Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 1 (31) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Käsiteltävät asiat Nro Liite/viite* Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjantarkastajat 3 3 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma 4 4 n kokouspäivät 2016 10 5 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen 12 6 1 Valtuustoaloite liikenteen sujuvuuden parantamiseksi Leväsentiellä 7 2 Valtuustoaloite - Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana 8 Valtuustoaloite kaupungin uuden koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun aloittamiseksi 9 Valtuustoaloite kotimaisen ja lähiruuan osuuden kasvattamiseksi Kuopion kouluissa 10 Valtuustoaloite - Palveluliikenteen järjestäminen Kuopion kaupungin alueen vanhuksille 16 19 25 28 30 Puheenjohtaja Julkipano n puheenjohtaja Markku Rossi. Tätä kokousta koskeva kuulutus on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 28.10.2015.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 2 (31) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 3 (31) 2 Pöytäkirjantarkastajat Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 4 (31) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015 3 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 299 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kaupunginhallitus kävi kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen läpi ns. ensimmäisessä lukemisessa kokouksessaan 5.10.2015. Valmistelija Pirjo Salmelainen puh. +358 017 18 2807 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 5 (31) Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta 1. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen. 2. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa jo aloitetut mutta tilinpäätöksessä 2015 keskeneräisiksi todettavat investointihankkeet vuodelle 2015 kohteeseen varatun määrärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2016 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2016 aikana. 3. antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. 4. antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää talousarvion määrärahoihin sisältymättömiä äkillisten kriisitilanteiden, kuten turvapaikanhakijoiden määrän nopean lisääntymisen edellyttämiä toimenpiteitä kokonaiskustannusarvioltaan 1 milj. euroon saakka. Mahdolliset käynnistettävät toimenpiteet tuodaan kaupunginvaltuustoon käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. 5. oikeuttaa kaupunginhallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoitusosan sitovien erien osoittamissa rajoissa. Lisäksi kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita tai äkillisten kriisitilanteiden edellyttämiä toimenpiteitä toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. 6. oikeuttaa talous- ja rahoitusjohtajan nostamaan tilapäisluottoa enintään 50 milj. euroa maksuvalmiuden turvaamiseksi. 7. oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään tarpeelliset lainasalkun korkoriskiltä suojautumistoimenpiteet siten, että lainasalkun kokonaismäärään suhteutettu suojausaste on taloussuunnitelmakauden aikana kunkin vuoden viimeisen päivän tarkastelutilanteessa enintään 80 %. Suojausasteen laskennassa huomioidaan sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten että johdannaissopimusten, joilla yksittäisen lainan tai lainasalkun korkoprofiilia muutetaan kiinteän koron tyyppiseksi, suhde lainasalkun kulloiseenkin kokonaismäärään. Johdannaissopimuksia voidaan tehdä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksina sekä korkoputkisopimuksina. 8. Talous- ja strategiapalvelu oikeutetaan korjaamaan kirjoitusvirheet ja tekemään tekstiin teknisluontoisia korjauksia.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 6 (31) Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Merkittiin, että henkilöstöjohtaja Markku Mattila, talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen, talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen, taloussuunnittelija Riitta Puustinen ja talouspäällikkö Riitta Kokkonen saapuivat kokoukseen asiakohdan käsittelyn ajaksi. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelman. 1. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää opetusryhmien pienentämiseen 400 000 korvaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun avustuksen poistumista. 2. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki jäsenten Neeta Röppänen ja Harri Auvinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 23 alin laatikkorivi, kolmas laatikko. Lisätään virke: "Pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä aiheutuvien työmarkkinatuen kuntaosuuksien vähentämiseksi lisätään kaupungin omaehtoista työllistämistä". Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaaääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 5 ei-ääntä (Auvinen, Pulkkinen, Reijonen, Röppänen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen. 3. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 24. alin laatikkorivi. Muutetaan palvelualueiden "laatikostoissa" olevat vaihtoehtoiset palvelualoitetta koskevat kirjaukset yhtenäiseen muotoon, joka on tässä kohtaa eli muotoon: "Palvelualoitteen kokeiluun on valmius." Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti jäsen Erkki Virtasen tekemän muutosesityksen. 4. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki jäsen Neeta Röppäsen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 25 alin laatikkorivi, kolmas laatikko. Lisätään virke:" Ennen helpotusten käyttöön ottoa selvitetään niiden vaikutukset kuntalaisten palvelutarpeen ja tasaarvon toteutumiseen." