9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa nykytilannetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Kalajokilaakson kunnissa sekä Pietarsaaren seutukunnassa. Työ pohjautuu mm. kaupan alan uusimpiin tilastoihin sekä seudulla tiedossa oleviin kaupan hankkeisiin. Selvitystyössä esitetään kaupan kehitysnäkymät maakuntakaavatason tarkkuudella. Tällöin keskeisiä asioita ovat mm. hypermarket-alueiden kehityskuva sekä tilaa vievän kaupan sijoittuminen. Myös keskustakauppaa ja lähikauppaverkostoa tarkastellaan. Viime vuosina vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman kehitys on ollut nopeaa Suomessa. Uusia kaupan hankkeita on vireillä lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Etenkin maakuntakeskukset vahvistavat kaupan tarjontaansa ja siten vetovoimaansa asiointikohteena. Kilpailu maakuntien ja seutukuntien välillä kiristyy, ja uudet kaupan hankkeet vaikuttavat ihmisten asiointikäyttäytymiseen. Tämän selvityksen tarkastelualueelle etenkin Ylivieska on viime aikoina lisännyt kaupallista vetovoimaansa ja laajentanut markkina-aluettaan. Myynniltään alueen suurin kaupan keskus on kuitenkin vielä Kokkola, jossa etenkin päivittäistavarakauppa hypermarketteineen sekä keskustaerikoiskauppa tavarataloineen ovat vahvoja. Pietarsaari on tarkastelualueen kolmas merkittävä kaupan keskus, jonka markkina-alue on kuitenkin Kokkolan ja Ylivieskan markkina-alueita selvästi pienempi. Keski-Pohjanmaalle sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla on yhteensä noin 160.000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteet lupaavat selvää väestökasvua tarkastelualueelle seuraavien vuosikymmenien aikana. Ainoastaan Kaustisen seutukunnassa väkimäärä on laskemassa. Kulutuksen yleinen kasvu yhdessä väestökehityksen kanssa tarkoittaa selvästi kasvavaa ostovoimaa vuoteen 2030 mennessä. Lisääntyvä ostovoima vaatii arvion mukaan noin 150.000 neliön kaupan lisärakentamista alueelle. Eniten kaupan hankkeita on vireillä Kokkolassa, jossa tiedossa oleva hankejoukko täyttäisi jo puolet kaupan laskennallisesta tarpeesta. Myös Ylivieskassa ja Pietarsaaressa sekä Kannuksessa ja Kalajoella on mittavia kaupan hankkeita vireillä. Kokkola tarkastelualueen suurimpana kaupan keskuksena kiinnostaa kotimaisia ja ulkomaisia kaupan ketjuja sijaintipaikkana. Kokkolassa suurimmat kaupan hankkeet ovat Heinolan alueella, joka on maakuntakaavassakin merkittynä suuryksiköiden paikkana. Suurin hanke on Citymarketin muuttaminen pois keskustan tuntumasta Heinolaan. Myös

3 muissa hypermarketeissa on laajennushankkeita. Kaikki Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet sijaitsevat aivan yhdyskuntarakenteen sisällä ja lähellä kaupungin keskustaa. Näin Kokkolan kaupan tarjonta keskittyy melko tiiviille alueelle, ja keskustan ulkopuolinen kaupan tarjonta tukee ja täydentää keskustakauppaa. Keskustassakin on suunnitteilla kauppakeskushankkeita, jotka vahvistavat keskustan asemaa ylivoimaisena erikoiskaupan ostopaikkana. Kaupan sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle helpottaa asiointia myös koko Keski-Pohjanmaan maakunnan ja naapuriseutukuntien alueelta. Kokkolan kaupallinen asema onkin vahvistumassa, ja siten asiointitarve alueen ulkopuolisiin kaupan keskuksiin (kuten Vaasaan ja Ouluun) vähenee. Pietarsaaressa kaupan hankkeet sijoittuvat keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen. Näin tilaa vievä kauppa, hypermarketkauppa ja keskustakauppa muodostaisivat myös Pietarsaaressa vahvan ja tiiviin tarjontakokonaisuuden, joka vahvistaisi Pietarsaaren asemaa seutunsa keskuksena. Silti Pietarsaaren markkina-alueen koko on selvästi Kokkolaa pienempi, ja monien kaupan ketjujen sijaintistrategioissa Kokkola palvelee myös Pietarsaaren seudun asukkaita. Pedersören Edsevössä on suunnitteilla myös mittava tilaa vievän kaupan keskus. Edsevön sijainti kaukana asutus- ja työpaikkakeskittymistä vaatisi erittäin laajan vaikutusalueen, ja mittavan kaupan keskittymän sijoittaminen Edsevöön kilpailisi suoraan etenkin Pietarsaaren tilaa vievän kaupan kanssa. Ylivieskan kaupan kehitys jatkuu suunnitelmien mukaan vahvana. Savarin alueelle keskustan tuntumaan on suunnitteilla suuri määrä uutta kauppaa. Ensimmäinen hypermarket nostaa Ylivieskan profiilia kaupan keskuksena jo tänä vuonna. Hankkeiden myötä Ylivieskan markkina-alue saattaa jopa laajentua nykyisestä. Ylivieskan sijainti Kalajokilaakson keskikokoisten kaupunkien keskellä on mahdollistanut sen nykyisen kehityksen. Silti myös Kalajoella, Nivalassa ja Kannuksessa on omia kaupan hankkeita vireillä. Etenkin halpatavaratalokaupan ja tilaa vievän kaupan tarjonta parantuu myös pienemmissä kaupungeissa. Suurimmassa osassa tarkastelualueen kuntia kauppa keskittyy keskustaajamiin, ja erikoiskaupan tarjonta on vaatimatonta. Lähipalveluiden saavutettavuus voi muodostua ongelmaksi lähinnä maaseutumaisissa ympäristöissä, joissa vähenevä väestö ei riitä säilyttämään kauppaa. Kaupunkimaisilla alueilla lähikauppaverkosto sen sijaan pääosin säilyy ja jopa vahvistuu tehokkaiden lähikauppaketjujen ansiosta. Espoossa 9.5.2008 Saku Järvinen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM

4 Sisältö Yhteenveto...2 Sisältö...4 1. Johdanto...5 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet... 5 1.2. Tutkimusalue... 6 2. Vähittäiskaupan yleinen kehitys...9 2.1. Kaupan kehitys Suomessa... 9 2.2. Vähittäiskaupan viimeaikainen kehitys Keski-Pohjanmaalla ja lähiseudulla...12 3. Väestö ja ostovoima...15 3.1. Väestönkasvu ja väestön sijainti...15 3.2. Ostovoima ja ostovoiman virtaukset...19 3.3. Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve...23 4. Vähittäiskauppa tutkimusalueella...24 4.1. Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko...24 4.2. Nykyinen erikoistavarakaupan palveluverkko...27 4.3. Tulevat vähittäiskaupan hankkeet...28 5. Vähittäiskaupan näkymät Keski-Pohjanmaalla sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla...30 5.1. Yleiset kehityspiirteet...30 5.2. Kokkola...31 5.3. Pietarsaari ja Pedersöre...32 5.4. Ylivieska ja muut sen vaikutuspiirin kunnat...33 5.5. Kannus ja muut Keski-Pohjanmaan kunnat...34

