Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014
Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat avautuvat kilpailulle. Uudistusprosessi käynnistyi vuonna 2000-luvun alussa, jolloin sekä EUettä kansallisella tasolla valmisteltiin 3.12.2009 voimaantullutta lainsäädäntöä.alalla on ollut pitkä siirtymäaika sopeutua muutokseen. Uudistuksen tavoitteet tulevat lähtökohtaisesti EU:sta (palvelusopimusasetus, PSA),jossa katsotaan, ettei julkisen vallan tule puuttua markkinoiden toimintaan, ellei se ole tarpeen joukkoliikennepalvelujen tarjonnan ja laadun varmistamiseksi. Uudistus koostuu reittiliikennemarkkinoiden avaamisesta kilpailulle sekä liikennepalvelujen hankintojen uudenlaisesta sääntelystä Kansallisella tasolla uudistuksen tavoitteena on myös luoda joukkoliikenteestä helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus sekä lisätä joukkoliikenteen vuosittaisia matkoja 200 miljoonalla uudella matkalla yhteensä 730 miljoonaan matkaan vuoteen 2022 mennessä Muutos vaikuttaa kaikkien toimijoiden työhön ja toimintatapoihin. 23.10.2014 2
23.10.2014 3
Liikenteen järjestämistapa 23.10.2014 4
Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä Järjestelmä, joka mahdollistaa tulevaisuudessa yhteiskäyttöisyyden eri liikennemuodoissa Mahdollistaa yhden matkakortin käytön Hallitusohjelman tavoite TTV lippu- ja maksujärjestelmä Oy valmistelee ylläpitää ja kehittää lippu- ja maksujärjestelmää Lähivuosina yhteiseen järjestelmään pyritään saamaan taksi-, juna- ja lentoliikenne 23.10.2014 5
6
ELYn ja kuntien välinen yhteistyö Yhteistyö lisääntyy mm: Joukkoliikenteen suunnittelussa järjestämisessä rahoituksessa lippujen hinnoittelussa lippu- ja maksujärjestelmän edellyttämien toimien vastuunjaossa ELYn ja kuntien väliset yhteistyösopimukset 23.10.2014 7
23.10.2014 Henkilökuljetusremontti Valtioneuvoston periaatepäätös uudistaa julkisesti tuettujen matkojen järjestäminen ja rahoitus Perinteisen joukkoliikenteen ja tuetun henkilöliikenteen tarkastelu laajana kokonaisuutena Yhdistämällä henkilökuljetuksia pyritään parantamaan erityisesti maaseudun palveluja, kun linja-autoliikenteen palvelut vähenevät Erityisesti KELAn korvaamien matkojen ja avoimen joukkoliikenteen tehokkaampi yhteistyö Kustannustehokkuutta yhdistämällä eri hallinnonalojen kuljetusten suunnittelua, järjestämistä ja rahoitusta alueellisiin keskuksiin Nykyisellään valtio, kunnat ja KELA käyttävät vuodessa miljardin julkisesti hankittuihin ja korvattuihin henkilökuljetuksiin 8
Pohjoisen Keski-Suomen henkilökuljetukset Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhdeksi kärkihankkeeksi valikoitui julkisen liikenteen järjestämis- ja hankintamallien kehittäminen/kutsujoukkoliikenteen kehittämishanke Julkiset henkilökuljetukset käsittävät laajan kirjon eri viranomaisten ja hallinnonalojen hankkimia kuljetuksia (kunnat eri hallintokuntineen, KELA, kuntayhtymät) Keski-Suomessa tunnistetut ongelmat ja kehittämistarpeet ovat valtakunnallisia ja käytännön ratkaisulle on kova tarve 23.10.2014 9
Työn tiivis kuvaus ja tavoiteltu käynnistyminen Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Viitasaari, Kyyjärvi, Kannonkoski, Karstula ja Saarijärvi pilottialueena, myös peruspalvelukuntayhtymä Saarikkaa (sote-kuljetukset ja palveluverkko keskeinen kysymys) tavoitellaan mukaan Tavoitteena muodostaa toimintaympäristöön soveltuva ja faktoihin (liikkuminen ja kuljetukset) perustuva ratkaisuesitys siitä, kuinka julkisesti hankitut kuljetuspalvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti pohjoisessa Keski-Suomessa vuosista 2015-2016 alkaen Kuntien perusturvan ja sivistystoimen kuljetusten yhteishankinnat ja yhdisteltyjen kuljetuspalveluiden, kuten alueellisten kutsujoukkoliikennepalveluiden kohdennetut kehittämisehdotukset kustannustarkasteluineen ja toimintaperiaatteineen Kehittämissuunnitelma voi sisältää esimerkiksi alueellisten yhteisten kilpailutuskohteiden (ELY, Saarikka (sote), tekninen- ja sivistystoimi) muodostamisia suunnitteluvaiheineen Kehittämissuunnitelmassa yksilöidään lisäksi toimenpiteet ja toimintamallit, joiden käyttöönotolla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä henkilöliikennepalveluiden järjestämisessä ja/tai nykyisen ostoliikenteen käyttöasteen parantamisessa