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 7 (31) ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaaääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 5 ei-ääntä (Auvinen, Pulkkinen, Reijonen, Röppänen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen. 5. Keskustelun kuluessa jäsen Minna Reijonen teki seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "Esitän, että päätösehdotuksen kohta 4 poistetaan, jossa kaupunginvaltuusto antaisi kaupunginhallitukselle valtuudet käynnistää talousarvion määrärahoihin sisältymättömiä äkillisen kriisitilanteiden, kuten turvapaikan hakijoiden määrän nopean lisääntymisen edellyttämiä toimenpiteitä kokonaiskustannusarvioltaan 1 miljoonaan euroon saakka... (sama teksti poistetaan myös sivun 43 alalaidasta)". Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi esityksen rauenneeksi. 6. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 85. tuottavuutta lisäävät toimenpiteet "Suomen hallituksen suunnittelemien toimenpiteiden jne... vaikutukset on jo talousarvioesityksessä otettu huomioon (1 M )" poistetaan. Ja sama s. 91 tuloslaskelmaosaan." Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi esityksen rauenneeksi. 7. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki jäsen Minna Reijosen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 103. Toiseksi ylin laatikkorivi: Poistetaan virke: "Vanhuspalveluiden kustannuskehityksen osalta tavoitteena on tarpeen kasvua maltillisempi kustannuskehitys". Lisätään virke: "Vahvistetaan lastensuojelun ja vanhuspalvelujen henkilöstövoimavaroja 500 000 eurolla." Lisäksi sivulle 105 lisätään tuloslaskelman henkilöstömenoihin 500 000 euroa." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaaääntä (Auvinen, Berg-Väänänen, Kantanen, Pulkkinen, Rytsy, Röppänen, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 2 ei-ääntä (Reijonen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen. 8. Keskustelun kuluessa jäsen Neeta Röppänen teki jäsenten Erkki Virtanen ja Minna Reijonen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "sivu 151 Yleishallinto. Poistetaan..."65 000 kaupunginvaltuuston tukiraha valtuustoryhmille." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Neeta Röppäsen tekemän
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 8 (31) ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaaääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Pulkkinen ja Toppinen) ja 7 ei-ääntä (Auvinen, Reijonen, Rytsy, Röppänen, Savolainen, Tolppanen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt jäsen Neeta Röppäsen tekemän muutosesityksen. 9. Keskustelun kuluessa jäsen Minna Reijonen teki seuraavan sisältöisen muutosesityksen: "kohta 10 investointiosa, s. 181. Esitän, että poistetaan sivun alalaidasta Liikunta ja ulkoilualueet, 2.095.000 euroa, kohdasta: Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskuksen jatkorakentaminen ja samalla siihen varattu summa." Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi esityksen rauenneeksi. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että vuoden 2016 talousarvio sekä vuosien 2016 2019 toiminta- ja taloussuunnitelma on tullut kaupunginhallituksen osalta käsitellyksi ja kaupunginhallitus esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Toni Vainikainen, Pirjo Salmelainen, Markku Mattila, Riitta Puustinen ja Riitta Kokkonen poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen. Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi sekä toimintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2019 on jaettu kaupunginvaltuuston esityslistan 2.11.2015 liitteenä. Kaupunginhallitus 1. hyväksyy vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen. 2. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa jo aloitetut mutta tilinpäätöksessä 2015 keskeneräisiksi todettavat investointihankkeet vuodelle 2015 kohteeseen varatun määrärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2016 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2016 aikana. 3. antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. 4. antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää talousarvion määrärahoihin sisältymättömiä äkillisten kriisitilanteiden, kuten turvapaikanhakijoiden määrän nopean lisääntymisen edellyttämiä toimenpiteitä kokonaiskustannusarvioltaan 1 milj. euroon saakka. Mahdolliset käynnistettävät toimenpiteet tuodaan kaupunginvaltuustoon käsiteltäväksi talousarviomuutoksina.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 9 (31) 5. oikeuttaa kaupunginhallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoitusosan sitovien erien osoittamissa rajoissa. Lisäksi kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita tai äkillisten kriisitilanteiden edellyttämiä toimenpiteitä toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. 6. oikeuttaa talous- ja rahoitusjohtajan nostamaan tilapäisluottoa enintään 50 milj. euroa maksuvalmiuden turvaamiseksi. 7. oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään tarpeelliset lainasalkun korkoriskiltä suojautumistoimenpiteet siten, että lainasalkun kokonaismäärään suhteutettu suojausaste on taloussuunnitelmakauden aikana kunkin vuoden viimeisen päivän tarkastelutilanteessa enintään 80 %. Suojausasteen laskennassa huomioidaan sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten että johdannaissopimusten, joilla yksittäisen lainan tai lainasalkun korkoprofiilia muutetaan kiinteän koron tyyppiseksi, suhde lainasalkun kulloiseenkin kokonaismäärään. Johdannaissopimuksia voidaan tehdä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksina sekä korkoputkisopimuksina. 8. Talous- ja strategiapalvelu oikeutetaan korjaamaan kirjoitusvirheet ja tekemään tekstiin teknisluontoisia korjauksia.