5 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Valtioneuvosto on vahvistanut 29.11.2007 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavan. Vaihekaava käsittää mm. kaupan palveluverkon. Kaupan verkostoselvitys on valmistunut loppuvuodesta 2002. Vuoden 2002 jälkeen sekä kaupan kysyntä että kaupan tarjonta ovat kehittyneet ennakoitua nopeammin. Nyt on vireillä maakuntakaavan 3. vaiheen laatiminen. Ajankohtaisina tarpeina on esitetty mm. palveluverkon mitoitustarpeiden laskennallinen tarkastaminen sekä rakenteellisen tarkastelun päivittäminen. Kaupan rakennemuutos on ollut voimakas. Tästä on osoituksena Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan alueille toteutuneet ja alueilla kehitteillä olevat mittavat kaupan hankkeet. Päivittäistavarakaupassa ketjukonseptien yhä suurempi tehokkuus mahdollistaa investoinnit myös pienempiin kuntakeskuksiin. Uudet kaupan toimintamallit mm. tilaa vievän kaupan osalta mahdollistavat laajat, yhtenäisesti toteutetut keskittymät. Erikoisliikkeitä kootaan yhteen ydinkeskustan kortteleihin tai keskustan välittömään tuntumaan sijoittuviin kauppakeskuksiin. Vanhat teollisuusalueet ovat väistymässä uusien kauppakonseptien tieltä. Hypermarkettien uudishankkeet ja nykyisten laajennukset ovat toteutumassa yhä pienemmillä markkinaalueilla. Kuntakeskusten palvelut ovat kohentuneet tehokkaiden supermarket-ketjujen toimesta. Kehityksellä on hintansa: lähipalvelujen saavutettavuus on useilla alueilla koetuksella. Kilpailua käydään useilla eri tasolla. Seutukunnat kilpailevat yrityksistä, palveluista, työpaikoista ja asukkaista. Laadukas, monipuolinen, asukkaita eri elämäntilanteissa palveleva kauppa on merkittävä argumentti tuotaessa esiin Keski-Pohjanmaan maakunnan, Kalajokilaakson kuntien ja Pietarsaaren seutukunnan menestystekijöitä. Miten kauppa sijoittuu pitkällä aikavälillä alueelle, riippuu maankäytön strategiasta. Siinä on otettava huomioon sekä yhdyskuntarakenteen tavoitteet että kaupan sijaintiin liittyvät toimintaedellytykset. Konsensus voidaan löytää. Se tulisi kirjata maakuntakaavaan ja yleiskaavoihin julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteisenä näkemyksenä.

6 Tämän selvityksen tavoitteena on päivittää Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 suunnitelma siten, että se vastaa nykytilannetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Kalajokilaakson kunnissa sekä Pietarsaaren seutukunnassa. Työ pohjautuu mm. kaupan alan uusimpiin tilastoihin sekä seudulla tiedossa oleviin kaupan hankkeisiin. Selvitystyön painopiste on esittää kaupan kehitysnäkymät maakuntakaavan tarkkuudella. Tällöin keskeisiä asioita ovat mm. hypermarket-alueiden kehityskuva sekä tilaa vievän kaupan sijoittuminen esimerkiksi nykyisille kaupan alueille ja teollisuus- ja varastoalueille. Myös keskustakauppaa ja lähikauppaverkostoa tarkastellaan. 1.2. Tutkimusalue Työssä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi etenkin Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukuntien kauppaa. Ylivieskan kaupan vaikutusalue ulottuu selvästi seutukuntansa ulkopuolelle. Seuraavassa kartassa on esitetty aluerajat ja kunnat. Keski-Pohjanmaan maakunta jakautuu Kokkolan ja Kaustisen seutukuntiin. Seutukuntia käytetään tässä selvityksessä tilastollisina alueina. Kuva 1 Keski-Pohjanmaa Tutkimusalue Kaupan palveluverkko 2030 2008

7 Kokkola on alueen suurin kaupunki ja kaupan keskus. Ylivieska on viime vuosien aikana noussut merkittäväksi kaupalliseksi keskukseksi. Pietarsaari on alueen kolmas merkittävä kaupan keskus. Muita pienempiä kaupan keskuksia ovat etenkin Kannus, Kaustinen, Kalajoki ja Oulainen. Valtaosassa tutkimusalueen kuntia kaupan tarjonta keskittyy pääosin päivittäistavarakauppaan. Kuluttajien asiointikäyttäytymiseen kunta- ja seutukuntarajat eivät yleensä vaikuta. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallupin määrittämät paikallismarkkina-alueet tutkimusalueen kaupan keskuksille. 1 Gallupin Suuri Vaikutusaluetutkimus antaa yleiskuvan alueiden vetovoimasta ja väestön liikkuvuudesta. Kartassa näkyvät myös lähimmät kilpailevat kaupan keskukset. Niiden markkina-alueet rajoittavat Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan markkina-alueiden laajentumista. Kilpailevia keskuksia ovat Oulu, Raahe, Iisalmi, Jyväskylä, Töysä (Tuuri), Seinäjoki ja Vaasa. Markkina-aluejaossa Kokkola, Pietarsaari, Oulu, Vaasa, Iisalmi ja Jyväskylä ovat myös päämarkkina-alueita. Paikallismarkkina-alueista Oululle alisteisia ovat Raahe ja Ylivieska. Seinäjoelle alisteinen on puolestaan Töysän (Tuurin) paikallismarkkina-alue. Kuva 2 Alueen kaupunkien markkina-alueet ja kuntien väkiluku vuonna 2006 1 TNS Gallupin tutkimusaineiston pohjalta on muodostettu uusi, koko maan kattava markkina-aluejako. Jako on tehty kahdessa tasossa: päämarkkina-alueet (28) ja paikallismarkkina-alueet (43).

8 Kokkolan markkina-alueeksi muodostuu Keski-Pohjanmaan alue lisättynä Kruunupyyllä. Asukkaita tällä alueella on noin 77.000, ja se on Suomen 43:sta paikallismarkkina-alueesta 19. suurin. Ylivieskan markkina-alue levittyy melko laajalle alueelle yli seutukuntarajojen. Asukkaita Ylivieskan markkina-alueella on lähes 73.000 ja se on Suomen 20. suurin paikallismarkkina-alue. Pietarsaaren markkina-alue jää seutukuntaa pienemmäksi. Asukasmäärä on noin 42.000, jolloin se on Suomen 31. suurin paikallismarkkina-alue.

9 2. Vähittäiskaupan yleinen kehitys 2.1. Kaupan kehitys Suomessa 2 Kaupan yleisenä kehityspiirteenä ehkä huomattavin on ollut yksikkökokojen kasvaminen. Erityisesti tilaa vievän kaupan (mm. rauta- ja huonekalukauppa) yksikkökoko on kasvanut. Myös päivittäistavarakaupassa erityisesti hypermarket-ryhmässä myymälöiden koko on kasvanut vuosi vuodelta myymälöiden erikoistavaravalikoiman kasvaessa. Samalla yhä suurempi osa päivittäistavarakaupan myynnistä tapahtuu hypermarketeissa. Kuten päivittäistavarakaupassa, myös erikoistavarakaupassa useilla toimialoilla myymäläkoko on kasvanut. Niin kutsutut retail park toteutukset ovat mahdollistaneet entistä suuremmat toimitilat, ja kauppa on kehittänyt entistä suurempia konsepteja myös sellaisille toimialoille, jotka eivät kuulu perinteisen tilaa vaativan kaupan ryhmään. Esimerkiksi varsin pienikokoista tavaraa myyvällä Tiimarilla on jo testattavana uudenlainen suurmyymäläkonsepti Vantaalla. Myös uusimmat retail parkkeihin sijoittuneet lelu- ja urheilukaupat ovat esimerkkejä toimialoista, jossa pääosin pientä tavaraa myydään suurissa myymälöissä. Samaan aikaan yhä suurempiin myymälöihin johtavan kehityksen kanssa perinteinen paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) on ollut voimakkaimmin myyntiään kasvattava toimiala. Suuria myymälähalleja on noussut joka puolelle Suomea. Päivittäistavarakaupan kohdalla kehitys yhä suurempiin yksikköihin ei ole ollut täysin suoraviivainen. Myös pienet lähimyymälät ovat menestyneet hyvin, ja kauppaketjut ovat perustaneet uusiakin myymälöitä kaupunkialueille. Osittain pienten myymälöiden suosio selittyy niitä suosivalla aukiololainsäädännöllä, mutta myös asiakkaiden ostotottumukset näyttävät tukevan pieniä lähikauppoja. Myynnin arvosta valtaosa syntyy kuitenkin suurimmissa yksiköissä. Pienillä myymälöillä on lähinnä täydennysostopaikan rooli. Päivittäistavaramyymälöiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta vähenemisvauhti on viime vuosina selvästi hidastunut. Jäljelle jääneet kaupat ovat tyypillisesti tehokkaammin ketjuohjattuja ja paremmilla liikepaikoilla toimivia. Päivittäistavarakaupan verkosto harvenee edelleen alueilla, joilla väestö vähenee voimakkaasti, mutta suurin myymälämäärän vähentyminen on jo tapahtunut. 2 Lähde: Entrecon Oy: Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys. Kemi-Tornion seutukunta (2008)

