoimiselle opiskelijalle? Eikö hänen tulisi opiskella? Entä kuntoutustuella olevat (määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olijat)? Saavatko he kulukorvausta osallistuessaan eläkkeen loppuaikoina valmennukseen? kokeilun ajalta huomioitava, että kokeiluun osallistutaan myös muina päivinä kuin ma-pe ja tällä hetkellä Kela tuntee vaan arkipäivät kun asiakas osallistuu kotikunnan ulkopuolella olevaan palveluun, ja hänelle aiheutuu majoituskustannuksia, niin voi saada korotettua ylläpitokorvausta vaaditaanko silloin kuitteja/tositteita majoituskuluista? alle 25 vuotiaalle ammattitaidottomalle ei edelleenkään maksettaisi kulukorvausta. Miksi ei? Sama ryhmä saa kulukorvausta kuntouttavan työtoiminnan ajalta ja jotta polku jatkuisi siitä eteenpäin, ei ole tarkoituksenmukaista vähentää asiakkaan etuuksia 10 LUKU: PALVELUIHIN JA ASIANTUNTIJA-ARVIOINTEIHIN LIITTYVÄT HARKINNANVARAISET ETUUDET muuttokorvauksen laajentaminen tasapuolista, koska nyt ollut vain tietyille asiakasryhmille hienoa, että poistuu koululaisten ja opiskelijoiden loma-aikaiset liikkuvuudet! miksi laajennetaan, että myös työssäkäyntialueen sisäpuolella tehdyistä matkoista maksettaisiin korvausta aiheuttaa tosi paljon lisätyötä, ja onko sitten enää mitään rajausta? Ja maksettaisiinko matkat myös TE-toimiston järjestämiin palveluihin? hirveästi lisätyötä! On kuitenkin työssäkäyntialue edelleen, joka on luonteva liikkuma-alue (ilman korvauksia) työolosuhteiden järjestelytukeen tarkemmat säädökset ovat tervetulleita, tässäkin voisi nimen muuttaa ketterämmäksi, enemmän kuvaavaksi, sillä nimen perusteella ei aukene, että sitä voidaan myöntää myös toisen henkilön antamaan tukeen. Lisäksi järjestelytuen tarpeen arviointi on ollut haastavaa, sillä esim. työvälineethän hankkii lähtökohtaisesti työnantaja. Ja onko vaikeavammainen asiakas, joka saa korotettua vammaistukea tai minkä määritelmän mukaan (Kelanko)? 11 LUKU: JULKISEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUN TOIMEENPANO JA YHTEISTYÖ TY-toimikunnat, kaipaavat täsmennystä, mitä varten ovat, missä asioissa niiden puoleen voi kääntyä, mitä asioita he jatkossa käsittelevät, mistä oikeasti antavat lausuntoja? Käytännössä työvoima- ja yrityspalvelun sekä työttömyysturvan seuraaminen, vaikuttavuuden ja laadun arvioiminen on erittäin haastavaa. Mitä kautta asiat tulevat TY-toimikunnan tietoon valitustenko? työ- ja elinkeinoviranomainen tekisi jatkossa päätöksen julkisen työvoimapalvelun epäämisestä tehdäänkö päätös esim. aina, kun työpaikkaa ei oteta vastaan? Aiheuttaa paljon työtä, valituksia jne, joihin tulee vastata työllistämisvelvoitteesta: ellei työtä, koulutusta tai kuntoutusta (kenen järjestämää velvoite tapauksissa?) voida järjestää, niin kotikunnan tulee järjestää työtä ei muuten toteudu tämä tällä hetkellä. Mikäli kunta ei järjestä työstä, niin mitä TE-tsto voi tehdä?

9/10 12 LUKU: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ mihin merkitään tieto väkivaltaisuudesta ja/tai uhkaavuudesta, edellyttääkö merkinnän tekeminen jo aiemmin tehtyä väkivaltaraporttia vai voiko tiedon laittaa esim. sosiaali- ja terveystoimesta tulleen tiedon perusteella? Kun asiakkaalla on oikeus nähdä häntä koskevat tiedot, niin jokin yhtenäinen käytäntö pitäisi olla sekä se, millä perusteella ja miten asia kirjataan suostumus tietojen luovuttamiseen ta:lle; muut kohdat ok, mutta miksi tarpeellinen tieto on asevelvollisuuden suorittaminen? työttömyysturvaan liittyvät selvitykset onko mahdollista, että jatkossa asiakas voisi skannata myös muita selvitykseen liittyviä asiakirjoja ja ne kytkeytyisivät suoraan asiakkaan tietoihin samoin kuin sähköisesti annettavat selvitykset? mikäli TYPPI-järjestelmä vielä säilyy, niin se voisi enemmän toimia yhteistyössä URAn kanssa. Tällä hetkellä liikaa päällekkäisiä merkintöjä, joiden tekemiseen tuhraantuu paljon virkailijoiden aikaa 13 LUKU: MUUTOKSENHAKU kaipaa yhdenmukaistamista valmennuksen, kokeilun ja työvoimakoulutuksen keskeyttäminen oikaisun piirissä. Kuka käsittelee, missä tapauksissa jne? päätös julkisen työvoima- ja yrityspalvelun epäämisestä käytännössä koskee, mitä? tarkempi ohjeistus? muutoksenhakuoikeus; esim. palkkatuki evätty määrärahojen puutteen tai työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi, mutta asiakkaalla (joko henkilö tai ta) voi olla eri käsitys. Ja jotta työnantaja tai asiakas näkee, että millä perusteella asia on hylätty, niin jatkossa siis tehdään kielteisiä kirjallisia päätöksiä, vaikka asiakkaalla ei subjektiivista oikeutta ko. palveluun? MUUTA