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 10 (31) Kaupunginhallitus 313 26.10.2015 4 Asianro 7304/00.02.00/2015 n kokouspäivät 2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 313 Kuntalain 54 :n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Kaupunginkanslia ja talous- ja strategiapalvelu ovat alustavasti laatineet luonnoksen, jonka mukaan kaupunginvaltuusto kokoontuisi vuonna 2016 seuraavina päivinä: Varsinaiset kokoukset: 1.2. 18.00 kv:n kokous 14.3. 18.00 kv:n kokous 25.4. 18.00 kv:n kokous 23.5. 18.00 kv:n kokous 20.6. 18.00 kv:n kokous: tilinpäätös ja arviointikertomus 5.9. 18.00 kv:n kokous 10.10. 18.00 kv:n kokous: arviointikertomukset 7.11. 16.00 kv:n kokous: TA periaatekeskustelu 14.11. 18.00 kv:n kokous: TA hyväksyminen 12.12. 16.00 kv:n kokous Kv:n iltakoulut, kyselytunnit ja infotilaisuudet 22.2. 17.30 kv-info käyttösuunnitelmat 2016 11.4. 17.30 iltakoulu, kyselytunti tai info 30.5. valtuustoseminaari 12.9. 17.30 iltakoulu: talousarvion valmistelutilanne 10.10. 17.00 kv-info, kj:n TA-esitys 28.11. 17.30 iltakoulu, kyselytunti tai info
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 11 (31) Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. kokoontuu vuonna 2016 em. päivinä. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Kv. kokoontuu vuonna 2016 em. päivinä.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 12 (31) Kaupunginhallitus 296 19.10.2015 5 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 296 Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Kaupungin lainakanta 31.8.2015 tilanteessa oli noin 317,6 miljoonaa euroa eli noin 2.860 euroa asukasta kohden. Kuluvan vuoden aikana lainasalkun ennustetaan kasvavan 326,1 miljoonaan euroon eli 2.939 euroon asukasta kohden. Vuoden 2016 talousarviota koskevassa kaupunginjohtajan esityksessä lainoista aiheutuvien korkokulujen ennakoidaan olevan noin 6,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Käytettäessä vaihtuvakorkoista velkarahoitusta lainasalkkuun liittyy aina korkoriski, joka käytännössä on korkojen muutoksista aiheutuvaa epävarmuutta velkarahoituksesta aiheutuvien rahoituskustannusten määrään. Korkoriskiä voidaan hallita hajauttamalla lainannostojen ajankohtaa, hajauttamalla nostettavien lainojen juoksuaikoja ja lyhennysohjelmia, käyttämällä eri korkosidonnaisuuksia vaihtuvista koroista kiinteisiin korkoihin sekä muuttamalla lainasalkun tai yksittäisen lainan korkoprofiilia johdannaissopimusten avulla. Johdannainen on rahoitusmarkkinoiden instrumentti, jonka taloudellinen arvo riippuu kohteena olevan etuuden arvosta. Käytetyimpiä kohde-etuuksia ovat korot, osakkeet, valuutat ja erilaiset raaka-aineet. Johdannaiskaupassa käydään kauppaa useimmiten pelkillä oikeuksilla tai velvollisuuksilla toteuttaa jokin kauppa rahamääräisenä sovittuna ajankohtana ilman, että varsinaiset kohde-etuudet vaihtavat omistajaa. Johdannaisia käytetään pääsääntöisesti velkoihin, sijoituksiin ja hyödykkeisiin liittyvien markkinaliikkeiden hallintaan ja muokkaamiseen. Johdannaisia käytetään myös lisätuottojen tavoitteluun, mutta tällaisen toiminnan ei kuitenkaan voida katsoa olevan kuntien toimintaperiaatteiden mukaista. Korkojohdannaisia käyttämällä voidaan suojautua vaihtuvakorkoiseen luottoon sisältyvältä korkoriskiltä seuraavien korkojaksojen aikana tapahtuvaa koronnousua vastaan. Johdannaisilla korkoriskiä voidaan joustavasti rajoittaa tai poistaa lainanottajan riskinsietokykyä ja korkonäkemystä vastaavaksi riippumatta yksittäisen lainan ehdoista. Korkojohdannaisilla suojauksia voidaan tehdä myös muuna aikana kuin lainannoston yhteydessä. Johdannaisia käyttämällä voidaan esimerkiksi vaihtaa luoton korkosidonnaisuutta (koronvaihtosopimukset), rajata luoton maksimi- ja/tai minimikorko (korkokatto- ja/tai -lattiasopimukset) sekä suojautua valuuttamääräiseen lainaan liittyvältä valuuttakurssiriskiltä (valuutanvaihtosopimukset). Mikäli kaupunki päättäisi hankkia velkarahoitusta muussa valuutassa kuin euroissa, sisältyisi velkarahoitukseen myös valuuttojen kurssimuutoksiin liittyvää riskiä, jota voidaan
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 13 (31) myös hallita johdannaissopimusten avulla muuntamalla valuuttaluotot euromääräisiksi. Päätöksenteko johdannaisten käyttämisestä kuuluu kuntalain mukaan valtuustolle, jollei päätöksentekovaltaa ole delegoitu muulle toimielimelle tai viranomaiselle. Johdannaisiin liittyvästä päätöksentekovallasta ei ole suoranaista mainintaa Kuopion kaupungin hallintosäännössä, kaupunginhallituksen johtosäännössä tai muissa johtosäännöissä. Johdannaisten käyttö on tulkittu kuuluvan kaupunginhallituksen toimivaltaan kaupunginhallituksen johtosäännön lainanottamista, lainaehdoista päättämistä ja riskienhallintaa koskevien säännösten perusteella. Kuopion kaupunki onkin tehnyt Suomessa toimivien rahalaitosten kanssa kaupunginhallituksen tekemän päätöksen (23.3.2009, 148 ) mukaiset sopimukset johdannaisten käyttämisestä korkoriskiltä suojautumiseen tarvittaessa sekä tehnyt näiden sopimusten nojalla yksittäisiä johdannaissopimuksia. Kaupungin lainakannan suojausaste 1.1.2015 tilanteessa oli noin 76 %. Suojausasteen laskennassa on huomioitu koronvaihtosopimusjohdannaisten lisäksi myös kiinteät korot ja luonteeltaan kiinteää korkoa vastaavat pitkät, yli 12 kuukauden viitekorkosidonnaisuudet. Suojausasteesta noin 14 % oli 1.1.2015 tilanteesta toteutettu koronvaihtosopimuksilla ja loput sitomalla lainat kiinteään korkoon tai pitkäaikaiseen viitekorkoon. Mikäli uusia suojaustoimia ei tehdä, suojausaste laskee vuoden 2015 loppuun mennessä noin 63 %:n tasolle ja edelleen vuoden 2016 loppuun mennessä noin 52 %:n tasolle. Tarkka suojausaste on kuitenkin riippuvainen nostettavien uusien lainojen määristä, korkosidonnaisuuksista, nostoajankohdista ja lyhennysohjelmista. Kaupungin