10 Asiakkaat kaipaavat kaupoilta yhä laajempia valikoimia. Osittain tämä vaatii suurempia yksikkökokoja, mutta kaupan tehokas logistiikka ja tavararyhmien hallinta ovat mahdollistaneet entistä laajemmat valikoimat myös pienemmissä myymälöissä. Vähittäiskaupan myynti on kasvanut Suomessa jo useita vuosia peräkkäin ennätystahtiin. Kuluttajien ostovoima on kasvanut, ja maahan on tullut runsaasti uusia ketjuja. Uudet ulkomaiset ketjut ovat lisänneet varsinkin erikoistavarakaupan tarjontaa ja tuoneet uusia toimintatapoja. Päivittäistavarakaupassa ainoa ulkomainen konsepti on toistaiseksi Lidl. Viime vuosina Suomeen tulleita uusia erikoiskaupan ketjuja ovat mm. Bauhaus, Plantagen, Toys R Us, OnOff, Gigantti, Mango ja Stadium. Erityisesti ruotsalaiset vähittäiskaupan ketjut ovat tulleet näkyvästi suomalaisten kaupunkien katukuvaan. Suomalaisista ketjuista erityisen kiivaasti ovat laajentuneet ns. halpatavaratalot. Tokmannikonserni on yritysostoin ottanut suuren siivun halpatavaratalokaupasta, mutta alalla on myös muita voimakkaita toimijoita. Paikallisten ketjujen lisäksi ainakin Hong Kong tavaratalo, Motonet ja Biltema ovat viime vuosina laajentaneet verkostoaan, ja samalla kasvattaneet myös tuotevalikoimiaan muuttuen yhä enemmän yleistavaratalojen suuntaan. Keski- Pohjanmaan alueella selvästi vahvin halpatavaratalo on ollut perinteisesti Halpahalli. Erikoistavarakaupassa kauppakeskukset ovat muodostuneet erikoiskaupan ketjuille houkutteleviksi sijaintipaikoiksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla uusien asuinalueiden palvelut on keskitetty kauppakeskuksiin. Suurissa kaupungeissa kaupunkikeskustat ovat edelleen merkittäviä kauppapaikkoja, mutta niiden roolissa korostuvat myös viihde, kulttuuri ja vapaa-ajan vietto. Samoja ominaisuuksia tuodaan myös suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin. Pienten kaupunkien keskustojen erikoiskauppa on useissa tapauksissa hiipunut. Ketjujen ulkopuolella toimivat yrittäjät eivät ole yhtä vetovoimaisia kuin kauppakeskuksissa ja -keskittymissä toimivat suuret valtakunnalliset ja kansainväliset ketjut. Varsinkin suhteellisen lähellä suurempia kaupunkeja sijaitsevista pikkukaupungeista lähdetään usein ostoksille kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin. Erikoisliikkeet hakeutuvat mielellään lähelle toisiaan. Perinteisen keskustaerikoiskaupan (muotikauppa, kirjat, kosmetiikka ym.) kohdalla tämä tarkoittaa usein kauppakeskussijaintia, tilaa vievän kaupan (rauta-, huonekalu-, kodinkone) kohdalla ns. retail parkeja eli yhden rakennuttajan luomia yhteisen pysäköintialueen ympärille muodostuvia erillisten suurten myymälöiden keskittymiä. Kun kaupan keskittymä on syntynyt, hakeutuu siihen yhä lisää myymälöitä. Asiakkaiden houkuttelemiseksi kaupallisista keskittymistä pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia, mikä yleensä tarkoittaa myös päivittäistavarakaupan syntymistä alueelle jollain aikavälillä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2002 vuoteen 2006. Tilaston lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä, ja luokittelu perustuu TOL2002-toimialaluokitukseen. Koko vähittäiskauppa (TOL52) on merkitty mustalla. Päivittäistavara ja tavaratalot ryhmä muodostuu TOL-luokista 521 ja 522. Tavaratalokauppaan sisältyy myös tavarataloissa tapahtuva erikoistavarakauppa. Kaavion erikoistava-

11 rakauppa-ryhmän muodostaa TOL-pääluokka 524. Erikoistavarakauppa on edelleen jaettu tilaa vievään (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) sekä muuhun erikoistavarakauppaan. Vähittäiskaupan liikevaihto, kasvu koko maassa 2002=100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 2002 2003 2004 2005 2006 Koko vähittäiskauppa Erikoistavarakauppa Muu erikoistavarakauppa Päivittäistavara ja tavaratalot Kodinkone, rauta ja huonekalu Kuva 3 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa 2002 2006 toimialoittain Koko vähittäiskauppa on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 2006 liikevaihto oli noin 20 % suurempi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Suurinta kasvu on ollut tilaa vievän kaupan ryhmässä. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan kasvu on ollut selvästi vaatimattomampaa, tosin silti kasvanut merkittävästi. Alla olevassa kuviossa on esitetty vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002. Toimipaikkojen määrä on vähentynyt vain pt-kaupassa, jossa verkosto oli tihein. Koko Suomessa päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä on neljässä vuodessa vähentynyt noin 450:llä. Vuonna 2006 päivittäistavara- tai tavaratalomyymälöitä oli noin 7 300 kappaletta. Erikoistavarakaupassa toimipaikkojen määrä on lisääntynyt selvästi. Suurin kasvupiikki on ollut vuosien 2005 ja 2006 välillä. Erikoistavarakaupan toimipaikkoja (TOL524) oli vuonna 2006 noin 17 000 kappaletta. Edelliseen taulukkoon verrattaessa näkyy kuitenkin selvästi, että toimipaikkojen määrän kasvu on ollut liikevaihdon kasvua vaatimattomampaa. Keskimäärin myymälöiden liikevaihto on siis kasvanut.