kun tavoitteena yhdenmukainen kohtelu, niin eikö odotusajan voisi myös kokonaan poistaa, aiheuttaa paljon työtä ja laskemista, varsinkin kun vähennetään pätkiä sieltä ja täältä? muutosturvaan ei ehdoteta sinänsä muutosta, 1.7 voimaan tulleen ohjeen mukaan, ns.paketin vastaanottavat asiakkaat saavat puhtaan lausunnon, koska olisivat tulleet muutenkin irtisanotuiksi. Miksi he eivät kuulu muutosturvan piiriin? palvelutarpeen arvioinnissa hyvä, että kehitetään sähköisiä palveluja, sillä onko enää nykyisin välttämätöntä, että asiakkaan on tultava henkilökohtaisesti käymään? Asiakkaat voisivat sähköisesti täyttää nykyistä enemmänkin asioita, ja epäselvissä tilanteissa itse varata aikaa alkupalveluun. Jopa tehdä suunnitelman alussa ja mikäli kaikki ok, niin lausuntokin vaan tulisi asiakkaalle. Epäselvissä tilanteissa alkupalvelu voisi tarvittaessa ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja pyytää käymään erilaisten palvelujen palautteet on jatkossa ehdottomasti tultava sähköisesti, ja mielellään sellaisena tietojen siirtona, että ne siirtyvät suoraan ko. asiakkaan tietoihin (kuten ARVI). Samoin poissaolotietojen tulisi siirtyä suoraan asiakkaan tietoihin, kuten myös kelan ja kassojen kyselyt työttömien terveystarkastukset eivät vielä toimi, eli mihin silloin ohjataan, terveyskeskukseen muuten vaan, annetaanko lappu mukaan? TURKU (Myllynen)

10/10 - Hyvä, että palveluja selkiytetään. Hyvää myös se, että jatkossa valmennus yhdistää työnhakuvalmennuksen ja ohjaavankoulutuksen siten, että nämä molemmat olisivat asiakkaalle työllistymistä edistäviä palveluja. - Työnhakuvalmennuksen kestoksi ehdotetaan 20 pv. Se on ihan riittävä. - Uravalmennuksen kestoksi esitetään 40 päivää. Se on sopiva ja riittävä mikäli tähän voidaan sisällyttää myös työssäoppimista. Uravalmennuksessa keskeistä on juuri se, että nuori tai aikuinen pääsee käytännössä kokeilemaan uutta ammattiaan esim. vanhainkotiin tms. Ohjaajan tuki lähtee jo paikan hankinnasta. Jos uravalmennus ei voi sisältää työssäoppimista, viedään ohjaajalta tärkein työväline. Samalla myös uravalmennuksen houkuttelevuus vähenee hyvin merkittävästi. Lisäksi jos uravalmennus ei voi sisältää työssäoppimista, niin tuolloin 40 päivän kesto on aivan liian pitkä. - Työssäoppimista suunnitelmiensa tekemisensä tueksi tarvitsevat etenkin aikuiset ammatinvaihtajat, mutta myös nuorille se on hyvin tärkeä. Varsinkin nuoret tarvitsevat kokemusta työelämästä. Lisäksi on huomioitavaa, että keskustellen käytävä ohjaus ei useinkaan heidän kohdallaan toimi, vaan tarvitaan erilaisia toiminnallisia menetelmiä, joista työssäoppiminen on yksi parhaimmista. - Mikäli työssäoppiminen uravalmennuksessa ei jatkossa ole mahdollista, voidaan Te -toimiston toimesta toki järjestää esim. työkokeilu. Tämä kuitenkin aiheuttaa hyvin paljon lisätyötä jo ennestään kuormitetussa Te -toimistossa. Lisäksi ohjaajan tuki ja suunnitelman täsmentyminen jäävät uupumaan. - On tärkeää, että myös valmennuksista saatava palaute asiakaan suunnitelmista saadaan sähköisesti esim. Arvin tapaan! - Valmennusten laadun seuranta pitää järjestää sähköisesti esim. Opalin tapaan. - Valmennuksen keskeyttämisjärjestelmän pitää olla selkeä. Jokaisen poissaolon ilmoittaminen Tetoimistoon ei voi olla tarkoituksenmukaista, eikä tätä onneksi esitetä. Palvelun tuottajia pyydetään siis ilmoittamaan yhtäjaksoisesti 5 päivän poissaolot ja muut olennaiset poikkeamat. - Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työttömyysetuudella on ollut monelle asiakkaalle hyvä ratkaisu. Tämä uusi järjestelmä on tuottanut Te - toimistoille kuitenkin erityisen paljon lisätyötä. Päätöksenteko ja koulutustarpeen arviointi on vielä jotenkin hoidettavissa. Etenkin koulujen lomaaikojen ilmoittaminen ja niihin liittyvät koulutuslausunnot kuormittavat todella paljon. Samoin opiskelun seuranta on todella työlästä. Näihin olisi hyvä ollut saada uuden lain myötä helpotusta. Nämä olisi syytä siirtää työttömyysetuuden maksajien tarkasteltaviksi. Esim. Kelalla olisi tähän tarvittavaa rutiiniakin. - Esityksessä on todettu, että säännöksillä ei rajoitettaisi palvelujen hankkimista. Samalla todetaan kuitenkin, että tietyt palvelut (esim. työnvälitys ja ammatinvalinta- ja uraohjaus) olisivat jatkossakin itse tuotettuja palveluita. Toisaalta todetaan, että joissakin tilanteissa palvelujen hankkiminen ostopalveluna voi olla tarkoituksenmukaista, esim. palveluiden alueellisen saatavuuden varmistamiseksi. Toivoisin jotenkin vielä selkeämpää ohjeistusta mitä kaikkia palveluja voidaan hankkia.