lainakannan suuruus ja kasvusuunta huomioiden suojausasteen pitäminen vähintään noin 50 %:n tasolla tulevien vuosien aikana on perusteltua. Rahoituslaitoksia koskevan sääntelyn kiristyessä rahoituslaitokset ovat kiinnittäneet enemmän tarkkuutta sopimusdokumentointiin, ja esimerkiksi Pohjola Pankki Oyj edellyttää nyt heidän kanssaan aiemmin solmitun johdannaisyleissopimuksen lisäksi toimittamaan erillisen johdannaisten käyttämiseen liittyvän vakuutteluasiakirjan, jossa kaupunki muun muassa vahvistaa, että sillä on oikeus, kelpoisuus ja toimivalta tehdä johdannaissopimuksia ja suorittaa johdannaissopimuksen mukaiset velvoitteet, että se on saanut kaikki tarvittavat lainvoimaiset suostumukset ja päätökset ja ettei johdannaissopimuksen tekeminen ole kaupungin sääntöjen tai päätösten, muun sopimuksen tai sitoumuksen vastaista. Kuopion kaupungin johdannaisia koskevien delegointivaltuuksien muuttaminen ilmaisultaan selväsanaisemmaksi on edellä mainitusta rahoituslaitosten muuttuneista käytännöistä johtuen tarpeen, sillä ilman rahoituslaitosten hyväksymää päätöskehystä rahoitusmarkkinoiden nopeastikin muuttuvien tilanteiden tehokas hyödyntäminen olemassa olevan lainasalkun korkoriskin hallitsemiseksi ei ole mahdollista päätöksentekoprosessiin kuluvan ajan vuoksi. Edellä mainituilla perusteilla kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n kohtaan 19. esitetään tehtäväksi seuraavanalainen muutos:
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 14 (31) Voimassa oleva kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n kohta 19.: Mikäli toimivaltaa ei ole annettu muulle kaupungin toimielimelle, kaupunginhallitus johtaa ja päättää seuraavista asioista: --- 19. päättää pitkäaikaisten lainojen ottamisesta ja lainojen antamisesta valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämissä rajoissa sekä päättää lainaehdoista ja niiden muuttamisesta;" Uusi ehdotettu kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n kohta 19.: 19. päättää pitkäaikaisten lainojen ottamisesta ja lainojen antamisesta valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämissä rajoissa, päättää lainaehdoista ja niiden muuttamisesta sekä päättää lainojen korko- ja valuuttariskien hallintaan käytettävistä suojaustoimenpiteistä; Vaikutusten arviointi Merkitään, että esitys on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan ja yritysvaikutuksiltaan neutraali. Esitys Esitän, että kaupunginhallituksen johtosääntöä muutetaan edellä kuvatuin tavoin. Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kh. esittää kv:lle, että: 1. Kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n kohta 19 muutetaan kuulumaan seuraavasti: "päättää pitkäaikaisten lainojen ottamisesta ja lainojen antamisesta valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämissä rajoissa, päättää lainaehdoista ja niiden muuttamisesta sekä päättää lainojen korko- ja valuuttariskien hallintaan käytettävistä suojaustoimenpiteistä ja 2. johtosääntömuutos astuu voimaan 1.12.2015 lukien. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 15 (31) Kaupunginhallitus Kv. päättää, että 1. Kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n kohta 19 muutetaan kuulumaan seuraavasti: "päättää pitkäaikaisten lainojen ottamisesta ja lainojen antamisesta valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämissä rajoissa, päättää lainaehdoista ja niiden muuttamisesta sekä päättää lainojen korko- ja valuuttariskien hallintaan käytettävistä suojaustoimenpiteistä ja 2. johtosääntömuutos astuu voimaan 1.12.2015 lukien.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 16 (31) Kaupunkirakennelautakunta 163 16.9.2015 Kaupunginhallitus 272 28.9.2015 6 Asianro 2853/08.00.00/2015 Valtuustoaloite liikenteen sujuvuuden parantamiseksi Leväsentiellä Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 16.9.2015 163 Vs. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Hetti Rytsy ja 20 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet aloitteen Leväsentien liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Aloitteessa mainitaan, että Leväsentiellä on huonosti toimivia liikennevalo- ja merkkijärjestelyjä esim. Servican, Särkiniementien sekä Mestarinkadun liittymissä. Kaikista huonoin toimivuus aloitteen tekijöiden mukaan on Rauhalahdentien liittymässä. Aloitteessa esitetään toimivuuden parantamiseksi kiertoliittymän rakentamista. Nykytilanne Leväsentie on moottoritien rinnakkaisena väylänä sekä erikoiskuljetusreittinä toimiva pääkatu, jonka liikennemäärät Rauhalahdentien ja Tasavallankadun välillä vaihtelevat suuresti ollen Tasavallankadun eteläpuolella reilut 18 000 ajon/vrk ja Rahalahdentien pohjoispuolella 9360 ajon/vrk. Merkittävimmät liittymien välityskykyongelmat ovat Rauhalahdentien liittymässä, jonka toimivuutta ei ole mahdollista parantaa nykyisin kaistajärjestelyin. Lisäksi ongelmia ja vaaratilanteita esiintyy Särkiniemen kohdalla sekä Mestarikadun kohdalla, jossa epäselvyyttä aiheuttaa samalla kohtaa oleva kauppakeskuksen tonttiliittymä. Viimeksi mainituissa liittymissä viivytyksiä esiintyy Leväsentien poikittaisessa suunnassa olevilla tulosuunnilla. Kadun itäpuolella kulkee välikaistalla erotettu pyöräilyn pääreitiksi luokiteltu kevyen liikenteen väylä. Kadun leveys vaihtelee erityisesti liittymäalueilla, mutta peruskaistaleveytenä on 4 metriä, jolloin ajoradan kokonaisleveys on 8 metriä. Poikittainen jalankulku- ja pyöräily tapahtuu samassa tasossa autojen kanssa, saarekkein varustettujen suojateiden kohdilta. Nopeusrajoitus kyseisellä katuosuudella on 50 km/h. Kyseisen katuosuuden merkittävimmät onnettomuuksien kasaumapisteet ovat Tasavallankadun, Mestarinkadun ja Rauhalahdentien liittymät. Lisäksi yksittäisiä onnettomuuksia on sattunut Kartanonkadun liittymässä ja suistumisonnettomuuksia kadun linjaosuudella sekä kevyen liikenteen onnettomuuksia Särkiniementien eteläpuolella olevilla suojateillä. Suurin osa sattuneista onnettomuuksista on ollut peräänajoja, jotka ovat johtaneet vain aineellisiin vahinkoihin. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Leväsentien parantamisesta Tasavallankadun ja Kartanonkadun välillä on tehty yleissuunnitelma n. 10 vuotta sitten. Tuossa suunnitelmassa toimenpiteiksi on esitetty kadun muuttamista 2+2-kaistaiseksi sekä uuden katuyhteyden rakentamista Särkilahden kohdalle Leväsentieltä Kolmisopentielle. Näi-