12 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002 koko maa 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 2002 2003 2004 2005 2006 Koko vähittäiskauppa Erikoistavarakauppa Muu erikoistavarakauppa Päivittäistavara ja tavaratalot Kodinkone, rauta ja huonekalu Kuva 4 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002 koko maassa 2.2. Vähittäiskaupan viimeaikainen kehitys Keski-Pohjanmaalla ja lähiseudulla Edellisessä Keski-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksessä (v. 2002) selvitystyön painopiste oli päivittäistavarakaupassa ja tilaa vievässä kaupassa. Ostovoimaa laskettaessa arvioitiin Tilastokeskuksen silloisen ennusteen mukaan, että Keski-Pohjanmaan sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukuntien väestömäärä laskee v. 2000-2020 yhteensä noin 11.000 asukkaalla. Lähes joka kunnassa väestöennusteet olivat miinusmerkkisiä. Tilastokeskuksen uusi ennuste lupaa samalle alueelle vuoteen 2030 mennessä selvää kasvua, joten vastaavasti ostovoimaennusteet ovat merkittävästi kasvaneet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vähittäiskaupan kehitys ja ostovoiman kasvu ovat olleet selvästi nopeampia kuin edellisen selvityksen aikoihin ennakoitiin. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että tarve uuden vähittäiskaupan rakentamiselle tutkimusalueelle on selvästi suurempi kuin edellisessä kaupan palveluverkkoselvityksessä ennakoitiin. Edellisen kaupan palveluverkkoselvityksen aikoihin päivittäistavarakauppaketju Lidl teki vasta tuloaan Keski-Pohjanmaalle. Ulkomaisten ketjujen etabloitumista Suomen markkinoille ennakoitiin, ja tämä onkin ollut selvästi kiihtyvä trendi viime vuosina. Edellisen selvityksen aikoihin Kärkkäinen oli rakenteilla Ylivieskaan, ja Ylivieskan nousua hypermarket-sarjaan pidettiin mahdollisena vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehityskuva on toteutumassa jo lähiaikoina. Seuraavassa kuvassa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu Kokkolan, Kaustisen, Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukunnissa vuodesta 1994 vuoteen 2006. Kokkola on ollut seutukunnista selvästi suurin kaupan volyymiltään koko ajanjakson. Vuonna 1994 Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen kaupan liikevaihto oli molemmissa yhtä suuri. Tämän jälkeen Ylivieska on noussut Pietarsaarta selvästi suuremmaksi, ja viime vuosina se on jo tavoittanut Kokkolan liikevaihtolukuja. Kaustisen seutukunnan kaupan kasvu on ollut selvästi hitainta.

13 Vähittäiskaupan liikevaihdon (TOL52) kehitys v. 1994-2006 seutukunnittain 300 250 milj. euroa 200 150 100 Kokkola Kaustinen Jakobstadsregionen Ylivieska 50 0 1994 1999 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 5 Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. euroa) seutukunnittain v. 1994-2006 Seuraavassa kuvassa vähittäiskaupan liikevaihto on jaettu asukasta kohden seutukunnittain sekä Keski-Pohjanmaan, koko Tarkastelualueen (=Keski-Pohjanmaa, Pietarsaaren seutu, Ylivieskan seutu) ja koko Suomen osalta. Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL52) alueittain asukasta kohti 6 500 6 000 5 500 euroa 5 000 4 500 4 000 3 500 Kokkola Kaustinen Keski-Pohjanmaa Jakobstadsregionen Ylivieska Tarkastelualue Koko maa 3 000 2 500 2 000 1994 1999 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 6 Vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden seutukunnittain v. 1994-2006

14 Keskimäärin Suomessa vähittäiskaupan liikevaihto on noussut reilusta 3000 eurosta yli viiteen tuhanteen euroon asukasta kohti vuodesta 1994 vuoteen 2006. Tämä pitää sisällään myös inflaation. Tarkastelualueen seutukunnista Ylivieska ja Kokkola ovat valtakunnan keskiarvoa ylempänä. Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä koko tarkastelualueen asukaskohtainen liikevaihtoluku on hieman Suomen keskiarvon alapuolella. Pietarsaaren ja Kaustisen seutukuntien alhainen vähittäiskaupan myynti asukasta kohti laskee keskiarvoja.

15 3. Väestö ja ostovoima 3.1. Väestönkasvu ja väestön sijainti Keski-Pohjanmaalla ja naapuriseutukunnissa on kolme merkittävää kaupan keskusta: Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska. Alueen selvästi suurin kaupunki on Kokkola, joka kasvaa kuntaliitoksen ansiosta vuonna 2009 noin 45.000 asukkaan kaupungiksi. Keski- Pohjanmaalla on asukkaita lähes 71.000. Yhteensä Keski-Pohjanmaalla sekä Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukunnissa on asukkaita noin 160.000. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain ja seutukunnittain asukasluvut vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen väestöennusteet viiden vuoden välein v. 2010-2030. Taulukko 1 Väestön määrä kunnissa v. 2006-2030 Asukkaita Tilastokeskuksen mukaan Asukasmuutos v. 2006-2030 Alue 2006 2010 2015 2020 2025 2030 kpl %..Kokkola - Karleby 36 516 37 532 38 680 39 655 40 444 40 988 4 472 12 %..Kannus 5 892 5 765 5 653 5 599 5 574 5 549-343 -6 %..Kälviä - Kelviå 4 521 4 493 4 496 4 543 4 578 4 590 69 2 %..Himanka 3 040 2 901 2 769 2 685 2 621 2 562-478 -16 %..Lohtaja - Lochteå 2 832 2 800 2 761 2 754 2 750 2 743-89 -3 % Kokkolan seutukunta 52 801 53 491 54 359 55 236 55 967 56 432 3 631 7 %..Kaustinen - Kaustby 4 332 4 193 4 084 4 013 3 958 3 905-427 -10 %..Toholampi 3 643 3 578 3 536 3 519 3 499 3 468-175 -5 %..Veteli - Vetil 3 540 3 335 3 132 2 981 2 873 2 788-752 -21 %..Perho 3 004 2 967 2 949 2 943 2 935 2 908-96 -3 %..Halsua 1 405 1 315 1 221 1 142 1 087 1 042-363 -26 %..Ullava 1 005 939 866 815 784 760-245 -24 %..Lestijärvi 942 852 765 708 671 641-301 -32 % Kaustisen seutukunta 17 871 17 179 16 553 16 121 15 807 15 512-2 359-13 % KESKI-POHJANMAA 70 672 70 670 70 912 71 357 71 774 71 944 1 272 2 %..Pietarsaari - Jakobstad 19 557 19 743 19 902 20 057 20 206 20 289 732 4 %..Pedersören kunta - Pedersöre 10 623 10 797 11 006 11 216 11 403 11 530 907 9 %..Uusikaarlepyy - Nykarleby 7 404 7 474 7 587 7 728 7 866 7 973 569 8 %..Kruunupyy - Kronoby 6 700 6 580 6 472 6 410 6 375 6 344-356 -5 %..Luoto - Larsmo 4 473 4 741 5 021 5 275 5 493 5 666 1 193 27 % Pietarsaaren seutu 48 757 49 335 49 988 50 686 51 343 51 802 3 045 6 %..Ylivieska 13 571 13 915 14 366 14 758 15 065 15 263 1 692 12 %..Kalajoki 9 278 9 364 9 515 9 684 9 816 9 893 615 7 %..Oulainen 8 086 7 973 7 881 7 856 7 860 7 849-237 -3 %..Sievi 5 213 5 223 5 234 5 252 5 260 5 253 40 1 %..Alavieska 2 827 2 756 2 683 2 637 2 610 2 589-238 -8 %..Merijärvi 1 264 1 217 1 196 1 194 1 192 1 188-76 -6 % Ylivieskan seutu 40 239 40 448 40 875 41 381 41 803 42 035 1 796 4 % KOKO TARKASTELUALUE 159 668 160 453 161 775 163 424 164 920 165 781 6 113 4 % Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa eniten Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Myös Ylivieskan seudulla väestöennuste on positiivinen. Ainoastaan Kaustisen seutukunta menettää väestöään selvästi. Yhteensä koko tarkastelualueen väkimäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli 6.000 asukkaalla eli 4 %. Tilastokeskuksen edellisen väestöennusteen