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 17 (31) den toimenpiteiden on todettu parantavan tilannetta niin, ettei liittymiin tarvitse rakentaa valo-ohjausta. Suunnitelmassa on kuitenkin todettu, että Leväsentien nelikaistaistamisen yhteydessä on hyvä kuitenkin varautua liittymien valo-ohjaukseen rakentamalla tarvittavat putkitukset liikennevalokaapeleille. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty Mestarinkadun liittymän siirtämistä huomioiden K-Raudan / kauppakeskus Cantin tonttiliittymä sekä Kaivotien liittymän poistamista ja korvaamista Kulkutien kohdalle rakennettavalla liittymällä. Kaksi viimeksi mainittua toimenpidettä on toteutettu. Parantamistoimenpiteitä Leväsentielle on eistetty myös vuonna 2008 laaditussa Valtatie 5 liikennekäytävän Kuopion kohtaa koskevassa selvityksessä. Em. suunnitelmassa on esitetty, että vuoteen 2010 mennessä Leväsentielle rakennettaisiin lisäkaistat Tasavallankadun ja Särkiniementien välille sekä uusi katuyhteys Leväsentien ja Kolmisopentien välille. Vuoteen 2020 mennessä selvityksessä on esitetty lisäkaistojen rakentamista Rauhalahdentien ja Särkiniementien välille. Lisäksi toimenpiteenä on esitetty kaistajärjestelyjä Tasavallankadun liittymään. Pidemmällä tähtäimellä toimenpiteitä Leväsentien osalta on esitetty ramppien rakentamista Petoselle, minkä myötä Leväsentien liikenteen on arvioitu lisääntyvän. Kumpusaarentien rakentamiseen liittyen on Siikalahden ja Haapaniemen väliselle alueelle laadittu toimivuus- ja liikenneturvallisuustarkastelu. Kumpusaarentien rakentamisen on todettu parantavan merkittävästi Haapaniemen alueen liikenteen toimivuutta ja sitä myötä turvallisuuttakin. Tarkastelussa on päädytty siihen, että Kumpusaarentien rakentamisen yhteydessä tulee Leväsentien kapasiteettia lisätä rakentamalla Leväsentiestä 2+2- kaistainen Tasavallankadun ja Särkiniementien välisellä osuudella. Lisäksi tarkastelussa on esitetty valo-ohjauksen rakentamista Kumpusaarentien (nykyinen Servican liittymä) ja Särkiniementien liittymiin sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien uudelleenjärjestelyjä Särkiniementien liittymässä. Rakennussuunnitelmat edellä mainituista järjestelyistä laaditaan Kumpusaarentien suunnittelun yhteydessä ja niiden toteuttaminen kytketään määrärahojen puitteissa Kumpusaaren rakentamiseen. Perustelut päätösehdotukselle Edellä mainittujen yleissuunnitelman sekä liikennekäytäväselvityksen laatimisien jälkeen on Leväsentien varren maankäytössä tapahtunut muutoksia, joiden myötä Leväsentien tonttiliittymä- ja kaistajärjestelyjä on muutettu. Lisäksi uusi katuyhteys (Saaristokatu) Saaristokaupungin ja keskustan välillä on valmistunut, mikä osaltaan on vaikuttanut Leväsentien liikenteeseen. Vaikka Leväsentien yleissuunnitelmassa sekä liikenneväyläselvityksessä on mainittu Leväsentien muuttaminen 2+2-kaistaiseksi, tulisi toimenpiteen vaikutuksia niin liikenneturvallisuuden kuin toimivuudenkin näkökulmasta harkita uudelleen. Yleissuunnitelmassa on mainittu, että ajoradan ollessa nelikaistainen, vaikeutuu sivusuunnilta liikennevirtaan liittyminen jo pienilläkin liikennemärillä. Kun liittyminen nelikaistaistamisen myötä vaikeutuu, kasvavat myös liikenneturvallisuusriskit, mikä puolestaan johtaa siihen, että liittymiin tulee rakentaa valo-ohjaus. Näin ollen olisikin syytä hakea erityisesti liittymien toimivuutta parantavia toimenpiteitä eikä niinkään Leväsentien katuosuuden sujuvuuden maksimointia. Näin ollen Leväsentielle Särkiniementien ja Rauhalahdentien välille tulee laatia yleissuunnitelma liittymien toimivuuden parantamisesta, jonka myötä ratkaistaan kuhunkin liittymään sopiva liittymäratkaisu. Suunnitelmassa tulee huomioida turvallisuuden lisäksi toimivuus sekä käytettävissä olevat katualueet.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 18 (31) Esitys Esitän, että lautakunta hyväksyy, että valtuustoaloitteen pohjalta suunnittelupalveluissa käynnistetään vuoden 2015 2016 vaihteessa suunnittelutyö Leväsentien liittymien toimivuuden parantamisesta katuvälillä Särkiniementie Rauhalahdentie. Tätä varten syksyllä 2015 hankitaan riittävät liikennemäärätiedot tarvittaessa ostopalveluna. Suunnittelutyössä laaditaan myös aikataulu tarvittaville toimenpiteille. Valmistelija Paula Liukkonen puh. +358 044 718 5304 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Esittelijä täydensi esitystä siten, että päätös annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 28.9.2015 272 Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet 1 2853/2015 Valtuustoaloite Valmistelija Paula Liukkonen puh. +358 044 718 5304 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunginhallitus Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 19 (31) Perusturva- ja terveyslautakunta 83 22.9.2015 Kaupunginhallitus 282 5.10.2015 7 Asianro 2858/06.00.00/2015 Valtuustoaloite - Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta 22.9.2015 83 Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen Vanhus- ja vammaispalvelujen hallinto Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja 11 muun valtuutetun 13.4.2015 allekirjoittama valtuustoaloite on kirjattu vastaanotetuksi Kuopion kaupungille 13.4.2015. Allekirjoittaneet pyytävät Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 :ään vedoten selvittämään aloitteessa esille tuotujen vanhusten hoidon ja palvelujen laatuun liittyvien asioiden nykytilan vanhuspalveluissa. Lisäksi he pyytävät esittämään valtuustolle mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Aloite on esityslistan viiteaineistona. Perusturva- ja terveyslautakunta on käsitellyt ja hyväksynyt yksimielisesti asiasta laaditun selvityksen kokouksessaan 16.6.2015, 57. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 10.8.2015, 227, ja keskustelun jälkeen yksimielisesti palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi Aloitteessa pyydetään vastauksia neljään eri kysymykseen Kysymys Vastaus 1. Miten kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa? Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan ensisijaisesti asiakkaalle yksilöllisesti laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman avulla ja vuosittain tehtävällä asiakaspalautekyselyllä. Lisäksi seurataan asiakkaan kokemaa hoitoa saatujen palautteiden ja Kuopion kotihoidossa käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmästä saatujen tietojen avulla. Asiakkaan yksilöllistä hoitoa, hoivaa ja palveluja ohjaava asiakirja on asiakkaan ja omaisen/läheisen kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelma, johon suunniteltu palvelukokonaisuus kirjataan. Siinä on kuvattu palvelut, jotka tuotetaan, arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Asiakaskohtaista hoidon ja hoivan vaikuttavuutta arvioidaan 3 kk:n välein asiakkaan kanssa tehtävällä ja kirjatulla palvelu- ja hoitosuunnitelman väliarvioinnilla. Palvelu- ja hoitosuunnitelmien kirjaamisen auditoinnit tehdään säännöllisin välein kaikissa vanhuspalveluiden yksiköissä. Asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnissa käytetään asiakaskortti menetelmää, jonka avulla arvioidaan yksilöllisesti ja esimerkiksi kotihoidon tiimeittäin tai koko kaupungin kotihoidon
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 20 (31) suunnitellun palvelun vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Tämän avulla saadaan tarkkaa tietoa mm. asiakkaiden toimintakyvyn muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi asiakaskortin pisteytys määrittelee palvelutarpeen edellyttämää palvelujen määrää ajallisesti. Asiakaskorttiraporttien avulla saadaan tieto tiimikohtaisesti kotihoidon henkilöstöresurssitarpeesta. Asiakaskorttia käytetään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa palveluohjausyksikössä, kotihoidossa ja vanhusten asumispalveluissa. Vanhusten päivähoitoryhmien toiminnan sisältö suunnitellaan ryhmäkohtaisesti asiakkaiden kanssa yhdessä. Asiakkaan kokemaa vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta kartoitetaan kotihoidon asiakaspalautekyselyllä. Menetelmänä käytetään palautekeskustelua yhdessä asiakkaan kanssa. Keskustelun pohjana käytetään KASTE -ohjelmassa kehitettyä kotihoidon laatumittaristoa. Keskusteluun pyydetään mukaan asiakkaan perhe tai muu hänelle tärkeä ihminen. Ensimmäinen asiakaspalaute kysely on tehty 9.3. 20.3.2015 Kuopion kotihoidossa, jolloin säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli 1015. Heistä 203 satunnaisotannalla valittua asiakasta osallistui palautekeskusteluun omahoitajan tai korvaavan hoitajan kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa asiakkaan ja hänen perheensä aktivoinnissa yhteistoimintaan kotihoidon kanssa ja kotihoidon laadun kehittämiseen. Vastaava asiakaskysely ja palautekeskustelut toteutetaan kaikille hoiva-asumisen asiakkaille/perheenjäsenille syksyn 2015 aikana. Asiakaspalautekyselyt toteutuvat jatkossa kaikille vanhuspalveluiden asiakkaille säännöllisesti vuosittain. Toimintakeskusten vanhusten päiväryhmien asiakasryhmille on tehty yhteisiä asiakaskyselyjä aiemmin erilaisia mittareita soveltaen. Vanhusten päiväryhmiin on suunnitteilla ottaa käyttöön vuonna 2015 ryhmäpalautteiden rinnalle, kaikille asiakkaille/ perheille yhtenäinen palautejärjestelmä. Omaishoidossa kirjallinen asiakaspalaute on pyydetty omaishoitoperheiltä 1,5 vuotta sitten ja nyt on kehittämistyön pohjaksi suunnitteilla uusi asiakaspalautekysely, joka toteutetaan kerran vuodessa. Kuopion kaupungin käytänteiden mukaisesti vanhuspalveluita koskevaa asiakaspalautetta kerätään kaupungin yleisen palautepalvelun kautta, yleisellä palautelomakkeella, tai sähköpostilla suoraan virastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin, jota kehitetään asiakasystävällisemmäksi kaupungin sähköisten palvelukanavien kehittämisen myötä. Asiakaspalautelaatikot ovat käytössä kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Lisäksi palautteena toimivat viralliset reklamaatiot ja muistutukset. Nykyisin asiakkaat ja omaiset lähettävät vapaamuotoista palautetta myös suoraan kotihoidon esimiehille. Saatu palaute käsitellään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Reklamaatiot tilastoidaan ja tiedot raportoidaan puolivuosittain potilas- ja asiakasturvallisuusraportin yhteydessä. Erillistä yhteenvetoa reklamaatioista ei ole tällä hetkellä kaupungin internet-sivuilla. Kirjallisesti asiakaspalautelaatikkoon tai esimiehelle lähetetty palaute käsitellään palautetta koskevassa toimintayksikössä. Palautteeseen vastataan lähimmän vastuullisen esimiehen toimesta siinä muodossa, jossa vastinetta on pyydetty, puhelimitse tai kirjallisesti. Palautteen antaminen sähköpostitse on hyväksyttävä siinä tapauksessa, että palaute on tullut sähköpostitse ja/tai vastaus on pyydetty sähköpostitse, ja että kysymyksessä on yleisluontoinen selvitys ilman riskiä henkilötietosuojan rikkomisesta. Palaute annetaan tiedoksi toiminnasta vastaavalle palvelupäällikölle, joka vastaa palvelun laadun hallinnasta ja toiminnan kehittämisestä.