16 mukaan saman alueen väkimäärä olisi vähentynyt noin 11.000 asukkaalla vuosina 2000-2020. Alueen seutukuntien asukkaiden ikäjakauma on pääosin hieman koko Suomen ikäjakaumaa nuorempaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Keski-Pohjanmaan seutukuntien sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen ikäjakaumat vuonna 2006 ja ennustettu ikäjakauma vuonna 2030. Väestö on jaettu karkeasti kolmeen ikäryhmään: lapset alle 15 vuotta, aktiiviikäiset 15-64 vuotta ja eläkeikäiset yli 65 vuotta. Koko maan väestön jakautuminen ikäryhmiin on esitetty vertailupohjaksi punaisella pilkkuviivalla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokkola 19 65 16 Kaustinen 19 62 19 Pietarsaari 20 62 18 2006 Ylivieska 21 63 16 Koko maa 17 66 16 Kokkola 18 56 26 Kaustinen 20 52 29 2030 Pietarsaari 19 55 25 Ylivieska 22 53 25 Koko maa 16 58 26 alle 15 15-64 yli 65 Kuva 7 Väestön ikäjakauma seutukunnittain vuonna 2006 ja 2030 Lapsien osuus väestöstä on kaikissa seutukunnissa Suomen keskiarvoa suurempaa sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennusteessa. Aktiivi-ikäisten osuus on sen sijaan kaikissa seutukunnissa Suomen keskiarvon alapuolella. Eläkeikäisiä on nykytilanteessa eniten Kaustisen ja Pietarsaaren seuduilla. Kokkolassa ja Ylivieskassa eläkeikäisiä on 16 % eli Suomen keskiarvon verran. Seuraavissa kartoissa on havainnollistettu väestön sijoittumista seudulle. Kartat perustuvat Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Kartoissa on esitetty väestön määrä kahden kilometrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa. Kokkola ja Pietarsaari näkyvät kartassa selvästi suurimpina keskuksina. Ylivieskan ympärillä on puolestaan suuri joukko keskikokoisia kaupunkeja (Kalajoki, Oulainen, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi), joiden keskelle Ylivieskaan on syntynyt mittava kaupan keskus.

17 Kuva 8 Väestön sijoittuminen Keski-Pohjanmaalla ja naapuriseuduilla vuoden 2005 lopussa Seuraavissa kartoissa on kuvattu tarkemmin väestön sijoittuminen Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan kaupungeissa. Ruutujen koko on 250 m x 250 m. Seuraavien karttojen rajaamilla alueilla oli väestömäärä vuonna 2005: Kokkolassa n. 34.000 Pietarsaaressa n. 23.000 Ylivieskassa n. 11.000

18 Kuva 9 Väestön sijoittuminen Kokkolassa vuoden 2005 lopussa Kuva 10 Väestön sijoittuminen Pietarsaaressa vuoden 2005 lopussa

19 Kuva 11 Väestön sijoittumien Ylivieskassa vuoden 2005 lopussa Kaikkien kolmen kaupungin keskustat muodostavat tiheimmän asutuskeskittymän. Keskustat ovat kaikissa kolmessa kaupungissa sijoittuneet melko hyvin myös väestön painopisteeseen nähden. 3.2. Ostovoima ja ostovoiman virtaukset Ostovoimaa arvioidaan kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön keskimäärin vuodessa käyttämää summaa vähittäiskaupan palveluihin. Tässä selvityksessä kulutusluvun pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2007 valmistunutta Kulutustutkimusta, jossa on seurattu noin 4 000 kotitalouden ostokäyttäytymistä. Otos on jaettu alueittain niin, että voidaan huomioida kulutuksen alueelliset erot. Kulutustutkimus on käyttänyt NUTS2-tason luokittelua, ja Keski- Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kulutustutkimuksen mukaiset Pohjois- Suomen vähittäiskaupan kulutusluvut eri toimialoilla v. 2006 sekä ennusteen vuosille 2020 ja 2030 seuraavien kasvuoletusten mukaan 3 : Päivittäistavarakaupan kasvu vuodessa 1 % vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen 0,5 % vuodessa Erikoiskaupan kasvu vuodessa 2,5 % vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen 1,5 % vuodessa 3 Kulutusluvut eivät sisällä apteekkikauppaa eivätkä autokauppaa.

20 Kasvuoletukset vastaavat pitkällä aikavälillä suurin piirtein bruttokansantuotteen kasvua, vaikka kovemman kasvun kausiakin voi välillä olla. Kasvuoletus kuvaa todellista kasvua, minkä lisäksi euromääräistä kulutusta lisää myös inflaatio, jota oletuksissa ei ole huomioitu. Asukaskohtainen kulutus vuonna 2006 oli lähes 4.500 euroa. 4 Taulukko 2 Asukaskohtainen vähittäiskaupan kulutus vuosina 2006, 2020 ja 2030 Kulutusluku, /asukas Toimiala v. 2006 v. 2020 v. 2030 Päivittäistavarat ml. Alko 2 490 2 862 3 008 Tilaa vievä kauppa 980 1 385 1 608 Muu erikoiskauppa 1 000 1 412 1 639 Erikoiskauppa yhteensä 1 980 2 798 3 247 Vähittäiskauppa yhteensä 4 470 5 660 6 255 Tilaa vievä kauppa sisältää edellisessä taulukossa huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupan toimialat. Muu erikoiskauppa on pääosin keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa. Tässä käytettyä kulutuslukua voi pitää varovaisena arviona, kuten myös käytettyjä kasvuprosentteja. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan ostovoima seutukunnittain vuonna 2006, 2020 ja 2030. Ylempi taulukko kuvaa päivittäistavaroiden ja alempi erikoistavaroiden ostovoimaa. Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoima (milj. euroa) seutukunnittain v. 2006, 2020 ja 2030 Ostovoima, milj. euroa Kasvu 06-30 Päivittäistavarat v. 2006 v. 2020 v. 2030 milj. % Kokkolan seutukunta 131 158 170 38 29 % Kaustisen seutukunta 44 46 47 2 5 % KESKI-POHJANMAA 176 204 216 40 23 % Pietarsaaren seutu 121 145 156 34 28 % Ylivieskan seutu 100 118 126 26 26 % KOKO TARKASTELUALUE 398 468 499 101 25 % Ostovoima, milj. euroa Kasvu 06-30 Erikoistavarat v. 2006 v. 2020 v. 2030 milj. % Kokkolan seutukunta 105 155 183 79 75 % Kaustisen seutukunta 35 45 50 15 42 % KESKI-POHJANMAA 140 200 234 94 67 % Pietarsaaren seutu 97 142 168 72 74 % Ylivieskan seutu 80 116 136 57 71 % KOKO TARKASTELUALUE 316 457 538 222 70 % 4 Tilastokeskuksen Kulutustutkimukseen perustuva kulutusluku on pienempi kuin esimerkiksi Tuomas Santasalon Vähittäiskauppa Suomessa 2003 -kirjassa esittämä kulutusluku. Ero selittyy lähinnä tilastolähteiden eroavaisuuksilla. Santasalon luku perustuu ilmeisesti vähittäiskaupan myyntiin, Kulutustutkimus taas talouksien ostotottumusten seurantaan. Liikevaihtoon perustuva luku sisältää myös yritysten välistä kauppaa ja on pikemminkin asukaskohtainen myyntipotentiaali kuin todellinen kulutus. Kulutustutkimuksesta taas voi tutkimusmetodeista johtuen jäädä pois osa kulutuksesta. Selvimmin tämä näkyy mm. ravintola- ja alkoholikulutuksessa, joiden suhteen ihmiset usein salaavat osan kulutuksestaan.