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 21 (31) Vuosittain tehdään sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys, jossa kerrotaan syiden mukaan eriteltyinä vuoden aikana tapahtuneet yhteydenotot palveluprosesseittain. Selvitys julkaistaan kaupungin internetsivuilla ja se käsitellään lautakunnassa. Kuopion kaupungissa käytössä olevan Hilkka toiminnanohjausjärjestelmästä saatua raportointitietoa hyödynnetään muun muassa seurattaessa asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunnitellun palveluajan toteutumista. Toiminnanohjausjärjestelmästä saadunreaaliaikaisen tiedon perusteella voidaan jakaa töitä työntekijöille joustavasti ja ohjata resursseja siten, että asiakkaalle jää enemmän aikaa. Kysymys Vastaus 2. Kehittyvätkö Kuopion kaupungin vanhuspalvelut asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta saadun palautteen ohjaamina? Vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostetaan, että eri palveluissa on turvattava asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun kehittämiseen. Asiakkaan rooli on laadun kokijana, palveluiden suunnittelijana ja kehittäjänä. Asiakaspalautteen kerääminen tulee tapahtua säännöllisesti, osallistavalla tavalla ja saatu tieto hyödynnetään monipuolisesti. Vanhuspalveluiden laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden parantamisessa on lähtökohtana asiakasnäkökulma ja erityisesti asiakkaan kokema hoiva. Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä on ollut painopisteenä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen ja valtakunnalliset suositukset vanhuspalveluissa. Tällä hetkellä kehittämisen painopistealueita ovat muun muassa lähipalvelumallin, ympärivuorokautisen kotihoidon, yksilöllisten turvateknologisten ratkaisujen, kotikuntoutuksen, kotihoidon lääkäripoolin, vuoro- ja kriisihoidon kehittäminen. Saadaksemme käyttöön kehittämisessä asiakkaan ja omaisen palautteen palveluista, olemme ottaneet käyttöön tänä keväänä edellä kuvatun asiakkaan palautekyselyn. Asiakkaat/perheenjäsenet ja muut ikäihmisten edustajat (vanhusneuvosto, asiakasraadit, ikätiimi jne.) pyydetään mukaan palvelujen suunnitteluun. Konkreettisina esimerkkeinä tästä on kotihoidon asiakkaille/perheenjäsenille elokuussa 2015 järjestetty avoin infotilaisuus kevään asiakaspalautekeskustelujen tuloksista. Tilaisuudessa asiakkaista ja henkilöstöstä kootut porinaryhmät, nostivat tuloksista esille asiakkaiden mielestä keskeisiä kehittämiskohteita. Myös vanhusneuvostolta on pyydetty kommentteja ja näkemyksiä asiakaspalautteiden tuloksista. Kuopion kaupunki on valinnut yhteiseksi laatutyön menetelmäksi CAF laadun-hallintamallin (Common Assessment Framework), joka on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. CAF -mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation / työyksikön toimintatapoja ja joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen ja palveluiden laadun kehittyminen asiakaslähtöisesti. Arvioinnin kohteina ovat muun muassa palvelujen laatu, prosessit, palvelulupausten täyttyminen, asiakkaiden osallistaminen jne. Arviointitulosten perusteella henkilöstö valitsee kehittämiskohteet ja laatii kehittämissuunnitelman vuosittain. Kuopion kaupungin laatutiimi on määritellyt vuoden 2015 laatutyön tuen kaupunkitasoiset painopistealueet. Vanhuspalveluihin on laadittu kaupunkitason painopistealueisiin pohjautuva laatutyön toteuttamissuunnitelma vuodelle 2015. Suunnitelman mukaisesti koti-
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 22 (31) hoidon ja asumispalvelun ydinprosessit päivitetään syksyllä 2015 henkilöstöstä kootuissa työryhmissä. Keskeiset palvelulupaukset kirjataan prosessikuvauksiin, jotka liitetään osaksi omavalvontasuunnitelmia. Omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä työyksiköissä ja kaupungin internetsivuilla. Julkiset palvelulupaukset ovat kaupungin laatutiimiltä saadun tiedon mukaan kehittämisvaiheessa kaikilla alueilla. Prosessipäivitykset tehdään jatkossa vuosittain. Vanhusten hoivapalveluissa on toiminut vuodesta 2011 aktiivisesti kymmenen vanhusten hoivan keskeisiin aihealueisiin (muistisairaanhoito, mielenterveysasiakkaan hoito, ravitsemus, saattohoito, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, hyvinvointiteknologia, toimintakykyä edistävä hoito, diabeteksen hoito, kirjaaminen, perehdytys ja osaaminen) erikoistunutta, vanhustyön henkilöstöstä koottua kehittämisryhmää. Ryhmät kokoavat, päivittävät ja kehittävät aihealueensa toimintatapoja muun muassa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Lisäksi he kouluttavat sekä antavat konsultaatioapua ja vertaistukea omasta aihealueestaan muille vanhuspalveluiden työntekijöille. Kysymys Vastaus 3. Jos systemaattisia mittaus-/palautejärjestelmiä ei ole, miten asiakaslähtöisyyttä aiotaan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa edistää palvelutuotannon ohjauskeinona? Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa on linjattu, että asiakastietoa kootaan, ja asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa asiakasta/perhettä osallistavalla menetelmällä. Saatujen tulosten perusteella valitaan vuosittaiset kehittämisen kärkikohteet yhteistyössä henkilöstön, asiakkaiden/perheen ja muiden ikäihmisiä edustavien tahojen kanssa. Palautejärjestelmän käyttöönotto on aloitettu kotihoidossa maaliskuussa 2015. Toinen keskeinen systemaattinen arviointi ja mittausmenetelmä on asiakaskortti, joka tehdään kaikille kaupungin oman tuotannon ja ostopalvelupaikkojen vanhusasiakkaille. Asiakaskortista saadaan monipuolisesti tietoa asiakaslähtöisesti muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat toimintakyvyn muutoksiin tai miten palvelujen tuottamistavat kehittyvät. Asiakaslähtöisyyttä edistetään myös edellä kuvattuja, muita palaute- ja mittaus-menetelmien käyttöä jatkaen ja kehittäen. Saatu tieto hyödynnetään palvelujen parantamisessa. Palvelutuotannon ydinprosessit päivitetään v. 2015 aikana, ja jatkossa vuosittain. Tavoitteena on asiakasnäkökulman korostuminen niissä aiempaa vahvemmin. Vanhuspalveluja tuotetaan kiinteässä yhteistyössä kaupungin sisäisten sidosryhmien (palveluohjausyksikkö, terveydenhuollon yksiköt, kotiutustiimi jne.) ja ulkoisten sidosryhmien (tukipalvelut, KYS, jne.) kanssa. Kysymys Va staus 4. Annetaanko Kuopion kaupungin vanhusten palveluissa julkisia palvelulupauksia, ja tiedotetaanko kuntalaisille kuinka palvelutuotannossa palveluiden kysyntään on pystytty vastaamaan? Vanhuspalveluiden palvelulupaukset päivitetään ja kirjataan ydinprosessien kuvauksiin. Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka pidetään julkisesti esillä mm. työyksiköiden ilmoitustauluilla. Vanhuspalveluissa käyttöönotetun asiakaspalautekyselyn tuloksista on tehty tiedote, joka on lähetetty julkaistavaksi tiedottajan kautta. Tulokset on käyty esittelemässä vanhusneuvostossa, eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa ja kotihoidon asiakkaille/ perheenjä-
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 23 (31) senille järjestetyssä avoimessa infotilaisuudessa. Vanhuspalvelulain lakisääteisten kotihoidon, omaishoidon, tukipalveluiden, vanhusten asumisen ilmoituksien (aikaviive palvelutarpeen arvioinnin pyynnöstä arvioinnin tekemiseen sekä aikaviive arvioinnin tekemisestä ja hoidon aloittamiseen) julkaiseminen kaupungin internetsivuilla tulee säännölliseksi tämän syksyn aikana. Tämän hetken tilanteen mukaan kotihoidon, omaishoidon ja tukipalveluiden viive on 1-3 vrk ja asumispalvelupaikan saaminen on alle 3 kuukautta riippuen asiakkaiden toiveesta asuinpaikasta. 1.1. 30.8.2015 on 246 vanhuspalveluiden asiakasta saanut asumispaikan. Ikääntyneen palveluntarpeiden selvittäminen tulee tapahtua viipymättä palvelun tarpeesta tehdyn ilmoituksen jälkeen. Kiireellisessä tapauksessa jokaisella on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeenarviointiin välittömästi. Kiireettömissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi aloitetaan mahdollisimman pian viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton tultua. Esitys Kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen: Perusturva- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Valmistelija Paula Smolander puh. 044 718 3640 Merja Ylönen puh. 044 718 6406 Mikko Tapio Korhonen puh. +358 044 718 6200 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kuntoutusjohtajan esityksen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Kaupunginhallitus 5.10.2015 282 Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle perusturva- ja terveyslautakunnan laatiman selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 24 (31) Liitteet 2 2858/2015 Valtuustoaloite Kaupunginhallitus Kv. merkitsee perusturva- ja terveyslautakunnan laatiman selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 9/2015 25 (31) Kaupunginhallitus 310 26.10.2015 8 Asianro 8562/12.00.01.00/2014 Valtuustoaloite kaupungin uuden koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun aloittamiseksi Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 310 Valtuustoaloite 15.12.2014 Sari Raassina ja Nelli Berg-Väänänen sekä 15 muuta valtuutettua: Kuopion koulutuspoliittinen keskustelu, valmistelu ja päätöksenteko ovat viime vuosina keskittyneet kouluverkkoon liittyviin kysymyksiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt koulutuspoliittinen sisältö: Painotusopetus, integraatio, vieraiden kielten tarjonta, oppimisympäristöjen kehittäminen ja ennen muuta ICT:n sisällyttäminen osaksi kuopiolaisten koululaisten arkipäiväistä koulutyötä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopio ryhtyy välittömästi valmistelemaan uutta koulutuspoliittista ohjelmaa valtuuston hyväksyttäväksi. Oppimateriaalien kehitys on ollut huimaa. Perusopetuksen osalta erityisesti yläkouluissa on saatavissa elektronisia kirjoja lähes kaikkiin oppiaineisiin. Niiden käyttöön otto Kuopiossa vähentäisi merkittävästi oppimateriaaleihin käytettäviä kustannuksia, jopa siten, että niiden käyttöön tarvittavat laiteinvestoinnit voitaisiin rahoittaa säästyneillä kustannuksilla. Lisäksi e-kirjojen tieto päivittyy painettua materiaalia nopeammin. Myös pienempien lasten opetuksessa - erityisesti alku- mutta myös esiopetuksessa voitaisiin ottaa sähköiset materiaalit käyttöön. Tämä ei edellyttäisi edes omien laitteiden hankintaa kaikille oppilaille. Edellytyksenä modernien pedagogisten menetelmien käyttöönotolle on kuitenkin, että opettajien jatkokoulutusta ICT:n osalta lisätään ja kouluihin varmistetaan toimivat tietoliikenneyhteydet. Ohjelmoinnin lisäämistä opetukseen tulee selvittää osana koulutuspoliittisen ohjelman valmistelua. Kuopiossa on pitkät perinteet laadukkaasta painotusopetuksesta ja monipuolisesta kielitarjonnasta. Kaupungin taloudellisten haasteiden ja poukkoilevan kouluverkkovalmistelun ja päätöksenteon seurauksena, myös näiden osaalueiden tulevaisuus herättää huolta. Erityisryhmien opetuksen kehittäminen (mm. integroitu opetus, maahanmuuttajaopetus ym.) tulee huomioida osana koulutuspoliittista ohjelmaa. Lisäksi koulutuspoliittisessa ohjelmassa tulee määrittää Kuopiolainen pedagoginen näkemys siitä, miten koulupolku olisi parasta järjestää Kaupungin eri osissa. Esimerkiksi tuleeko jatkossa suosia lähikouluperiaatteella toimivia esikoulu-1-2-luokkien yksiköitä vai tavoitellaanko yhtenäistä alakoulurakennet-