21 Koko tarkastelualueen ostovoima oli yhteensä noin 714 miljoonaa euroa vuonna 2006. Luku perustuu väestön määrään ja Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelusta arvioituun henkilökohtaiseen Pohjois-Suomen kulutuslukuun. Vajaa puolet ostovoimasta sijoittuu Keski-Pohjanmaalle väestömäärän mukaisesti. Vuonna 2006 päivittäistavarakaupan ostovoima on laskelman mukaan vielä selvästi erikoiskaupan ostovoimaa suurempaa. Vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupan ostovoima kuitenkin jo ylittää päivittäistavaroiden ostovoiman. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan kasvu vuoteen 2030 mennessä on koko tarkastelualueella noin 100 miljoonaa euroa eli 25 %. Erikoiskaupan kasvu samalla aikajaksolla on noin 220 miljoonaa euroa eli 70 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti seutukunnittain vuonna 2006. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin vähittäiskaupan (TOL52) liikevaihtotietoja. Liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero, joka vaihtelee toimialoittain 8-22 % välillä. 5 Päivittäistavarakauppa pitää sisällään hypermarkettien/tavaratalojen, supermarkettien, lähikauppojen ja kioskien päivittäistavaramyynnin. Lisäksi päivittäistavarakauppaan on sisällytetty Alkojen ja pterikoiskauppojen (esim. leipomotuotteiden ja makeisten erikoiskaupat) myynti. Erikoiskauppa on jaettu erikoiskauppaan tavarataloissa (sis. hypermarketit), muotikauppaan, tilaa vievään kauppaan (huonekalu-, kodinkone ja rautakaupat) sekä muuhun erikoiskauppaan. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti (milj. euroa) seutukunnittain v. 2006 Myynti, miljoonaa euroa seutukunnittain Toimiala Kokkola Kaustinen Pietarsaari Ylivieska Yhteensä Päivittäistavarakauppa 138 46 94 109 388 Alko ja pt-erikoiskauppa 8 1 7 7 23 Pt-kauppa yhteensä 146 48 101 116 411 Erikoiskauppa tavarataloissa 44 4 31 61 140 Muotikauppa 21 1 12 11 45 Tilaa vievä kauppa 64 15 31 72 182 Muu erikoiskauppa 38 4 26 20 87 Erikoiskauppa yhteensä 166 23 101 165 454 Vähittäiskauppa yht. 312 70 202 281 865 Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli tarkastelualueella 865 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet oli erikoistavaroita. Kokkolan seutukunnan myynti oli 312 miljoonaa euroa, ja etenkin päivittäistavaroissa ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa Kokkola oli myynniltään selvästi muita seutukuntia vahvempi. Ylivieskan seutukunta on myynniltään lähes saman suuruinen Kokkolan kanssa. Etenkin tavaratalojen erikoiskaupassa ja tilaa vievässä erikoiskaupassa Ylivieska jopa ylittää myynniltään Kokkolan. 5 Sisältää koko vähittäiskauppa pl. Apteekki, käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä, vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä ja henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus. Ei sisällä myöskään autokauppaa.

22 Seuraavassa taulukossa on verrattu seutukuntien myyntiä ja ostovoimaa, joiden erotuksena syntyy ostovoimavirtaus. Ostovoimavirtaus on esitetty miljoonina euroina sekä indeksinä. Mikäli seudun ostovoima on myyntiä suurempaa, tapahtuu kunnasta ostovoiman ulosvirtausta. Jos taas myynti on ostovoimaa suurempaa, virtaa kuntaan ostovoimaa muualta. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Indeksiarvo 100 voi sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. Ylempi taulukko kuvaa ostovoiman virtausta päivittäistavarakaupassa ja alempi erikoistavarakaupassa. Taulukko 5 Ostovoiman virtaus seutukunnittain v. 2006 Myynti Ostovoima Virtaus Päivittäistavarat milj. milj. milj. indeksi Kokkolan seutukunta 146 131 14 111 Kaustisen seutukunta 48 44 3 107 KESKI-POHJANMAA 193 176 17 110 Pietarsaaren seutu 101 121-20 83 Ylivieskan seutu 116 100 16 116 KOKO TARKASTELUALUE 411 398 13 103 Myynti Ostovoima Virtaus Erikoistavarat milj. milj. milj. indeksi Kokkolan seutukunta 166 105 61 159 Kaustisen seutukunta 23 35-13 65 KESKI-POHJANMAA 189 140 49 135 Pietarsaaren seutu 101 97 4 104 Ylivieskan seutu 165 80 85 207 KOKO TARKASTELUALUE 454 316 138 144 Päivittäistavarakaupassa koko tarkastelualueen myynti ja ostovoima ovat lähellä toisiaan. Ainoastaan Pietarsaaren seudulta ostovoimaa virtaa ulos. Tämä selittynee etenkin Kruunupyyn ostovoiman suuntautumisena Kokkolan seudun puolelle. Erikoistavarakaupassa ostovoimavirtaukset ovat laskelman mukaan selvästi positiivisia kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Kaustisella. Yhteensä koko tarkastelualueen erikoiskaupan myynti ylittää ostovoiman lähes 140 miljoonalla eurolla eli 44 prosentilla. Ylivieskan seudulla erikoiskaupan myynti on yli kaksinkertainen seudun omaan ostovoimaan verrattuna. Myös Kokkolan seudun vahva erikoiskaupan tarjonta näkyy reilun 60 miljoonan euron ostovoimavirtauksena seutukuntaan. Etenkin erikoistavarakaupassa vähittäiskaupan myyntiin sisältyy toimialasta riippuen jonkin verran myös yritystenvälistä kauppaa. Esimerkiksi rautakaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee huomattava määrä myös yrityskauppaa. Vähittäiskaupan ostovoimaluvut

23 sisältävät kuitenkin vain kotitalouksien ostovoiman. Näin todelliset ostovoimavirtaukset eivät välttämättä ole aivan edellisen taulukon lukujen suuruisia. 3.3. Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seuraavassa on esitetty Keski-Pohjanmaan sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: Ostovoiman kasvun oletetaan toteutuvan uutena kaupan pinta-alana Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus on 7.000 euroa per myyntineliö ja erikoistavarakaupan 3.000 euroa per myyntineliö Myyntiala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Seutukuntien ostovoimavirtausindeksi pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2030 (eli seutukuntien ja koko tarkastelualueen suhteellinen kaupan asema pysyy nykyisellä tasollaan) Taulukko 6 Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve seutukunnittain Lisäpinta-alan tarve v. 06-30, kem2 Alue Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Kokkolan seutukunta 7 600 52 100 59 700 Kaustisen seutukunta 500 4 100 4 500 KESKI-POHJANMAA 8 000 56 100 64 100 Pietarsaaren seutu 5 200 31 200 36 300 Ylivieskan seutu 5 500 48 900 54 400 KOKO TARKASTELUALUE 18 600 136 200 154 700 Oheinen taulukko ei huomioi poistuvaa ja uudistuvaa pinta-alaa, vaan laskelma perustuu pelkkään ostovoiman kasvuun ja nykyisten ostovoimavirtausindeksien säilymiseen. Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvetta synnyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös poistuva rakennuskanta ja kaupan uudistumistarve. Hyvin tyypillistä on, että myymälä laajentuessaan muuttaa kokonaan uusiin tiloihin, jolloin vanhan myymälän käyttötarkoitus tai toimiala voi muuttua. Vähittäiskaupassa lisääntyvä tarjonta yleensä myös kasvattaa kysyntää: asiakkaat kuluttavat entistä enemmän ja kaupallinen vaikutusalue laajenee (eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa). Tämä lisäisi edellisen taulukon osoittamaa pinta-alan lisätarvetta selvästi. Toisaalta osa ostovoiman kasvusta voi toteutua lisämyyntinä myös nykyisessä myymäläverkostossa. Edellisiä lukuja voidaankin pitää vain suuntaa-antavina vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarpeina. Vähittäiskaupan kulutuksen kasvu vaihtelee vuosittain ja tällä on huomattava vaikutus ostovoima- ja sitä kautta lisäpinta-alalaskelmiin. Vähittäiskaupan mitoituksessa kuntien on yleiskaavoissaan varattava myös ns. ylimääräistä kaavavarantoa. Kaikki kaavahankkeet eivät toteudu ja toisaalta kaupan kilpailun kannalta on suotavaa, että vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on tarjolla erilaisille kaupan hankkeille.

24 4. Vähittäiskauppa tutkimusalueella 4.1. Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto on levittäytynyt koko tarkastelualueelle. Suurimmat yksiköt ovat sijoittuneet Kokkolaan ja Pietarsaareen, joissa ovat alueen ainoat hypermarketit (Citymarket ja Prisma molemmissa sekä Minimani Kokkolassa). Suurten supermarkettien ja Halpahalli-tavaratalojen verkosto on levittäytynyt laajasti alueen muihinkin kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Seuraavassa olevassa kartassa on esitetty AC Nielsenin Myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan toimipaikat tutkimusalueella vuonna 2007. Ympyrän koko kuvaa myymälän myyntipinta-alaa ja värit sen jakautumista päivittäis- ja erikoistavaraan. Pienimmissä myymälöissä ja useimmissa supermarketeissa ei erikoistavaraa ole myynnissä ollenkaan, sen sijaan suuremmissa hypermarketeissa ja tavarataloissa saattaa olla hyvinkin laajat erikoistavaravalikoimat. Kuva 12 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto tarkastelualueella (AC Nielsen)

25 Useimmista pienemmistä kaupunki- tai kuntakeskuksista löytyvät S-market sekä K- (super)market. Lidl on sijoittunut suurimpiin kaupan keskuksiin Kokkolaan, Pietarsaareen ja Ylivieskaan. Lisäksi myymäläverkostoa täydentävät pienemmät lähimyymälät, joista yleisiä ovat etenkin Siwa ja Sale. Halpahalli on seudulla laajalle levittäytynyt tavarataloketju, jotka tuovat päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäksi tervetullutta erikoiskaupan valikoimaa varsinkin pienemmille paikkakunnille. Halpahallit ovat sijoittuneet Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan lisäksi Kannukseen, Oulaisiin, Kalajoelle, Kaustiselle sekä Nivalaan (joka sijaitsee tarkastelualueen ulkopuolella). AC Nielsenin myymälärekisteristä puuttuvat useimmat halpatavaratalot, joista tarkastelualueella merkittävin on Kärkkäinen Ylivieskassa. Kärkkäisen valikoimiin kuuluvat päivittäistavarakaupan tarjonnasta kuitenkin vain lähinnä kuivaelintarvikkeet ja teknokemian tuotteet. Lähes koko Suomeen levittäytyneen Tokmanni-halpatavarataloketjun myymälöitä ei löydy tarkastelualueelta toistaiseksi kuin Oulaisista. Seuraavassa karttaa on zoomattu maakunnan keskukseen Kokkolaan, jossa päivittäistavarakaupan myynti on suurinta ja pt-myymälät tarkastelualueen suurimpia. Kuva 13 Kokkolan päivittäistavarakaupan myymälät Kokkolassa on viisi suurta päivittäistavarakauppaa, jotka kaikki sijoittuvat keskustaan tai sen välittömään tuntumaan. Näistä Anttila-tavaratalon valikoimiin eivät varsinaiset päivittäistavarat kuulu kuin vähäisessä määrin. Suurimmat päivittäistavarakaupan ovat Prisma ja Citymarket, joita hieman pienempi on kaupungin kolmas hypermarket Minimani.

26 Halpahalli täydentää keskustan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan tarjontaa keskeisellä sijainnillaan. Hypermarkettien ja tavaratalojen lisäksi Kokkolassa on kaksi yli tuhatneliöista päivittäistavarakauppaa: Kallentorin S-market sekä Lidl. Kaikki muut kaupungin pt-kaupat ovat alle 400 neliöisiä, joka mahdollistaa myös sunnuntaiaukioloajan. Päivittäistavarakaupan verkoston muutospaineita voidaan arvioida tarkastelemalla nykyisen myymäläverkoston neliömyyntitehoja. Useamman vuoden peräkkäin alle 3 000 euroa/my-m2 myyntitehokkuudella toimiva myymälä ei yleensä toimi taloudellisesti kannattavasti. Seuraavassa kuviossa on esitetty AC Nielsenin rekisterin mukaiset myyntipinta-alat ja neliömyyntitehot vuonna 2007. Päivittäistavarakauppojen pt-myynti ja -myyntitehokkuus seutukunnittain 12 000 10 000 8 000 euroa per neliö 6 000 4 000 Kaustinen Kokkola Pietarsaari Ylivieska 2 000 0 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 myyntineliöt (m2) Kuva 14 Päivittäistavaramyymälöiden myyntipinta-alat ja neliömyyntiteho Suomessa päivittäistavarakauppojen keskimääräinen myyntitehokkuus on noin 6.000 euroa per neliö. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla keskimääräinen myyntitehokkuus on lähellä valtakunnan keskiarvoa, mutta Kaustisella ja Ylivieskassa myyntitehokkuudet ovat selvästi keskiarvon alapuolella. Tämä kertoo siitä, että alueen nykyisissä myymälöissä olisi varaa lisätä myyntiä selvästi ilman myymälöiden uusperustantaakin. Toisaalta yksittäisten myymälöiden huono myyntitehokkuus saattaa aiheutua myymälän huonosta sijainnista tai paikallisesta myymäläpinta-alan ylikapasiteetista. Uutta myyntipinta-alaa tarvitaan siten korvaamaan vanhentunutta ja väärään paikkaan jäänyttä myymälätilaa. Päivittäistavarakaupassa palvelujen saavutettavuus on erityisen tärkeää. Riittävän tiheä myymäläverkosto takaa alueiden elinvoimaisuuden. Selvityksen tarkastelualueen kunnissa myymäläverkosto on säilynyt melko tiheänä. Myymäläverkosto seurailee asutusta ja

27 kaikissa suuremmissa taajamissa on päivittäistavaramyymälänsä. Kyläkauppaverkosto on kuitenkin edelleen vaarassa harventua. Kyläkauppaverkoston harveneminen on kuitenkin hidastunut viime aikoina Suomessa. 4.2. Nykyinen erikoistavarakaupan palveluverkko Erikoistavarakaupan palvelut ovat päivittäistavaraa voimakkaammin keskittyneet suuriin kaupunkikeskuksiin. Seuraavassa kartassa on tarkasteltu erikoiskaupan toimipaikkojen määrää kunnittain. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteriin vuodelta 2008. Käytettävissä on ollut vain toimipaikkojen määrätieto, eli suurten ja pienten yksiköiden painoarvo on kuvioissa sama. Tilasto antaa hyvän kuvan erikoiskaupan monipuolisuudesta kunnissa. Erikoiskauppa on jaettu muotikauppaan (tekstiili-, vaate- ja kenkäkaupat), tilaa vievään kauppaan (huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat) sekä muuhun erikoiskauppaan. Muotikauppa on tyypillisesti keskustahakuista kauppaa ja tilaa vievä kauppa pyrkii sijoittumaan keskustan ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Muu erikoiskauppa kattaa tässä monipuolisen joukon erikoiskauppoja, joista suurin osa on keskustahakuista (esim. kirjakaupat, fotoliikkeet, optikot, kello- ja kultakaupat, urheilukaupat, lahjatavaraliikkeet). Kuva 15 Erikoiskaupan toimipaikat toimialoittain tarkastelualueen kunnissa vuonna 2008

28 Kokkola on selvästi suurin erikoiskaupan keskus tarkastelualueella. Kokkolassa on 165 erikoismyymälää, joista 41 on muotikauppaa, 44 tilaa vievän kaupan liikettä ja 80 muita erikoiskauppoja. Pietarsaaressa erikoiskauppoja oli 106 ja Ylivieskassa 75. Keski-Pohjanmaan kunnissa Kokkolan jälkeen eniten erikoiskauppoja oli Kannuksessa (27), Kaustisella (18) ja Vetelissä (16). Pääosin pienten kuntien erikoiskaupan tarjonta on kuitenkin vaatimatonta. Erikoisliikkeiden lisäksi merkittävä osa erikoiskaupasta kulkee tavaratalojen kautta. Hypermarketit ovat tavarataloista suurimpia ja ne ovat keskittyneet Kokkolaan ja Pietarsaareen: valtakunnallisten Prisman ja Citymarketin lisäksi Kokkolan erikoiskaupan tarjontaa monipuolistaa Minimani. Suurin tarkastelualueen tavarataloista on kuitenkin Ylivieskan Kärkkäinen, jonka 20.000 neliön pinta-alasta valtaosa on erikoiskauppaa. Halpahalli on laajasti alueelle levittäytynyt tavarataloketju, joka tuo suurten kaupunkien lisäksi erikoiskaupan tarjontaa myös pienemmille paikkakunnille. Valtakunnallisesti levittäytynyt Tokmanni-halpatavarataloketju on vasta tulossa Keski-Pohjanmaalle. Erikoiskauppojen ja tavaratalojen erikoiskaupan myyntiarviot on esitetty luvussa 3.2. 4.3. Tulevat vähittäiskaupan hankkeet Kokkolassa on vireillä suuri joukko kaupan hankkeita. Suurin hankkeista on Citymarketin siirtyminen Heinolan alueelle. Keskus pitää sisällään nykyistä suuremman Citymarketin lisäksi erikoiskauppaa. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 20.000 m2. Heinolan alueella on vireillä myös ainakin Tokmannin ja Kalustetalo Heinon hankkeet, jotka pitävät sisällään ainakin halpatavaratalokauppaa ja huonekalukauppaa. Lisäksi Heinolan alueelle on suunnitteilla autokauppoja. Citymarketin lisäksi myös muilla hypermarketeilla (Minimani ja Prisma) on laajennussuunnitelmia. Muut Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet ovat keskustakauppaa tai päivittäistavarakauppaa. Keskustassa kauppakeskus Chydenia laajenee ja myös toinen pienempi kauppakeskushanke on vireillä. Päivittäistavarakaupan lähikauppaverkosto täydentyy lähivuosien aikana myös uusilla myymälöillä. Yhteensä kaikki Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet lisäisivät vähittäiskaupan pinta-alaa noin 75.000 m2 (ei sisällä autokauppaa). Pietarsaaressa on kaupan potentiaalia sekä keskustassa että sen ulkopuolella. Keskustan palvelutarjonta voi kohentua kauppakeskushankkeen myötä. Tilaa vievän kaupan mahdollisuuksia on etenkin hypermarkettien lähellä Ratapiha-alueella. Myös ohikulkutien varsi on tilaa vievän kaupan kannalta mahdollinen sijaintipaikka. Pietarsaaren kaupan hankkeiden kanssa osittain samoista asiakkaista kilpailee myös Pedersören Edsevö, jossa on ollut tavoitteena kehittää risteysalueesta pääosin tilaa vievän kaupan keskittymää. Ylivieska on noussut lähialueensa selvästi suurimmaksi kaupan keskukseksi. Etenkin Savarin alue on kehittynyt Kärkkäisen myötä seudulliseksi kaupan keskukseksi. Savarin alueelle on suunnitteilla suuri joukko uusia kaupan hankkeita, ja Ylivieskan ensimmäinen

29 hypermarket Citymarket on tavoitteena avata alueelle jo tänä vuonna. Savarin alue saattaa laajentua entisestään lähivuosien aikana, sillä sinne on kehitteillä mittavia kaavahankkeita. Suurimmassa osassa pienistä kaupungeista tai kunnista ei ole merkittäviä kaupan hankkeita vireillä. Kannuksessa on kuitenkin asemakaavatyö käynnissä tavoitteena muodostaa kaupunkiin uusi kaupan keskus. Kokoluokaltaan Kannuksen hanke on noin 10.000 m2 ja toimialana olisivat halpatavaratalo, päivittäistavara ja erikoisliikkeet. Kalajoella on puolestaan vireillä kaksikin kaupan hanketta: 15.000 neliön kaupan keskittymä Meinalaan ja n. 10.000 neliön kauppakeskushanke keskustaan. Ylivieskan seutukunnan vaikutuspiirissä Nivalassa on myös vireillä mittava kaupan hanke, joka lisäisi kaupungin kaupan tarjontaa etenkin tilaa vievän kaupan alalla. Kannuksen, Kalajoen ja Nivalan hankkeiden myötä kilpailu kaupan toimijoista ja alueen asukkaiden ostoeuroista Ylivieskan ympäristössä kiristyy selvästi.

30 5. Vähittäiskaupan näkymät Keski-Pohjanmaalla sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla 5.1. Yleiset kehityspiirteet Keski-Pohjanmaan ja naapuriseutukuntien merkittävin kaupan keskus sekä myynniltään että tarjonnan monipuolisuudeltaan on Kokkola. Alueella on kuitenkin kaksi muutakin merkittävää kaupallista keskusta eli Pietarsaari ja Ylivieska. Etenkin Ylivieska on viime vuosina noussut jopa Kokkolaa myynniltään suuremmaksi kaupan keskukseksi varsinkin tilaa vievän erikoiskaupan ja tavaratalokaupan osalta. Ylivieska on myös nousemassa hypermarket-sarjaan Kokkolan ja Pietarsaaren rinnalle. Monien kaupan ketjujen sijaintistrategioihin sopii hajasijoittaa myymäläverkostoaan kaikkiin kolmeen alueen vahvaan kaupunkikeskukseen. Toisaalta useat valtakunnallista myymäläverkostoa tavoittelevat kaupan ketjut pyrkivät palvelemaan koko 160.000 asukaan aluetta yhdellä myymälällä. Kokkolan sijasta Ylivieska saattaa olla joillekin ketjumyymälöille mahdollinen sijaintipaikka. Pedersören Edsevö puolestaan tavoittelee liikenteellisellä sijainnillaan laajaa markkina-aluetta kokonaan kaupunkirakenteen ulkopuolelta. Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduille on ennustettu kohtalaista väestönkasvua seuraaville vuosikymmenille. Tämä yhdessä kulutuksen yleisen kasvun myötä nostaa selvästi tarkastelualueen ostovoimaa. Kaustisen seutukunnan väkimäärä puolestaan jatkaa vähenemistään, mutta kulutuksen kasvu pitää sielläkin ostovoiman pienessä kasvussa. Vähittäiskaupalle viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet erittäin kovan kasvun aikaa, osittain 1990-luvun alun laman aikana syntyneen patoutuneen kysynnän vuoksi. Yhtä kovaa myynnin kasvua ei ole realistista odottaa seuraaville kymmenille vuosille. Silti vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2030 mennessä on huomattava. Lisäksi on muistettava, että vähittäiskaupassa runsas tarjonta myös jossain määrin lisää kysyntää kaupan tarjonnan paraneminen ja monipuolistuminen voi ohjata kulutusta entistä enemmän vähittäiskauppaan. Tämä saattaa lisätä kaupan rakentamista ostovoiman kasvuakin nopeammin. Liiketilakanta myös uudistuu, ja vanhat ja epätarkoituksenmukaiset tilat saattavat jäädä tyhjilleen tai korvautua muilla toiminnoilla. Väestö ikääntyy alueella, niin kuin koko Suomessa, suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Väestön ikääntymisen ajatellaan yleensä tarkoittavan lähipalvelujen kysynnän kasvua. Hyvinvoivat nuoret eläkeläiset liikkuvat kuitenkin todennäköisesti yhtä paljon kuin ennenkin, päinvastoin liikkuminen voi lisääntyä, kun vihdoin on aikaa ajella.